Suomen World Vision ry. Vuosikertomus

Transkriptio

1 Suomen World Vision ry Vuosikertomus

2 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Ohjelmatyö 2.1. Aasia 2.2. Afrikka 2.3. Latinalainen Amerikka 2.4. Lähi-itä 2.5. Humanitaarinen apu 2.6. Muu grants-rahoitteinen työ 3. Viestintä ja vaikuttamistyö 4. Varainhankinta sekä lahjoittaja- ja tukijapalvelut 5. Hallinto ja henkilöstö 6. Talous Kuvat: Julian Espinoza Lopez, Anna Palmén, Laura Oja, Enna Rautiainen, Pasi Liesimaa, Susa Junnola, Pauliina Koponen, Nina Kaverinen, Sara Pihlaja, Martiina Woodson, Minna Annola

3 1. JOHDANTO Suomen World Visionin työtä ohjasi toimintavuonna 2017 Yhteinen tehtävämme kumppanuusohjelma. Lapsilähtöisen sekä oikeus- ja yhteisöperustaisen työmme keskiössä oli strategiamme mukaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevan lapsen hyvinvointi. Keskeisiä painotuksia olivat lasten oikeudet ja lastensuojelu, gender, elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen, nuorisotyöllisyys, vammaisuus, hyvä hallinto sekä ilmasto ja ympäristö. Näiden tilaa paransimme mm. ravitsemuksen, puhtaan veden, terveyden ja koulutuksen avulla. Suomen World Vision tuki toimintavuoden aikana noin hyödynsaajaa ja avun piirissä oli arviolta ihmistä. Nostimme hauraat ja vähiten kehittyneet maat entistä tärkeämpään asemaan ja aloitimme työn Irakissa, Kambodzassa sekä Ruandassa. Erityishankkeina toteutimme nuorisotyöllisyyshankkeet Keniassa, Ugandassa ja Ruandassa sekä tyttöjen sukupuolielinten silpomisen (FGM) vastaisen hankkeen Keniassa. Työmme kestävyyttä tuettiin paikallisten yhteisöjen sitouttamisen ja kansalaisvaikuttamisen keinoin. Rahoitusleikkaukset sekä strategisen painopisteen siirtyminen hauraisiin ja vähiten kehittyneisiin maihin johtivat Sagarin ja Indoren ohjelmien lakkauttamiseen. Työstämme tehtiin toimintavuonna kaksi laajaa evaluaatiota, jotka kertoivat kokonaisvaltaisen positiivista kieltä Suomen World Visionin työstä. Kevään aikana työstimme uutta neljän vuoden rahoitushakua ja ohjelmatyön strategiaa World Vision Finland s Child Rights Programme Suomen World Visionin humanitaarinen työ keskittyi toimintavuonna vammaisten ihmisten aseman parantamiseen. Jatkoimme vuonna 2014 alkanutta kumppanuutta ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön kanssa. Vuoden alkupuolella saatoimme päätökseen Irakin Kirkukin ja Ugandan Aruan ja Kobokon hankkeet, joissa pakolaisleirien vesi- ja sanitaatiotiloja muutettiin vammaisille ihmisille soveltuviksi. Vastaavia hankkeita toteutettiin myös Ugandassa Palorinyan ja Bidibidin sekä Kurdistanissa Hasanshamin leireillä maan sisäisten pakolaisten parissa. Katastrofikeräykset kohdistimme Syyrian ja Itä-Afrikan humanitaarisiin operaatioihin. Jatkoimme tiivistä yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa Weconomy-start -innovaatio-ohjelman kautta. Jatkoimme ja laajensimme yhteistyötä Solar Fire Concentration -yrityksen kanssa Keniassa. Lisäksi teimme yhteistyötä Salesforcen kanssa Kariobangin nuorten yrittäjien tukemiseksi. Käynnistimme Weconomy-hankkeet kahden uuden yrityksen, Logonetin ja 8Rafikin, kanssa. Toimintavuonna saimme rahoitusta Finnpartnershipin uudistuneesta liikekumppanuustuki-instrumentista Solar Fire Concentrationin GoSol-hankkeeseen, jatkoimme YK:n väestörahaston (UNFPA) tukemaa projektia sekä käynnistimme Australian ja Laosin World Vision -toimistojen kanssa EU-rahoitteisen yhteistyöprojektin Laosissa. Suomen World Visionin viestinnän tavoitteena oli strategian mukaisesti vahvistaa suomalaisten tietoisuutta ja ymmärrystä kehityspolitiikan ajankohtaisista aiheista sekä lisätä suomalaisten myönteistä suhtautumista kehitysyhteistyöhön. Keskeisiä työvälineitä olivat mm. yhteistyö puolestapuhujien, kuten kummien ja lähettiläiden, kanssa sekä innovatiivinen sisällöntuotanto sosiaalisen median kanaviin, uutiskirjeisiin sekä World Vision -lehteen. Viestintä, varainhankinta ja lahjoittaja- ja tukijapalvelut toimivat tehokkaasti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi tukien ja vahvistaen toisiaan. Syksyllä toteutimme toistamiseen sisällöllisen yhteistyön Nelosen kanssa. World Vision: Sami Hedberg & ystävät stand up -show ja konsertti keräsi yhteensä noin katsojaa. Toimintavuonna lähettiläitämme olivat: Maaret Kallio, Pekka Hyysalo, Sigmark, Sami Hedberg, Piritta Hagman, Robin, Tomi Björck, Risto Kaskilahti, Paola Suhonen ja Wilson Kirwa. Suomen World Visionin hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pirjo Ståhle, joka on myös kansainvälisen verkoston (WVI Board) hallituksen jäsen. Hallituksen jäseninä toimivat Esa Ahonen, Silja Kosola, Antti Väisänen, Mia Aspegrén, Jutta Urpilainen, Atte Korhola, Jouni Keronen, Teemu Laajasalo ja Marie-Eve Coulomb.

4 2. OHJELMATYÖ Suomen World Visionin kumppanuusohjelma Yhteinen tehtävämme lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi on ollut raportointivuonna kehitysyhteistyötämme ohjaava suunnitelma. Sen mukaisesti toimintamme on perustaltaan lapsilähtöistä sekä oikeus- ja yhteisöperustaista. Teemme työtä kehitysyhteistyökohteissamme maaseudulla ja kaupungeissa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Työmme keskiössä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevan lapsen hyvinvointi. Ravitsemus, puhdas vesi, terveys ja koulutus ovat kehitysyhteistyömme ydinosaamista, ja työmme jatkui näiden teemojen ympärillä myös kuluneen toimintavuoden aikana. Kumppanimainamme ovat edelleen Afrikassa Uganda ja Kenia, Aasiassa Intia ja Sri Lanka ja Latinalaisessa Amerikassa Peru ja Kolumbia. Lisäksi aloitimme yhteistyön kolmen uuden maan kanssa jotka ovat Irak, Kambodza ja Ruanda. Laajensimme näin maaportfoliota vuoden 2017 aikana yhä enemmän hauraisiin ja vähiten kehittyneisiin maihin. Kehitysyhteistyömme pääasiallisin muoto ovat aluekehitysohjelmat, joita oli vuoden aikana käynnissä yhteensä 13. Niiden lisäksi toteutamme lyhempiä, temaattisia erityishankkeita uusien toimintamuotojen kehittämiseksi. Vuonna 2017 olemme toteuttaneet nuorisotyöllisyyshankkeita Keniassa, Ruandassa ja Irakissa sekä tyttöjen sukuelinten silpomista vastustavaa hanketta Keniassa. Suomen World Visionin ohjelmatyön läpileikkaavat teemat ovat linjassa ulkoministeriön kehityspoliittisen toimenpideohjelman kanssa, ja ne noudattavat kansainvälisen World Visionin ohjeistusta. Läpileikkaavista teemoista erityisen huomion alla ovat olleet lasten oikeudet ja lastensuojelu, gender, elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen, nuorisotyöllisyys, vammaisuus, hyvä hallinto sekä ilmasto ja ympäristö. Työ on tuottanut tuloksia. Lasten asema ja hyvinvointi parantuvat pysyvästi vain, kun apu kohdistetaan koko yhteisölle ja asukkaiden kanssa tehdään yhteistyötä. Paikalliset ihmiset ovat ensisijaisesti vastuussa oman elinympäristönsä kehityksestä. Siksi on tärkeää, että ohjelma-alueilla on luottamukselliset paikalliset yhteistyösuhteet hallinnon ja muiden

