KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TYÖNJAKOHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TYÖNJAKOHANKE"

Transkriptio

1 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA TYÖNJAKOHANKE Sairaanhoitajan ympärivuorokautinen toimintamalli Pellon terveyskeskuksessa Projektityö Buska Sari Korteniemi Piia Koskenniemi Tarmo Lampela Anu Niva Eija Rinne Noora Rousu Heli Salminen Outi Ylisaukko-oja Katja Ylisaukko-oja Tuula Kemi 2008

2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-ja terveysala Työnjakohanke BUSKA SARI, KORTENIEMI PIIA, KOSKENNIEMI TARMO, LAMPELA ANU, RINNE NOORA, ROUSU HELI, SALMINEN OUTI, YLISAUKKO-OJA KATJA & YLISAUKKO-OJA TUULA TYÖNJAKOHANKE Sairaanhoitajan ympärivuorokautinen toimintamalli Pellon terveyskeskuksessa Projektityö, 14 sivua ja 37 liitesivua Ohjaajat: Anne Vähänen ja Airi Paloste Asiasanat: sairaanhoitajan ympärivuorokautinen toimintamalli, vastuualueiden tehtävänkuvaus, sairaankuljetuksen käsitekartta, lääke- ja toimiluvat, päivystysohjeet, yhteistyö, työnjako Pellon terveyskeskus on mukana Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteistyö- ja työnjakohanke Lapissa projektissa, jonka tavoitteena on tukea Lapin läänin kuntia työnjaon kehittämisessä järjestämällä koulutusta hoitajille sekä välittämällä tietoa työnjaon tueksi eri työnjakomalleista, laillisuus ja vastuukysymyksistä sekä palkkauksesta. Tämän projektityön tarkoituksena on kehittää sairaanhoitajan ympärivuorokautisen vastaanoton toimintamalli Pellon terveyskeskukseen. Tavoitteena on selkiyttää sairaanhoitajan ympärivuorokautisen vastaanoton toimintaa ja yhtenäistää käytäntöjä sairaankuljetuksen kanssa sekä selkiyttää sairaanhoitajien vastuualueiden tehtävät. Projektin aikana olemme suunnitelleet sairaanhoitajan ympärivuorokautisen vastaanoton toimintamallista sekä sairaankuljetuksen toiminnasta käsitekartat. Päivystysajan toiminnan ja vastuukysymysten selkiyttämiseksi olemme laatineet lääkeja toimiluvat, joiden mukaan sairaanhoitajalla on lupa tarvittaessa toimia itsenäisesti. Päivystysajan toiminnasta teimme myös päivystysohjeita, jotka helpottavat ja yhtenäistävät sairaanhoitajien vastuuta, toimintaa ja perehdytystä. Nämä luvat ja ohjeet on johtava lääkäri hyväksynyt. Vastuualueiden selkiyttämiseksi olemme tehneet vastuuhoitajan tehtäväkuvauksesta yhtenäisen mallin. Jokainen projektiin osallistuva on tehnyt omista vastuualueistaan tehtäväkuvaukset. Palkkauksesta neuvottelemme kevään 2009 aikana. Uusi toimintamalli, päivystysohjeet ja vastuualueiden tehtäväkuvaukset tukevat koko työyhteisömme perehdytys- ja koulutusohjelmaa sekä lisäävät koko terveyskeskuksen sisäistä tietotaitoa ja yhteistyötä. Lääke- ja toimiluvat helpottavat ja parantavat lääkäreiden ja sairaanhoitajien keskinäistä työnjakoa. Projektityöskentely on lisännyt poliklinikan ja vuodeosaston sekä sairaankuljetuksen välistä yhteistyötä ja tietoa eri yksiköiden toiminnasta.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 PROJEKTIN TAUSTAA.2 3 VUODEOSASTON SAIRAANHOITAJAN TYÖN LUONNE Akuutti hoitotyö Sairaankuljetus Puhelinneuvonta ja konsultointi Toimi- ja lääkeluvat Yhteenveto sairaanhoitajan toiminnasta päivystysaikana.7 4 PALKKAUS.7 5 POHDINTA..8 LÄHTEET LIITTEET

4 1 1 JOHDANTO Projektityön tarkoituksena on kehittää uusi toimintamalli Pellon terveyskeskukseen. Päätavoitteena on, että terveyskeskuksessa toimii sairaanhoitajan ympärivuorokautinen vastaanotto. Toimintamalli käsittää myös puhelinneuvonnan ja ohjaa asiakkaat tarvittaessa eteenpäin tai hoitaa asiakkaat itsenäisesti toimivaltarajojensa mukaisesti. Tavoitteena on myös selkiyttää sairaanhoitajien vastuualueiden tehtävät sekä parantaa ja yhtenäistää käytäntöjä sairaankuljetuksen kanssa. Uusi toimintamalli ja vastuualueiden selkiyttäminen tukevat koko työyhteisömme perehdytys- ja koulutusohjelmaa sekä lisäävät koko terveyskeskuksen sisäistä tietotaitoa ja yhteistyötä. Uuden toimintamallin toteutumisen välillinen tavoite on parantaa terveydenhuollon toimivuutta, turvata palvelujen saatavuus, uudistaa ja kehittää lääkäreiden ja sairaan/terveydenhoitajien keskinäistä työnjakoa perusturvassa. Projektin tarkoituksena ei ole tehdä hoito-ohjeita vaan toimintamallissa ja tehtävienkuvauksissa viitataan mistä valmiit ohjeet löytyvät (osastoilla jo olevat ohjekansiot sekä sähköiset tietolähteet kuten tellappi, terveysportti, käypähoito-ohjeet).

