KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TYÖNJAKOHANKE

Transkriptio

1 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA TYÖNJAKOHANKE Sairaanhoitajan ympärivuorokautinen toimintamalli Pellon terveyskeskuksessa Projektityö Buska Sari Korteniemi Piia Koskenniemi Tarmo Lampela Anu Niva Eija Rinne Noora Rousu Heli Salminen Outi Ylisaukko-oja Katja Ylisaukko-oja Tuula Kemi 2008

2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-ja terveysala Työnjakohanke BUSKA SARI, KORTENIEMI PIIA, KOSKENNIEMI TARMO, LAMPELA ANU, RINNE NOORA, ROUSU HELI, SALMINEN OUTI, YLISAUKKO-OJA KATJA & YLISAUKKO-OJA TUULA TYÖNJAKOHANKE Sairaanhoitajan ympärivuorokautinen toimintamalli Pellon terveyskeskuksessa Projektityö, 14 sivua ja 37 liitesivua Ohjaajat: Anne Vähänen ja Airi Paloste Asiasanat: sairaanhoitajan ympärivuorokautinen toimintamalli, vastuualueiden tehtävänkuvaus, sairaankuljetuksen käsitekartta, lääke- ja toimiluvat, päivystysohjeet, yhteistyö, työnjako Pellon terveyskeskus on mukana Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteistyö- ja työnjakohanke Lapissa projektissa, jonka tavoitteena on tukea Lapin läänin kuntia työnjaon kehittämisessä järjestämällä koulutusta hoitajille sekä välittämällä tietoa työnjaon tueksi eri työnjakomalleista, laillisuus ja vastuukysymyksistä sekä palkkauksesta. Tämän projektityön tarkoituksena on kehittää sairaanhoitajan ympärivuorokautisen vastaanoton toimintamalli Pellon terveyskeskukseen. Tavoitteena on selkiyttää sairaanhoitajan ympärivuorokautisen vastaanoton toimintaa ja yhtenäistää käytäntöjä sairaankuljetuksen kanssa sekä selkiyttää sairaanhoitajien vastuualueiden tehtävät. Projektin aikana olemme suunnitelleet sairaanhoitajan ympärivuorokautisen vastaanoton toimintamallista sekä sairaankuljetuksen toiminnasta käsitekartat. Päivystysajan toiminnan ja vastuukysymysten selkiyttämiseksi olemme laatineet lääkeja toimiluvat, joiden mukaan sairaanhoitajalla on lupa tarvittaessa toimia itsenäisesti. Päivystysajan toiminnasta teimme myös päivystysohjeita, jotka helpottavat ja yhtenäistävät sairaanhoitajien vastuuta, toimintaa ja perehdytystä. Nämä luvat ja ohjeet on johtava lääkäri hyväksynyt. Vastuualueiden selkiyttämiseksi olemme tehneet vastuuhoitajan tehtäväkuvauksesta yhtenäisen mallin. Jokainen projektiin osallistuva on tehnyt omista vastuualueistaan tehtäväkuvaukset. Palkkauksesta neuvottelemme kevään 2009 aikana. Uusi toimintamalli, päivystysohjeet ja vastuualueiden tehtäväkuvaukset tukevat koko työyhteisömme perehdytys- ja koulutusohjelmaa sekä lisäävät koko terveyskeskuksen sisäistä tietotaitoa ja yhteistyötä. Lääke- ja toimiluvat helpottavat ja parantavat lääkäreiden ja sairaanhoitajien keskinäistä työnjakoa. Projektityöskentely on lisännyt poliklinikan ja vuodeosaston sekä sairaankuljetuksen välistä yhteistyötä ja tietoa eri yksiköiden toiminnasta.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 PROJEKTIN TAUSTAA.2 3 VUODEOSASTON SAIRAANHOITAJAN TYÖN LUONNE Akuutti hoitotyö Sairaankuljetus Puhelinneuvonta ja konsultointi Toimi- ja lääkeluvat Yhteenveto sairaanhoitajan toiminnasta päivystysaikana.7 4 PALKKAUS.7 5 POHDINTA..8 LÄHTEET LIITTEET

4 1 1 JOHDANTO Projektityön tarkoituksena on kehittää uusi toimintamalli Pellon terveyskeskukseen. Päätavoitteena on, että terveyskeskuksessa toimii sairaanhoitajan ympärivuorokautinen vastaanotto. Toimintamalli käsittää myös puhelinneuvonnan ja ohjaa asiakkaat tarvittaessa eteenpäin tai hoitaa asiakkaat itsenäisesti toimivaltarajojensa mukaisesti. Tavoitteena on myös selkiyttää sairaanhoitajien vastuualueiden tehtävät sekä parantaa ja yhtenäistää käytäntöjä sairaankuljetuksen kanssa. Uusi toimintamalli ja vastuualueiden selkiyttäminen tukevat koko työyhteisömme perehdytys- ja koulutusohjelmaa sekä lisäävät koko terveyskeskuksen sisäistä tietotaitoa ja yhteistyötä. Uuden toimintamallin toteutumisen välillinen tavoite on parantaa terveydenhuollon toimivuutta, turvata palvelujen saatavuus, uudistaa ja kehittää lääkäreiden ja sairaan/terveydenhoitajien keskinäistä työnjakoa perusturvassa. Projektin tarkoituksena ei ole tehdä hoito-ohjeita vaan toimintamallissa ja tehtävienkuvauksissa viitataan mistä valmiit ohjeet löytyvät (osastoilla jo olevat ohjekansiot sekä sähköiset tietolähteet kuten tellappi, terveysportti, käypähoito-ohjeet).

