Vammaisten osallisuus

Transkriptio

1 Vammaisten osallisuus EU:n strategia yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämiseksi Euroopan komissio

2 Yhdenvertaiset mahdollisuudet yhdenvertaisiksi oikeuksiksi EU:n toimista lisäarvoa Euroopan vammaisten teemavuonna (EYPD) 2003 EU:n kansalaiset kokoontuivat yhteen pohtimaan vammaisten oikeuksia. Vammaisuutta koskevista toimista vastaavat pääasiassa jäsenvaltiot, mutta EU:lla on kuitenkin tärkeä tehtävä täydentää ja tehostaa kansallisia toimia ja luoda samalla olosuhteet niiden kehittämiselle, sillä EU:n lainsäädäntö ja toimenpiteet vaikuttavat vammaisten tilanteeseen. EU pyrkii aktiivisesti saamaan vammaiset täysin mukaan yhteiskunnan toimintoihin, sillä vammaiskysymyksiä lähestytään EU:ssa ihmisoikeusnäkökulmasta. Vammaisuudessa on kyse oikeuksista, ei hienotunteisuudesta. Tämä näkökulma on keskeinen myös vammaisten oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa, jossa Euroopan yhteisö on mukana. Kyseessä yhtäläiset mahdollisuudet oikeuksiin Vammaisilla on kansalaisina samat oikeudet kuin muillakin kansalaisilla, ja heillä on oikeus arvostukseen, yhtäläiseen kohteluun, itsenäiseen asumiseen ja täysipainoiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. EU:n toimien keskeisenä tavoitteena on tarjota vammaisille mahdollisuus nauttia näistä oikeuksista. Yhdenvertaiset mahdollisuudet vahvistavat siis vammaisuutta koskevia EU:n pitkän aikavälin tavoitteita ja voimaannuttavat vammaisia, jotta he voisivat hyödyntää täysipainoisesti mahdollisuuksiaan ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. EU:n vammaistoimintasuunnitelma tarjoaa puitteet vammaiskysymysten valtavirtaistamisen järjestämiselle. Siinä hyödynnetään erilaisia toimintamuotoja vammaisia koskevilla monilla eri osa-alueilla. Euroopan komissio haluaa saada vuoteen 2010 mennessä kehitettyä työllisyysnäkymiä, esteetöntä pääsyä kaikille periaatetta ja itsenäistä asumista. Vammaiset ovat mukana päätöksenteossa, sillä EU:ssa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan vammaisia koskevia toimenpiteitä ei toteuteta vammaisia kuulematta. 1

3 Pyrkimys täysipainoiseen osallistumiseen Faktatietoa Vammaisia on ainakin 16 % EU:n koko työikäisestä väestöstä. Yli 45 miljoonalla vuotiaalla EU:n kansalaisella, eli yhdellä kuudesta, on pitkäaikaisia terveysongelmia tai jokin vamma. Nuorten ihmisten (16 25-vuotiaiden) osuus tästä on noin 7,3 %. Koska vammaiset yleensä tarvitsevat jonkinasteista apua tai hoitoa, heidän tarpeitaan varten on olemassa työvoimaa (palkkatyöntekijöitä ja palveluntarjoajia). Palveluntarjoajat tuottavat työtä ja hyödyttävät talouselämää tarjoamalla näitä palveluja. Työpaikan löytäminen ja sen säilyttäminen Keskimäärin vain 50 prosentilla EU:n vammaisista on työpaikka, kun muiden ihmisten työllisyysaste on 68 %. Vammaisilla on lähes kaksi kertaa suurempi todennäköisyys jäädä työelämän ulkopuolelle kuin muilla ihmisillä. Silti miljoonat vammaiset eurooppalaiset voisivat pienen lisäavun turvin päästä ensi kertaa tai uudelleen työmarkkinoille. EU pyrkii tarkistetulla Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategialla erityisesti parantamaan EU:n vammaisten suhteellisen alhaista työhön osallistumista. Jäsenvaltiot määrittävät oman työllisyyspolitiikkansa Euroopan työllisyysstrategian (EES) suuntaviivojen mukaisesti. Valtiot raportoivat vuosittain EU:lle kansallisista työllisyysaloitteista, joihin kuuluu myös aloitteita vammaisten hyväksi. EU tukee sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevalla politiikallaan jäsenvaltioita näiden kehittäessä sosiaalista osallisuutta, terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja koskevaa politiikkaa. Näin lisätään vammaisten mahdollisuuksia löytää ja säilyttää työpaikka. 2

