Seutuseminaarin ohjelma

Transkriptio

1 Seutuseminaarin ohjelma

2 Mitä kuuluu seutukunnalle? Tilannekatsaus seutukunnan toiminnasta ja näkymiä lähitulevaisuuteen Seutuseminaari Petri Jylhä

3 Seutukunnan tehtävät, henkilöstö ja hallintomalli

4 Historiaa

5 Seutukunnan tehtävät ja toiminta-alue Sopimuksen mukaiset tehtävät Alueen kehittäminen Alueen elinkeinotoiminnan kehittäminen Kuntien yhteistoiminnan edistäminen Seudun edunvalvonta Sopimuskunnat Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi ja Veteli Yhteistyötä ja projektitoimintaa koko maakunnan alueella ja ajoittain myös ylimaakunnallisia hankkeita

6 Seutuorganisaatio Seutuvaltuusto (Lestijärven kunnan lautakunta) Johtoryhmä (jäsenkuntien kunnanjohtajat) Kehittämisjohtaja Kehittämis- ja hallintopalvelut KASE Yrityspalvelu Hankepalvelut

7 Seutukunnan henkilöstö 2018 Petri Jylhä, kehittämisjohtaja Jaana Ojutkangas-Änäkkälä, seutusihteeri Minna Kauppinen, kehittämispäällikkö, tilastoasiantuntija Sari Torppa, yritysneuvoja Mari-Liisa Haka, yritysneuvoja Mikko Hänninen, kehittämiskoordinaattori & Ohjuri -työllistämistehtävät Heidi Luomala, projektipäällikkö, ekeski-pohjanmaa hanke

8 Toimintamalli Elinvoimapalvelut, hankeja ohjelmatyö, vaikuttaminen, tilastot Aluekehittäminen ja edunvalvonta Elinkeinojen kehittäminen KASE Yrityspalvelu, hanke- ja ohjelmatyö, vaikuttaminen, työllisyyden edistäminen Seutukunta Hanke- ja ohjelmatyö, maakuntauudistus Maaseutuhallinnon yhteistyö Kuntien yhteistoiminnan kehittäminen Uudistaminen, ideointi ja uudet avaukset Verkostoituminen ja yhteistyö Valmistelu ja toteutus Kuntien rahoitusosuudet Yhteisten palveluiden kehittäminen, valmistelu ja yhteishankkeiden vetäminen

9 Esimerkkejä toiminnasta 2018 Alueen kehittäminen Hankesuunnittelu ja -toteutus, hankkeiden kuntaosuudet Suunnitelmat, selvitykset, kyselyt, esitykset, tilastot Avaukset ja käynnistykset KASE Kasvuohjelma ekeski-pohjanmaa Soiten kanssa Kyytiin! kuljetukset ja asiointi Alueen elinkeinotoiminnan kehittäminen Hanketoiminta ja hankkeiden kuntaosuudet Yritysneuvonta KASE Yrityspalvelu Rekrytointi- ja työllistämistoiminta Ohjuri työllisyyshanke Erikoiskasvit hanke Kuntaosuudet yli 20 hankkeessa Kuntien yhteistoiminnan edistäminen Selvitykset, yhteishankkeiden käynnistys ja toteuttaminen Palloiluhallin esiselvitys Kuntapalvelu- ja asukaskyselyt DIGI ja sähköiset palvelut; O365 Seudun (yritysten ja kuntien) edunvalvonta Lausunnot, lobbaus, työryhmät, päätöksentekoelimet Tie 775 päällystäminen Tuulivoiman kiinteistöverotus Hallinto-oikeuden resurssit