5 2 2 PROJEKTIN TAUSTAA Tämä projekti ei käsitä sairaanhoitajan vastaanottoa virka-aikana. Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna 2005 sairaanhoitajan vastaanottotoiminta virka-aikana poliklinikalla. Johtava lääkäri on myöntänyt kirjalliset luvat työtehtävistä, joita sairaanhoitaja saa tehdä itsenäisesti poliklinikalla (liite 1). Terveyskeskuksen yhtenäisyyden vuoksi halusimme myös kehittää vuodeosastolle oman toimintamallin sairaanhoitajan ympärivuorokautisesta vastaanotosta. Kuusi projektiin osallistuvaa sairaanhoitajaa työskentelee vuodeosastolla ja kolme poliklinikalla. Työn kuvan selkiyttäminen myös vuodeosastolla tuli ajankohtaiseksi. Harmaiden alueiden poistaminen ja työtehtävien selkeä jaottelu auttavat hoitajaa työssään. Yksi projektin sairaanhoitaja työskentelee myös sairaankuljetuksessa ja yhteiset ohjeet myös heidän kanssaan parantavat työn laatuamme. Päivystysaikana voi tulla vastaan hyvin monenlaisia potilaita erilaisine sairauksineen, joten emme pysty tekemään näin lyhyellä ajalla sairauksien hoitamiseen kirjallisia toimintamalleja ja hoito-ohjeita. Työnjakohankeen luentomateriaali ja tehtävät mallivastauksineen toimivat hyvinä ohjeina. Niistä kokoamme tärkeimmät ohjeet kansioon. Myös muiden tekemät ohjeet toimivat hyvänä apuna työssämme. Vastuuhoitajien tehtävänkuvauksiin tulee ohjeet mistä ohjeet löytyvät ja maininta tärkeistä tiedoista. (liite 2 vastuuhoitajan tehtävänkuvausmalli ja vastuuhoitajien tehtäväkuvaukset). 3 VUODEOSASTON SAIRAANHOITAJAN TYÖN LUONNE Terveyskeskuksen laitoshoitoon kuuluu vuodeosastolla 43 paikkaa sekä 3 tarkkailupaikkaa ja kehitysvammaisten hoitokoti Ailakki (8-10 paikkaa) sekä dementiaosasto Iltarusko (8-10 paikkaa). Vuodeosasto on jaettu pitkäaikais- (27 paikkaa) ja akuuttiosastoon ( tarkkailupaikkaa). Terveyskeskuksen vieressä on kehitysvammaisten Ryhmäkoti (8 paikkaa), jonka yövalvonnasta huolehtii laitoshoidon hoitaja. Kaikki vuodeosaston sairaanhoitajat työskentelevät akuuttiosastolla. Vakituisia

6 3 sairaanhoitajia osastolla on 11, lähi- ja perushoitajia 11 ja laitosapulaisia 6. Laitosapulaiset siivoavat osaston lisäksi myös poliklinikan ja neuvolan. Päivystys on joka kolmas viikonloppu Pellossa tai n. 60 km päässä Ylitorniolla tai Ruotsissa Övertorneålla. Arki-iltoina vuorotellaan Övertorneån ja Pellon kanssa. Yhteistyö Övertorneån ja Pellon välillä on alkanut kesällä Päivystyskäytäntö on lisännyt sairaanhoitajan työn vaativuutta ja vastuuta. Sairaanhoitajan tehtävänkuvaan kuuluu olennaisesti laitoshoidon potilaiden hoidosta vastaaminen. Kun laitoshoidon potilaan voinnissa tulee muutos ja uusi hoidon tarpeen arviointi, on sairaanhoitajan kyettävä itsenäiseen päätöksentekoon ja toimintaan. Sairaanhoitaja on vastuussa lääkärin konsultoimisesta. Potilaan muuttuvaan terveydentilaan pitäisi päivystävän lääkärin pystyä ottamaan puhelimitse kantaa sairaanhoitajan suullisen tiedonannon perusteella. Yhtenäistä sähköistä sairaskertomusjärjestelmää ei ole päivystävien terveyskeskusten eikä keskussairaalan välillä. Sairaanhoitajan työ vuodeosastolla on luonteeltaan hoitoa, ohjausta ja neuvoa antavaa, lääkitsevää sekä lääkärin vastaanotolle seulovaa. Sairaanhoitajan vastaanotolle ei varata aikoja virka-ajan jälkeen. Käytännössä asiakkaat koostuvat akuutisti sairastuneista kuntalaisista ja turisteista sekä palveluasumisyksiköiden, kotisairaanhoidon ja kotipalvelun asiakkaista sekä yhteispäivystyksen asiakkaista. Päivystysvastaanoton luonteeseen kuuluu nopeatempoisuus sekä tilanteiden ja potilaiden nopea vaihtuminen. 3.1 Akuutti hoitotyö Sairaanhoitaja hoitaa itsenäisesti päivystykseen hakeutuvia akuutisti sairastuneita asiakkaita, konsultoiden tarvittaessa lääkäriä ja tarvittaessa siirtäen asiakkaan lääkärille tai muulle terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilölle. Virka-ajan jälkeen klo välisenä aikana vuodeosaston sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin joko puhelimessa tai paikan päällä asiakkaan saavuttua terveyskeskukseen tai sairaankuljetuksen aikana.