4 Koulutusta kaikille EU:n vammaisstrategiassa korostetaan yhdenvertaista mahdollisuutta laadukkaaseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Nämä kaksi seikkaa mahdollistavat vammaisille täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja parantavat heidän elämänlaatuaan. Euroopan komissio tukee vammaisten lasten osallistumista yleisopetukseen. Se on käynnistänyt useita vammaisille tarkoitettuja koulutusaloitteita. Näihin kuuluvat Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus sekä vammaisuutta ja elinikäistä oppimista tutkiva asiantuntijakomitea. Vammaisten koulutuskysymyksiä on valtavirtaistettu useissa EU:n ohjelmissa, kuten Sokrates-ohjelmassa ja ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci ohjelmassa. Itsenäinen asuminen EU:n vammaisstrategian tavoitteena on tarjota vammaisille samat henkilökohtaiset vaihtoehdot ja mahdollisuudet tehdä päätöksiä jokapäiväisessä elämässään kuin muillekin ihmisille. Hoito- ja tukipalvelut onkin räätälöitävä paremmin vammaisten ihmisten erityistarpeisiin. Euroopan komissio edistää kohtuuhintaisten, helposti saatavilla olevien ja laadukkaiden sosiaalipalvelujen tarjontaa sekä tukitoimintaa, joka perustuu vakiintuneisiin sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskeviin säännöksiin. EU:n vammaisstrategialla tuetaan myös vammaisten laitosasumisen vähentämistä. Euroopan komissio rahoittaa yhteisöpalvelujen tarjoamista koskevia tutkimuksia. Tarkoituksena on varmistaa, että vammaiset saavat yhteisöasumisessaan riittävästi palveluja, joissa yhdistyvät turvallisuus, vapaus ja itsenäisyys. Ensimmäiseen suuria asuntolaitoksia koskevaan tutkimukseen osallistuneet yhteistyökumppanit ovat perustaneet yhteisöllisen asumisen eurooppalaisen yhteenliittymän European Coalition for Community Living. 3

5 Lainsäädäntöä Työllisyysdirektiivissä kielletään syrjintä sekä häirintä ja ohjeet harjoittaa syrjintää. Kaikkien työnantajien on tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaisia varten. Useat jäsenvaltiot ovat joutuneet tekemään merkittäviä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöönsä, jotta se vastaisi työllisyyssäännöksiä. Työllisyystuesta annetussa asetuksessa edistetään vammaisten työntekijöiden palkkaamista ja työssä pitämistä. Sen perusteella jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön työnantajille tarkoitettuja taloudellisia kannustimia, ja siinä säädetään myös työpajojen järjestämisestä vammaisten palkkaamista ja työssä pitämistä varten. Asetuksessa vammaisten ja liikunnallisesti rajoittuneiden ihmisten oikeuksista lentoliikenteessä säädetään, että lentokenttien ja lentoyhtiöiden on tarjottava vammaisille maksutonta apua ja tietoa. Varauksista ei voi kieltäytyä vammaisuuden nojalla paitsi vetoamalla turvallisuuteen liittyviin syihin tai lentokoneen riittämättömään kokoon. Lentoyhtiöiden ja lentokentän pitäjien on varmistuttava siitä, että henkilökunta on saanut asiaankuuluvan koulutuksen vammaisten matkustajien avustamiseen. Jäsenvaltioiden on nimettävä asetuksen täytäntöönpanosta vastaavat elimet ja otettava käyttöön valitusmenettelyjä. Vammaisten matkustamisesta raideliikenteessä laaditaan parhaillaan lainsäädäntöehdotusta. Seuraavana ovat vuorossa meri- ja linja-autoliikennettä koskevat ehdotukset. Vammaisten ongelmiin puututaan monissa EU:n säädöksissä, kuten televiestintää koskevassa lainsäädännössä. Neuvonnan tarjoaminen EU:ssa noudatettavan avoimen koordinointimenetelmän avulla laaditaan suuntaviivoja ja autetaan jäsenvaltioita kehittämään toimintapolitiikkojaan yhtenäisissä puitteissa. Menetelmän ansiosta vammaisuus voidaan ottaa huomioon työllisyyteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja sosiaaliseen suojeluun, eläkkeisiin, terveydenhuoltoon ja pitkäaikaishoitoon liittyvissä kysymyksissä. EU:n työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kautta työmarkkinaosapuolia kannustetaan noudattamaan suosituksiaan vammaisten työllistämisestä sekä tekemään eri aloilla vammaisiin liittyviä aloitteita. 4