5 2 2 PROJEKTIN TAUSTAA Tämä projekti ei käsitä sairaanhoitajan vastaanottoa virka-aikana. Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna 2005 sairaanhoitajan vastaanottotoiminta virka-aikana poliklinikalla. Johtava lääkäri on myöntänyt kirjalliset luvat työtehtävistä, joita sairaanhoitaja saa tehdä itsenäisesti poliklinikalla (liite 1). Terveyskeskuksen yhtenäisyyden vuoksi halusimme myös kehittää vuodeosastolle oman toimintamallin sairaanhoitajan ympärivuorokautisesta vastaanotosta. Kuusi projektiin osallistuvaa sairaanhoitajaa työskentelee vuodeosastolla ja kolme poliklinikalla. Työn kuvan selkiyttäminen myös vuodeosastolla tuli ajankohtaiseksi. Harmaiden alueiden poistaminen ja työtehtävien selkeä jaottelu auttavat hoitajaa työssään. Yksi projektin sairaanhoitaja työskentelee myös sairaankuljetuksessa ja yhteiset ohjeet myös heidän kanssaan parantavat työn laatuamme. Päivystysaikana voi tulla vastaan hyvin monenlaisia potilaita erilaisine sairauksineen, joten emme pysty tekemään näin lyhyellä ajalla sairauksien hoitamiseen kirjallisia toimintamalleja ja hoito-ohjeita. Työnjakohankeen luentomateriaali ja tehtävät mallivastauksineen toimivat hyvinä ohjeina. Niistä kokoamme tärkeimmät ohjeet kansioon. Myös muiden tekemät ohjeet toimivat hyvänä apuna työssämme. Vastuuhoitajien tehtävänkuvauksiin tulee ohjeet mistä ohjeet löytyvät ja maininta tärkeistä tiedoista. (liite 2 vastuuhoitajan tehtävänkuvausmalli ja vastuuhoitajien tehtäväkuvaukset). 3 VUODEOSASTON SAIRAANHOITAJAN TYÖN LUONNE Terveyskeskuksen laitoshoitoon kuuluu vuodeosastolla 43 paikkaa sekä 3 tarkkailupaikkaa ja kehitysvammaisten hoitokoti Ailakki (8-10 paikkaa) sekä dementiaosasto Iltarusko (8-10 paikkaa). Vuodeosasto on jaettu pitkäaikais- (27 paikkaa) ja akuuttiosastoon ( tarkkailupaikkaa). Terveyskeskuksen vieressä on kehitysvammaisten Ryhmäkoti (8 paikkaa), jonka yövalvonnasta huolehtii laitoshoidon hoitaja. Kaikki vuodeosaston sairaanhoitajat työskentelevät akuuttiosastolla. Vakituisia

6 3 sairaanhoitajia osastolla on 11, lähi- ja perushoitajia 11 ja laitosapulaisia 6. Laitosapulaiset siivoavat osaston lisäksi myös poliklinikan ja neuvolan. Päivystys on joka kolmas viikonloppu Pellossa tai n. 60 km päässä Ylitorniolla tai Ruotsissa Övertorneålla. Arki-iltoina vuorotellaan Övertorneån ja Pellon kanssa. Yhteistyö Övertorneån ja Pellon välillä on alkanut kesällä Päivystyskäytäntö on lisännyt sairaanhoitajan työn vaativuutta ja vastuuta. Sairaanhoitajan tehtävänkuvaan kuuluu olennaisesti laitoshoidon potilaiden hoidosta vastaaminen. Kun laitoshoidon potilaan voinnissa tulee muutos ja uusi hoidon tarpeen arviointi, on sairaanhoitajan kyettävä itsenäiseen päätöksentekoon ja toimintaan. Sairaanhoitaja on vastuussa lääkärin konsultoimisesta. Potilaan muuttuvaan terveydentilaan pitäisi päivystävän lääkärin pystyä ottamaan puhelimitse kantaa sairaanhoitajan suullisen tiedonannon perusteella. Yhtenäistä sähköistä sairaskertomusjärjestelmää ei ole päivystävien terveyskeskusten eikä keskussairaalan välillä. Sairaanhoitajan työ vuodeosastolla on luonteeltaan hoitoa, ohjausta ja neuvoa antavaa, lääkitsevää sekä lääkärin vastaanotolle seulovaa. Sairaanhoitajan vastaanotolle ei varata aikoja virka-ajan jälkeen. Käytännössä asiakkaat koostuvat akuutisti sairastuneista kuntalaisista ja turisteista sekä palveluasumisyksiköiden, kotisairaanhoidon ja kotipalvelun asiakkaista sekä yhteispäivystyksen asiakkaista. Päivystysvastaanoton luonteeseen kuuluu nopeatempoisuus sekä tilanteiden ja potilaiden nopea vaihtuminen. 3.1 Akuutti hoitotyö Sairaanhoitaja hoitaa itsenäisesti päivystykseen hakeutuvia akuutisti sairastuneita asiakkaita, konsultoiden tarvittaessa lääkäriä ja tarvittaessa siirtäen asiakkaan lääkärille tai muulle terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilölle. Virka-ajan jälkeen klo välisenä aikana vuodeosaston sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin joko puhelimessa tai paikan päällä asiakkaan saavuttua terveyskeskukseen tai sairaankuljetuksen aikana.