10 Elinvoimaohjelman tavoite

11 Elinvoimaohjelman tavoitteet ja teemat

12 Missä mennään tilastojen valossa? Seudun kehityksen menestystekijöitä?

13 Väestönmuutoksen ennakkotilasto tammi-heinäkuu 2018

14 Työlliset nuoret aikuiset ja opiskelijat muuttavat

15 Nuoret ja nuoret aikuiset koulutetut muuttavat

16

17

18 Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2018

19

20 Kehityksen haasteita Poismuutto Nuoret koulutetut ammattiosaajat lähtevät, toisen asteen koulutus Kokkolassa ja muualla Nuorten hakeutuminen yliopistokaupunkeihin ja jääminen sinne Yliopistollisen koulutuksen vähäinen tarjonta maakunnassa Alueen vetovoimaisuuden parantaminen onko tarpeeksi pito- ja vetovoimaa? Työpaikat Julkiset palvelut (kunnat, sote, koulut ja muu koulutus ym.), Kulttuuri, liikunta - ja harrastustoiminta Asuminen, turvallisuus ja viihtyisyys Yritysten kasvun edellytysten varmistaminen Osaava työvoima, kasvua tukevat palvelut, infra Yksityinen ja julkinen rahoitus Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden ja -rahoituksen vähäisyys Pien- ja pk-yritysvaltainen elinkeinorakenne, pääomasijoittajien vähyys Saavutettavuus Alempi tieverkosto, satama, lentokenttä, tietoverkot ja sähköiset palvelut

21 Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joilla seutua kehitetään paremmaksi elämisen ja yrittämisen alueeksi? Keskeisiä kokoavia teemoja? Alueen pito- ja vetovoima - kyky antaa elämisen ja asumisen hyvät edellytykset Alueen elinvoima, uudistuminen ja yhteistyö Saavutettavuus Kaikki teemat liittyvät vuorovaikutteisesti toisiinsa!

22 Ajankohtaista tällä hetkellä

23 Työn alla, esimerkkejä Hankkeet Menossa: ekeski-pohjanmaa Soite:n kanssa, K-P Liitto EAKR ,- Ohjuri -työllisyyshanke KPEDU:n kanssa, K-S ELY, ,- Rahoitus myönnetty: KYYTIIN 2 käynnistäminen odottaa myöntövaltuuksia, K-P Liitto EAKR, ,- Erikoiskasvit hankkeen käynnistäminen Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kanssa, P-P ELY/ERM Haussa parhaillaan: KASE Kasvuohjelma, kumppanina Kokkolan Yliopistokeskus, K-P Liitto, ,- Palloiluhalli -selvitys, Leader/Pirityiset ,- Tietoverkkojen kattavuuden selvitys, ELY (valmistelussa KASENET:in kanssa) Aluekehittäminen KASE Kasvuohjelma painopisteet ja uudet avaukset Tietoverkkojen kattavuuden ja rakentamistarpeiden kartoitus yhdessä Kasenet Oy:n kanssa

24 Työn alla, esimerkkejä Elinkeinojen kehittäminen ja työllisyys Yritysten koulutus: tuulivoimahankkeet ja muiden yritysten koulutus KPEDUN:n kanssa Työvoimatarpeiden selvitys KPEDU:n kanssa Yrityspalveluiden tarvekysely Kuntien yhteistoiminnan edistäminen Kuntakohtaiset asukaskyselyt Digin hyödyntäminen ja kase.fi portaalin kehittäminen kuntien palvelualustaksi Seutukunnan toimintamallin kehittäminen Seudun edunvalvonta EU-tukien säilyminen K-P:lla ja yritystukien hyödyntäminen täysimääräisesti yritysten hankkeisiin

25 KASE Kasvuohjelma Suurhankkeisiin ja elinkeinoelämän kasvuun varautuminen Kaustisen seudulla Tausta: Elinkeinoelämän kasvu, osaavan työvoiman tarpeet, työvoiman ikääntyminen Tuulivoimapuistojen ja litiumtuotannon käynnistyminen investointien arvo vähintään satoja miljoonia, työpaikkavaikutukset satoja henkilötyövuosia