6 Rahoitusvälineet Rakennerahastot Euroopan sosiaalirahasto on tärkeä väline, jolla tuetaan vammaisten aktiivista osallisuutta yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Rahastosta myönnetään rahoitusta hankkeille, joilla parannetaan ihmisten työllistyvyyttä tai sopeutetaan ihmisiä työmarkkinoille. Rahastolla on uusia säännöksiä, joissa kielletään vammaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä. Vammaisten esteetön pääsy yhteiskuntaan ja työmarkkinoille on tällä hetkellä yksi tärkeimpiä perusteita, joiden mukaan määritetään, mitä toimintoja rahoitetaan. Jäsenvaltioiden vastuulla on määritellä omat prioriteettinsa hankkeiden rahoittamisessa ja valinnassa. Sosiaalinen yhteisvastuullisuus Useita vammaishankkeita aletaan vuoden 2007 alussa rahoittaa uudesta työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevasta Progress-ohjelmasta. Nämä hankkeet ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan EU:n tavoitteita, jotka koskevat työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista suojelua, työoloja, sukupuolten tasa-arvoa, syrjinnänvastaisuutta ja monimuotoisuutta. Uusi ohjelma tarjoaa mahdollisuuden osallistua eurooppalaisten vammaisasioiden kansalaisjärjestöjen toimintakustannusten rahoittamiseen. Pilottihankkeet Meneillään on 15 pilottihanketta, joiden tarkoituksena on saada vammaisasioiden valtavirtaistaminen alkuun tai helpottaa sitä eri hallinnonaloilla sekä sellaisilla osa-alueilla kuin esteetön pääsy rakennuksiin, liikenne, aluekehitys ja työllisyys. Hankkeita toteutetaan niin alue- kuin paikallistasolla. Muut mahdollisuudet Valtavirtaistamisperiaatteen mukaisesti vammaiskysymykset ovat osana useita eri rahoitusaloitteita, jotka koskevat muun muassa tilastollisia tutkimuksia, EU:n tutkimuksen puiteohjelmia, koulutusta ja Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotta

7 EU:n toimintavälineet Vammaistoimintasuunnitelma EU:n pitkän ajan strategia vammaisten aktiivisen osallisuuden edistämiseksi perustuu vammaistoimintasuunnitelmaan (DAP) ja EU:n vammaisstrategiaan ( ), jotka molemmat tarjoavat EU:lle mahdollisuuksia toimia alati muuttuvassa sosiaalisessa ja taloudellisessa toimintaympäristössä. Toimintasuunnitelmassa esitetään, miten vammaiskysymysten valtavirtaistaminen käytännössä tapahtuu: EU:n eri politiikkalohkot ja toiminnot jäsennetään toimintakohteiksi sen mukaan, miten vammaisten tilanne ja toimintaympäristö kehittyvät ja uusia haasteita tulee esiin. Valtavirtaistaminen on EU:n toimintojen keskeisenä ajatuksena, jotta yhteiskunta kokonaisuutena voisi tunnistaa vammaisten tarpeet ja myös heidän panoksensa yhteiskunnassa. Valtavirtaistamiseen kuuluu asianomaisten toimintalohkojen analysoiminen vammaisnäkökulmasta, vammaisten erilaisten tarpeiden ymmärtäminen ja niiden ottaminen huomioon politiikkaa kehitettäessä. Osapuolia kannustetaan eri tavoin ryhtymään yhtenäisiin toimenpiteisiin, jotka vastaavat sekä vammaisten että muiden ihmisten yksilöllisiä tarpeita. Jatkuva vuoropuhelu julkisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisen sektorin ja vammaisasioiden kansalaisjärjestöjen kanssa on osa valtavirtaistamista. Toimintasuunnitelmassa EU:n toimintalinjauksille ja toiminnoille asetetaan ensisijaisia tavoitteita vammaisten tilanteen ja toimintaympäristön kehittymisen mukaan. Euroopan komissio julkaisee kahden vuoden välein vammaisten yleisestä tilanteesta raportin, jonka perusteella ensisijaiset toimintakohteet määritellään. Se myös neuvoo jäsenvaltioita ja sidosryhmiä näiden omissa vammaisuutta koskevissa politiikoissaan. Prioriteetit Työpaikan saanti ja säilyttäminen Koulutus ja nuoriso Uudet teknologiat vammaisten voimaannuttamiseksi Tavaroiden ja palvelujen saavutettavuus yhteisössä Prioriteetit Vammaisten houkuttelu työllisyyteen Laadukkaiden tuki- ja hoitopalvelujen tarjoaminen Tavaroiden ja palvelujen saatavuuden parantaminen EU:n vammaistilastojen analysoinnin lisääminen 6

8 Mistä saan lisää tietoa? Lisätietoja: Muut linkit: Euroopan komission asiakirja (2005) vammaisuuden valtavirtaistamisesta Euroopan sosiaalirahastossa: EdeAN: KE FI-D Kaikki EU:n kansalaiset mukaan Euroopan vammaisten päivä Euroopan komissio järjestää joka vuosi joulukuun 3. päivänä konferenssin Euroopan vammaisten päivän kunniaksi tiiviissä yhteistyössä Euroopan vammaisfoorumin kanssa. Tämä päivämäärä valittiin, koska se on myös Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälinen vammaisten päivä, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna Konferenssit kokoavat yhteen päättäjiä, vammaisia ja muita ihmisiä, sidosryhmiä, alan asiantuntijoita, tiedotusvälineitä ja muita vammaisten hyväksi toimijoita. Konferenssit ovat osa EU:n pyrkimyksiä edistää vammaiskysymysten valtavirtaistamista vammaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti. Konferenssit antavat myös uutta pontta hyvien toimintatapojen vaihtamiseen osa-alueilla, joilla vammaisten aktiivinen osallistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi ne tarjoavat vammaispolitiikan tärkeimmille toimijoille mahdollisuuden verkostoitua. Joka vuodella on oma teemansa, joka käsittelee eri osa-aluetta vammaisuudesta. Aiempien vuosien teemoja ovat olleet muun muassa vammaisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, kaikille suunniteltu teknologia (design for all), koulutus, työpaikan löytäminen ja säilyttäminen, yhteisasuminen yhteiskunnassa ja nuoriso. Konferenssien havainnot ja johtopäätökset tarjoavat Euroopan komission kahden vuoden välein ilmestyviin raportteihin tietoa vammaisten yleisestä tilanteesta ja tuovat EU:n lähemmäksi kansalaisia. Raporttien perusteella Euroopan komissio määrittelee, mitkä toiminnot ovat EU:n vammaistoimintasuunnitelmassa milloinkin etusijalla. Euroopan yhteisöt, 2007 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Italy Painettu kloorivalkaisemattomalle paperille