Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunnan (JANE) kokouksesta

Transkriptio

1 Muistio 2/2012 Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunnan (JANE) kokouksesta Aika Perjantaina klo Paikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, maakuntasali Juha Hämäläinen pj (x) Timo Puustinen vpj (x) Risto Poutiainen Irma Ahokas-Kukkonen (x) Varsinainen jäsen: Tuomo Eronen (x) Marjatta Heikkilä Jari Hurskainen (x) Sirpa Hyttinen (x) Kristiina Hämäläinen Tuija Hänninen (x) Markku Kejonen Vesa Korpelainen Mervi Kuiri Ulla Lehmusoksa Alain Minquet (x) Elina Pajula (x) Katriina Päivinen (x) Timo Reko (x) Markku Sivonen (x) Lea Vallius Asiantuntijajäsenet: Pauli Vaittinen (x) Mari Suhonen Varajäsen: Ilpo Jorasmaa Terttu Pakarinen Arja Makkonen Päivi Hokkanen Anna Mustonen Anna-Marja Jokiniemi Timo Hartikainen Mirja Huuskonen Teppo Laukkanen Markku Pyykkönen Ville Elonheimo (x) Pirjo Myyry Leena Reinikainen Kirsti Kuittinen Ossi Haatainen Kyösti Jaatinen Kristiina Martikainen

2 Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen - JANEn puheenjohtaja Juha Hämäläinen, Pohjois-Karjalan maakuntahallitus 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen (liite 1) - hyväksyttiin 3. Järjestöt ja monikulttuurisuus teema (liite 2) - Ville Elonheimo esitteli järjestöjen roolia maahanmuuttajatyössä (Villen esitys liitteenä) - Timo Reko kertoi MSL:n puitteissa tehtävästä maahanmuuttajatyöstä. Tällä hetkellä MSL kartoittaa osana Yhteisöllisyys, demokratia, monikulttuuristuva maaseutu kokonaisuutta: mitä tarpeita on erityisesti maalla asuvilla maahanmuuttajilla ja miten nämä tarpeet voisi muuttaa elinvoimaksi. Kylätoiminnan ja lähidemokratian elementit ovat keskeisiä. Monikulttuurisuus maaseudun yhteisöjä vahvistavasta näkökulmasta on kartoittamattomampi alue. Tarkoitus on tehdä esiselvitys osana Manner Suomen maaseutuohjelmaa maahanmuuttajateemasta. Käytiin seuraava keskustelu: - Yrittäjyysnäkökulma vähän huomioitu maahanmuuttajatyössä. Meillä on sekä maahanmuuttajayrittäjiä että maahanmuuttajia yritysten palveluksessa. Myös maahanmuuttaja-asiakkaita esim. yritysten palvelujen piirissä (myös hoivapalveluissa) on yhä enemmän. - Mitä voisimme oppia maahanmuuttajatyöntekijöiltä? Voisiko järjestöillä olla tässä annettavaa? - Onko meillä maahanmuuttajien omia yhdistyksiä? Lieksan somaliyhdistys, Aljanssi Kiteellä sekä Jomoni ovat ainoita. Kaksi jälkimmäistä ovat sekä maahanmuuttajille että kantasuomalaisille - Kotoutumisen näkökulmasta perehdyttäminen ja mahdollisuus kielen oppimiseen on olennaista. Tulosyy vaikuttaa perehdyttämiseen. Perhesyistä tulevat ovat kotoutumistoimenpiteiden kohteena, työhön tulevien osalta riippuu työnantajasta, opiskelijoilla perehdytys ja tuki vaihtelevat. Kielenopetusta järjestetään SPR:n toimesta Vatakassa. Elyn rahoittama MAKE hanke selvittää parhaillaan kielikoulutuksen järkevöittämistä. Vain 50 % halukkaista pääsi aiemmin koulutukseen. Tällä hetkellä kesällä kielikoulutusta järjestettäneen Kansalaistalolla. Kylillä ja muualla voisi tällaiselle olla kysyntää. Onko tässä järjestöillä roolia? - Paljonko hankkeita on tällä hetkellä käynnissä maahanmuuttajakentällä?