5 kumppanien kanssa. Kansalaisjärjestöt ja oma-apuryhmät käyttävät kansalaisvaikuttamista terveyspalvelujen, koulutuksen ja kouluruokailun toteutumisen varmistamiseen. Suomen World Visionin tukemien ohjelmien vaikuttavuutta seurataan aluekohtaisten tavoitteiden kautta. Jokaisen ohjelman alussa tehdään lähtötasomittaus, jonka pohjalta indikaattoreiden tavoiteluvut määritellään. Joka viides vuosi ohjelmissa suoritetaan vuosittaista monitorointia laajamittaisempi evaluaatio. Ohjelmatyön tuloksista ja vaikuttavuudesta on kerrottu laajasti kesäkuussa valmistuneessa ulkoministeriölle lähetetyssä vuosiraportissa 1. Ohjelmatyön tuloksellisuutta mitattiin kuluneen vuoden aikana myös kahden ulkopuolisen evaluaation avulla. Toinen näistä oli Kristiina Mikkolan toteuttama, SWV:n valtiorahoituspäätökseen sidottu evaluaatio 2, joka keskittyi ohjelmakauteemme Toinen evaluaatio oli laajempi, ulkoministeriön evaluaatioyksikön teettämä kolmiosainen evaluaatio, jossa evaluaation kohteena olivat kaikki ulkoministeriön ohjelmatukijärjestöt (22 kpl) sekä ulkoministeriön kehityspoliittisen ja humanitaarisen yksikön osastot (KEO-30 ja KEO- 70) 3. Tulokset molemmissa evaluaatioissa olivat positiivisia. Kevään 2017 aikana työstimme myös uutta neljän vuoden rahoitushakua ja ohjelmatyön strategiaa World Vision Finland s Child Rights Programme Tavoitteena on tulevaisuudessa siirtyä yhä enemmän hauraisiin ja vähemmän kehittyneisiin maihin sekä keskittyä temaattisesti kolmeen pääteemaan: lastensuojelu, nuorisotyöllisyys ja vammaisuus. Näiden linjausten pohjalta työ Kolumbiassa ja Sri Lankassa lopetetaan tulevan vuoden jälkeen. Suomen World Vision on toimintakauden aikana keskittynyt vammaisten ihmisten huomioimiseen ja heidän asemansa parantamiseen humanitaarisessa työssä. SWV on jatkanut vuonna 2014 alkanutta kumppanuutta ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön (KEO-70) kanssa. Vuoden 2017 alkupuolella saatettiin päätökseen Irakin Kirkukin ja Ugandan Aruan ja Kobokon hankkeet, joissa pakolaisleirien vesi- ja sanitaatiotiloja muutettiin vammaisille ihmisille soveltuviksi sekä pyrittiin lisäämään vammaisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja vähentämään heihin kohdistuvaa syrjintää. Toimintavuoden loppupuolella vastaavia hankkeita toteutettiin Ugandassa Palorinyan ja Bidibidin sekä Kurdistanissa Hasanshamin leireillä maan sisäisten pakolaisten keskuudessa. Ohjelmakaudella SWV toteutti katastrofikeräykset Syyrian ja Itä-Afrikan humanitaaristen operaatioiden tueksi. Teimme edelleen tiivistä yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa. Weconomy Start -innovaatio-ohjelman tavoitteena on tuoda ohjelma-alueille uusia resursseja ja osaamista yksityiseltä sektorilta. Ohjelmassa yritykset kehittävät yhdessä yhteisöjen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa ratkaisuja, jotka tuovat lisää hyvinvointia köyhille yhteisöille. Vuonna 2017 yhteistyö jatkui ja laajeni Keniassa jo aiemmin mukana olleen Solar Fire Concentration -yrityksen kanssa. Lisäksi teimme yhteistyötä Salesforcen kanssa Kariobangissa, Nairobissa, missä tuettiin nuoria yrittäjiä. Aloitimme Weconomy-hankkeet kahden uuden yrityksen, Logonetin ja 8Rafikin, kanssa. Weconomy-toiminta on osa Suomen World Visionin ohjelmatyötä. Järjestön ohjelma-asiantuntijat vastaavat Weconomy-hankkeiden koordinoinnista ja yhteistyön sujuvuudesta yritysten suuntaan. Päärooli hankkeista on paikallisilla World Visionin ohjelmatyön asiantuntijoilla, jotka huolehtivat hankkeiden toteutuksesta ja osallistuvat aktiivisesti ohjelman suunnitteluun. 1 Suomen World Vision ry Vuosiraportti Kehitysyhteistyöohjelman evaluaatio, Kristiina Mikkola CSO evaluation on World Vision Finland nodeid=49314&contentlan=2&culture=en-us

6 2.1. AASIA Intia Suomen World Visionilla oli toimintavuonna Intiassa neljä kehitysohjelmaa, joista kolme toimi syrjäisellä maaseudulla ja yksi Indoren slummissa. Ohjelmat sijaitsevat Keski-Intiassa, joka on inhimillisen kehityksen mittareilla mitattuna jäänyt jälkeen muun maan kehityksestä. Sagarin ja Indoren ohjelmat jouduttiin rahoitusleikkauksista johtuen lopettamaan joulukuussa Hoshangabadin ja Rajnandgaonin ohjelmat jatkuvat edelleen. Ohjelma-alueiden väestössä on monia alkuperäis- ja vähemmistökansoja. Köyhyyttä syventää vahva kastijako ja epäsuhtainen maanomistus. Intian World Visionin toteuttamissa ohjelmissa on työskennelty köyhistä köyhimpien toimeentulon, ruokaturvan sekä lasten terveyden ja koulutuksen parantamiseksi. Samalla olemme myös edistäneet vammaisten ihmisten sekä naisten ja tyttöjen asemaa. Ohjelmamme toimivat yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa, ja yhteistyön avulla on saatu valtion palveluja kyliin, joissa niitä ei ole aiemmin ollut. Työmme on integroitua ja monisektoraalista; ravitsemus ja terveys vaikuttavat lasten koulumenestykseen; maanviljelyllä ja yrittäjyydellä tuetaan vanhempien kykyä huolehtia lastensa tarpeista ja koulutuksesta ja kyläyhteisöjen organisoitumista intressiryhmiksi tukemalla ja ryhmiä kouluttamalla varmistamme työmme jatkuvuuden ja parannamme kestävyyttä. Yksin Intian suurimmista ongelmista on eriarvoisuus. Jotta hyvinvointi jakaantuisi tasaisemmin kaikkien intialaisten kesken, on ensiarvoisen tärkeää, että köyhimmät oppivat tuntemaan oikeutensa. Tämän edistämiseen Suomen World Vision on panostanut entistä enemmän. Intiassa on monia haavoittuvimpia kansalaisia tukevia ohjelmia, mutta niiden toteutuksessa on paljon ongelmia. Kuluneen vuoden aikana Intian ohjelmissamme on valvottu

7 valtion ohjelmien toimintaa mm. ruoka-avun, kouluruokailun, infrastruktuurin sekä vammaisten oikeuksien osalta. Tukemalla paikallista vaikuttamistyötä Suomen World Vision on kitkenyt korruptiota mm. esi- ja peruskouluruokailuun liittyen sekä saanut opettajia hoitamaan virkavelvoitteensa täysimääräisenä aamusta iltapäivätunneille asti. Äitien ja lasten ravitsemus ja terveys on ohjelmatyömme keskiössä Intiassa, koska ne vaikuttavat kaikkiin muihin kehitysponnistuksiin, kuten lasten koulutukseen ja tulevaisuuteen, monin tavoin. Valtaosa synnytyksistä tapahtuu turvallisesti ja kohtalokkaat sairaudet, kuten malaria ja ripuli, ovat vähentyneet. Aikavälillä Intian ohjelmissa rokotettujen lasten määrä on noussut 58 prosentista 87 prosenttiin. Aliravitsemuksen kitkeminen on yksi Suomen World Visionin ohjelmien prioriteeteista erityisesti sen peruuttamattomien seurausten vuoksi. Neljässä ohjelmassa on vuosina saatu vähennettyä lasten aliravitsemusta niin, että alipainoisten lasten määrä on laskenut 46 prosentista 33 prosenttiin. Tähän on päästy tekemällä yhteistyötä valtion terveystyöntekijöiden, ravitsemusklinikoiden ja varhaiskasvatuskeskusten kanssa. Kaikki yhteisöjen alle 5-vuotiaat aliravitut lapset on rekisteröity tuellamme valtion terveydenhuoltojärjestelmään, ja heidät pyritään kuntouttamaan normaalipainoisiksi. Aliravittujen lasten painoa ja kuntoa on seurattu säännöllisesti 12, 30 ja 90 päivän välein. Vuoden aikana 2600 aliravittua lasta sai apua. Äitejä on koulutettu lasten ravitsemuksesta hyvin konkreettisilla tavoilla, kuten korostamalla lukutaidottomille eriväristen ja siten eri ravintoaineita sisältävien ravintoaineiden merkitystä lautasella. Asukkaille on myös painotettu heti syntymästä alkavan rintaruokinnan sekä teinityttöjen ja äitien raskaudenaikaisen ravitsemuksen tärkeyttä. Kylien sanitaatiota on parannettu rakentamalla käymälöitä sekä järjestämällä hygieniakoulutusta tuhansille asukkaille eri keinoin. Esimerkiksi Rajnandgaonin ohjelmassa World Vision koulutti 60 aktiivia ja muuraria opettamaan asukkaille oman vessan rakennuttamista ja riu ulla käynnin lopettamista. Kylissä tehtiin joukolla kävelykierroksia, joiden aikana tarkasteltiin, miten avomaalle ulostaminen saastuttaa ympäristön ja veden ja vaikuttaa asukkaiden terveyteen. Intian valtion kunnianhimoisena tavoitteena on saada lokakuuhun 2019 mennessä jokainen intialainen käyttämään vessaa. Kampanjoinnin seurauksena 1350 taloutta sai uuden vessan, joista World Vision rakensi 89 kaikkein heikoimmassa asemassa oleville perheille. Intian ohjelma-alueillamme peruskoulun aloittaa yli 90 % lapsista, mutta opetuksen heikko laatu on edelleen suuri ongelma. Vuosien opintojen jälkeen lapset eivät usein osaa lukea tai kirjoittaa edes auttavasti. Suomen World Visionin ohjelmissa painotetaan entistä enemmän lasten oppimistuloksia ja niiden lasten tukemista, jotka ovat vaarassa tippua koulusta kokonaan. Vuoden 2016 aikana 6090 heikot tulokset lähtötasomittauksissa saanutta lasta pääsi osallistumaan World Visionin järjestämään puolen vuoden mittaiseen tukiopetukseen. Tukiopetusta saaneet koululaiset ovat menestyneet kokeissa huomattavasti aiempaa paremmin. World Visionin strateginen keskittyminen lastensuojelun vahvistamiseen näkyy myös Intian ohjelmissa. Olemme kouluttaneet lapsia ja vanhempia lasten oikeuksista sekä vahvistaneet paikallisia lastensuojelumekanismeja. Yli lasta osallistui elämäntaitokoulutuksiin vuoden aikana lasta osallistui lähes 300 lastenkerhoon ja oppi lapsen oikeuksista. Ohjelmissa toimii yli 100 lastensuojeluyksikköä, joissa on mukana lapsia, vanhempia, viranomaisia ja kyläpäättäjiä. Lastensuojeluyksiköt ovat väylä, joiden kautta ehkäistään, raportoidaan ja ratkaistaan lastensuojeluongelmia, kuten varhaisia avioliittoja tai lapsityötä. Esimerkiksi Indoren kaupungin slummissa 430 aktiivia toimii WV:n kouluttamissa lastensuojeluyksiköissä. Lastensuojeluaktiivien raportoitua poliisille kahden lapsen kidnappaustapauksen, ryhmä paljasti kokonaisen liigan. Sri Lanka Kuluneen ohjelmavuoden aikana Suomen World Vision jatkoi työtään Sri Lankassa Kalpitiyan aluekehitysohjelmassa. Lasten ravitsemusta on parannettu mahdollisimman monipuolisin keinoin. Perheitä on autettu perustamaan kasvimaita ja laajentamaan elinkeinovalikoimaansa, jotta lapset saavat mahdollisimman monipuolista ravintoa. Vuoden 2016 aikana 672 perhettä perusti kasvimaan. Alueen viljelijöitä on rekisteröity uusiin ammatteihin kuten guavanviejiksi sekä orkideankasvattajiksi. Lisäksi Kalpitiyan ohjelma kehittää ja tutkii yhdessä valtion, Peradeniyan yliopiston sekä kahden muun järjestön kanssa ekologisen viljelyn vaikutuksia alueen ympäristöön ja elinkeinoihin. Toimintavuoden aikana Sri Lankassa koettiin paha kuivuus, jota seurasivat valtavat tulvat.