7 4 Potilaan saapuessa terveyskeskukseen sairaanhoitaja aloittaa hoitoa koskevan päätöksenteon. Potilas tutkitaan, tehdään anamneesi, määrätään ja tehdään tutkimuksia sekä tulkitaan niitä. Näiden tutkimustulosten pohjalta tehdään hoitoa koskeva päätöksenteko: hoidamme potilaan itse ilman lääkärin konsultointia, otamme tarvittaessa osastolle ja lääkäri tutkii potilaan seuraavana päivänä tai konsultoimme lääkäriä ja toimimme hänen ohjeiden mukaan tai laitamme potilaan suoraan keskussairaalaan. Jos potilas jää meille osastolle, huolehdimme seuraavan aamun laboratoriokokeiden tilaamisesta, potilaan tilan seuraamisesta ja hoidosta. 3.2 Sairaankuljetus Pellon terveyskeskus ostaa sairaankuljetuspalvelut SPR Lapinpiiriltä. Sopimukseen kuuluu yksi ambulanssi kahdella sairaankuljettajalla miehitettynä sekä vara-auto. Ambulanssi päivystää klo terveyskeskuksessa ja muuna aikana 15 minuutin lähtövalmiudessa kotipäivystyksenä. Vara-ambulanssi hälytetään tehtävälle ambulanssityhjiössä tai moni potilastilanteessa. Vara-ambulanssi miehitetään terveyskeskuksen hoito henkilökunnalla ja VPK:n miehistöllä. Sairaankuljettajien toimenkuvaan kuuluvat ensisijaisesti annettujen sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävien hoito, auton kaluston huolto ja ensihoidon kehittäminen yhdessä terveyskeskuksen henkilökunnan kanssa. Poliklinikalla työskennellessä työtehtäviin kuuluvat lastoitukset, kipsaukset ja erilaiset pienet huolto- ja korjaustyöt sekä normaalit vastaanottoavustajan työtehtävät. Sairaankuljettajat huolehtivat terveyskeskuksen ensihoitovälineistön ja kipsaushuoneen kunnosta. Sairaankuljettajia voi soittaa myös päivystysaikana kiireellisiin avunantotehtäviin terveyskeskukseen esim. sairauskohtaus, elvytys, liotushoito, kipsaus tai aggressiivisen potilaan taltuttaminen. P191 ollessa varattuna päällekkäisiin A-B tehtäviin hälytetään suoraan P192, mutta C-D tehtävien hälytys tulee L4:lle. P191:sen vuorossa oleva hoitaja toimii L4:sena ja toimii alueen sairaalan ulkopuolisessa lääkinnällisessä johdossa. L4 tekee päätöksen ottaako P191 tehtävän vai annetaanko tehtävä P192:lle tai kakkosen ollessa varattuna mahdollisesti EVY:lle eli ensivasteyksikölle. Ambulanssityhjiössä A-B tehtävien

8 5 hälytys menee EVY:n lisäksi Kolarin tai Ylitornion ambulanssille. EVY hakee hoitajan terveyskeskuksesta. Kohteessa EVY:n hoitaja voi perua naapurikunnan yksikön (L4 konsultaatio) ja kuljettaa potilaan terveyskeskukseen. Kakkoslähdön ambulanssiin (P192) mahtuu yksi paaripotilas. Autoa pidetään palolaitoksen tallissa. P192:n kuljettamisesta huolehtii VPK. P191:sen ollessa varattuna tai monipotilastilanteessa aluehälytyskeskus hälyttää P192:n samoilla kiireellisyyskoodeilla kuin P191:sen. P192:sen saatua hälytyksen kaksi ensiapukoulutettua VPK:n jäsentä tulee ambulanssilla terveyskeskuksen pihalle, josta tehtävän kiireellisyyskoodin mukaisesti lähtee 2 hoitajaa ja tarvittaessa lääkäri (päivystysaikana)matkaan. Hoitohenkilökunta lähtee arkipäivisin poliklinikalta, muuna aikana vuodeosastolta. Päivystysaikana vuodeosaston toinen sairaanhoitaja vastaa VIRVE- puhelimesta ja lähtee II ambulanssi sairaankuljetuskeikoille. Pääsääntöisesti jatkokuljetukset eteenpäin pyritään suorittamaan P191:llä (jos potilaan tila sallii odotuksen). Näin vältytään ambulanssityhjiöltä kunnassa. P192:n henkilöstöllä ja välineistöllä pystytään antamaan potilaalle kohteessa perustason hoitoa. (liite 3 käsitekartta sairaankuljetuksesta) 3.3 Puhelinneuvonta ja konsultointi Annamme myös puhelinneuvontaa ympäri vuorokauden. Neuvomme ja ohjaamme puhelimitse päivystysasiakkaita ja teemme hoitoa koskevaa päätöksentekoa. Seulomme asiakkaista ne, jotka tarvitsevat lääkärin hoitoa ja ohjaamme tarvittaessa asiakkaan sinne kuntaan, missä päivystävä lääkäri on. Monet asiakkaat tulevat hoitajan luo, vaikka tietävät, että päivystävä lääkäri on eri kunnassa. Käytännössä hyvin usein käy niin, että me hoidamme oman kunnan asiakkaat itse ja tarvittaessa otamme potilaan osastolle konsultoimatta lääkäriä. Tarvittaessa soitamme lääkärille ja hän määrää hoidon, joka toteutetaan omassa terveyskeskuksessa. Lisäksi tulevat lukuisat poliklinikkakäynnit, joista emme ilmoita lääkärille. Me annamme puhelimitse potilasohjausta ja konsultointiapua alueen muihin hoitolaitoksiin; palvelukoti Kyllinkeitaalle (22 asukasta + 2 intervallipaikkaa),