3 - Toimintojen integroiminen perustoimintaan olisi tärkeää. Sisäänlämpiävässä vain maahanmuuttajille toiminnassa on haasteita - Venäläisissä maahanmuuttajissa on paljon ikäihmisiä, joihin kontaktin luominen on vaikeaa. Opintoryhmätoiminta olisi hyvä keino tutustuttaa ihmisiä toisiinsa. Ok on tehnyt tässä hyvää työtä - Pakolaiskeskus lakkaa, miten käy heille, joilla ei ole kuntapaikkaa sekä keskusten koulutetuille työntekijöille? - Janen Venäjä ryhmä on ehdottanut syksyksi järjestötoiminnan esittelyä sekä yhdistyskoulutusta venäläisille maahanmuuttajille. Tässä toivotaan yhteistyötä P-K Sotun Moi-hankkeen, JoMonin sekä MSL:n Laiffia landella hankkeen kanssa. - Lähialueyhteistyöhön liittyvässä Enpi haussa on mukana mm. hanke, jossa tavoitteena on parempi yhteistyö suomalaisten ja venäläisten järjestöjen välillä sekä opiskelijoiden harjoittelu osana järjestöjen toimintaan. Tähän halutaan integroida myös venäläisiä maahanmuuttajia. - Kansanterveydenkeskuksen, P-K Sosiaaliturvayhdistyksen ja P-K Kylien Rayhakuun menevään JAKE hankkeeseen on mietitty maahanmuuttajaosiota. Huom! Kaikkien järjestöjen toivotaan lähettävän aktiivisesti tietoa (ville.elonheimo@pksotu.fi) siitä, mitä järjestöllä on tarjottavanaan maahanmuuttajille, jotta nämä tiedot saadaan mukaan laajalle leviävään Moi infoon! 4. Järjestöt ja sisäinen turvallisuus (liitteet 3 ja 4) - Miten järjestöt Pohjois-Karjalassa mukana Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanossa - Elina Pajula esitteli Sisäisen turvallisuuden 3. ohjelman toimeenpanoa Itä- Suomessa (liitteinä esitys ja taulukko) ja sitä, minkälaisia odotuksia ohjelman toimeenpanon näkökulmasta on järjestöille. Itä-Suomen Avin koordinoiman työskentelyn aikataulu on tiukka ja toimeenpanosuunnitelma valmistuu kesäksi. Järjestöjä Avin työryhmässä edustavat EP:n lisäksi Jaana Rossinen (Rikosuhripäivystys) ja Esa Partanen (SPR). Keskeisiä kysymyksiä tällä hetkellä ovat: miten (ja halutaanko) järjestöjen perustehtävänään tekemää arjen turvallisuutta rakennetaan osaksi turvallisuusohjelmaa, ketkä ovat avaintoimijoita, jotka järjestöjen näkökulmasta koordinoivat tätä työtä, onko Pohjois-Karjalan osalta Janella roolia tässä työssä? - Tuomo Eronen kertoi turvallisuustyöstä kylätoiminnan näkökulmasta. Uudessa kyläohjelmassa on erityinen turvallisuusosio toimenpide-ehdotuksineen. Kunnat ovat turvallisuustyössä avainasemassa: yksittäiset järjestöt ja kylät eivät yksin onnistu. Tällä hetkellä arjen turvallisuustyöstä puuttuu selkeä, yhteinen prosessi, jolla asia otetaan haltuun. Kylissä ja maaseudulla on tehty ja tehdään

4 paljon hyviä kokeiluja (mm P-K Sydänpiirin Kiertävä pysäkki -hanke, naapuriapurenkaat, kyläturvallisuusillat) Aiheesta käytiin seuraava keskustelu: - Onko kunnissa kriisitilanteisiin toimintakaavio, miten toimitaan, kun jotakin sattuu? - SPR:n kaikki vapaaehtoistoiminta kirjataan jo nyt osaksi turvallisuussuunnitelmaa - Valtiovallan rooli on hämärtymässä. Kansalaisten perusturvasta huolehtimisesta ei käydä keskustelua. Halutaanko turvallisuusvastuuta sälyttää ihmisille/järjestöille? Kunnan tehtävä on tukea kuntalaisten hyvinvointia. Turvallisuussuunnittelulla on ylikorostunut asema: mitä todella on tarkoitus tehdä ja kuka tekee? Valtionhallinto on purkanut paikallisen turvallisuuden keinoja esim. vähentämällä poliiseja. Kuntakentässä on käynnissä valtaisa myllerrys. Viedään asiaa eteenpäin, mutta ei liian voimakasta painetta kuntiin päin - Turvallisuustyö kytketän kaikkeen järjestöjen työhön, mutta ei ylikorosteta tätä. - Kriisitilanteissa tarvitaan vapaaehtoisia toimijoita, valmiustila oltava - Järjestötyö on tärkeä turvallisuustyön tuki - Selvitetään voisiko webropol kyselynä tehdä maakunnan järjestöille nopean kyselyn, jossa kysytään: o mitä tehtäviä järjestöillä on, jotka lisäävät ihmisten arjen turvallisuutta - Samassa kyselyssä voidaan kysyä myös maahanmuuttajatyöhön liittyvistä tarpeista - Summa summarum: ajateltiin, että Janella voisi olla P-K:ssa roolia arjen turvallisuustyössä: o järjestöille tiedottavana tahona o lausunnon antajana o joiltakin osin toimintoja koordinoivana tahona 5. Muut asiat: o Järjestöfoorumi Kiteellä (liite 5). Timo Reko kertoi foorumiin liittyvästä lehtimainonnasta. Toivottiin janelaisilta lisää tiedottamista yhdistystoimijoille. o JANE esittäytyy Karjalan Messuilla liikkuvana yksikkönä mukana olevien järjestötoimijoiden standeilla. Toivotaan ilmoittautumisia Janepäivystäjiksi. Työvaliokunta valmistelee asiaa. o Muut yhteisesti tiedotettavat asiat. Näitä ei ollut

5 o Seuraava kokous 9.5 klo Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion kokosi: Elina Pajula, neuvottelukunnan sihteeri