7 4 Potilaan saapuessa terveyskeskukseen sairaanhoitaja aloittaa hoitoa koskevan päätöksenteon. Potilas tutkitaan, tehdään anamneesi, määrätään ja tehdään tutkimuksia sekä tulkitaan niitä. Näiden tutkimustulosten pohjalta tehdään hoitoa koskeva päätöksenteko: hoidamme potilaan itse ilman lääkärin konsultointia, otamme tarvittaessa osastolle ja lääkäri tutkii potilaan seuraavana päivänä tai konsultoimme lääkäriä ja toimimme hänen ohjeiden mukaan tai laitamme potilaan suoraan keskussairaalaan. Jos potilas jää meille osastolle, huolehdimme seuraavan aamun laboratoriokokeiden tilaamisesta, potilaan tilan seuraamisesta ja hoidosta. 3.2 Sairaankuljetus Pellon terveyskeskus ostaa sairaankuljetuspalvelut SPR Lapinpiiriltä. Sopimukseen kuuluu yksi ambulanssi kahdella sairaankuljettajalla miehitettynä sekä vara-auto. Ambulanssi päivystää klo terveyskeskuksessa ja muuna aikana 15 minuutin lähtövalmiudessa kotipäivystyksenä. Vara-ambulanssi hälytetään tehtävälle ambulanssityhjiössä tai moni potilastilanteessa. Vara-ambulanssi miehitetään terveyskeskuksen hoito henkilökunnalla ja VPK:n miehistöllä. Sairaankuljettajien toimenkuvaan kuuluvat ensisijaisesti annettujen sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävien hoito, auton kaluston huolto ja ensihoidon kehittäminen yhdessä terveyskeskuksen henkilökunnan kanssa. Poliklinikalla työskennellessä työtehtäviin kuuluvat lastoitukset, kipsaukset ja erilaiset pienet huolto- ja korjaustyöt sekä normaalit vastaanottoavustajan työtehtävät. Sairaankuljettajat huolehtivat terveyskeskuksen ensihoitovälineistön ja kipsaushuoneen kunnosta. Sairaankuljettajia voi soittaa myös päivystysaikana kiireellisiin avunantotehtäviin terveyskeskukseen esim. sairauskohtaus, elvytys, liotushoito, kipsaus tai aggressiivisen potilaan taltuttaminen. P191 ollessa varattuna päällekkäisiin A-B tehtäviin hälytetään suoraan P192, mutta C-D tehtävien hälytys tulee L4:lle. P191:sen vuorossa oleva hoitaja toimii L4:sena ja toimii alueen sairaalan ulkopuolisessa lääkinnällisessä johdossa. L4 tekee päätöksen ottaako P191 tehtävän vai annetaanko tehtävä P192:lle tai kakkosen ollessa varattuna mahdollisesti EVY:lle eli ensivasteyksikölle. Ambulanssityhjiössä A-B tehtävien

8 5 hälytys menee EVY:n lisäksi Kolarin tai Ylitornion ambulanssille. EVY hakee hoitajan terveyskeskuksesta. Kohteessa EVY:n hoitaja voi perua naapurikunnan yksikön (L4 konsultaatio) ja kuljettaa potilaan terveyskeskukseen. Kakkoslähdön ambulanssiin (P192) mahtuu yksi paaripotilas. Autoa pidetään palolaitoksen tallissa. P192:n kuljettamisesta huolehtii VPK. P191:sen ollessa varattuna tai monipotilastilanteessa aluehälytyskeskus hälyttää P192:n samoilla kiireellisyyskoodeilla kuin P191:sen. P192:sen saatua hälytyksen kaksi ensiapukoulutettua VPK:n jäsentä tulee ambulanssilla terveyskeskuksen pihalle, josta tehtävän kiireellisyyskoodin mukaisesti lähtee 2 hoitajaa ja tarvittaessa lääkäri (päivystysaikana)matkaan. Hoitohenkilökunta lähtee arkipäivisin poliklinikalta, muuna aikana vuodeosastolta. Päivystysaikana vuodeosaston toinen sairaanhoitaja vastaa VIRVE- puhelimesta ja lähtee II ambulanssi sairaankuljetuskeikoille. Pääsääntöisesti jatkokuljetukset eteenpäin pyritään suorittamaan P191:llä (jos potilaan tila sallii odotuksen). Näin vältytään ambulanssityhjiöltä kunnassa. P192:n henkilöstöllä ja välineistöllä pystytään antamaan potilaalle kohteessa perustason hoitoa. (liite 3 käsitekartta sairaankuljetuksesta) 3.3 Puhelinneuvonta ja konsultointi Annamme myös puhelinneuvontaa ympäri vuorokauden. Neuvomme ja ohjaamme puhelimitse päivystysasiakkaita ja teemme hoitoa koskevaa päätöksentekoa. Seulomme asiakkaista ne, jotka tarvitsevat lääkärin hoitoa ja ohjaamme tarvittaessa asiakkaan sinne kuntaan, missä päivystävä lääkäri on. Monet asiakkaat tulevat hoitajan luo, vaikka tietävät, että päivystävä lääkäri on eri kunnassa. Käytännössä hyvin usein käy niin, että me hoidamme oman kunnan asiakkaat itse ja tarvittaessa otamme potilaan osastolle konsultoimatta lääkäriä. Tarvittaessa soitamme lääkärille ja hän määrää hoidon, joka toteutetaan omassa terveyskeskuksessa. Lisäksi tulevat lukuisat poliklinikkakäynnit, joista emme ilmoita lääkärille. Me annamme puhelimitse potilasohjausta ja konsultointiapua alueen muihin hoitolaitoksiin; palvelukoti Kyllinkeitaalle (22 asukasta + 2 intervallipaikkaa),