9 6 tehostetun palveluasumisen yksikköön Kotitielle (20 asukasta + 2 intervallipaikkaa), kehitysvammaisten Ryhmäkotiin ( 8 asukasta) sekä mielenterveyskuntoutujien Meän Kotiin (5 asukasta). Näistä yksiköistä potilaat tulevat usein sairaalahoitoon meille, vaikka päivystys on muualla. Tätä perustellaan sillä, että potilaat ovat meille entuudestaan tuttuja ja pitkien välimatkojen vuoksi on turha rasittaa potilasta. Ainoastaan Kotitiellä on yöpäivystys ja siellä työskentelee yksi sairaanhoitaja pääsääntöisesti aamuvuorossa. Muissa yksiköissä ei työskentele sairaanhoitajia. Kotisairaanhoito toimii Pellossa vain virka-aikana, mutta yhteydenpito toimii muuten Mediatri -ohjelman välityksellä kiireettömissä asioissa ja sinne laitetaan tietoa puolin ja toisin jostakin potilaasta. Olemme myös puhelinyhteydessä kiireellisissä asioissa kotiutuvan potilaan asioissa sekä järjestellessä uudelle asiakkaalle Kotisairaanhoidon palveluita. Kotipalveluun annamme myös potilasohjausta ja joskus otamme potilaan osastolle tarkkailuunkin, jos kotiavustajan mielestä hän ei pärjää kotona. (liite 4 Käsitekartta) 3.4 Toimi- ja lääkeluvat Sairaanhoitajan täytyy osoittaa omaavansa riittävän ammattitaidon listaan merkittyjen työtehtävien suorittamiseen ja lääkelupiin työyksikössään. Lääkeluvat sisältävät luvat mitä lääkkeitä sairaanhoitajalla on lupa antaa itsenäisesti laitoshoidon potilaille, akuuteille potilaille sekä sairaankuljetuksessa, mutta viimeistään seuraavana päivänä on konsultoitava lääkäriä (liite 5). Kirjalliset lääkeluvat työstetään yhdessä lääkärien kanssa. Kirjalliset toimiluvat (liite 6) annetaan koulutuksen ja ammattitaidon mukaan. Projektin aikana on myös työstetty päivystysajan ohjeita selkiyttämään päivystysajan toimintaa (liite 7). Sairaanhoitajan ammattitaito ja valmiudet lisätehtävien vaatimiin osaamisiin varmistetaan koulutuksen avulla ja työssä saatujen näyttöjen kautta. Koulutuksella tarkoitetaan Työnjakohanke Lapissa koulutusta. Toimilupiin liittyy muutaman päivän harjoittelu kevään 2009 aikana ja näytön anto poliklinikalla. Kaikkia lupia ei voi saada kerralla ja joidenkin lupien saaminen voi kestää monta työvuotta.