8 Kalpitiyan ohjelmasta raportoitiin, että ekologisia viljelymenetelmiä oppineiden viljelijät selvisivät näistä koettelemuksista muita paremmin. Anemian ja aliravitsemuksen vähentämiseen tähtäävillä ravitsemusleireillä yhteisöjen jäsenille järjestettiin koulutusta hyvästä hygieniasta ja terveellisen ruoan valmistamisesta. 165 aliravittua lasta on otettu erityisseurantaan ja kuntoutukseen. Koska myös hyvällä sanitaatiolla ja hygienialla on tärkeä merkitys lasten ravitsemuksessa, Kalpitiyassa on rakennettu kotitalouksille 55 vessaa yhteistyössä paikallisten partnereiden kanssa. Yhteensä ohjelma-alueelle on rakennettu jo 230 vessaa. Koulutuksen tasoa on kehitetty tarjoamalla esikoulujen opettajille lisäkoulutusta vammaisinklusiivisesta opetuksesta ja lasten psykososiaalisesta tuesta. Esikoulunopettajien jatkokoulutuksen avulla Kalpitiyan alueen varhaiskasvatuskeskuksissa saatiin nostettua päteviä esikoulunopettajia omaavien varhaiskasvatuskeskusten osuus 44 prosentista 65 prosenttiin. 278 lasta myös hyötyi varhaiskasvatuskeskusten kunnostuksesta. Asukkaat ovat itsekin panostaneet koulutiloihin: Kalpitiyan alueen asukkaat ovat puolessa vuodessa keränneet dollaria koulujen opetustilojen ja välineiden kohentamiseksi. Kalpitiyassa lisäksi 238 nuorta sai apua ammatinvalintaan ja 18 nuorta sai koulutusta ammattiin. Suomen World Vision tuki ohjelmakauden aikana myös Suomen Sri Lankan kiertävän suurlähettilään tukeman paikallisen yhteistyön määrärahan hanketta monitorointityössä. Hankkeessa koulutettiin 200 naista sisällissodan ja tsunamin runtelemalla alueella Itä-Sri Lankassa. Naiset oppivat tekemään paikallisista materiaaleista käsitöitä turisteille myytäväksi. Erityisesti panostettiin tuotteiden myyntiverkostoon ja markkinointiin. Naisten tulot saatiin hankkeen aikana yli kaksinkertaistumaan. Kambodza Kambodzassa aloitettiin uusi Santukin aluekehitysohjelma tammikuussa Aiemmin World Vision Taiwanin ja World Vision Australian tuella toiminut ohjelma keskittyy etenkin terveyteen ja lastensuojeluun. Toimintakauden aikana alueella tehtiin uusi viisivuotissuunnitelma, koska Kambodzan World Vision muokkasi kaikki 37 aluekehitysohjelmaa uuden strategiansa mukaisiksi. Suomen World Vision teki

9 vuoden aikana alueelle sekä viestintä- että suunnittelumatkat. Kenttähavainnoinnin sekä WV Kambodzan ja yhteisön kanssa tehdyn yhteisen suunnittelun perusteella Santukin ohjelma keskittyy vesi- ja sanitaatiotyöhön, lasten aliravitsemuksen ja muiden pienten lasten sairauksien kitkemiseen sekä lastensuojelun tehostamiseen alueella. 41 % kambodzalaisista lapsista kärsii kroonisen aliravitsemuksen seurauksista. Suomen World Visionin toiminta-alueella harvemmalla kuin joka viidennellä perheellä on tarpeeksi puhdasta vettä ympäri vuoden. Yli 60 %:lla ei ole vessaa. Alueelle rakennetaan parempia vesijärjestelmiä, pienten lasten ravitsemusta seura- taan ja vanhempia koulutetaan yhdessä paikallisten terveysviranomaisten kanssa antamaan lapsille säännöllisesti oikeanlaista ravintoa. Lastensuojelussa tehostetaan olemassa olevia valtion järjestelmiä ja koulutetaan lastensuojelun vapaaehtoisia alueelle. Lapsia koulutetaan oikeuksistaan lastenkerhoissa. Vanhemmille ja etenkin äideille annetaan mahdollisuus osallistua säästöryhmätoimintaan. Perheet voivat ottaa säästöryhmistä lainaa kustantaakseen koulu- ja terveysmenoja tai aloittaakseen uuden elinkeinon. Ensimmäisen SWV:n tukeman puolen vuoden aikana säästöryhmissä on saatu kerättyä jo noin dollaria ja 291 jäsenen kokonaispääoma on nyt dollaria.

10 2.2 AFRIKKA Kenia Keniassa on toimintavuoden aikana ollut käynnissä Meibekin, Mogotion ja Ng oswetin aluekehitysohjelmat. Lisäksi toteutettiin Kariobangin nuorisotyöllisyyshanketta ja Sookissa tyttöjen sukuelinten silpomista vastustavaa hanketta. Meibekin ohjelman viimeisinä vuosina painopiste on siirtynyt kestävyyden varmistamiseen kansalaisvaikuttamisen kautta. Myös nuorten työllistäminen ja maaseudun elävöittäminen ovat olleet painopistealueita. Esimerkiksi 35 naisten tai nuorten ryhmää sai koulutusta yritystoiminnasta ja säästämisestä, ja tällä hetkellä 92 %:ssa kotitalouksista toinen vanhempi saa riittävästi tuloja perheen tarpeisiin. Mogotiossa poikkeuksellinen kuivuus koetteli jo ennestään kuivaa aluetta ja osa yhteisöistä sai hätäapua veden- ja ruuanjakelun muodossa. Lisäksi jatkoimme kestävän veden saatavuuden parantamista kouluttamalla vesikomiteoita sekä parantamalla vesi-infraa. Työ tuottaa tulosta: kun vuonna 2012 Mogotiossa vain 8,7 %:lla perheistä oli puhdasta vettä kuivalla kaudella, nyt vettä on jo 35 %:lla. Myös Ng oswetissa on paneuduttu veden saantiin ja sitä kautta elinkeinojen vahvistamiseen. Vesitankkeja on rakennettu ja kunnostettu kouluissa ja kylissä ja vesiputkistoja ulotettu koteihin ja viljelmille. Toimintavuonna 1065 perhettä, 1250 koululaista sekä paikallinen terveysasema saivat käyttöönsä puhtaan veden. Malliviljelmillä opetetaan yhteisön viljelijöille kastelujärjestelmien ja parempien viljelymetodien käyttöä sekä uusien rahalajikkeiden viljelyä. Lisäksi Ng oswetissa 12 naisten tai nuorten ryhmää sai vuonna 2016 koulutusta yritystoiminnasta ja säästämisestä. Nämä toimet mahdollistavat tulevaisuudessa tehokkaamman ruokatuotannon ja paremman toimeentulon maanviljelijäperheille. Lisäksi esikouluja on kunnostettu ja opettajia koulutettu paremmista opetusmetodeista ja lastensuojelusta. Keniassa esikouluopetus on vasta otettu osaksi valtion opetussuunnitelmaa, ja sen laatu ja saatavuus ovat hyvin heikkoja. Rokotettujen lasten määrä on kasvanut kaikissa Kenian ohjelmissamme: Meibekissä 92 %, Ng oswetissa 76 %, Mogotiossa 87 % lapsista on rokotettu. Taustalla ovat Suomen World Visionin tukemien terveystyöntekijöiden täsmäiskut ja rokotuskampanjat. Lisäksi ammattilaisen avustamana tapahtunei-

11 den synnytysten määrä on kasvanut viidessä vuodessa Mogotiossa 15 %:sta 92 %:iin ja Meibekissäkin kolmessa vuodessa 10 % (nyt 92 %). Mogotiossa Farmer Managed Natural Regeneration (FMNR) -menetelmä on SWV:n työn ansiosta sisällytetty Baringon kunnan maa-ja metsätalouden kehittämissuunnitelmaan. Menetelmässä herätetään eloon jo katkaistujen puiden kantoja. Sen seurauksena alueen puusto on lisääntynyt lähes 62 %. Ng oswetissa puolestaan 75 yhteisön jäsentä sai koulutusta ympäristönhoidosta, kunnosti vedenottopaikkoja sekä istutti puita. Sookissa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä on jatkettu kertomalla sen vaaroista, ja tukemalla tyttöjen koulutusta. Silpominen on vähentynyt Sookissa vuodesta %:sta 73 %:iin. Toimintavuonna järjestettiin vaihtoehtoinen aikuistumisriitti, jonka kautta nuoret voivat juhlia ikäryhmäänsä kuulumista ja vaalia perinteitä turvallisesti, ilman vaaraa joutua silvotuksi. Aikuistumisriitin ohjelmaan kuului myös tärkeitä neuvoja ja koulutusta murrosikään ja seksuaalisuuteen liittyen ja mukana oli myös poikia. Sookissa koulua käyvien lasten määrä on lähes tuplaantunut vuodesta 2011 ja erityisesti tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt. Nairobissa sijaitseva Kariobangin slummin nuorten ammattikoulutushanke aloitti viimeisen toimintavuotensa tammikuussa Hankkeessa aloitettiin loppuevaluaation tekeminen, jonka raportti valmistuu vuoden 2017 lopussa. Menneenä vuonna 100 nuorta on saanut hankkeen avulla elämäntaitokoulutusta ja yrittäjyysopetusta, minkä lisäksi nuoret ovat kouluttautuneet muun muassa ompelijoiksi, leipojiksi, mekaanikoiksi, sähkömiehiksi ja IT-alalle. Nuoret ovat muodostaneet säästö-ja lainaryhmiä, joiden avulla he voivat rahoittaa aloittamiaan pienyrityksiä. Weconomy-ohjelmaan kuuluva Salesforce on mentoroinut kuukausittain kuutta nuorta yrittäjää liiketoiminnan kasvattamisesta verkkotapaamisten välityksellä. Lisäksi uuden Weconomy-kumppanin, suomalaisen 8rafiki Oy:n kanssa on suunniteltu yhteistyötä slummien nuorten työllistämiseksi yrityksen tuotantoon Nairobissa. Weconomy-hankkeena alkanut aurinkoenergiaprojekti GoSol.org jatkui ja laajeni Solar Fire Concentration Oy:n kanssa Kisumun lähistöllä. Projektin tavoitteena on tukea paikallisia tuottajaryhmiä jatkojalostamaan tuotteitaan yrityksen kehittämän auringon lämpöenergiaa hyödyntävän laitteen avulla. Toimintavuonna kaksi ensimmäistä pilottiryhmää, leipomo ja maapähkinäyritys, saivat uudet aurinkoenergiauunit ja kasvattivat tuotantoaan.