26 KASE Kasvuohjelma Suurhankkeisiin ja elinkeinoelämän kasvuun varautuminen Kaustisen seudulla Suuri mahdollisuus ja samalla haaste on siinä, miten syntyvät työpaikat ja käynnistyvät investoinnit tukevat seudun elinvoiman kehittymistä ja aluetalouden parantumista: miten investoinnit tuottaisivat mahdollisimman paljon lisäarvoa elinkeinoelämän kasvuun ja kuntien talouden parantumiseen. Elinkeinojen myönteinen kehitys tulisi hyödyntää myös alueen pito- ja vetovoiman parantamiseen. Poismuuton ehkäiseminen ja uusien asukkaiden saaminen ovat seudun tulevaisuuden kehittymisen kannalta kriittisiä menestystekijöitä. Hankkeen tavoitteet: 1. Tuottaa alueen elinkeinoelämän tilanne- ja kehityskuva sekä kokonaisarvio suurhankkeiden ja elinkeinoelämän kasvun kokonaisvaikutuksista alueelle 2. Tuottaa keinoja, miten kunnat ja koko seutu yhdessä hyödyntävät myönteisen rakennemuutoksen alueen elinvoiman kasvuksi

27 KASE Kasvuohjelma Suurhankkeisiin ja elinkeinoelämän kasvuun varautuminen Kaustisen seudulla Päätoteuttaja Kaustisen seutukunta Osatoteuttaja Kokkolan Yliopistokeskus Rahoittajan K-P Liitto, kunnat, KYC ja yritykset Hankebudjetti ,- 9/2018-4/2019 Kasvuohjelma -asiakirja Alueen tilannekuva -raportti Kokonaisarvio kasvun vaikutuksista -raportti

28 Palloiluhalli -selvitys Seudulla ei ole katettu ja lämmintä tilaa, jossa voisi talvella harrastaa pesäpalloa, jalkapalloa ja tiettyjä yleisurheilulajeja harrastajia on paljon ja lajit ovat lisänneet alueen tunnettuutta Työpaikkojen lisäksi perheillä tulee olla mahdollisuuksia laadukkaaseen vapaa-aikaan, harrastaa ja liikkua, mikä lisää houkuttelevuutta ja viihtyvyyttä -> alueen pito- ja vetovoima Pienellä seudulla on tarkoituksenmukaista kehittää puitteita laajemmassa yhteistyössä Tavoitteet 1. Löytää alueen yhteinen näkemys maaseutumaiseen toimintaympäristöön sopivasta, liikuntaharrastukset monipuolisesti mahdollistavasta palloiluhallista 2. Selvittää palloiluhallin toteuttamisen edellytykset ja toimintamallivaihtoehdot 3. Tuottaa esitykset toimintamallista ja jatkotoimenpiteistä Toteuttaja Kaustisen seutukunta Rahoittajat Pirityiset/Leader ja kunnat Hankebudjetti ,- 9/2018-8/2019

29 Palloiluhalli -selvitys Alajärven pallohalli

30 Palloiluhalli -selvitys

31 Palloiluhalli -selvitys Lapuan Patruuna-areena

32 Palloiluhalli -selvitys 1. Yhteisen näkemyksen löytäminen palloiluhallin tarpeesta ja toimintamahdollisuuksista Yhteisen näkemyksen löytäminen sidos- ja käyttäjäryhmien kanssa Olemassa oleviin monitoimihalleihin tutustuminen ja kokemusten hyödyntäminen Nykytila- ja tarveanalyysin tekeminen 2. Kuvauksen laatiminen hallin päätarkoituksesta ja toiminnasta Hallin päätarkoituksen ja toiminnan kuvaus vaiheen 1. pohjalta Hallin perustietojen kuvaus 3. Toteuttamisen edellytysten ja toimintamallien selvittäminen Toteuttamisen taloudelliset, toiminnalliset ja tekniset edellytykset Toteuttamistavan ja sijainnin vaihtoehdot Rahoitusvaihtoehtojen kartoitus Johtopäätökset ja esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen kustannusarvio on noin ,- euroa, johon haetaan tukea Pirityisiltä ,- euroa

33 Kustannukset ja vipuvaikutukset

34 Kustannuksia ja tuloja, tilinpäätös 2017 Kustannukset kunnille per asukas ja euroa v seutukunnan toiminnasta Hallinto ja kehittäminen 9,95 euroa euroa KASE Yrityspalvelu 9,78 euroa euroa Omien hankkeiden kuntarahoitus 1,06 euroa euroa Aluemarkkinointi 0,06 euroa 820 euroa Tilastopalvelut 1,94 euroa euroa YHTEENSÄ 22,79 euroa/asukas euroa