10 7 3.5 Yhteenveto sairaanhoitajan toiminnasta päivystysaikana Lapin Kansassa olleen uutisen (Pohtila 2008, 2) mukaan sairaanhoitajan toimintaa päivystysaikana tulisi kehittää pitkien välimatkojen Lapissa potilasturvallisuuden, tuloksellisuuden ja hoidon laadukkuuden parantamiseksi. Malli edellyttää hoitajien ja lääkärien vastuukysymysten selvittämistä sekä terveyskeskusten ja keskussairaalan tietojärjestelmien yhteensovittamista. Myös ensihoidon tasoa ja valmiutta tulee kohottaa. Ratkaistava asia on myös ambulanssityhjiö eli tilanne, jossa ambulanssi on kaukana hätätapauksen sattuessa. Lääninhallituksen tehtävänä on valvoa potilasturvallisuuden noudattamisesta. Sairaanhoitajan ympärivuorokautisen vastaanoton toimintamalli Pellossa toimisi niin, että potilas ottaisi ensin yhteyttä omaan terveyskeskukseen, jossa sairaanhoitaja arvioisi hoidon tarpeen. Pienet päivystysasiat hoitaisi sairaanhoitaja tai sairaankuljetusyksikkö. Hoitaja kysyisi tarpeen mukaan neuvoa lääkäriltä puhelimitse. Selkeästi lääkärin hoitoa tarvitsevat ohjattaisiin päivystävään terveyskeskukseen tai erikoissairaanhoitoon kuuluvat potilaat Lapin keskussairaalaan päivystykseen. Myös epävarmoissa tapauksissa potilasta pyydettäisiin saapumaan sinne. Hätätapauksissa ambulanssi tai helikopteri kuljettaisi potilaan kuten tähänkin asti. 4 PALKKAUS Tulevaisuudessa ilta ja yöpäivystys voi muuttua n. 100 km päähän Lapin Keskussairaalaan. Tämä lisää sairaanhoitajan vastuuta entisestään. Kustannuksissa voidaan säästää merkittävästi, jos jokaista lääkäriä konsultoitavaa asiakasta, laitoshoidon potilasta ja palveluyksiköiden asukasta ei tarvitse siirtää päivystykseen paikanpäälle Rovaniemelle. Työn vaativuuden arvioinnilla ja näyttöön perustuvalla osaamisella neuvottelemme työn vaativuutta vastaavasta palkasta. Tehtäväkohtainen palkka pitää tarkistaa aina kun tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti. Tehy tulee neuvottelemaan työnantajan kanssa palkoista vuoden 2009 keväällä. Palkkaus selvitetään ja sovitaan paikallisneuvotteluissa

11 8 ennen työnjakomuutosten toteuttamista. Työnjakohankkeen palkkatoimikunnan palkkaesitys on tukena neuvotteluissa. Pellon kunnan sairaanhoitajat ovat myös peruspalkaltaan huonommassa asemassa kuin naapurikuntien Kolarin ja Ylitornion sairaanhoitajat puhumattakaan Lapin Keskussairaalan palkoista. Lapin läänin palkat keskiarvoltaankin ovat paremmat kuin Pellon kunnassa. Tehy sopimuksessa on varattu lukien 0.7%:n suuruinen tuloksellisuuden parantumiseen perustuva paikallinen järjestelyerä. Työnjakohankeen voi kytkeä osaksi tuloksellisuushanketta. Päivystysaikana vuodeosastolla on iltavuorossa kaksi sairaanhoitajaa ja yövuorossa yksi. Viikonloppuisin ja arkipyhien aikana on aamu- ja iltavuorossa kaksi sairaanhoitajaa. Tavoitteenamme on neuvotella kaikille samaa työtä tekeville vakituisessa työsuhteessa oleville laillistetuille sairaanhoitajille sama peruspalkka sekä osaamisen ja näytön perusteella lisäpalkka (henkilökohtainen lisä). Osaston luonteen, työvuorosuunnittelun vaikeuden ja tasavertaisuuden vuoksi ei voi erottaa kumpi sairaanhoitaja työvuorossa saa päivystävän sairaanhoitajan palkkaa. Kannustava palkkaus on tärkeä työyhteisön kehittämisen kannalta. Se lisää yksittäisen työntekijän työmotivaatiota ja työpanosta. Tärkeää on myös neuvotella palkkio kehittämiskoulutukseen eli Työnjakohanke Lapissa koulutukseen osallistuneille (henkilökohtainen lisä). 5 POHDINTA Koimme projektityön tekemisen mielekkääksi, koska oman työn kehittäminen on tärkeää jokaiselle, samoin kuin käytäntöjen yhtenäistäminen talon sisällä ja harmaiden alueiden poistaminen työstämme. Oman työn ohessa opiskelun ja perheen aika välillä nostatti tunteita ja loppua kohden varsinkin näin joulun lähestyessä alkoi jo innostus hiipua, mutta valmista tuli ja siitä olemme ylpeitä. Projektiryhmän jäsenten osallistuminen yhteisiin palavereihin oli vaihtelevaa, mutta tiedon sai myös toisilta mukana olleilta puhelimitse ja sähköpostilla. Projektipäällikkö ja projektisihteeri ottivat suurimman vastuun projektin valmistumisesta ja tiedottamisesta.