9 6 tehostetun palveluasumisen yksikköön Kotitielle (20 asukasta + 2 intervallipaikkaa), kehitysvammaisten Ryhmäkotiin ( 8 asukasta) sekä mielenterveyskuntoutujien Meän Kotiin (5 asukasta). Näistä yksiköistä potilaat tulevat usein sairaalahoitoon meille, vaikka päivystys on muualla. Tätä perustellaan sillä, että potilaat ovat meille entuudestaan tuttuja ja pitkien välimatkojen vuoksi on turha rasittaa potilasta. Ainoastaan Kotitiellä on yöpäivystys ja siellä työskentelee yksi sairaanhoitaja pääsääntöisesti aamuvuorossa. Muissa yksiköissä ei työskentele sairaanhoitajia. Kotisairaanhoito toimii Pellossa vain virka-aikana, mutta yhteydenpito toimii muuten Mediatri -ohjelman välityksellä kiireettömissä asioissa ja sinne laitetaan tietoa puolin ja toisin jostakin potilaasta. Olemme myös puhelinyhteydessä kiireellisissä asioissa kotiutuvan potilaan asioissa sekä järjestellessä uudelle asiakkaalle Kotisairaanhoidon palveluita. Kotipalveluun annamme myös potilasohjausta ja joskus otamme potilaan osastolle tarkkailuunkin, jos kotiavustajan mielestä hän ei pärjää kotona. (liite 4 Käsitekartta) 3.4 Toimi- ja lääkeluvat Sairaanhoitajan täytyy osoittaa omaavansa riittävän ammattitaidon listaan merkittyjen työtehtävien suorittamiseen ja lääkelupiin työyksikössään. Lääkeluvat sisältävät luvat mitä lääkkeitä sairaanhoitajalla on lupa antaa itsenäisesti laitoshoidon potilaille, akuuteille potilaille sekä sairaankuljetuksessa, mutta viimeistään seuraavana päivänä on konsultoitava lääkäriä (liite 5). Kirjalliset lääkeluvat työstetään yhdessä lääkärien kanssa. Kirjalliset toimiluvat (liite 6) annetaan koulutuksen ja ammattitaidon mukaan. Projektin aikana on myös työstetty päivystysajan ohjeita selkiyttämään päivystysajan toimintaa (liite 7). Sairaanhoitajan ammattitaito ja valmiudet lisätehtävien vaatimiin osaamisiin varmistetaan koulutuksen avulla ja työssä saatujen näyttöjen kautta. Koulutuksella tarkoitetaan Työnjakohanke Lapissa koulutusta. Toimilupiin liittyy muutaman päivän harjoittelu kevään 2009 aikana ja näytön anto poliklinikalla. Kaikkia lupia ei voi saada kerralla ja joidenkin lupien saaminen voi kestää monta työvuotta.

10 7 3.5 Yhteenveto sairaanhoitajan toiminnasta päivystysaikana Lapin Kansassa olleen uutisen (Pohtila 2008, 2) mukaan sairaanhoitajan toimintaa päivystysaikana tulisi kehittää pitkien välimatkojen Lapissa potilasturvallisuuden, tuloksellisuuden ja hoidon laadukkuuden parantamiseksi. Malli edellyttää hoitajien ja lääkärien vastuukysymysten selvittämistä sekä terveyskeskusten ja keskussairaalan tietojärjestelmien yhteensovittamista. Myös ensihoidon tasoa ja valmiutta tulee kohottaa. Ratkaistava asia on myös ambulanssityhjiö eli tilanne, jossa ambulanssi on kaukana hätätapauksen sattuessa. Lääninhallituksen tehtävänä on valvoa potilasturvallisuuden noudattamisesta. Sairaanhoitajan ympärivuorokautisen vastaanoton toimintamalli Pellossa toimisi niin, että potilas ottaisi ensin yhteyttä omaan terveyskeskukseen, jossa sairaanhoitaja arvioisi hoidon tarpeen. Pienet päivystysasiat hoitaisi sairaanhoitaja tai sairaankuljetusyksikkö. Hoitaja kysyisi tarpeen mukaan neuvoa lääkäriltä puhelimitse. Selkeästi lääkärin hoitoa tarvitsevat ohjattaisiin päivystävään terveyskeskukseen tai erikoissairaanhoitoon kuuluvat potilaat Lapin keskussairaalaan päivystykseen. Myös epävarmoissa tapauksissa potilasta pyydettäisiin saapumaan sinne. Hätätapauksissa ambulanssi tai helikopteri kuljettaisi potilaan kuten tähänkin asti. 4 PALKKAUS Tulevaisuudessa ilta ja yöpäivystys voi muuttua n. 100 km päähän Lapin Keskussairaalaan. Tämä lisää sairaanhoitajan vastuuta entisestään. Kustannuksissa voidaan säästää merkittävästi, jos jokaista lääkäriä konsultoitavaa asiakasta, laitoshoidon potilasta ja palveluyksiköiden asukasta ei tarvitse siirtää päivystykseen paikanpäälle Rovaniemelle. Työn vaativuuden arvioinnilla ja näyttöön perustuvalla osaamisella neuvottelemme työn vaativuutta vastaavasta palkasta. Tehtäväkohtainen palkka pitää tarkistaa aina kun tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti. Tehy tulee neuvottelemaan työnantajan kanssa palkoista vuoden 2009 keväällä. Palkkaus selvitetään ja sovitaan paikallisneuvotteluissa