35 Kustannuksia ja tuloja, tilinpäätös 2017 Hankeosuudet muiden hankkeisiin 9,59 euroa /asukas euroa (6,6%) joihin EU- ja kansallista tukea (ei huomioitu yksityistä) euroa Seutukunnan kautta toteutuva kaikki kuntameno ja avustukset josta Toholampi euroa euroa TP-toteutuma (menot ja tulot) yhteensä euroa Seutukunnan hankesalkku vv Seutukunnan henkilöstön tuottamien palvelujen myynti noin euroa euroa

36 Oma hanketoiminta hanketta Kokonaisbudjetti yhteensä ( euroa + Kyytiin ,-) euroa Ulkopuolista rahoitusta (EU, valtio, ministeriöt, ohjelmat, Leader ym.) euroa = 66,5% Kuntien rahoitus euroa = 28,0% Kase, muut kunnat euroa = 1,7% Yksityinen rahoitus euroa = 3,9%

37 Oma hanketoiminta Omat hankkeet KYYTIIN! Monipalveluliikenteen kehittäminen Kaustisen seudulla ja Kannuksessa. Päärahoittajat TEM ja Maaseutuverkosto, ,- ekeski-pohjanmaa. Soite, Kokkola ja Kannus, EAKR, K-P liitto, n ,- Ohjuri Työllisyyden edistäminen, osatoteuttaja, ESR, ,- Kyytiin2 - Tavara- ja henkilöliikenteen yhdistely yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä, EAKR, K-P Liitto, ,- Päättyneet 2017: Keski-Pohjanmaan maaseutualueiden elinvoimapalvelut 2019 selvitys, K-P Liitto, ,- Kaustisen seudun Elinvoimaohjelma , Pirityiset ry, Pohjanmaan ELY-keskus, ,- Via Keski-Pohjanmaa ja Pohjoinen Keski-Suomi matkailun kehittämisen esiselvitys, Pirityiset ry, Pohjanmaan ELY, ,- Yhteensä noin ,- euroa Tulevia / valmistelussa KASE Kasvuohjelma - suurhankkeisiin ja elinkeinoelämän kasvuun varautuminen, ,- Palloiluhallin esiselvitys, ,- Valokuituverkon kattavuuden ja lisärakentamistarpeen selvittäminen, erityisesti maatilojen osalta, arvio ,- Yhteensä noin ,- euroa Noin ,- euron hankesalkku tällä hetkellä

38 Muiden toteuttajien hankkeet ABC-hanke ATIK Biolaakso II Biojalostuksen arvoketjut BioPro Biotalouden liiketoimintakärjet KESTO LIAK Myynin Foorumi Reittien ja matkailupalv. K-P Seviisi investointi ja TKI-hanke TEKNO2015 Toholammin Biojalostamon koevaihe Nuorten työpaja Satelliitti (KasePaja) Ohjuri Ohjaamo (Hubi) Edelläkävijyyttä ja eväitä työurien pidentämiseen Kohti kilpailukykyistä laatua Arctic Image P-IRIS Varautuva Keski-Pohjanmaa Yrityskylä Pohjanmaa VISKURI Xnet Hankkeiden kustannusarviot v yhteensä noin 3 miljoonaa euroa

39 Kustannukset per asukas / K-P Liitto Kunta Asukasluku Euroa per asukas Halsua , , ,79 Kaustinen , , ,29 Lestijärvi , , ,87 Toholampi , , ,27 Veteli , , ,62 Yhteensä , , ,79

40 Kustannukset per asukas / KOSEK Koko toiminta 46 euroa Yritysneuvonta 11 euroa Hankkeet 13 euroa Aluemarkkinointi ja matkailupalvelut 15 euroa Hallinto ja viestintä 7 euroa Huom! Seutukunnan tehtäväkenttä on laajempi kuin KOSEK:illa Huom2! Kokkolan kaupungilla on lisäksi oma kehittämisorganisaatio Tilinpäätöstiedot 2016, Kokkolan kaupunki