12 9 Lähdimme miettimään työtämme jakamalla sen osiin, mitä sairaanhoitaja voi ympärivuorokautisella vastaanotollaan tehdä itsenäisesti ja siitä saimme aikaan 4 työryhmää, joiden neljän käsitekartan pohjalta saimme aikaan yhden Sairaanhoitajan ympärivuorokautisen vastaanoton toimintamallin -käsitekartan. Sitä kautta oli helppo lähteä suunnittelemaan lääke- ja toimilupia yhdessä lääkäreiden kanssa. Sairaankuljetuksesta tehtiin myös oma käsitekarttansa, mikä liittyy suurelta osin ympärivuorokautisen vastaanoton toimintamalliin siten, että sairaankuljetus voi tarvittaessa konsultoida terveyskeskuksen sairaanhoitajaa. Nämä kumpikin käsitekartta jo itsessään kertovat sen, että kunta säästää selvää rahaa, jos Pellossa toimisi sairaanhoitajan ympärivuorokautisen vastaanoton toimintamalli. Jos työ on mielekästä, niin sen kehittäminen on tärkeä asia, mutta tässä projektissa oli palkkaus meillä hyvin vahvana taka-ajatuksena. Työnjako -hankkeen puolelta ei tullut muuta kuin nyt ihan viime metreillä suuntaa antava Palkkasuositus. Vaikka olemme tehneet kovasti töitä, niin silti osalla projektiryhmän jäsenistä alkoi usko loppua kesken. Suurin pelko on se, että teemme turhaa työtä tai alamme toteuttaa projektin tuotosta käytännössä ennen kuin palkkaus on kunnossa. Palkkaneuvottelut tulevat olemaan haasteellisia kunnan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa eli vaikein osa on edessäpäin, mutta onneksi meillä on vahva liitto takana ja hyvät perustelut sille, miksi palkkamme pitäisi nousta. Yhteistyötä poliklinikan, vuodeosaston ja sairaankuljetuksen kesken on onnistuttu kehittämään. Yhtenäiset ohjeemme ja lupalappumme helpottavat kaikkien työtä. Projekti on mielestämme hyvä esimerkki siitä, että koko terveyskeskus voi yhtenäistää toimintaansa ja kaikki voivat olla osallisia siinä. Ei tarvita montaa eri pikku tehtävää, sillä kaikki voi kytkeä saman projektin alle, jolla kehitetään koko työyhteisöä. Ohjaavilta opettajilta olemme saaneet kiitosta ja kannustusta siitä, että olemme kaikki projektiin osallistuvat yhdessä kehittämässä työyhteisöämme. Tästä työstämme voivat ottaa mallia muutkin terveyskeskukset. Emme ajatelleet tehdä hoito-ohjeita ja mietimmekin niiden olevan seuraava kehittämisen aihe, mutta kuin yllättäen löysimme vanhat Päivystysajan ohjeet ja niitä päivittämällä ja lisäämällä ohjeita saimme tarpeellisen oman terveyskeskuksen käytännön ohjeet Käypä Hoito- suositusten, Terveysportin ja Tel-Lapin ohjeiden rinnalle.

13 10 Aikataulutus onnistui hyvin. Projektiryhmä on kokoontunut riittävästi, seitsemän kertaa, ohjausryhmäkin kaksi kertaa. Halusimme ohjausryhmään moniammatillisen tiimin, mutta valitettavasti kotisairaanhoito ja työterveyshuolto eivät olleet mukana. Se johtui ehkä siitä, että kukaan hoitaja sieltä ei osallistunut Työnjako -hankkeen projektiin tai aloitti sen, mutta jätti kesken. Johtava lääkäri Tapani Risku ja laitoshoidon johtaja Merja Seppänen ovat toimineet sekä ohjausryhmässä että projektin tukihenkilöinä. Vuodeosastolla ja poliklinikalla hoitajien kesken motivaatio pysyi korkealla ehkä siksi, että emme työskentele yksin ja toisen tuki niin jaksamisen kuin projektityön tekemisen kannalta oli ensiarvoisen tärkeää. Jatkossa kannustamme projektiin osallistumattomia sairaanhoitajia sekä terveyskeskuksen perushoitajia myös tekemään omat vastuualueidensa tehtävänkuvaukset, että koulutus ja perehdytyskansiomme saadaan ajan tasalle. Projektin etenemisestä olemme informoineet toisia hoitajia osastotunneilla sekä kertoneet heille asian etenemisestä. Projektiin osallistumattomille vuodeosaston sairaanhoitajille on lähetetty sähköpostilla tietoa projekti etenemisestä ja tulostettu viimeisimmät tuotokset kommentoitavaksi. Toivotaan, että tästä tulee vielä heidänkin projektinsa.

14 11 LÄHTEET Pohtila, Terttu Lääkäreillä huoli potilaiden turvallisuudesta Lapissa. Lapin Kansa , 2. LIITTEET

15 Liite 1/1 Pellon Kunta Terveyskeskus Ahjotie Pello TEHTÄVIEN SIIRTO LÄÄKÄRILTÄ SAIRAAN/TERVEYDENHOITAJALLE Työntekijän nimi ja henkilötunnus Terveysasema/työyksiköt, joissa työntekijä työskentelee TYÖTEHTÄVÄT, JOITA PÄÄTÖS KOSKEE: Vastaanottotoiminta Pvm Ylähengitystieinfektioiden tutkimus ja hoito Korvien tutkimus ja hoito Korvatulehduksen jälkitarkastus yli 4-vuotiaat Tavanomaisten silmätulehdusten tutkimus ja hoito Virtsatieinfektioiden tutkimus ja hoito Ihosairauksien arviointi, hoito ja hoito-ohjeet Puremavammojen arviointi ja hoito Venähdysvammojen tutkimus, lastoitus ja teippaukset Kirurgisten ja kroonisten haavojen paranemisen seuranta ja hoito Haavan ompelu puudutuksessa Haavojen liimaus Pienet kirurgiset toimenpiteet Kynnen poisto puudutuksessa Marevan-hoidon seuranta Hormoni-injektiot (Zoladex) Sytostaatti ja muun lääkkeellisen hoidon toteuttaminen Liuotushoidon toteutus