11 8 ennen työnjakomuutosten toteuttamista. Työnjakohankkeen palkkatoimikunnan palkkaesitys on tukena neuvotteluissa. Pellon kunnan sairaanhoitajat ovat myös peruspalkaltaan huonommassa asemassa kuin naapurikuntien Kolarin ja Ylitornion sairaanhoitajat puhumattakaan Lapin Keskussairaalan palkoista. Lapin läänin palkat keskiarvoltaankin ovat paremmat kuin Pellon kunnassa. Tehy sopimuksessa on varattu lukien 0.7%:n suuruinen tuloksellisuuden parantumiseen perustuva paikallinen järjestelyerä. Työnjakohankeen voi kytkeä osaksi tuloksellisuushanketta. Päivystysaikana vuodeosastolla on iltavuorossa kaksi sairaanhoitajaa ja yövuorossa yksi. Viikonloppuisin ja arkipyhien aikana on aamu- ja iltavuorossa kaksi sairaanhoitajaa. Tavoitteenamme on neuvotella kaikille samaa työtä tekeville vakituisessa työsuhteessa oleville laillistetuille sairaanhoitajille sama peruspalkka sekä osaamisen ja näytön perusteella lisäpalkka (henkilökohtainen lisä). Osaston luonteen, työvuorosuunnittelun vaikeuden ja tasavertaisuuden vuoksi ei voi erottaa kumpi sairaanhoitaja työvuorossa saa päivystävän sairaanhoitajan palkkaa. Kannustava palkkaus on tärkeä työyhteisön kehittämisen kannalta. Se lisää yksittäisen työntekijän työmotivaatiota ja työpanosta. Tärkeää on myös neuvotella palkkio kehittämiskoulutukseen eli Työnjakohanke Lapissa koulutukseen osallistuneille (henkilökohtainen lisä). 5 POHDINTA Koimme projektityön tekemisen mielekkääksi, koska oman työn kehittäminen on tärkeää jokaiselle, samoin kuin käytäntöjen yhtenäistäminen talon sisällä ja harmaiden alueiden poistaminen työstämme. Oman työn ohessa opiskelun ja perheen aika välillä nostatti tunteita ja loppua kohden varsinkin näin joulun lähestyessä alkoi jo innostus hiipua, mutta valmista tuli ja siitä olemme ylpeitä. Projektiryhmän jäsenten osallistuminen yhteisiin palavereihin oli vaihtelevaa, mutta tiedon sai myös toisilta mukana olleilta puhelimitse ja sähköpostilla. Projektipäällikkö ja projektisihteeri ottivat suurimman vastuun projektin valmistumisesta ja tiedottamisesta.

12 9 Lähdimme miettimään työtämme jakamalla sen osiin, mitä sairaanhoitaja voi ympärivuorokautisella vastaanotollaan tehdä itsenäisesti ja siitä saimme aikaan 4 työryhmää, joiden neljän käsitekartan pohjalta saimme aikaan yhden Sairaanhoitajan ympärivuorokautisen vastaanoton toimintamallin -käsitekartan. Sitä kautta oli helppo lähteä suunnittelemaan lääke- ja toimilupia yhdessä lääkäreiden kanssa. Sairaankuljetuksesta tehtiin myös oma käsitekarttansa, mikä liittyy suurelta osin ympärivuorokautisen vastaanoton toimintamalliin siten, että sairaankuljetus voi tarvittaessa konsultoida terveyskeskuksen sairaanhoitajaa. Nämä kumpikin käsitekartta jo itsessään kertovat sen, että kunta säästää selvää rahaa, jos Pellossa toimisi sairaanhoitajan ympärivuorokautisen vastaanoton toimintamalli. Jos työ on mielekästä, niin sen kehittäminen on tärkeä asia, mutta tässä projektissa oli palkkaus meillä hyvin vahvana taka-ajatuksena. Työnjako -hankkeen puolelta ei tullut muuta kuin nyt ihan viime metreillä suuntaa antava Palkkasuositus. Vaikka olemme tehneet kovasti töitä, niin silti osalla projektiryhmän jäsenistä alkoi usko loppua kesken. Suurin pelko on se, että teemme turhaa työtä tai alamme toteuttaa projektin tuotosta käytännössä ennen kuin palkkaus on kunnossa. Palkkaneuvottelut tulevat olemaan haasteellisia kunnan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa eli vaikein osa on edessäpäin, mutta onneksi meillä on vahva liitto takana ja hyvät perustelut sille, miksi palkkamme pitäisi nousta. Yhteistyötä poliklinikan, vuodeosaston ja sairaankuljetuksen kesken on onnistuttu kehittämään. Yhtenäiset ohjeemme ja lupalappumme helpottavat kaikkien työtä. Projekti on mielestämme hyvä esimerkki siitä, että koko terveyskeskus voi yhtenäistää toimintaansa ja kaikki voivat olla osallisia siinä. Ei tarvita montaa eri pikku tehtävää, sillä kaikki voi kytkeä saman projektin alle, jolla kehitetään koko työyhteisöä. Ohjaavilta opettajilta olemme saaneet kiitosta ja kannustusta siitä, että olemme kaikki projektiin osallistuvat yhdessä kehittämässä työyhteisöämme. Tästä työstämme voivat ottaa mallia muutkin terveyskeskukset. Emme ajatelleet tehdä hoito-ohjeita ja mietimmekin niiden olevan seuraava kehittämisen aihe, mutta kuin yllättäen löysimme vanhat Päivystysajan ohjeet ja niitä päivittämällä ja lisäämällä ohjeita saimme tarpeellisen oman terveyskeskuksen käytännön ohjeet Käypä Hoito- suositusten, Terveysportin ja Tel-Lapin ohjeiden rinnalle.