12 Lisäksi hanke laajeni kahteen uuteen ryhmään, joista toinen on banaanileivonnaisia valmistava nuorten ryhmä ja toinen on Viktoria-järvestä saatavaa pikkukalaa kuivattava naistenryhmä. Kaikkien tuottajaryhmien tulotaso on parantunut ja yhteisöt ovat tyytyväisiä puhtaaseen energiamuotoon. Myös paikallishallinto on innostunut hankkeesta, jonka seuraavassa vaiheessa pienyrittäjiä tuetaan yrittäjyyskoulutuksen avulla. Ruanda Suomen World Vision aloitti toimintavuoden aikana yhteistyön World Vision Ruandan kanssa. SWV rahoittama nuorisotyöllisyyspilotti alkoi Pohjois-Ruandassa Rulindon maakunnassa tammikuussa Viime vuosien kehityksestä huolimatta Ruanda on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista. Suurimpia ongelmia ovat mm. aliravitsemus, koulutuksen matala taso ja koulupudokkuus sekä lapsityö vuotiaista lapsista 29 % on töissä, alle 5-vuotiaista 38 % on kroonisesti aliravittuja ja 65 % peruskouluikäisistä jättää koulun kesken. SWV:n toiminta-alueella Rulindon Mbogossa 48 % asukkaista elää alle kansallisen köyhyysrajan. Suurin osa alueen asukkaista saa elantonsa maanviljelystä, mutta tietous eri viljelymenetelmistä on heikko, ja maatalouden tuottavuus pieni. SWV:n nuorisotyöllisyyspilotissa 240 nuorta on saanut opetusta yrittäjyydestä, säästämisestä ja elämäntaidoista sekä seksuaali-ja lisääntymisterveydestä ja päihteiden vaikutuksista. Mukaan otetut nuoret tulevat kaikkein köyhimmistä perheistä, ja moni heistä on jättänyt koulunsa kesken. Hyödynsaajista 76 on saanut pilotin kautta ammattikoulutuksen. Nuoret ovat kouluttautuneet ompelijoiksi, ruoanjalostukseen, kampaajiksi, ammattikuljettajiksi ja puusepiksi. Pilotissa on mukana 64 eri tavoin vammaista nuorta. Vammaiset nuoret ovat opiskelleet muun muassa saippuan tekoa. Toimintavuoden aikana SWV on hakenut ulkoministeriöstä rahoitusta Ruandaan vuosiksi vammaisinklusiiviselle hankkeelle, lastensuojeluhankkeelle, uudelle aluekehitysohjelmalle sekä nuorisotyöllisyyspilotin jatkolle. Uganda Toimintavuoden aikana Ugandassa on toteutettu kahta aluekehitysohjelmaa, jotka ovat maaseudulla sijaitsevat Kirewa-Nabuyoga sekä Kenian rajalla sijaitseva Busian kaupunkiohjelma. Aikaisemmin

13 kahtena erillisenä ohjelmana toimineet Kirewan ja Nabuyogan ohjelmat yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutoksen avulla saatiin synergiaetuja, ja voimme levittää yhdessä ohjelmassa hyväksi havaittuja käytänteitä entistä helpommin myös toisessa. Kuluneena vuonna Kirewa-Nabuyogan ohjelmassa keskityttiin erityisesti elinkeinojen kehittämiseen. Kirewan alueella menestykseksi noussut KFDA (Kirewa Farmer s Development Association) on rekisteröitymässä virallisesti osuuskunnaksi. Kirewassa toimiva kyläpankki on myös liitetty yhä tiiviimmin yhdistyksen toimintaan ja tarjoamaan rahoitusta viljelijöille. Yhdistys ja sen palkkaama asiantuntija tukevat viljelijöitä parempien lajikkeiden ja viljelymenetelmien käyttöönotossa, lisäarvon tuottamisesta sekä markkinoinnissa ja myynnissä. KFDA on perustanut myös oman tukun, jonka avulla viljelijät voivat myydä suurempia eriä oikeaan aikaan sekä välttää turhia välikäsiä. Yhdistyksen ja kyläpankin menestysmallia ollaan nyt laajentamassa myös Nabuyogan alueelle ja lähistöllä toimivaan WV Korean tukemaan Payaam -aluekehitysohjelmaan. Toteutimme Nabuyogan alueella myös erillisen terveysintervention kylässä, joka oli jäänyt muuten hyvästä kehityksestä jälkeen. Mahon kylän lapsista jopa puolella oli ripulia ja aliravitsemusta esiintyi naapurikyliä enemmän. Syynä oli erityisesti huono hygienia: kylässä ei ollut kunnollisia vessoja eikä tietoa hyvästä hygieniasta. Vuoden aikana paikallisista terveystyöntekijöistä, terveysvapaaehtoisista ja kylän päättäjistä muodostunut ryhmä sai aikaan sen, että nyt lähes jokaisessa kodissa on vessa ja ripulitaudit ovat kääntyneet laskuun. Kansalaisvaikuttamisen keinoja on edelleen käytetty myös terveydenhuollon ja koulutuksen parantamiseksi sekä lapsille ja nuorille haitallisten käytäntöjen lopettamiseksi. Ugandan laajuisessa lapsiavioliittojen lopettamiseen tähtäävässä kampanjassa lapset ja nuoret ilmaisivat päättäjille huolensa ja esittivät listan parannusehdotuksista lastensuojelutilanteen kohentamiseksi. Viranomaisia, uskonnollisia johtajia, opettajia ja vanhempia on koulutettu aiheesta. Lapset ja nuoret saavat myös monipuolista elämäntaitokasvatusta kerhoissa, joissa opetetaan muun muassa seksuaalisuudesta ja omista oikeuksista ja velvollisuuksista. Tyttöjä opastetaan valmistamaan itse terveyssiteitä, sillä kuukautiset ovat yhä yleinen syy koulusta pois jäämiseen ja jopa koulupudokkuuteen. Ugandassa haasteena on valtava väestönkasvu, joka kuormittaa niin terveydenhuollon, koulutuksen kuin lastensuojelun resursseja. Busian kaupunkiohjelmassa väestöpaine näkyy maaltamuuttona. Kuluneena vuonna poikkeuksellinen kuivuus vaivasi erityisesti pohjoisessa sijaitsevaa Karamojan aluetta, mikä näkyi kasvaneena muuttoliikkeenä. Busian terveysaseman asiakaspiiriin kuuluu jo ihmistä, sillä asiakkaita tulee myös Kenian puolelta. SWV:n tuen avulla terveysasema on saanut avattua kesken jääneen ensiapuklinikan ja hankittua aurinkopaneelit, synnytyssänkyjä ja muita tarpeellisia varusteita synnytysosastolle, varageneraattorin aiemmin sähkökatkoksista kärsineelle laboratoriolle sekä kunnostettua parkissa seisoneen ambulanssin uudelleen käyttöön. Tämän lisäksi henkilökunta on koulutettu ja hiv-klinikka saanut kunnolliset tilat. Keskuksen potilasmäärä on toimien myötä kaksin- tai jopa kolmikertaistunut, ja alueen terveystilanne näyttää paremmalta. Saavutusten taustalla on erityisesti aktiivinen kansalaisvaikuttamisen CVA (Citizen Voice & Action) -ryhmä. Toimintavuoden aikana saatiin valmiiksi Busian nuortentalo, joka tarjoaa jatkossa monia palveluita ja tukea kaupungin kaduilla asuville lapsille ja nuorille. Keskukseen tulee muun muassa kunnan nuorisotoimen toimisto, seksuaalineuvontaa, koulutus- ja uraneuvontaa, harrastemahdollisuuksia sekä psykologista ja käytännön tukea hyväksikäyttötapausten käsittelyyn. Lastensuojelutapauksia valvomaan ja tapausten tutkintaa ja käsittelyä tehostamaan perustettu lastensuojelukoalitio on Busiassa hyvin aktiivinen ja tulee jatkossa toimimaan nuorisotalon tiloissa. Koalitioon kuuluu edustajia esimerkiksi paikallishallinnosta, poliisista, uskonnollisista yhteisöistä, paikallisista kansalaisjärjestöistä, CVA-ryhmästä, kouluista ja vammaisten yhdistyksistä.

14 2.3. LATINALAINEN AMERIKKA Peru Perussa on jatkettu kolmen aluekehitysohjelman, Renacer, Mosoq Ayllu ja El Salvador, toteuttamista. Ohjelmista Mosoq Ayllu ja Renacer sijaitsevat Andien maaseudulla ja El Salvador puolestaan Liman slummialueella. Tammikuusta 2017 lähtien Perun ohjelmat on rahoitettu pelkästään Suomen World Visionin omarahoituksella eli ohjelmat poistuivat ulkoministeriön rahoituksen alaisuudesta. Samalla Perun ohjelmat siirtyivät fiskaalivuoden mukaiseen raportointikauteen. Kaikissa Perun ohjelmissa on tehty toimintavuoden aikana evaluaatiot, joiden pohjalta päivitetään ohjelmien suunnitelmia. Aiempien vuosien tapaan ohjelmissa on edelleen jatkettu kroonisen aliravitsemuksen ja anemian vastaista työtä mm. kannustamalla perheitä pieneläinten kasvatukseen ja tarjoamalla heille koulutusta terveellisestä ravinnosta ja hygieniasta sekä järjestämällä ruoanvalmistuskoulutuksia. Lasten ravitsemustilanteen kohentamiseksi perheille on annettu koulutusta esimerkiksi siipikarjan- ja marsujenkasvatuksesta. Esimerkiksi Renacerissa alle 5-vuotiaiden lasten anemia oli vuonna 2016 laskenut ohjelma-alueen kunnissa 69 %:sta (vuonna 2014) 39 %:in Tambillossa ja 48 %:in Acocrossa. Yhteisöjen terveysvapaaehtoiset kiertävät kylissä valvomassa lasten kasvuolosuhteita ja jakamassa tietoa terveellisestä ravitsemuksesta. Näiden toimien ansiosta esimerkiksi päivittäin monipuolista ravintoa saavien alle 5-vuotiaiden lasten osuus El Salvadorissa on noussut jo 44 %:in, kun vuonna 2013 näiden lasten osuus oli 27 %:a. Kaikissa Perun ohjelmissa painotetaan lasten koulutuksen tukemista ja kouluopetuksen laadun parantamista. Kouluihin on perustettu erityisiä lukemiseen innostavia oppimisympäristöjä (ludobibliotecas/ludotecas) ja opettajia on koulutettu uudenlaisista, innostavista opetustavoista. El Salvadorissa 83 prosenttia alueen kouluista hyödyntää innovatiivisia opetusmenetelmiä, kun vuonna 2013 innovatiivisia menetelmiä käytettiin vasta 25 %:ssa alueen kouluista. Lisäksi Perun ohjelmissa vanhempia on valistettu heidän antamansa tuen ja lapsille

15 osoitetun hellyyden merkityksestä lasten koulumenestykselle. Innovatiivisilla opetusmenetelmillä ja hellyyskasvatuksella tavoitellaan muun muassa lasten parempaa lukemaan oppimista. Mosoq Ayllussa 69 % 11-vuotiaista lapsista oli funktionaalisesti lukutaitoisia vuonna 2016, kun vuonna 2013 lapsista 21 % oli funktionaalisesti lukutaitoisia. Hellyyskasvatus vaikuttaa myös lasten ja vanhempien välisiin suhteisiin. Hellyyskasvatuksen lisäksi vanhemmille ja lapsille tiedotetaan lasten oikeuksista. Mosoq Ayllussa niiden nuorten osuus, jotka kokevat saavansa tukea perheeltään ja yhteisöltään on noussut huomattavasti, sillä vuonna 2013 osuus oli 2 % ja vuonna %. Perun ohjelmissa tuetaan nuorten osallistumista ja yrittäjyyttä. Nuoria koulutetaan oman elämän suunnittelussa ja yrittelijäisyydessä. Nuorten yritteliäisyys ei koske pelkästään taloudellista pienyrittäjyyttä, vaan myös sosiaalista vastuunkantoa niin omasta kuin muidenkin elämästä. El Salvadorissa 729 yläkoululaista sai toimintavuonna yrittäjyyskoulutusta. Perun ohjelmissa huomioidaan yhä enemmän myös vammaiset lapset ja nuoret. Vammaisten lasten tarpeet on otettu huomioon koulujen innovatiivisissa oppimisympäristöissä esimerkiksi Mosoq Ayllussa. Vammaisia nuoria on myös osallistunut yrittäjyyskoulutuksiin. Ohjelmissa edistetään lisäksi lastensuojelua, ja yhteisöjen vastuuta huolehtia lastensuojelukysymyksistä. Esimerkiksi Renacerissa niiden naisten ja miesten osuus, jotka tuntevat lasten oikeudet ja lastensuojelun tarpeet ja menetelmät, on noussut 29 prosentista (2014) 55 prosenttiin. Kolumbia SWV tukee Kolumbiassa Nace la Esperanza -ohjelmaa Soledadin kunnassa Atlánticon maakunnassa. Ohjelman keskeisin tavoite on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja suojelun lisääminen. Raportointikauden aikana Nace la Esperanzan ohjelmassa aloitettiin uuden ohjelmasuunnitelman toteuttaminen. Toimintakauden aikana myös päätettiin ohjelman keston lyhentämisestä. Kolumbian hyvästä kehityksestä johtuen Nace la Esperanzan

16 ohjelma lopetetaan jo syyskuussa Lisäksi tammikuusta 2017 alkaen ohjelma siirtyi pois ulkoministeriön rahoituksen alta. Ohjelma rahoitetaan nyt täysin Suomen World Visionin omarahoitusosuudella. Samalla ohjelma siirtyi fiskaalivuoden mukaiseen raportointikauteen. Nace la Esperanzan uuden ohjelman keskeisinä tavoitteina ovat edelleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä turvallisen elinympäristön turvaaminen. Yhteisön kykyä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia on kehitetty siten, että yhteisön omat organisaatiot ottavat aiempaa enemmän vastuuta lasten ja nuorten terveys- ja ravitsemustilan seuraamisesta. Alle 5-vuotiaiden lasten kohdalla ohjelmassa on keskitytty erityisesti kohentamaan lasten terveydentilaa. Monitoroinnin yhteydessä koko yhteisölle on tiedotettu lasten ja nuorten terveydentilaan liittyvistä seikoista. 300 huoltajalle annettiin ravitsemuskoulutusta raportointivuoden aikana. Samalla on vaikutettu myös poliittisiin päättäjiin ja päätöksentekoelimiin esimerkiksi World Vision -verkostossa käytössä olevan Citizen Voice and Action -työkalun avulla vuotiaiden lasten kohdalla ohjelman painopiste on ollut lasten koulutusmahdollisuuksien kohentamisessa sekä lasten luku- ja kirjoitustaidon kehittämisessä. Elinympäristön turvallisuutta on lisätty kouluttamalla lapsia ja nuoria heille kuuluvista oikeuksista ja kuinka toimia, jos oikeuksien loukkaamista tapahtuu. Raportointivuonna 87 lasta ja nuorta osallistui näihin koulutuksiin. Koulutuksissa kehitetään myös lasten ja nuorten vastuullista päätöksentekokykyä mahdollisten riskitekijöiden (teiniraskaudet, jengit, huumeet jne.) varalle. Yhteisön vapaaehtoiset ovat pitäneet lapsille ja nuorille erilaisia vapaa-ajan ryhmiä, joissa musiikin, askartelun ja urheilun lomassa on käsitelty lasten ja nuorten oikeuksiin liittyviä teemoja. Nuorille on järjestetty myös seksuaaliterveyttä ja teiniraskauksien ehkäisyä käsitteleviä työpajoja. Viime raportointivuonna näihin osallistui 80 nuorta. Perheille on annettu tietoa hellyyteen perustuvan kasvatuksen merkityksestä lasten ja vanhempien väliselle suhteelle ja lasten kokonaiskehitykselle. Lisäksi 54 aikuista sai yrittäjyyskoulutusta toimintavuoden aikana. Yhteisöjen ja kumppaneiden osalta on keskitytty luomaan sellaiset yhteiskunnalliset ja sosiaaliset olot, jotka omalta osaltaan edistäisivät lasten ja nuorten aktiivista osallistumista ja kannustaisivat heitä siihen. Tämän vuoksi oikeusperustaisuus on koko ohjelman keskeinen lähestymistapa. Yhteisöjä on koulutettu heidän oikeuksistaan ja yhteisöjen järjestäytymistä erityisesti lasten ja nuorten osallistumista paikalliseen päätöksentekoon on tuettu. Keskeinen teema on ollut myös rauhan ja sovinnon rakentaminen. Ohjelmassa toimii lasten ja nuorten rauhanryhmä Gestorez de Paz, jonka kautta lapset ja nuoret oppivat solidaarisuutta toisiaan kohtaan sekä ottamaan yhteiskunnallista vastuuta. Lisäksi toimii erilaisia ympäristöryhmiä, joihin osallistui aktiivisesti 37 henkilöä. Ohjelma-alueella on monia haasteita. Korruptio on merkittävin niistä. Se on hidastanut muun muassa terveyspalvelujen järjestämistä ja ympäristön suojelemista. Kolumbian sisäinen konflikti on myös heijastunut vahvasti ohjelmatyöhömme Kolumbiassa. Ohjelma-alueemme ovat jatkuvassa muutoksessa. Naapurustoihin saapuu uusia asukkaita, jotka ovat usein paenneet väkivaltaa maaseudulta. Toisaalta ihmisiä muuttaa lyhyelläkin varoitusajalla pois, usein turvallisuussyistä tai työn perässä. Tällä on vaikutuksia ohjelmatoiminnan dynamiikkaan ja aktiviteettien toteuttamiseen. Väkivalta alueella on lisääntynyt rikollisjengien toiminnan takia, mikä vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä ihmisten osallistumishaluun sekä hyvän hallintokulttuurin ja demokratian edistämiseen. Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos ja Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia (FARC)- sissiliikkeen johtaja Rodrigo Londono allekirjoittivat rauhansopimuksen raportointikauden aikana. Kolumbian hallitus on aloittanut rauhanneuvottelut maan toiseksi suurimman sissijärjestön, ELN:n kanssa. Maan tavoitteena on nyt rauhanprosessien kestävyyden takaaminen.

17 2.4. LÄHI-ITÄ Irakin Kurdistanin alue Suomen World Visionin tavoitteena on laajentaa ohjelmatyötään konflikteista kärsiviin tai niistä toipuviin hauraisiin valtioihin sekä vahvistaa omaa osaamistaan niissä toimimiseen. Kuluneen vuoden aikana olemme laajentaneet ohjelmatyötämme Irakin Kurdistanin alueelle humanitaarisen työn lisäksi myös nuorisotyöllisyysprojektilla. Irakin taloudellinen tilanne, turvattomuus ja pitkittynyt kriisi on johtanut siihen, että suurin osa väestöstä ei näe tulevaisuutta omassa kotimaassaan. Työmarkkinoille pääseminen on tärkeä käännekohta nuorten elämässä. Tällä hetkellä pitkittyneet kriisin vuoksi työllisyysmahdollisuuksien puute erityisesti pakolaisyhteisöissä vaikuttaa merkittävästi nuorten tulevaisuuden näkymiin. Vuonna 2013 tehty tutkimus osoittaa, että 79 99% nuorista haluaisi lähteä maasta. Irakissa noin 2 miljoonaa lasta ei tällä hetkellä käy koulua. Kurdistanin alueella vain 30 % leirien ulkopuolella asuvista lapsista käy kouluja, leireillä vastaava luku on 45 %. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä useampi lapsi ja nuori on vaarassa jäädä paitsi koulutuksesta ja sitä kautta turvallisemmasta tulevaisuudesta. Nuorisotyöllisyyshankkeen tavoitteena on tukea syrjäytyneitä nuoria, Syyrian sekä maan sisäisiä pakolaisia, luomaan eko-viljelyjärjestelmiä, jotka vahvistavat heidän taloudellista kehitystä. Nuorille on viljelytaitojen lisäksi opetettu myös yrittäjyyden, johtajuuden, säästämisen ja aktiivisen kansalaisuuden taitoja. Näiden taitojen kautta on tarkoitus vahvistaa nuorten toimeentulomahdollisuuksia ja kasvattaa nuorten itsetuntoa ja aktiivisuutta. Nuoret ovat perustaneet keskenään nuorisoryhmiä, joiden kautta he saavat tukea myös toisiltaan. Hanke perustuu Suomen World Visionin aikaisempiin oppeihin nuorisotyöllisyyshankkeista ja siinä käytetään World Visionin SKYE-Club-mallia.

18 2.5. HUMANITAARINEN APU Humanitaarisen avun osalta SWV toimeenpani raportointivuoden aikana ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön (KEO-70) rahoittamia projekteja pakolaisleireillä Ugandassa ja Irakissa seuraavasti: Rhinon ja Lobulen pakolaisleirit Uganda, maaliskuu 2016 maaliskuu 2017 Kirkuk Irak, maan sisäiset pakolaiset, maaliskuu 2016 maaliskuu 2017 Palorinyan ja Bidibidin pakolaisleirit Uganda, maaliskuu 2017 maaliskuu 2018 (käynnissä) Hasanshamin pakolaisleiri Kurdistan Irak, maan sisäiset pakolaiset, maaliskuu 2017 maaliskuu 2018 (käynnissä) Ugandan projektit ovat keskittyneet auttamaan Etelä-Sudanista Ugandaan saapuvia pakolaisia, joiden kokonaismäärä on ylittänyt jo miljoonan. Irakin projektit ovat keskittyneet auttamaan Mosulin kriisitilannetta paenneita maan sisäisiä pakolaisia. Projektien tavoitteena on parantaa leireillä asuvien eri tavoin vammaisten pakolaisten ja vastaanottavan yhteisön jäsenten elämänlaatua ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Keskiössä on ollut vammaisinklusiivisen vesi- ja sanitaatioinfrastruktuurin rakentaminen ja vammaisten ihmisten voimaannuttaminen. Ugandassa on myös tuettu pakolaisten ruokaturvaa ja toimeentuloa muun muassa kotieläinten kasvattamisen, kotipuutarhojen, mehiläisten hoidon ja viljamyllyjen pyörittämisen muodossa. Operaatioiden toiminnallisena viitekehyksenä on toiminut vammaisuuden sosiaalinen malli. Päättyneet Aruan/Kobokon ja Kirkukin projektit saavuttivat tavoitteensa vesi- ja sanitaatiomahdollisuuksien tarjoamisessa vammaisille aikuisille ja lapsille lähellä heidän asumuksiaan sekä pakolaisleirien kouluissa ja terveyspisteissä. Kirkukin projektin tavoitteet ylittyivät merkittävästi: projektin tavoitteena oli turvata puhtaan käyttöveden saatavuus ihmiselle, mutta lopullinen hyödynsaajien määrä oli Operaatiot aktivoivat vammaisia ihmisiä osallistumaan leirien ja elinympäristönsä toiminnan ja kehittämisen suunnitteluun. Operaatioilla on ollut vahva katalysaattorivaikutus siten, että leirien julkiset sekä YK- ja järjestötoimijat ovat alkaneet kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota eri tavoin vammaisten ihmisten olemassaoloon, oikeuksiin ja potentiaaleihin, mikä enteilee projektien tulosten jatkuvuutta ja kestävyyttä. Kirkukin projekti vahvisti alueen paikallisen vammaisjärjestön, Rozh Societyn, toimintakapasiteettia. Osana projektia Kirkukin teknillinen oppilaitos muutettiin infrastruktuuriltaan sellaiseksi, että myös eri tavoin vammaiset opiskelijat voivat opiskella siellä. Toimintavuoden aikana SWV aloitti vuoden mittaiset vammaisinklusiiviset vesi- ja sanitaatioprojektit Ugandan Palorinyan ja Bidibidin pakolaisleireillä sekä Hasanshamin pakolaisleirillä, Irakissa. Ugandan projekti sisältää yhteistyökomponentin Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kanssa siten, että World Vision rakentaa inklusiiviset käymälät KUA:n rakentamien koulujen yhteyteen. Koulujen käymälöissä on myös erillinen tila tyttöjen kuukautisten aikaisiin sanitaatiotarpeisiin (menstrual hygiene management). Irakin operaatio sisältää yhteistyökomponentin Fidan ja Suomen Pelastakaa Lapset -järjestön kanssa liittyen tiedon- ja kokemustenvaihtoon vammaisten tukemisen ja voimaannuttamisen suhteen. Raportointivuoden aikana SWV keräsi varoja humanitaariseen työhön Syyrian kriisin sekä Itä-Afrikan kuivuudesta johtuvaan nälkäkriisin uhrien auttamiseksi. Keräystuotot on Syyrian kriisin osalta ohjattu lastensuojelutyöhön Irakiin paenneiden syyrialaislasten tukemiseksi. Itä-Afrikan keräyksen tuotot on ohjattu käytettäväksi World Visionin Itä-Afrikan aluetoimiston kautta.

19 2.6. MUU GRANTS- RAHOITTEINEN TYÖ Toimintavuonna saimme rahoitusta Finnpartnershipin uudistuneesta liikekumppanuustuki-instrumentista, jonka kautta järjestöt voivat tukea paikallisten yhteisöjen kapasiteettia yrityshankkeiden yhteydessä. Solar Fire Concentrationin GoSol-hankkeessa paikallisia tuottajaryhmiä koulutetaan tuen avulla yrittäjyystaidoista, jotta heidän kasvava yritystoimintansa olisi kestävällä pohjalla. Keniassa on jatkettu YK:n väestörahaston (UNFPA) tukemaa projektia, jonka tavoitteena on lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa ja lisääntymisoikeuksien toteutumista haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja nuorten parissa. Laosissa käynnistettiin vuoden 2016 alkupuolella SWV:n sekä Australian ja Laosin World Visionin yhteistyöprojekti, joka tähtää paikallistason kansalaisryhmien sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien vahvistumiseen. Tämä kolmivuotinen hanke toteutetaan EU:n kehitysrahoituksella. Projektin varsinaisten toimintojen käynnistämistä on viivästyttänyt yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU) viimeisteleminen Laosin hallituksen kanssa. Pöytäkirja allekirjoitettiin toimintavuosien vaihteessa. SWV laati yhdessä Ugandan ja Irlannin World Visionin kanssa laati hakemuskonseptin EU:lle liittyen vihreään ekologiseen maatalouteen Ugandan Tororon ja Busian alueilla. Konseptipaperi hyväksyttiin. Lopullinen hakemus laadittiin sen pohjalta toimintavuoden 2017 lopulla. Päätös hakemuksen läpimenemisestä saadaan toimintavuoden 2018 puolella.

20 3. VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMISTYÖ Toimintavuoden aikana World Visionin viestinnän tavoitteena oli vahvistaa suomalaisten tietoisuutta ja ymmärrystä kehityspolitiikan ajankohtaisista aiheista sekä lisätä suomalaisten myönteistä suhtautumista kehitysyhteistyöhön. Teemoista ja työn tuloksista pyrittiin viestimään mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla innovatiivisesti eri kanavia käyttäen. Tärkeimpiä työkaluja tässä työssä olivat alati kasvava kumppaneiden ja puolestapuhujien verkosto sekä aktiivinen, monikanavainen viestintä. Keskeisiä teemoja kaikessa viestinnässä olivat lapsen oikeudet, lastensuojelu, lasten kokema väkivalta ml. silpominen, yrittäjyys ja toimeentulo, tasa-arvo sekä kansalaisvaikuttaminen. Lisäksi vuoden aikana esiin nousivat pakolaisuus ja vammaistyö humanitaarisissa kriiseissä. Toimintavuotta rytmittivät monikanavaiset teemakampanjat kuten silpomisen vastainen Pelasta pimppi. Toimintavuoden aikana panostettiin tuloksista ja muutoksesta viestimiseen. Kumppanuuksia ja verkostoja kasvattamalla pystyimme viestimään kehitysyhteistyön tuloksista aivan uusille yleisöille sekä vahvistamaan järjestön tunnettuutta kehitysyhteistyön tekijänä ja kehityspoliittisena vaikuttajana. Kaikessa viestinnässä pyrimme tuomaan esiin lapsen oman äänen. Viestinnän keskeisimpiä työvälineitä olivat yhteistyö kummien ja lähettiläiden kanssa, medialle suunnatut kenttämatkat, aktiivinen toimittajapalvelu sekä sisällöntuotanto sosiaalisen median kanaviin, uutiskirjeisiin sekä World Vision -lehteen. Syksyllä toteutettiin jo toistamiseen sisällöllinen yhteistyö Nelosen kanssa. World Vision: Sami Hedberg & ystävät stand up -show ja konsertti esitettiin loppuvuonna parhaaseen katseluaikaan viisi kertaa. Esitykset keräsivät yhteensä noin katsojaa. Yhteistyö mahdollisti kehitysyhteistyön tuloksista viestimisen uusille yleisöille. Ohjelmassa pääsivät ääneen myös suomalaiset kummit. He kertoivat, mitä kehitysyhteistyö heille merkitsee ja antaa. Toimintavuonna aloitti kolme uutta World Vision -lähettilästä: psykoterapeutti ja kirjailija Maaret Kallio, ex-freestyle-hiihtäjä ja puhuja Pekka Hyysalo sekä rap-artisti Sigmark. Jokaisella lähettiläällä on oma

21 projekti ja/tai teema, jonka puolesta he puhuvat. Lähettiläinä jatkavat edelleen myös yrittäjä, stand up -koomikko Sami Hedberg, synnytysvalmentaja ja yrittäjä Piritta Hagman, poptähti, nuorisovaikuttaja Robin, huippukokki Tomi Björck, näyttelijä Risto Kaskilahti, taiteilija Paola Suhonen ja urheilijalegenda Wilson Kirwa. Lokakuussa 2016 lähettiläs Tomi Björck ja Farang-ravintola järjestivät jo perinteeksi muodostuneen Farang for Sri Lanka -hyväntekeväisyysillallisen, jonka tuotto lahjoitettiin aliravitsemuksen vastaiseen työhön Sri Lankassa. Vuoden aikana jatkettiin tuloksellista yhteistyötä mediatalojen ja free-toimittajien kanssa, mikä toi entistä enemmän näkyvyyttä kehitysyhteistyön teemoille. Esimerkiksi helmikuussa toteutettu silpomisen vastainen Pelasta pimppi -kampanja herätti runsaasti kiinnostusta mediassa ja aihe oli esillä mm. MTV3:n Huomenta Suomessa. Keväällä järjestettiin SWV:n ja Logonet Oy:n yhteisen äitiyspakkaus-projektin lanseeraus ja pressitilaisuus. Keniassa käynnistyvä yhteistyö herätti laajasti kiinnostusta mediassa ja nosti esiin sekä äitiysterveysteeman että järjestöjen ja yritysten yhteistyömahdollisuuksia. Keniassa käynnistyvästä yhteistyöstä kirjoittivat mm. Helsingin Sanomat ja STT. Seitsemän median edustajaa vieraili tutustumassa Suomen World Visionin kehitysohjelmiin raportoiden niistä laajasti eri medioihin. Mm. mediamatka Peruun poiki useita lehti- ja radiojuttuja mm. Ylen radiokanaville, erityisaikakauslehtiin sekä molempiin iltapäivälehtiin. Viestintätiimi tuki toimittajien vierailuja avustamalla juttuideoiden työstämisessä sekä järjestämällä haastatteluja ohjelmamaista. Matkat räätälöitiin ajankohtaisten kehityspoliittisten teemojen ja ohjelmatyömme ympärille. Joulukuussa humanitaarinen avustustyömme Irakissa oli aiheena Ylen aamutelevisiossa sekä Ilta-Sanomissa ja Ylen ruotsinkielisissä uutisissa. Toimintakauden aikana järjestettiin ravintola Apollossa Helsingissä neljä suosittua Ladies After Work -tapahtumaa. Musiikki- ja asiantuntijavieraiden ohessa kerrottiin Suomen World Visionin ohjelmatyöstä. Puhujavieraina oli muun muassa psykoterapeutti Maaret Kallio sekä valokuvaaja Meeri Koutaniemi. Lisäksi järjestön työtä esiteltiin muun muassa Maailma kylässä -festivaaleilla sekä yritysten tapahtumissa. Toimintavuonna panostettiin sosiaalisen median erilaisten kanavien tehokkaampaan ja innovatiivisempaan käyttöön. Pääkanavana toimi Facebook. Lisäksi tehostimme Instagramin ja Twitterin käyttöä. Nostimme keskusteluun ohjelmastrategiasta kumpuavia teemoja painottaen kehitysyhteistyön tuloksia. Ohjelmatyön teemojen lisäksi sosiaalisen median kanavissa keskityttiin kummiuteen ja hyväntekemiseen. Sosiaalisen median ohella SWV:n työstä tiedotettiin säännöllisesti verkkosivuilla, sähköpostitse, vuosikirjeiden ja -raporttien avulla. World Vision -lehti ilmestyi toimintavuonna kerran ja se esitteli monipuolisesti järjestön ohjelmatyötä sekä ajankohtaisia kehityspolitiikan aiheita. Myös Suomen World Visionin verkkopalvelun kehittäminen jatkui. SWV:n viestintä osallistui kansainvälisen World Vision -verkoston viestinnän kehittämiseen ja hyödynsi verkoston tarjoamia sisältöjä ja viestintäpalveluita, erityisesti humanitaarisista kriiseistä tiedottamisessa. Toimintavuoden aikana vaikuttamistyön pääteemoja olivat lasten oikeudet, vammaisten oikeudet sekä mm. yritysyhteistyöhön liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Erityisesti esiin nostettiin tyttöjen sukupuolielinten silpominen, kansalaisvaikuttaminen, vammaisten ja lasten olot kriisialueilla sekä nuorisotyöllisyys. Kehityspoliittisessa työssä painottui vahvasti kumppanuus muiden järjestöjen ja yritysten kanssa, vaikuttaminen käynnissä oleviin kehityspoliittisiin prosesseihin sekä omien asiantuntijoiden aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Yhteistyökumppaneita vaikuttamistyössä olivat muun muassa kattojärjestömme Kepa ry ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys sekä lapsijärjestöistä erityisesti Pela, Plan ja Unicef. SWV teki aktiivisesti yhteistyötä muiden lapsijärjestöjen kanssa muun muassa yritysvastuukysymyksissä. SWV on myös osa Lapsen Oikeuksien viestinnän yhteistyöverkostoa, ja osallistui toimintakautena verkoston kautta lasten oikeuksien edistämiseen Suomessa. Järjestön asiantuntijat vierailivat useissa eri tilaisuuksissa puhumassa eri kohderyhmille kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikan ajankohtaisista teemoista. Ohjelmatyöntekijämme esimerkiksi osallistuivat AIESEC:n Youth Speak -foorumiin, jossa he pitivät työpajan globaalista köyhyydestä. Lisäksi Suomen World Vision on mukana alkusyksystä 2017 käynnistyneessä Reilu kauppa ry:n julkisia hankintoja koskevassa vaikuttamiskampan-

22 jassa. Kampanjan tavoitteena on kiinnittää huomiota julkisten kehitysmaahankintojen sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristövaikutuksiin sekä tarjota julkisiin hankintoihin lisää kestäviä vaihtoehtoja. Kampanjassa on mukana yhteensä 15 eettistä kuluttamista sekä lasten ja työntekijöiden oikeuksia ajavaa suomalaisjärjestöä. Elokuussa SWV osallistui yhdessä mm. ulkoministeriön, Fidan, Kirkon Ulkomaanavun, Punaisen Ristin, Planin ja Pelastakaa Lapset -järjestön kanssa maailman humanitaarisen avun päivän tiedotustoimintaan. SWV on myös osallistunut aktiivisesti julkista humanitaarista rahoitusta saavien suomalaisjärjestöjen yhteisiin koordinaatiokokouksiin. SWV järjesti marraskuussa 2016 Impact-seminaarin Helsingissä. Seminaariin osallistui edustajia kuudesta järjestön yhteistyömaasta. Seminaarissa käytiin läpi ohjelmatyön pääteemoja. Seminaariviikolla järjestettiin kummi-ilta, johon osallistui 150 suomalaista kummia. Lisäksi World Visionin kansainväliset asiantuntijat antoivat useita radio- ja lehtihaastatteluja. SWV jatkoi aktiivista vaikuttamista kehitysmaihin suuntautuvien innovaatioiden edistämisessä ja eri yritysyhteistyön muotojen kehittämisessä. Järjestön kokemuksia innovaatiotoiminnasta ja yritysyhteistyöstä esiteltiin ja uusia kumppanuuksia tunnusteltiin monilla eri foorumeilla. SWV:n asiantuntija esimerkiksi koulutti muiden järjestöjen edustajia Kepan ja Sosten Yritysyhteistyön alkeet -koulutuksessa. Oppeja jaettiin myös Kepan koordinoimissa yritysyhteistyön koordinaatiokokouksissa sekä lapsijärjestöjen yhteisessä yritysvastuuvaikuttamisen ryhmässä. SWV:n asiantuntijat ovat jatkaneet toimintaansa World Vision -verkoston asiantuntijayhteisöissä erityisesti vammaisuuden, tasa-arvon sekä lasten oikeuksien ja -suojelun parissa. SWV:n ohjelmajohtaja valittiin edustamaan pieniä ja eurooppalaisia tukitoimistoja kansainvälisen World Visionin SOCCER (Support Office Consortium Creating Enhanced Relationships) ohjausryhmään. Toimintavuonna SWV ja sen työntekijät ovat toimineet myös muissa verkostoissa, kuten Vastuullinen lahjoittaminen ry:ssä ja Suomen ekumeenisessa neuvostossa.

23 4. VARAINHANKINTA SEKÄ LAHJOITTAJA- JA TUKIJAPALVELUT Suomen World Vision on tehnyt strategian mukaisesti toimenpiteitä, jotka lisäävät tunnettuutta valituissa kohderyhmissä, kokeillut uusia kanavia ja lähestymistapoja, jatkanut hyväksi havaittuja markkinointikonsepteja sekä tehnyt nykyisten lahjoittajien sitouttamiseksi useita suurempia ja pienempiä parannuksia. Kohderyhmiä selkeytettiin entisestään ja markkinointiviestintä kohdistettiin World Visionin työlle potentiaalisimpien ryhmien palvelemiseen. Viestintä, varainhankinta ja asiakkaiden sitouttaminen ja palvelu toimivat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi tukien ja vahvistaen toisiaan. Toimintavuoden alussa toteutettiin Sami Hedberg ja ystävät tv-show, joka oli monipuolinen kattaus musiikkia, stand-up komiikkaa sekä World Visionin työn esittelyä. Tämän kuvaustapahtuman lisäksi vuoden aikana toteutettiin neljä Ladies After Work -tapahtumaa, joissa teemoina olivat mm. nuorisotyöllisyys, uusi hankealueemme Kambodza sekä silpomisen vastainen työ. Pelasta Pimppi -kampanjan aikana kerättiin kertalahjoituksia ja jaettiin SWV:n lähettilään Paola Suhosen suunnittelemia heijastimia. Mediamainonnan osalta vaihdettiin digimarkkinointiin erikoistuneeseen mediatoimistoon ja luovuttiin toistaiseksi tv-mainonnan käytöstä osana mediamixiä. Keskityimme digimarkkinointiin, testasimme mm. natiivimainontaa ja aloitimme yhteistyön usean eri vaikuttajamarkkinointikumppanin eli bloggaajan kanssa. Toteutimme myös printtiadvertoriaaleja. Digitaalinen mainonta keskittyi pitkälti kummihankintaan, jossa testattiin uutta segmenttijakoa ja lanseerattiin tuore Kambodzan kummihanke. Eettisten lahjojen maksullista markkinointia vähennettiin entisestään. Saimme uuden myyntikanavan telemarkkinoinnin lisäksi. Vuoden aikana toteutettiin kolme F2Fkokeilua suoramyyntinä ovilla, kauppakeskuksissa ja kaduilla, joista kaksi oli onnistuneita. Suomessa ei ole

24 monia F2F -kumppaneita tarjolla, ja siksi kahden pilotin onnistuminen oli merkittävä asia. Pilotit myös toivat satoja uusia kummeja ja kuukausilahjoittajia. Telemarkkinointi toimi myös suurimman osan vuotta hyvin. Liidien eli soitettavien kontaktien toimittajan vaihtaminen kesken kautta vaikutti siten, että tulokset jäivät hieman tavoitteita alemmas. Strategiamme mukaisesti monipuolinen kanavavalikoima on tärkeää ja myyntikanavat ovat oleellinen osa viestinnän ja markkinoinnin jatkumoa. Niiden toimivuus oli oleellista tavoitteisiin pääsemisen kannalta. Lahjoittajien sitouttamiseksi aloitettiin lukuisa joukko suurempia ja pienempiä toimenpiteitä. Toimintavuoden alussa tehtiin analyysi kummien sitoutumisesta, jonka perusteella määriteltiin joukko tärkeimpiä toimenpiteitä, kuten uusien kummien parempi sitouttaminen, uusien kummien maksuseurannan parantaminen, kummien peruutussyiden tutkiminen, vähiten sitoutuneiden kummien tunnistaminen, lopettavien kummien hoito-ohjelman luominen sekä lopettaneiden kummien uudelleen kontaktointi. Uusien kummien sitouttamiseksi palattiin takaisin käytäntöön, että uuden kummin polkuun kuuluu myös puhelinsoitto uudelle kummille. Lisäksi kummiksi liittyneille lähetetään uudistunut sarja sähköposteja, joilla heitä sitoutetaan vasta alkaneeseen kummiuteen. Ensimmäisessä viestissä he saavat kummilapseltaan videotervehdyksen ja myöhemmin kummilapsen kotiseudulta kaksi videotervehdystä, joista toisessa paikalliset asukkaat kertovat haasteistaan ja siitä, miten kummien tuella ne voidaan ratkaista. Toisessa viestissään paikalliset lapset kertovat, mitä ovat oppineet World Visionin toiminnan kautta. Lisäksi valmisteltiin uusille kummeille tarkoitettua koko ensimmäisen vuoden mittaista, kummiuteen sitouttavaa sähköpostien sarjaa sekä kaikille kummeille tarkoitettua sähköistä portaalia, jonne kerääntyy tietoa kummiudesta, kummilapsesta ja kummiuden avulla tehdystä työstä. Kumpikin toiminnallisuus otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana. Toimintavuoden lopulla myös osa jo pitempään kummeina olleita sai ensimmäistä kertaa videotervehdyksen kummilapseltaan. Nämä tervehdykset herättivät paljon ihastusta. Videotervehdykset ovat osa kansainvälisen World Visionin toteuttamia uudistuksia, jotka alkavat nyt kantaa hedelmää. Meibekin hanke tuli päätökseen, ja kummit siirrettiin tukemaan Ngoswetin ohjelmaa kolmessa erässä. Päätösprosessia hiottiin jokaisessa erässä kerätyn palautteen perusteella. Kussakin erässä peruutusprosentti oli edellistä pienempi. Keskimääräiseksi peruutusprosentiksi tuli 33 %. Joulukorttikeräyksen tuotto laski hieman, mutta tavoitteen mukaisesti yhä suurempi osa kummeista lähetti joulukortin kummilapselleen. Näin tavoitettiin paljon uusia kummeja, jotka kirjoittivat nyt ensimmäistä kertaa kummilapselleen joulukortin. Syyria oli kiinnostavin lahjoituskohde, todennäköisesti mediassa voimakkaasti olleiden ajankohtaisten tapahtumiensa takia (Aleppo, Mosul). Kummilapsille ja heidän yhteisöilleen lahjoitettiin ennätysmäärä rahalahjoja (Gift Notification, GN): yhteensä 1166 kappaletta. Opintomatkalta Peruun julkaistiin 29 lehti- ja radiojuttua sekä paikallisiin että valtakunnallisiin medioihin. Matkalle osallistuneista kummeista tuli innokkaita kehitysyhteistyön ja kummiuden puolestapuhujia. Kummitapahtumia järjestettiin kuusi, joista suurin kokosi noin 150 kummia.

25 5. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Yhdistyksen toimintaa johtaa ja valvoo hallitus yhteistyössä toiminnanjohtajan kanssa. Hallituksen jäseniä ovat Esa Ahonen, Silja Kosola, Antti Väisänen, Mia Aspegrén, Jutta Urpilainen, Atte Korhola, Jouni Keronen, Teemu Laajasalo ja Marie-Eve Coulomb. Varajäseniä ei ole valittu. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pirjo Ståhle, joka on myös kansainvälisen verkoston (WVI Board) hallituksen jäsen. Hallituksen toiminnan painopistealueena on Suomen World Visionin strategisen linjan määrittäminen ja sen operatiivisen toteuttamisen valvominen sekä hallituksen toiminnan kehittäminen ja itsearviointi. Sääntömääräinen yhdistyksen kokous pidettiin Toimintavuonna keskeistä oli kehitysyhteistyömäärärahan seuraavan nelivuotiskauden hakemuksen valmistelu ulkoministeriölle. Hakemuksen valmistelun osina laadittiin samalla pitemmän tähtäimen hankesuunnitelmaa, jossa painopistealue on kansainvälisen organisaatiomme strategian mukaisesti hauraisiin maihin kohdistuvissa projekteissa. Yksityisen varainhankinnan puolella keskityttiin kummien hankintaan ja palvelemiseen sekä uusien varainhankintatapojen kartoittamiseen tukijoidemme määrän varmistamiseksi tulevaisuudessa. Yhdistys muutti uusiin, organisaation nykyisiin tarpeisiin paremmin soveltuviin toimitiloihin kesäkuussa Organisaatiossa jatkettiin myös toissavuonna määritellyn uuden toimintamallin viemistä organisaation päivittäiseen tekemiseen. Toimintamalli huomioitiin myös uuden toimitilan suunnittelussa ja tiimien työpisteiden sijoittelussa. Työympäristöstä pyrittiin tekemään interaktiivisuuteen kannustava mm. siten, että osa työpisteistä on kaikkien käytössä ja näin omaan työympäristöönsä voi päivittäin vaikuttaa. Toimintamallin tarkoituksena on yksinkertaistaa organisaatiorakennetta, vahvistaa rajapintoja ja edistää tiimien välistä vuorovaikutusta. Tilikauden alussa järjestössä työskenteli 19 vakituisessa työsuhteessa olevaa työntekijää, ja sen lopussa 23, joista vanhempain- ja hoitovapaalla on ollut neljä työntekijää sekä opintovapaalla kolme työntekijää koko-ja osa-aikaisella sopimuksella. Osa-aikaisia työntekijöitä tilikauden alussa oli kaksi ja lopussa kolme. Lisäksi toimistossa työskenteli harjoittelijoita työssäoppimisjaksoilla eri oppilaitoksista. Työyhteisön kehittämiseen on panostettu mm. sisäisillä valmennuksilla, järjestämällä yhteinen henkilöstöpäivä kesäkuussa ja työstämällä kansainvälisen verkoston teettämän Our Voice -henkilöstökyselyn tuloksia. Työstäminen tuottikin tulosta, sillä tilivuoden päätteeksi World Vision Suomi valittiin tulosten pohjalta kansainvälisten kumppanuustoimistojen parhaaksi tukitoimistoksi. Jatkamme tältä pohjalta pitemmän aikavälin henkilöstöstrategiamme suunnittelua. Työterveyshuollon kumppaniksi valitsimme edelleen Diacor-terveyspalvelut Oy:n joka yrityskaupan myötä muuttui Terveystalo Oy:ksi. Terveystalon yhteyshenkilöt, jotka säilyivät muutoksessa samoina, suorittivat uusiin toimitiloihimme kesällä 2017 työterveyshuoltolain edellyttämän työpaikkakäynnin, jonka yhteydessä päivitettiin työterveyshuollon toimintasuunnitelma.

26 6. TALOUS Tilivuonna yhdistyksen kokonaistuotot olivat 9,1 miljoonaa euroa (edellisvuonna 9,1 miljoonaa euroa), mikä edustaa edellisen tilikauden tasoa. Kalenterivuodelle 2017 ulkoasiainministeriö myönsi 3,1 miljoonaa euroa (3,1 miljoonaa euroa) kehitysyhteistyötukea. Lisäksi ulkoministeriön humanitaariseen apuun myöntämästä valtionavustuksesta käytettiin 0,7 miljoonaa euroa (1,0 milj. euroa). Yksityiset lahjoitukset muodostivat kokonaistuotoista 55,9 % (52,9 %) ja ulkoasiainministeriön tuki 41,6 % (45,4 %) sekä muu julkinen tuki 2,5 % (1,7 %). Kehitysyhteistyöohjelman kulut (ulkomainen työ sekä vaikuttamistoiminta ja lahjoittaja- ja tukijapalvelut) olivat 6,4 miljoonaa euroa (6,6 miljoonaa euroa), mikä muodostaa 73 % (76 %) kuluista. Tukitoimintoihin kotimaassa käytettiin 27 % (24 %), josta viestintään 3 % (3 %) ja varainhankintaan 17 % (13 %) sekä yleishallintoon 7 % (8 %). Tilikauden tulos oli ,78 euroa ylijäämäinen ( ,47 euroa ylijäämäinen).