16 Liite 1/1 Sairauslomatodistukset 3 5 pv. Lab.tutkimusten määrääminen/tulkitseminen Rtg-tutkimusten määrääminen

17 Liite 1/2 PÄÄTÖS TYÖYKSIKÖN TYÖJÄRJESTELYJEN KANNALTA PERUSTELTUJEN TEHTÄVIEN TYÖNJAOLLISESTA ANTAMISESTA SAIRAANHOITAJALLE/ TERVEYDENHOITAJALLE Työntekijän nimi ja henkilötunnus Terveysasema/työyksiköt, joissa työntekijä työskentelee Olen saanut riittävästi koulutusta ja ohjausta edellä mainittujen tehtävien toteuttamiseen. Sitoudun ylläpitämään ammatti-taitoani ja osaamistani ko. tehtävissä sekä noudattamaan paikallisissa hoitosuosituksissa sovittuja hoitokäytäntöjä. Edellä mainittu sairaanhoitaja/terveydenhoitaja on osoittanut omaavansa riittävän ammattitaidon ja osaamisen listaan merkittyjen työtehtävien suorittamiseen ja hänellä on oikeus toteuttaa ko. tehtäviä itsenäisesti sovittuja periaatteita noudattaen Pellon terveyskeskuksessa. Lisätehtävien vaatima osaaminen ja ammattitaito on varmistettu liitteen mukaisen täydennys- ja toimipaikka-koulutuksen ja/tai työssä saatujen näyttöjen kautta. Pvm Työntekijän allekirjoitus Työyksikön lääkärin/ osastonhoitajan allekirjoitukset Päätöksen tekijän (johtava lääkäri) allekirjoitus Päätös on voimassa toistaiseksi. Työntekijän osaaminen ja ammattitaito varmistetaan määräajoin tapahtuvalla täydennyskoulutuksella ja tarvittaessa työsuorituksen arvioinnilla. Lisätietoja:

18 Liite 1/3 PÄÄTÖS TYÖYKSIKÖN TYÖJÄRJESTELYJEN KANNALTA PERUSTELTUJEN TEHTÄVIEN TYÖNJAOLLISESTA ANTAMISESTA SAIRAANHOITAJALLE/ TERVEYDENHOITAJALLE Työntekijän nimi ja henkilötunnus Terveysasema/työyksiköt, joissa työntekijä työskentelee TYÖTEHTÄVÄT, JOITA PÄÄTÖS KOSKEE: Vastaanottotoiminta Pvm Diabeteshoitajan vo-toiminnan toteuttaminen paikallisten hoitosuositusten mukaisesti. Hengityshoitajan vo-toiminnan toteuttaminen paikallisten hoitosuositusten mukaisesti. Psyk. ja päihdepotilaan päivystyksellisen vo-toiminnan toteuttaminen paikallisten hoitosuositusten mukaisesti. Reumahoitajan vo-toiminnan toteuttaminen paikallisten hoitosuositusten mukaisesti. Sydänhoitajan vo-toiminnan toteuttaminen paikallisten hoitosuositusten mukaisesti Verenpaine-/MBO-hoitajan vo-toiminnan toteuttaminen paikallisten hoito-suositusten mukaisesti. Äkillisten terveysongelmien tutkimuksessa tarvittavien laboratorio- ym. tutkimusten määrääminen ja tulkinta. Preoperatiivinen hoitotyö.

19 Liite 2/1 VASTUUHOITAJAN TEHTÄVÄKUVAUS Pellon terveyskeskuksessa VASTUUALUE VASTUUHOITAJA Koulutus Täydennyskoulutuksen tarve Vastuualueen hoitamiseen tarvittava aika Yhteistyöntekijä vastuualueen hoidossa VASTUUALUEEN TYÖNKUVAUS Vastuu Velvollisuus o opetus- ja ohjaus velvollisuus koulutuspalaute VASTUUALUEEN HOITO-OHJEIDEN SÄILYTYS TÄRKEÄ OHJE! Pellossa Vastuuhoitaja Esimies