13 10 Aikataulutus onnistui hyvin. Projektiryhmä on kokoontunut riittävästi, seitsemän kertaa, ohjausryhmäkin kaksi kertaa. Halusimme ohjausryhmään moniammatillisen tiimin, mutta valitettavasti kotisairaanhoito ja työterveyshuolto eivät olleet mukana. Se johtui ehkä siitä, että kukaan hoitaja sieltä ei osallistunut Työnjako -hankkeen projektiin tai aloitti sen, mutta jätti kesken. Johtava lääkäri Tapani Risku ja laitoshoidon johtaja Merja Seppänen ovat toimineet sekä ohjausryhmässä että projektin tukihenkilöinä. Vuodeosastolla ja poliklinikalla hoitajien kesken motivaatio pysyi korkealla ehkä siksi, että emme työskentele yksin ja toisen tuki niin jaksamisen kuin projektityön tekemisen kannalta oli ensiarvoisen tärkeää. Jatkossa kannustamme projektiin osallistumattomia sairaanhoitajia sekä terveyskeskuksen perushoitajia myös tekemään omat vastuualueidensa tehtävänkuvaukset, että koulutus ja perehdytyskansiomme saadaan ajan tasalle. Projektin etenemisestä olemme informoineet toisia hoitajia osastotunneilla sekä kertoneet heille asian etenemisestä. Projektiin osallistumattomille vuodeosaston sairaanhoitajille on lähetetty sähköpostilla tietoa projekti etenemisestä ja tulostettu viimeisimmät tuotokset kommentoitavaksi. Toivotaan, että tästä tulee vielä heidänkin projektinsa.

14 11 LÄHTEET Pohtila, Terttu Lääkäreillä huoli potilaiden turvallisuudesta Lapissa. Lapin Kansa , 2. LIITTEET

15 Liite 1/1 Pellon Kunta Terveyskeskus Ahjotie Pello TEHTÄVIEN SIIRTO LÄÄKÄRILTÄ SAIRAAN/TERVEYDENHOITAJALLE Työntekijän nimi ja henkilötunnus Terveysasema/työyksiköt, joissa työntekijä työskentelee TYÖTEHTÄVÄT, JOITA PÄÄTÖS KOSKEE: Vastaanottotoiminta Pvm Ylähengitystieinfektioiden tutkimus ja hoito Korvien tutkimus ja hoito Korvatulehduksen jälkitarkastus yli 4-vuotiaat Tavanomaisten silmätulehdusten tutkimus ja hoito Virtsatieinfektioiden tutkimus ja hoito Ihosairauksien arviointi, hoito ja hoito-ohjeet Puremavammojen arviointi ja hoito Venähdysvammojen tutkimus, lastoitus ja teippaukset Kirurgisten ja kroonisten haavojen paranemisen seuranta ja hoito Haavan ompelu puudutuksessa Haavojen liimaus Pienet kirurgiset toimenpiteet Kynnen poisto puudutuksessa Marevan-hoidon seuranta Hormoni-injektiot (Zoladex) Sytostaatti ja muun lääkkeellisen hoidon toteuttaminen Liuotushoidon toteutus

16 Liite 1/1 Sairauslomatodistukset 3 5 pv. Lab.tutkimusten määrääminen/tulkitseminen Rtg-tutkimusten määrääminen

17 Liite 1/2 PÄÄTÖS TYÖYKSIKÖN TYÖJÄRJESTELYJEN KANNALTA PERUSTELTUJEN TEHTÄVIEN TYÖNJAOLLISESTA ANTAMISESTA SAIRAANHOITAJALLE/ TERVEYDENHOITAJALLE Työntekijän nimi ja henkilötunnus Terveysasema/työyksiköt, joissa työntekijä työskentelee Olen saanut riittävästi koulutusta ja ohjausta edellä mainittujen tehtävien toteuttamiseen. Sitoudun ylläpitämään ammatti-taitoani ja osaamistani ko. tehtävissä sekä noudattamaan paikallisissa hoitosuosituksissa sovittuja hoitokäytäntöjä. Edellä mainittu sairaanhoitaja/terveydenhoitaja on osoittanut omaavansa riittävän ammattitaidon ja osaamisen listaan merkittyjen työtehtävien suorittamiseen ja hänellä on oikeus toteuttaa ko. tehtäviä itsenäisesti sovittuja periaatteita noudattaen Pellon terveyskeskuksessa. Lisätehtävien vaatima osaaminen ja ammattitaito on varmistettu liitteen mukaisen täydennys- ja toimipaikka-koulutuksen ja/tai työssä saatujen näyttöjen kautta. Pvm Työntekijän allekirjoitus Työyksikön lääkärin/ osastonhoitajan allekirjoitukset Päätöksen tekijän (johtava lääkäri) allekirjoitus Päätös on voimassa toistaiseksi. Työntekijän osaaminen ja ammattitaito varmistetaan määräajoin tapahtuvalla täydennyskoulutuksella ja tarvittaessa työsuorituksen arvioinnilla. Lisätietoja:

18 Liite 1/3 PÄÄTÖS TYÖYKSIKÖN TYÖJÄRJESTELYJEN KANNALTA PERUSTELTUJEN TEHTÄVIEN TYÖNJAOLLISESTA ANTAMISESTA SAIRAANHOITAJALLE/ TERVEYDENHOITAJALLE Työntekijän nimi ja henkilötunnus Terveysasema/työyksiköt, joissa työntekijä työskentelee TYÖTEHTÄVÄT, JOITA PÄÄTÖS KOSKEE: Vastaanottotoiminta Pvm Diabeteshoitajan vo-toiminnan toteuttaminen paikallisten hoitosuositusten mukaisesti. Hengityshoitajan vo-toiminnan toteuttaminen paikallisten hoitosuositusten mukaisesti. Psyk. ja päihdepotilaan päivystyksellisen vo-toiminnan toteuttaminen paikallisten hoitosuositusten mukaisesti. Reumahoitajan vo-toiminnan toteuttaminen paikallisten hoitosuositusten mukaisesti. Sydänhoitajan vo-toiminnan toteuttaminen paikallisten hoitosuositusten mukaisesti Verenpaine-/MBO-hoitajan vo-toiminnan toteuttaminen paikallisten hoito-suositusten mukaisesti. Äkillisten terveysongelmien tutkimuksessa tarvittavien laboratorio- ym. tutkimusten määrääminen ja tulkinta. Preoperatiivinen hoitotyö.