41 Kustannukset per asukas / kaikki kehitysyhtiöt

42 Seututoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia

43 Mitkä ovat muutostarpeet seutukunnan nykyiselle toimintamallille? Ulkoiset tekijät Maakuntauudistus aiheuttaa hämmennystä kuntien ja seutukunnan rooliin Yleisesti huono tuntemus seutukunnan toiminnasta ja tuloksista, koetaan toiminnaksi ylätasolla Säästöjen hakeminen Sisäiset tekijät Onko seutukunta liian pieni ja haavoittuvainen organisaatio? Kustannukset: epätietoisuus Kuntapohjaisuus: Lautakunta malli Taustahallinto-organisaatio kunta kunnan toimintatavat ja puitteet, lainsäädäntö, kvtes, hankintaohjeet Seutuvaltuuston (=lautakunnan) rooli ja mahdollisuudet vaikuttaa = merkitys? Halutaan vaikuttaa, mutta kokoontuu harvoin hidas ja kaukana kentästä oleva päätöksenteko ei sovellu nopeatempoiseen toimintaan Osaamisen tuotteistaminen ja myynti ulkopuolisille tahoille vaikeaa Seudun ja maakunnan ulkopuolelle Selkeämpi myynti- ja markkinointiprosessi sekä ostoprosessi = Oy Onko Kaustisen seutukunta nimenä ajasta jäljessä? Seutukunnasta tiedottaminen kuntavaltuutetuille ei ole riittävää / se ei ole toiminut

44 Mitä seutukuntayhteistyö mahdollistaa? Kuntien yhteinen työkalu ja resurssipankki Suuriin haasteisiin yhdessä tarttuminen, kuten digi Kokeiluja ja riskejä hallitusti yhtä kuntaa leveämmillä hartioilla Maalta muuton ehkäisy vetovoiman lisääminen yksittäistä kuntaa suuremmalla tarjonnalla Elinkeinoelämän edellytysten turvaamista; edunvalvonta, liikenne ja tiet, palvelut ym Ylläpidetään ja kehitetään osaamista kehittämiseen Palvelujen myynti sk:n ulkopuolelle Hankkeiden strategisuus ja jatkuvuus toimiva paikalliset tarpeet ja olosuhteet tunteva verkosto Kuntapohjainen on julkista toimintaa ja julkisen päätöksenteon alla

45

46 Toimintasuunnitelmaa seututoiminnan kehittämisessä Alueen kehittämisen tavoitteiden määrittely - Isojen ja tärkeimpien asioiden pohdintaa - Elinvoimaohjelman arviointi ja päivitys - Yhteistyötahot ja suunnat pohdintaa KASE KASVUOHJELMA Seutukunta arviointi- ja uudistustyön tehostaminen - Palaverit seutukunnan henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa - Johtoryhmän kehittämispäivä(t) - Johtoryhmän tutustumiskäynnit eri seutujen toimintaan - Seutuseminaarit ja vko - Yrityspalvelukysely

47 Aikataulu 2018 Arviointia ja toimintamalleja touko- syyskuu Sisäinen työ, jory, valtuusto Toimintamallien vaihtoehtojen laatiminen Vaihtoehtoisten toimintamallien pohdintaa ja käsittelyä syys-marraskuu Sisäinen työ, jory, valtuusto Toimintamallin linjauspäätös ja yksityiskohtaisempi valmistelu Esitysten laadinta päätöksentekoon loka-marraskuu Sisäinen työ -> johtoryhmä > seutuvaltuusto Päätöksentekoa marras-joulukuu Johtoryhmä > seutuvaltuusto -> kunnat

48 Seutukunnan toiminnan arviointi ja kehittäminen, tilanne 8/2018 Seutukunnan toiminnasta on laadittu SWOT-analyysi ja arviointiaineistoa Tavoitteita lähitulevaisuuteen asetetaan KASE Kasvuohjelman kautta Toimintamallien vaihtoehtoja on pohdittu kevään & kesän aikana ja johtoryhmä on tutustunut eri seutujen toimintaan Pohdintaa on käyty johtoryhmän, seutukunnan henkilöstön, Kasenetin ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

49 Maakuntauudistus ja kunnat

50 Maakuntauudistuksen linjauksia Maakuntauudistus kokoaa yhteen organisaatioon kuntien ja valtion maakuntalaissa ja erillislaeissa säädettyjä palveluja, jolle osoitetaan valtion rahoitus Peruslinjauksena on, että kunnalla on yleinen toimiala ja maakunnalla rajattu toimiala. Maakunnan toimiala on rajattu maakuntalain mukaisiin tehtäviin Kuntien yhteisellä yksimielisellä sopimuksella ja rahoituksella maakunta voi laajentaa tehtäväänsä, mutta vain liittyen maakuntalain mukaisiin tehtäviinsä Maakunnalla on maakunnan elinvoiman kehittämistehtävä valtion rahoituksella ja kunnilla on oman alueensa elinvoimatehtävä omalla rahoituksellaan Maakuntauudistuksessa maakunnille siirtyvät kasvupalvelujen osalta TE-toimistojen ja ELY-keskusten yritys- ja työllisyyspalvelut Maakunta ei voi korvata / suorittaa kuntien tehtäviä, vaan kunnat toteuttavat ne jatkossakin itse

51 Mistä nykyorganisaatioista tuleva Keski-Pohjanmaan maakunta muodostuu? KP liitto 14 htv Soite n htv (-200) KP ja Pietarsaaren pelastuslaitos 52 htv KP ympäristöterveydenhuolto 27 htv Pohjanmaan TEtoimisto 30 htv Kaustisen lomituspalveluyksikkö 72 htv EP ELY Y 27 htv LSSAVI 1 htv Pohjanmaan ELY Työllisyys 2 htv Maaseutuyksikkö KaSeKa 7 htv Toholammin lomituspalveluyksikkö 108 htv EP ELY L 8 htv Kårkullan kuntayhtymä 22 htv Pohjanmaan ELY Maaseutu 14 htv Maaseutuyksikkö Kokkola 3,2 htv Pedersören lomituspalvelut 8 htv Keski-Suomen ELY 4 htv Yhteensä 15 (17) organisaatiota ja n htv Valtion rahoitus n. 250 milj / vuosi

52 Maakuntauudistus ja kunnat Kunta ja maakunta ovat rinnakkaisia toimijoita, joilla on isossa kuvassa yhteiset asukkaat ja alue, joista ne ovat vastuussa Kunta tai kunnan sidosyksikkö ei voi tuottaa maakunnalle palveluja, vaan ainoastaan markkinoilla toimivan yhtiönsä ja kilpailutuksen kautta Allianssimalli on vielä ns. työn alla Kunnat voivat itse päättää, mitä elinvoiman kehittämiseen liittyviä palveluita ne tuottavat ja miten niitä tuotetaan Niitä ei rajata lainsäädännöllä nyt eikä maakuntauudistuksessakaan Kunnat voivat järjestää palveluitaan: Yksittäisinä kuntina, kuntajoukkoina, seudullisesti, maakunnallisesti tai ylimaakunnallisesti Maakunnallisen muun organisaation toimesta Ostopalveluna yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta

53 Maakuntauudistus ja seutukunta Seutukunnan toimintamalli on linjassa uudistuksiin eikä olemassa ole lainsäädännöllisiä esteitä tai tarpeita muutoksiin = Kuntien vapaaehtoista yhteistoimintaa. Jos tarvetta ei ole, ei ole seutukuntaakaan. Seutukunnan mallissa on usea kunta isäntänä ja leveämmät hartiat, kuntien yhteen koottua voimaa, yhteistä nopeaa ja tasapuolista päätöksentekoa sekä joustavaa mukautumista tarpeisiin Yhteistyökumppani maakunnalle, maakunnan koulutus- ja kehitysorganisaatioille sekä esim. ministeriöille Jatkossakin tarvitaan maaseudun edunvalvontaa ja pienten maaseutukuntien yritysten ja asukkaiden tarpeista lähtevää kehittämistä Seutukunnan korvaajaa näissä asioissa ei tällä hetkellä ole

54 Maakunnan ja kunnan kasvupalvelut

55

56 KIITOS!