20 Liite 2/2 VASTUUHOITAJAN TEHTÄVÄKUVAUS Pellon terveyskeskuksessa VASTUUALUE MEDIATRI - KIRJAAMINEN VASTUUHOITAJA Tuula Ylisaukko-oja Koulutus Sairaanhoitaja 1988, si-ki 1994, Haava 2001 Täydennyskoulutuksen tarve Mediatri koulutuksiin ja tapaamisiin osallistuminen Sähköinen kirjaaminen hoitotyössä koulutus tarvetta olisi Vastuualueen hoitamiseen Pääasiassa työn ohessa tarvittava aika Erillistä aikaa ohjeiden tekemiseen sekä työntekijöiden perehdyttämiseen. Yhteistyöntekijä vastuualueen Perushoitaja Tuija Oja pääkäyttäjä osastolla hoidossa VASTUUALUEEN TYÖNKUVAUS Kirjaamiskäytäntöjen suunnittelu ja kehittäminen. Perehdytys ja ohjaus. Yhteiset palaverit kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämiseen ovat suunnitelmissa. Vastuu Yhtenäisen kirjaamisohjeiston tekeminen (ohjetta ei vielä ole) Velvollisuus o opetus- ja ohjaus o koulutuspalaute Ohjata Mediatriin kirjaamisessa, otsikoiden käyttö ja niiden käytön merkitys, lääkityksen merkintä, yhtenäinen käytäntö. Niksit Mediatrin käytössä. Annetaan aina koulutuspäiviltä VASTUUALUEEN HOITO-OHJEIDEN SÄILYTYS Mediatri kansio kanslian kaapissa vanha kylläkin, mutta käypää ohjetta kuitenkin on. Uusia päivitettyjä Mediatrin ohjeita osaston käyttöön ja kirjaamiseen ei vielä ole. TÄRKEÄ OHJE! KAIKKI KÄYTTÄVÄT OMAA TUNNUSTAAN. Oma tunnus vastaa omaa käsialaa. Jokainen kirjaa omat havaintonsa. Hoitovirheen tapahtuessa hoitajan asema on hankala, jos hänen nimissään on kirjattu havaintoja, joita hän ei ole tehnyt. Hyvä kirjaaminen takaa oman oikeusturvan lisäksi myös potilaan oikeusturvan. Opiskelijoilla ei ole henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia. TIETOSUOJA: Yksittäisen potilaan tietoja saavat käydä katsomassa vain potilaan hoitoon osallistuvat. Edes omia potilastietoja ei saa katsoa. Muista aina sulkea Mediatri poistuessasi koneen ääreltä. KÄYTÄ OTSIKOITA: Niiden käyttö helpottaa meidän työtä -> tietojen etsiminen on helpompaa. LÄÄKITYKSEN kirjaaminen! Muista laittaa lääkelista ajan tasalle, poista listalta ei käytössä olevat lääkkeet ja kellota lääkkeet - > lääkelistaan tulostuu ruksit automaattisesti, lääketarjotinlistalle ei saa tehdä kynällä merkintöjä. Siis koneella ja lääketarjottimella pitää olla

21 Liite 2/2 samanlainen lääkelista. Käytä aina Lääkemääräys (lääkärin määräämät lääkkeet), Lääkitys (antamasi lääkkeet), Nyk.lääkitys (lääkitys osastolle tullessa ja osastolta poistuessa) ja Lääkitys mukaan otsikoita. TILASTOI: Muista aina kirjata kaikki ulkopuoliset käynnit ja puhelinkontaktit terveyskeskuksen puolelle -> käynnit tilastoituvat. Pellossa Vastuuhoitaja Tuula Ylisaukko-oja Esimies Merja Seppänen

22 Liite 2/3 VASTUUHOITAJAN TEHTÄVÄKUVAUS Pellon terveyskeskuksessa VASTUUALUE HYGIENIAVASTAAVA Hygieniayhdyshenkiö Tartuntatautien johtoryhmän JORY jäsen VASTUUHOITAJA Tuula Ylisaukko-oja Koulutus Sairaanhoitaja 1984, si-ki erikoistumisopinnot 1994 Haavahoidon erikoistumisopinnot 2001, sisälsi myös sairaalahygieniakoulutusta Täydennyskoulutuksen tarve Alueelliset koulutukset LKS:ssä 2-4 x /vuosi Sairaalahygienia koulutuksen tarve Vastuualueen hoitamiseen Pääasiassa työn ohessa tarvittava aika 4 erillistä päivää vuodessa ohjeiden tekemiseen ja ajan tasalla pitämiseen ja hygienia käytäntöjen ohjeistamiseen Yhteistyöntekijä vastuualueen LKS:n Hygieniahoitajat Paula Niemi ja Sirja hoidossa Pöyry JORY Pello: Johtava lääkäri Tapani Risku Infektiolääkäri Virpi Salminen Työterveyshoitaja Marja-Leena Rundgren Eläinlääkäri Pekka Salminen Terveystarkastaja Harri Katainen VASTUUALUEEN TYÖNKUVAUS Toiminnan tavoitteena on antaa potilaille turvallinen hoito sekä henkilökunnalle ja potilaille turvallinen hoitoympäristö. Suunnittelee ja kehittää infektioiden torjuntaan liittyviä toimintoja ja työskentelytapoja. Koulutus työyhteisöissä (laitoshoito, kotisairaanhoito, kotipalvelu, poliklinikka, Kyllinkeidas ja Kotitie) ja konsultointi Vastuu Huolehtii sairaalahygieniaan liittyvien ohjeistojen ajantasaisuudesta ja siitä, että ne ovat kaikkien saatavilla. Ohjaa henkilöstöä eristystoimien ja epidemioiden hallintaan. Velvollisuus