19 Liite 2/1 VASTUUHOITAJAN TEHTÄVÄKUVAUS Pellon terveyskeskuksessa VASTUUALUE VASTUUHOITAJA Koulutus Täydennyskoulutuksen tarve Vastuualueen hoitamiseen tarvittava aika Yhteistyöntekijä vastuualueen hoidossa VASTUUALUEEN TYÖNKUVAUS Vastuu Velvollisuus o opetus- ja ohjaus velvollisuus koulutuspalaute VASTUUALUEEN HOITO-OHJEIDEN SÄILYTYS TÄRKEÄ OHJE! Pellossa Vastuuhoitaja Esimies

20 Liite 2/2 VASTUUHOITAJAN TEHTÄVÄKUVAUS Pellon terveyskeskuksessa VASTUUALUE MEDIATRI - KIRJAAMINEN VASTUUHOITAJA Tuula Ylisaukko-oja Koulutus Sairaanhoitaja 1988, si-ki 1994, Haava 2001 Täydennyskoulutuksen tarve Mediatri koulutuksiin ja tapaamisiin osallistuminen Sähköinen kirjaaminen hoitotyössä koulutus tarvetta olisi Vastuualueen hoitamiseen Pääasiassa työn ohessa tarvittava aika Erillistä aikaa ohjeiden tekemiseen sekä työntekijöiden perehdyttämiseen. Yhteistyöntekijä vastuualueen Perushoitaja Tuija Oja pääkäyttäjä osastolla hoidossa VASTUUALUEEN TYÖNKUVAUS Kirjaamiskäytäntöjen suunnittelu ja kehittäminen. Perehdytys ja ohjaus. Yhteiset palaverit kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämiseen ovat suunnitelmissa. Vastuu Yhtenäisen kirjaamisohjeiston tekeminen (ohjetta ei vielä ole) Velvollisuus o opetus- ja ohjaus o koulutuspalaute Ohjata Mediatriin kirjaamisessa, otsikoiden käyttö ja niiden käytön merkitys, lääkityksen merkintä, yhtenäinen käytäntö. Niksit Mediatrin käytössä. Annetaan aina koulutuspäiviltä VASTUUALUEEN HOITO-OHJEIDEN SÄILYTYS Mediatri kansio kanslian kaapissa vanha kylläkin, mutta käypää ohjetta kuitenkin on. Uusia päivitettyjä Mediatrin ohjeita osaston käyttöön ja kirjaamiseen ei vielä ole. TÄRKEÄ OHJE! KAIKKI KÄYTTÄVÄT OMAA TUNNUSTAAN. Oma tunnus vastaa omaa käsialaa. Jokainen kirjaa omat havaintonsa. Hoitovirheen tapahtuessa hoitajan asema on hankala, jos hänen nimissään on kirjattu havaintoja, joita hän ei ole tehnyt. Hyvä kirjaaminen takaa oman oikeusturvan lisäksi myös potilaan oikeusturvan. Opiskelijoilla ei ole henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia. TIETOSUOJA: Yksittäisen potilaan tietoja saavat käydä katsomassa vain potilaan hoitoon osallistuvat. Edes omia potilastietoja ei saa katsoa. Muista aina sulkea Mediatri poistuessasi koneen ääreltä. KÄYTÄ OTSIKOITA: Niiden käyttö helpottaa meidän työtä -> tietojen etsiminen on helpompaa. LÄÄKITYKSEN kirjaaminen! Muista laittaa lääkelista ajan tasalle, poista listalta ei käytössä olevat lääkkeet ja kellota lääkkeet - > lääkelistaan tulostuu ruksit automaattisesti, lääketarjotinlistalle ei saa tehdä kynällä merkintöjä. Siis koneella ja lääketarjottimella pitää olla

21 Liite 2/2 samanlainen lääkelista. Käytä aina Lääkemääräys (lääkärin määräämät lääkkeet), Lääkitys (antamasi lääkkeet), Nyk.lääkitys (lääkitys osastolle tullessa ja osastolta poistuessa) ja Lääkitys mukaan otsikoita. TILASTOI: Muista aina kirjata kaikki ulkopuoliset käynnit ja puhelinkontaktit terveyskeskuksen puolelle -> käynnit tilastoituvat. Pellossa Vastuuhoitaja Tuula Ylisaukko-oja Esimies Merja Seppänen

22 Liite 2/3 VASTUUHOITAJAN TEHTÄVÄKUVAUS Pellon terveyskeskuksessa VASTUUALUE HYGIENIAVASTAAVA Hygieniayhdyshenkiö Tartuntatautien johtoryhmän JORY jäsen VASTUUHOITAJA Tuula Ylisaukko-oja Koulutus Sairaanhoitaja 1984, si-ki erikoistumisopinnot 1994 Haavahoidon erikoistumisopinnot 2001, sisälsi myös sairaalahygieniakoulutusta Täydennyskoulutuksen tarve Alueelliset koulutukset LKS:ssä 2-4 x /vuosi Sairaalahygienia koulutuksen tarve Vastuualueen hoitamiseen Pääasiassa työn ohessa tarvittava aika 4 erillistä päivää vuodessa ohjeiden tekemiseen ja ajan tasalla pitämiseen ja hygienia käytäntöjen ohjeistamiseen Yhteistyöntekijä vastuualueen LKS:n Hygieniahoitajat Paula Niemi ja Sirja hoidossa Pöyry JORY Pello: Johtava lääkäri Tapani Risku Infektiolääkäri Virpi Salminen Työterveyshoitaja Marja-Leena Rundgren Eläinlääkäri Pekka Salminen Terveystarkastaja Harri Katainen VASTUUALUEEN TYÖNKUVAUS Toiminnan tavoitteena on antaa potilaille turvallinen hoito sekä henkilökunnalle ja potilaille turvallinen hoitoympäristö. Suunnittelee ja kehittää infektioiden torjuntaan liittyviä toimintoja ja työskentelytapoja. Koulutus työyhteisöissä (laitoshoito, kotisairaanhoito, kotipalvelu, poliklinikka, Kyllinkeidas ja Kotitie) ja konsultointi Vastuu Huolehtii sairaalahygieniaan liittyvien ohjeistojen ajantasaisuudesta ja siitä, että ne ovat kaikkien saatavilla. Ohjaa henkilöstöä eristystoimien ja epidemioiden hallintaan. Velvollisuus

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Tampereella 15. 5. 2014 Eeva-Liisa Lahtinen, hygieniahoitaja Tampereen kaupunki Avopalvelut Hygieniayhdyshenkilötoiminnan

Lisätiedot

LSHP:n alueen terveyskeskusten lääkehuolto. Tulevaisuuden lääkehuolto -työseminaari Laura Huotari

LSHP:n alueen terveyskeskusten lääkehuolto. Tulevaisuuden lääkehuolto -työseminaari Laura Huotari LSHP:n alueen terveyskeskusten lääkehuolto Lapin shp:n alueen etäisyydet: LKS Ranua tk 80 km LKS Posio tk 130 km LKS Salla tk 150 km LKS Muonio tk 230 km LKS Utsjoki tk 450 km LKS sairaala-apteekki 1/2

Lisätiedot

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Käsihygieniahanke Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15 16.5.2014 Käsihygienia hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

TARTUNTATAUTIHOITAJAN TOIMENKUVA JOENSUUN KAUPUNGILLA

TARTUNTATAUTIHOITAJAN TOIMENKUVA JOENSUUN KAUPUNGILLA TARTUNTATAUTIHOITAJAN TOIMENKUVA JOENSUUN KAUPUNGILLA Hygienia- ja tartuntatautihoitaja, rokotushoitaja, haavahoitaja Mari Lappalainen Joensuun kaupunki 1 JOENSUUN KAUPUNKI Asukasluku 75 572 (31.12.2015)

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot

Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla

Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla Epshp tbc-hoidon toimintaohjeet THL:n suositus kontaktiselvityksestä Lainsäädäntö Tuberkuloosin perusterveydenhuollon hoitoketju Etelä-Pohjanmaalla www. linkit Tuberkuloosipotilaan tunnistaminen pth:ssa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, hoidon ja ohjauksen kirjallisen suunnitelman hoitotyön

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, hoidon ja ohjauksen kirjallisen suunnitelman hoitotyön Haavan hoito jalkojenhoidossa Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja toteuttaminen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon

Lisätiedot

Eksote ensihoito ja tehostettu kotisairaanhoito. Pieni brief jossa ei ole kaavioita

Eksote ensihoito ja tehostettu kotisairaanhoito. Pieni brief jossa ei ole kaavioita Eksote ensihoito ja tehostettu kotisairaanhoito Pieni brief jossa ei ole kaavioita TFO 2016 Eksote ensihoito Toiminta aloitettu vuonna 2011 Lappeenrannassa ja Joutsenossa Laajentunut vuoteen 2016 omaksi

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Uudet, innovoidut palvelut ja niiden vaikutukset. Päivystykset ja ensihoito asiakasprosessityöryhmä Pj. Paula Reponen

Uudet, innovoidut palvelut ja niiden vaikutukset. Päivystykset ja ensihoito asiakasprosessityöryhmä Pj. Paula Reponen Uudet, innovoidut palvelut ja niiden vaikutukset Päivystykset ja ensihoito asiakasprosessityöryhmä Pj. Paula Reponen Hoidon tarpeen arviointi Yhtenäinen ohje hoidon tarpeen arviointiin terveyskeskuksille

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) SOPIMUS VIRKA-AJAN ULKOPUOLISEN SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ POHJOIS-SAVON ALUEELLA Sopijapuolet Kuopion kaupunki ja Lapinlahden kunta Pohjois-Savon

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Community Paramedic. Sami Länkimäki

Community Paramedic. Sami Länkimäki Community Paramedic Sami Länkimäki Ongelmakohtia ratkottavaksi Miten päivystyskäyntejä voidaan vähentää? Ei päivystykseen ilman vakioitua hoidontarpeen arviota Ei päivystykseen ennen kevyiden palvelumallien

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Kuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita?

Kuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita? Kuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita? Päivystys Aika päivystykseen varataan aina ensisijaisesti puhelimitse. Hoidon tarpeen arvioinnin suorittaa aina sairaanhoitaja, joka ohjaa

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue

Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Lapin sairaanhoitopiirin valtuusto 26.11.2014 Tulosaluejohtaja Antti Saari Ylihoitaja Marita Turulin Henkilöstöhallint o Tulosalueen ylihoitaja Marita Turulin Päivystys

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin? LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille

Lisätiedot

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN ALUEEN MUISTISAIRAIDEN SA A HOIDON O TILANTEESTA Saara Bitter KEMI-TORNIO-KEMINMAA-TERVOLA annika@lapinmuistiyhdistys.fi YLITORNIO annika@lapinmuistiyhdistys.fi Kunnat ja

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015 KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei

Lisätiedot

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille

Lisätiedot

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINNON KEHITTYMINEN MIKSI KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO? TUTKINNON PERUSTEET VALMISTUIVAT 2011 TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄRJESTELYT

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄKOHTAISEN PALKKAUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN

TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄKOHTAISEN PALKKAUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN kuntayhtymä Hallinnollinen ohje 1 (6) TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄKOHTAISEN PALKKAUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäväkohtainen palkkaus määräytyy normaalin kliinisen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot