Suomen World Vision Vuosikertomus 2016

Transkriptio

1 Suomen World Vision Vuosikertomus 2016

2 Sisällys 1. Johdanto 2. Ohjelmatyö 2.1. Aasia 2.2. Afrikka 2.3. Latinalainen Amerikka 2.4. Humanitaarinen apu 2.5. Muu grants-rahoitteinen työ 2.6. Weconomy Start 3. Viestintä ja vaikuttamistyö 4. Varainhankinta 5. Hallinto ja henkilöstö 6. Talous

3 1. JOHDANTO Toimintavuosi 2016 jatkui Suomen World Visionissa kuudessa kumppanimaassamme (Kenia, Uganda, Intia, Sri Lanka, Peru ja Kolumbia). Haastoimme kaikki osallistumaan yhteiseen työhömme, jossa painopistealueet ovat vaikuttavuudessa, kumppanuudessa ja yhteisöllisyydessä. Tehtävämme on edelleen vakuuttaa yhä useampi suomalainen siitä, että heidän toiminnallaan on merkitystä ja että apu menee perille yhä useammalle kehitysmaan lapselle ja heidän yhteisöilleen. Jatkoimme Weconomy Start -innovaatio-ohjelman toteutusta Keniassa ja Sri Lankassa. Ohjelmassa kehitetään köyhille alueille soveltuvia tuote- ja palveluideoita sekä vastuullisia liiketoimintamalleja yhdessä yritysten sekä World Visionin aluekehitysohjelmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on, että sekä yritykset että köyhät yhteisöt hyötyvät. Kehitysyhteistyöhön kohdistuneiden leikkauksien vaikutuksia torjuimme lisäämällä organisaation joustavuutta ja mataloittamalla hierarkioita. Tuottavuutemme nousi ja pystyimme kasvattamaan yksityistä varainhankintaa. Uusien kummien määrä nousi 32 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Humanitaarisen avun osalta SWV toimeenpani Ulkoasiainministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikön (KEO-70) rahoittamia projekteja pakolaisleireillä Ugandassa, Keniassa ja Irakin Kirkukissa. Projektien tavoitteena on parantaa leireillä asuvien ihmisten elämänlaatua ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Keskiössä on ollut vammaisinklusiivisen vesi- ja sanitaatioinfrastruktuurin rakentaminen ja vammaisten ihmisten voimaannuttaminen. Ohjelmatyön tulokset puhuvat puolestaan. Vuonna 2012 aluekehitysohjelmiemme lapsista keskimäärin 64 prosenttia oli rokotettu, vuonna 2015 jo 84 prosenttia lapsista oli saanut tarvittavat rokotukset. Toisena esimerkkinä toimii synnytysten muuttuminen turvallisemmiksi. Vuonna 2012 naisista 57 prosenttia synnytti klinikalla ammattitaitoisen kätilön avustamana, vuonna 2015 vastaava luku on noussut 82 prosenttiin. Vaikuttamistyön pääteemoja olivat lasten sukupuolielinten silpominen ja gender, kansalaisvaikuttaminen, vammaisten ja lasten olot kriisialueilla sekä nuorisotyöllisyys. Kansalaisvaikuttaminen on SWV:n kehitysyhteistyöohjelman painopistealue ja kiinteä osa hyvää hallintoa. World Visionin kehittämää kansalaisvaikuttamisen työkalua Citizen Voice & Actionia (CVA) käytetään jo monissa ohjelmissamme. Työkalun avulla koulutetaan sekä kansalaisia että viranomaisia perusoikeuksista ja velvollisuuksista sekä luodaan keskusteluyhteys kansalaisten ja viranomaisten välille. Palveluiden laatu paranee, kun viranomaiset kokevat olevansa tilivelvollisia niiden käyttäjille. Tämä on olennainen osa työmme kestävyyden varmistamista. Vuoden 2016 alussa toteutettu silpomisenvastainen Pelasta pimppi Seis silpomiselle -kampanja tavoitti miljoona suomalaista. Facebookissa kampanja tavoitti noin ihmistä. Tykkäämisiä, jakamisia ja kommentointeja oli melkein Kampanja jatkuu tulevalla toimintakaudella. Vuonna 2013 aloitettua lähettiläsyhteistyötä laajennettiin. Verkostoon liittyivät loppuvuodesta 2015 poptähti Robin, yrittäjä Piritta Hagman ja stand up -koomikko Sami Hedberg. Muina lähettiläinä jatkavat edelleen huippukokki Tomi Björck, näyttelijä Risto Kaskilahti ja taiteilija Paola Suhonen. Kunnialähettiläänä jatkaa yrittäjä, urheilijalegenda Wilson Kirwa. Toimintavuoden lopussa meillä oli noin kummia tukemassa työtämme lasten hyväksi. Suomen World Visionin hallituksen puheenjohtajaksi vaihtui Pirjo Ståhle, varapuheenjohtaja on Mia Aspegrén. Hallituksessa jatkavat Jutta Urpilainen, Marie-Eve Coulomb, Jouni Keronen, Atte Korhola, Teemu Laajasalo, Esa Ahonen, Silja Kosola ja Antti Väisänen.

4 2. OHJELMATYÖ Suomen World Visionin kumppanuusohjelma Yhteinen tehtävämme lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi on ollut raportointivuonna kehitysyhteistyötämme ohjaava suunnitelma. Sen mukaisesti toimintamme on perustaltaan lapsilähtöistä sekä oikeus- ja yhteisöperustaista. Teemme työtä kehitysyhteistyökohteissamme maaseudulla ja kaupungeissa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Työmme keskiössä on kaikkein heikoimmassa aemassa olevan lapsen hyvinvointi. Ravitsemus, puhdas vesi, terveys ja koulutus ovat kehitysyhteistyömme ydinosaamista. Työmme jatkui näiden teemojen ympärillä myös kuluneen vuoden aikana. Kumppanimainamme ovat edelleen Afrikassa Uganda ja Kenia, Aasiassa Intia ja Sri Lanka ja Latinalaisessa Amerikassa Peru ja Kolumbia. Loppuvuodesta aloitimme neuvottelut uusien yhteistyömaiden kanssa (Irak, Kambodza ja Ruanda), tarkoituksena laajentaa maaportfoliota vuoden 2017 aikana yhä enemmän hauraisiin ja vähiten kehittyneisiin maihin. Kehitysyhteistyömme pääasiallisin muoto ovat aluekehitysohjelmat, joita oli vuoden aikana käynnissä yhteensä 19. Niiden lisäksi toteutamme lyhyempiä, temaattisia erityishankkeita uusien toimintamuotojen kehittämiseksi. Vuonna 2016 ainoa erityishanke on ollut Kariobangin nuorisotyöllisyyshanke Keniassa. Suomen World Visionin ohjelmatyön läpileikkaavat teemat ovat linjassa ulkoasianministeriön kehityspoliittisen toimenpideohjelman kanssa, ja ne noudattavat kansainvälisen World Visionin ohjeistusta. Läpileikkaavista teemoista erityisen huomion alla ovat olleet lasten oikeudet ja lasten suojelu, gender, elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen, nuorisotyöllisyys, vammaisuus, hyvä hallinto sekä ilmasto ja ympäristö. Työ on tuottanut tuloksia. Lasten asema ja hyvinvointi parantuu pysyvästi vain, kun apu kohdistetaan koko yhteisölle ja asukkaiden kanssa tehdään yhteistyötä. Paikalliset ihmiset ovat ensisijaisesti vastuussa oman elinympäristönsä kehityksestä. Siksi on tärkeää, että ohjelma-alueilla on edelleen luottamukselliset paikalliset yhteistyösuhteet hallinnon ja muiden kumppanien kanssa. Kansalaisjärjestöt ja oma-apuryhmät käyttävät kansalaisvaikuttamista terveyspalvelujen, koulutuksen ja kouluruokailun toteutumisen varmistamiseen. Suomen World Visionin tukemien ohjelmien vaikuttavuutta seurataan aluekohtaisten tavoitteiden kautta. Jokaisen ohjelman alussa tehdään lähtötasomittaus, jonka pohjalta indikaattoreiden tavoiteluvut määritellään. Joka viides vuosi ohjelmissa suoritetaan vuosittaista monitorointia laajamittaisempi evaluaatio. Koulunkäyntiä mittaavat indikaattorit osoittavat, että keskimäärin lukutaitoisuus on kasvanut samoin kuin monin paikoin peruskoulun loppuunsaattami-

5 nen, vaikka alueellisia eroja on runsaasti. Terveystyössä keskeistä on olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen ja vahvistaminen. Vapaaehtoisten kyläterveystyöntekijöiden verkostot ovat vaikuttaneet merkittävästi lasten terveyden parantumiseen. Haasteena on heikentyneen ruokaturvan aiheuttama alipainoisten lasten määrän lisääntyminen. Suomen hallituksen kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten vuoksi myös SWV:hen kohdistuvat laajat ja nopeat rahoitusleikkaukset vaikuttivat ohjelman toteutukseen ja sen vaikuttavuuteen. Leikkaukset aiheuttivat kehitysyhteistyöohjelmiin 1,4 miljoonan euron vuosittaisen vähennyksen, minkä seurauksena viisi hanketta päätettiin lopettaa Aasiassa ja Afrikassa. Hankkeille suunniteltiin kuitenkin 6 12 kuukauden transitiovaiheet, jotta hankkeiden vaikuttavuus ja kestävyys turvattaisiin mahdollisimman hyvin. Kaikkien aluekehitysohjelmien budjetteja on jouduttu leikkaamaan ja sen myötä karsimaan toimintoja. Suomen World Vision on toimintakauden aikana keskittynyt vammaisten ihmisten huomioimiseen ja heidän asemansa parantamiseen humanitaarisessa työssä. SWV on jatkanut vuonna 2014 alkanutta kumppanuutta ulkoasiainministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikön (KEO-70) kanssa. Vuoden 2016 alkupuolella saatettiin päätökseen Kenian Dadaabin ja Ugandan Kyangwalin hankkeet, joissa pakolaisleirien vesi- ja sanitaatiotiloja muutettiin vammaisille ihmisille soveltuviksi sekä pyrittiin lisäämään vammaisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja vähentämään heihin kohdistuvaa syrjintää. Toimintavuoden loppupuolella vastaavia hankkeita toteutettiin Aruan ja Kobokon pakolaisleireillä Ugandassa ja Irakin Kirkukissa, maan sisäisten pakolaisten keskuudessa. Ohjelmakaudella SWV toteutti katastrofikeräyksiä Syyrian ja Nepalin humanitaarisiin operaatioihin. Teimme edelleen tiivistä yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa. Vuoden kestävän Weconomy Start -innovaatio-ohjelman tavoitteena on tuoda ohjelma-alueille uusia resursseja ja osaamista yksityiseltä sektorilta. Ohjelmassa yritykset kehittävät yhdessä yhteisöjen kanssa ratkaisuja, jotka tuovat lisää hyvinvointia köyhille yhteisöille. Vuonna 2016 ohjelma jatkui Sri Lankassa ja Keniassa. Toimintavuonna myös integroitiin Weconomy-toiminta yhä selkeämmin osaksi Suomen World Visionin ohjelmatyötä, prosesseja tehostettiin ja vaihtoehtoisia rahoitusmalleja selvitettiin. Suomen World Visionin ohjelma-asiantuntijat vastaavat Weconomy-hankkeiden koordinoinnista ja yhteistyön sujuvuudesta yritysten suuntaan. Päärooli hankkeissa on paikallisen World Visionin ohjelmatyön asiantuntijoilla, jotka huolehtivat toteutuksesta ja ovat aktiivisesti mukana ohjelman suunnittelussa.

6 2.1. AASIA Intia Intiassa Suomen World Visionilla on viisi kehitysyhteistyöohjelmaa, joista neljä toimii Intian syrjäisellä maaseudulla ja yksi Indoren slummissa. Ohjelmat sijaitsevat Keski-Intiassa. Ohjelma-alueiden väestössä on monia alkuperäis- ja vähemmistökansoja. Köyhyyttä syventää vahva kastijako ja epäsuhtainen maanomistus, mikä on johtanut myös jännitteisiin ja väkivaltaan alueella. Intian World Visionin toteuttamissa ohjelmissa on työskennelty köyhistä köyhimpien toimeentulon, ruokaturvan sekä lasten terveyden ja koulutuksen parantamiseksi. Samalla olemme myös edistäneet vammaisten ihmisten sekä naisten ja tyttöjen asemaa. Ohjelmamme toimivat yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa ja yhteistyöllä on saatu valtion palveluja kyliin, joissa ne eivät aiemmin toimineet. Työmme on integroitua ja monisektoraalista; ravitsemus ja terveys vaikuttavat lasten koulumenestykseen ja maanviljelyllä ja yrittäjyydellä tuetaan vanhempien kykyä huolehtia lastensa tarpeista ja koulutuksesta. Tukemalla kyläyhteisöjen organisoitumista intressiryhmiksi ja ryhmiä kouluttamalla varmistamme työmme jatkuvuuden ja parannamme kestävyyttä. Yksin Intian suurimmista ongelmista on eriarvoisuus. Jotta hyvinvointi jakaantuisi tasaisemmin kaikkien intialaisten kesken, on ensiarvoisen tärkeää, että köyhimmät tietävät oikeutensa. Siihen on Intian ohjelmissamme panostettu kokoajan enemmän. Periaatteessa Intiassa on monia haavoittuvimpia kansalaisia tukevia ohjelmia, mutta niiden toteutuksessa on paljon ongelmia. Kuluneen vuoden aikana Intian ohjelmissamme on valvottu valtion ohjelmien toimintaa niin ruoka-avussa, kouluruokailussa, infrastruktuurissa ja vammaisten oikeuksissa. Olemme saaneet konkreettisia voittoja, kuten korjauksia sormeiltuihin ruoka-apulistoihin köyhimpien eduksi. Tukemalla paikallista vaikuttamistyötä olemme kitkeneet korruptiota esi- ja peruskouluruokailusta ja saaneet lisää opettajia kouluihin. Köyhien perheiden toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi olemme kouluttaneet maanviljelijöitä, monipuolistaneet viljelylajikkeita, tukeneet kastelua ja luomuviljelyyn siirtymistä. Jo useat maanviljelijäryhmät saavat tuloja esimerkiksi orgaanisesti kasvatetun riisin myynnistä. World Visionin mobilisoi erityisesti naisia oma-apuryhmien jäseniksi ja valitsee ensisijaisiksi hyödynsaajiksi varallisuuskartoituksen perusteella köyhistä köyhimpiin lukeutuvia perheitä tai haavoittuvassa asemassa olevia leskiä, maattomia ja vammaisia ihmisiä. Ohjelmiimme on perustettu yli 1500 oma-apuryhmää. Ryhmille tarjottava koulutus ja niiden hätätilanteessa antamat pienlainat hyödyttävät lähes perhettä eli jopa ihmistä. Vuoden 2015 aikana ryhmien taloudenpitoa ja järjestäytymistä on parannettu huomattavasti. Myös luomuviljelyn edistäminen takaa aiempaa vakaamman taloudellisen pohjan pienviljelijöille. World Vision on tukenut viljelijöitä koulutuksin ja välinein. Esimerkiksi Sagarissa vuoden 2015 aikana 25 kylää päätti aloittaa orgaanisen viljelyn ja nyt yhteensä lähes 500 viljelijää on toiminnassa mukana. Tämän tuloksena viljelijät ovat säästäneet jopa 50 dolla-

7 ria viljelyhehtaaria kohden, kun kemikaaleja ei ole tarvinnut ostaa. Nuorten jatkokoulutus ja työllistyminen väkirikkaassa yhdessä maailman nuorimmista maista on suuri haaste, ja olemmekin tukeneet nuoria järjestämällä ammatinvalinnan ohjausta sekä tukeneet köyhien perheiden lasten ammattikoulutusta. Indoren slummissa paikalliset yritykset ovat tukeneet nuorten ammattikouluttamista ja 471 koulutetusta nuoresta 85 % on löytänyt töitä. Äitien ja lasten ravitsemus ja terveys on ohjelmatyömme keskiössä Intiassa, vaikuttavathan ne kaikkiin muihin kehitysponnistuksiin, kuten lasten koulutukseen ja tulevaisuuteen monin tavoin. Lasten rokotussuoja on noussut 90 prosentin tuntumaan kaikissa ohjelmissa, valtaosa synnytyksistä tapahtuu turvallisesti ja kohtalokkaat sairaudet, kuten malaria ja ripuli, ovat vähentyneet. Aliravitsemuksen peruuttamattomien seurausten vuoksi sen kitkeminen on yksi ohjelmiemme prioriteeteista. Kaikki yhteisöjen alle 5-vuotiaat aliravitut lapset on rekisteröity tuellamme valtion terveydenhuoltojärjestelmään, ja heidät pyritään kuntouttamaan normaalipainoisiksi. Kylien sanitaatiota on parannettu rakentamalla käymälöitä sekä järjestämällä hygieniakoulutusta tuhansille ihmisille. Koska vastasyntyneiden terveydentila on riippuvainen äitien terveydestä, tuhannet naiset saivat terveyskoulutusta Unicefin kehittämän Facts for Life -kurssin mukaisesti. Kolmessa aluekehitysohjelmassa yli 4100 tyttöä sai koulutusta terveydestä, hygieniasta ja elämäntaidoista. Heille jaettiin myös rautatabletteja anemian ehkäisemiseksi. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen saatavuus ja laatu ovat keskeisellä sijalla ohjelmissamme. World Visionin tuella on korjattu esikouluja, tuettu ilmaisen ruokailun toteutumista sekä koulutettu lastentarhanopettajia. Peruskoulun aloittaa yli 90 % lapsista, mutta opetuksen heikko laatu on edelleen suuri ongelma. Vuosienkaan opintien jälkeen lapsi ei usein osaa lukea tai kirjoittaa edes auttavasti. Ohjelmissamme painotetaan entistä enemmän lasten oppimistuloksia ja niiden lasten tukemista, jotka ovat vaarassa tippua koulusta kokonaan. Vuoden 2015 aikana 3478 lähtötasomittauksissa heikot tulokset saanutta lasta pääsi osallistumaan World Visionin järjestämään puolen vuoden mittaiseen tukiopetukseen. Tukiopetusta saaneet koululaiset ovat menestyneet kokeissa huomattavasti aiempaa paremmin. Tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä tai sen uhka on edelleen keskeinen syy tyttöjen koulutien katkeamiseen peruskouluun. Olemme hankkineet tytöille pyöriä koulumatkoja varten, kouluttaneet niin lapsia kuin vanhempiakin koulutuksen merkityksestä sekä vahvistaneet paikallisia lastensuojelumekanismeja. Viiden ohjelman alueella 286 lastenkerhossa yli 5600 lasta pääsee opiskelemaan lastenoikeuksia ja elämäntaitoja (life skills). Kymmenet lastensuojelukomiteat, joissa on mukana lapsia, vanhempia, viranomaisia ja kyläpäättäjiä, ovat väylä lastensuojeluongelmien, kuten varhaisten avioliittojen tai lapsityön ehkäisemiseen ja niistä raportoimiseen.

8 Sri Lanka Kuluneen ohjelmavuoden aikana Sri Lankassa on jatkettu työtä kahdessa aluekehitysohjelmassa, Kalpitiyassa ja Ehetuwewassa. Raportointikauden aikana Kalpitiyassa jatkettiin suunnitelmien mukaan toisen ohjelmasyklin toteuttamista. Ehetuwewan ohjelma saatettiin rahoitusleikkauksista johtuen päätökseensä toimintakauden aikana. Muiden projektien ohella Ehetuwewan ohjelmakausi sisälsi aluekehitysohjelman sisäisen alkoholiin ja mielenterveyteen keskittyvän erillisprojektin. Vuoden 2016 aikana 90 henkilöä sai aiheeseen liittyvää koulutusta, ja 70 henkilöä osallistui perhe-elämän kohentamiseen tähtääviin tilaisuuksiin. Kalpitiyassa on kehitetty elinkeinomahdollisuuksia ja keskitytty erityisesti luonnonmukaisempaan viljelyyn. Kuluneella raportointikaudella tuettiin 800 perheen kotipuutarhaviljelyä. Lisäksi Kalpitiyan aluekehitysohjelma tutkii yhdessä valtion, yliopiston ja kahden muun kehitysyhteistyöjärjestön kanssa luonnonmukaisen viljelyn seurauksia. Tarkoituksena on osoittaa luonnonmukaisen viljelyn tuomat taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt ja edistää luonnonmukaista viljelyä. Tutkimukseen osallistui 100 paikallista viljelijää. Yhteisöjen jäsenet ovat saaneet myös pienyrittäjyyskoulutusta. Anemian ja aliravitsemuksen vähentämiseen tähtäävillä ravitsemusleireillä yhteisöjen jäsenille järjestettiin koulutusta hyvästä hygieniasta ja terveellisen ruoan valmistamisesta. Kalpitiyassa 1100 perhettä sai terveyskoulutusta raportointikauden aikana. Näiden koulutusten ansiosta Kalpitiyassa saatiin kuntoutettua 65 alipainoista lasta. Kummassakin ohjelmassa on järjestetty erilaisia koulutuksia myös valtion terveystyöntekijöille. Lisäksi ohjelma-alueiden saniteettioloja ja hygieniakäytäntöjä on kohennettu, ja ihmisiä on koulutettu aiheesta. Esimerkiksi Kalpitiyassa avustettiin 100 uutta perhettä saamaan ekologiset vessat kuluneella raportointikaudella. Koulutuksen tasoa on kehitetty tarjoamalla esikoulujen opettajille lisäkoulutusta. Esimerkiksi vuonna 2016 Ehetuwewassa päiväkotiopettajille suunnattiin 18 koulutusta vammaisinkluusiosta. Raportointikautena Kalpitiyassa tehtiin alueen viranomaisten kanssa esikoulujen tasokartoitus, jota voidaan jatkossa käyttää pohjana esikoulujen tason kohentamiseksi. Myös nuorten tulevaisuudennäkymiä on selkiytetty esittelemällä heille vaihtoehtoisia urasuunnitelmia. Kalpitiyassa 31 nuorta sai ammatinvalintaan liittyvää uraohjausta kuluneella raportointikaudella Sri Lankan ohjelmissamme. Poliittisten päättäjien laimea tahto tukea ohjelmatyötä ja lasten hyvinvointia on ollut iso haaste erityisesti Ehetuwewassa. Ongelmia aiheutuu myös siitä, että teoriassa opittujen asioiden muuttuminen käytännöiksi vie oman aikansa. Aiemmilla ohjelmakausilla kummassakin ohjelmassa painotettiin infrastruktuurin kohentamisen tärkeyttä, mutta uusien ohjelmasuunnitelmien myötä tulevaisuudessa keskitytään entistä enemmän vaikuttamistyöhön ja siihen liittyvään kapasitoimiseen ja kouluttamiseen. Myös lasten ja nuorten aito osallistuminen ja kuuleminen sekä lastensuojeluun liittyvät asiat tulee ottaa uusissa ohjelmasuunnitelmissa nykyistä vahvemmin huomioon. Lasten osallistumisen edistämiseksi lasten kerhojen konseptia onkin jo muutettu siten, että nykyään kerhoja ohjaavat aikuisten sijaan alueella asuvat nuoret, jotka ovat saaneet tehtävään asiaankuuluvaa koulutusta. Ehetuwewan tekemässä kartoituksessa yhteisöissä oli ongelmia myös alkoholismin, äitien siirtotyöläisyyden, jengien, lasten heitteillejätön ja IT-teknologian väärinkäytön kanssa.

9 2.2 AFRIKKA Kenia Keniassa on toimintavuoden aikana ollut käynnissä Meibekin, Mogotion, Ng oswetin ja Sookin aluekehitysohjelmat. Tinderetin ohjelma ajettiin alas toimintavuoden aikana ennenaikaisesti ulkoministeriön budjettileikkausten takia. Lisäksi on toteutettu Kariobangin nuorisotyöllisyyshanketta. Meibekin ohjelman viimeisten vuosien aikana painopiste on siirtynyt kestävyyden varmistamiseen kansalaisvaikuttamisen kautta. Kansalaisvaikuttamisen kautta on tehty töitä lasten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi alueella. Esimerkiksi lasten syntymärekisteröinti on noussut huomattavasti; 7,2 prosentista 40 prosenttiin. Uutena aloitteena ohjelma-alueella on aloitettu myös päihdetyö. Alkoholia valmistaville vanhemmille on etsitty uusia elinkeinoja, ja heille on annettu päihdekuntoutusta. Tulokset ovat näkyneet lasten kaltoinkohtelun ja heitteille jätön vähentymisessä. Myös nuorten työllistäminen ja maaseudun elävöittäminen ovat painopistealueita. Mogotiossa veden saatavuus on suuri haaste, ja naisilla ja lapsilla voi kulua koko päivä veden hakuun. Toimintavuonna vesiprojektimme tuotti hyviä tuloksia: 399 lasta saa nyt puhdasta vettä kouluissa ja 521 kotitaloudella on alle puolen tunnin yhdensuuntainen matka vesipisteelle. Lisäksi 77 %:lla kotitalouksista on kunnolliset saniteettitilat aiempaan 70 %:iin verrattuna. Tämä on johtanut parempaan hygieniaan, ja ripulitauteja esiintyy alueella aiempaa selvästi vähemmän. Terveyspalveluiden pariin hakeudutaan helpommin, ja jo 82 % synnytyksistä tapahtuu ammatillisen hoitohenkilön avustamana. Perheiden toimeentulo ja lasten ravitsemus ovat parantuneet myös Farmer Managed Natural Regeneration (FMNR) -menetelmän ansiosta. Menetelmässä herätetään eloon jo katkaistujen puiden kantoja. Näin saadaan polttopuuta sekä rehua, mikä on moninkertaistanut paikallisten lehmien maidontuotannon. FMNR menetelmä on sisällytetty Baringon Countyn sektoriaaliseen suunnitelmaan. Sookissa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä on jatkettu kertomalla sen vaaroista ja tukemalla tyttöjen koulutusta. Koulutuksen edistämiseksi on järjestetty keskustelutilaisuuksia ja tietoiskuja lasten oikeuksista. Koulua käyvien lasten määrä on lähes tuplaantunut vuodesta Peruskoulun suorittaa tällä hetkellä 72 prosenttia alueella asuvista lapsista. Kansalaisvaikuttamisen ansiosta valtio on tukenut Sookissa uuden klinikan lisäksi vesijohtover-

10 koston laajenemista neljään kouluun. Myös Tinderetissä lasten oikeuksien edistäminen ja lastensuojelu ovat olleet yksi keskeisimmistä teemoista. Ohjelmassa on vahvistettu paikallisia lastensuojelumekanismeja elvyttämällä alueellisia neuvostoja ja ohjaamalla kohtelemaan lapsia asianmukaisesti tapausten käsittelyiden eri vaiheissa. Lasten oikeuksien rikkomukset ovat laskeneet huimasti vuoden 2009 alkukartoituksen 92,4 prosentista 34,3 prosenttiin. Myös lapsityö on puolittunut kyseisenä aikana. Ng oswetissa aloitettiin ensimmäinen toimintavuosi. Yhteisön jäsenet, paikallishallinto ja muut sidosryhmät ovat olleet hyvin motivoituneita yhteistyöhön ja sitoutuneita ohjelmaan. Viime vuonna tehdyn alkukartoituksen perusteella suurimpia haasteita olivat puhtaan veden puute, toimeentulo, aliravitsemus sekä lastensuojelukysymykset. Vuoden aikana ohjelmassa paneuduttiinkin erityisesti veden saantiin kouluissa ja kotitalouksissa, sekä kastelujärjestelmien käyttöön ottoon viljelmillä. Ensimmäiset malliviljelmät otettiin käyttöön. Näiden kautta yhteisön viljelijöitä koulutetaan parempien viljelymetodien käyttöön ja uusien rahalajikkeiden viljelyyn, joka mahdollistaa tulevaisuudessa tehokkaamman ruokatuotannon ja paremman toimeentulon maanviljelijäperheille. Lisäksi koulutimme esikoulujen opettajia opetusmetodeista ja lastensuojelusta. Keniassa esikouluopetus on vasta otettu osaksi valtion opetussuunnitelmaa ja sen laatu ja saatavuus ovat hyvin heikkoja. Nairobissa sijaitsevassa Kariobangin slummissa toimineen nuorten ammattikoulutushankkeen pohjalle rakennetun pilotin avulla selvitettiin nuorten työllistymiseen liittyviä haasteita ja ratkaisuja. Uudessa kolmevuotisessa nuorisotyöllisyyshankkeessa edistetään 300 nuoren työllistymistä julkiselle tai yksityiselle sektorille ja tarjotaan valmennusta työelämään siirtymisen varalle. Uganda Toimintavuoden aikana Ugandassa on toteutettu kolmea aluekehitysohjelmaa, jotka ovat maaseudulla sijaitsevat Kirewa ja Nabuyoga sekä Kenian rajalla sijaitseva Busian kaupunkiohjelma. Kirewan ja Nabuyogan ohjelmien yhdistämistä alettiin toimintavuonna suunnitella, sillä lähellä toisiaan sijaitsevien ohjelmien yhdistäminen tuo synergiaetuja ja jatkossa voimme levittää yhdessä ohjelmassa hyväksi havaittuja käytänteitä entistä helpommin. Ugandan World Visionin uuden strategian ( ) päätavoitteena on edistää pysyvästi 6 miljoonan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevan lapsen hyvinvointia ja suojelua sekä heidän perheidensä voimavaroja vuoteen 2020 mennessä. Päätavoitteen lisäksi World Vision Uganda on määritellyt neljä strategista tavoitetta: Alle 5-vuotiaiden lasten, nuorten sekä hedelmällisessä iässä olevien naisten terveys ja ravitsemus, pienviljelijöiden sekä nuorten toimeentulo ja taloudellinen voimaantuminen, 3 18-vuotiaiden lasten ja nuorten laadukas koulutus ja elämäntaidot sekä tyttöjen ja poikien suojelu hyväksikäytöltä, heitteillejätöltä ja muilta väkivallan muodoilta. Viime keväänä pidettyjen vaalien jälkeen Ugandan World Vision on panostanut paljon siihen, että myös uudet päätöksentekijät tiedostavat yhteisöjen haasteet ja sitoutuvat parantamaan kansalaisille kuuluvia palveluita. Kuluneena vuonna Tororon piirikunnassa jatkettiin hyvää yhteistyötä alueen viranomaisten terveyspalveluiden laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Kyläterveystyöntekijöiden ja kansalaisvaikuttamisen tukeminen on parantanut terveydenhuollon tasoa kylissä. Asukkaiden nopeaa hoitoon hakeutumista sekä terveyteen liittyvää tietotasoa on saatu parannettua panostamalla valtion vapaaehtoisiin, jotka kiertävät kylissä antamassa perusterveydenhuoltoa ja ennen kaikkea neuvoja. Esimerkiksi Kirewassa yli 63 % alle kaksivuotiasta lapsista oli vuoden 2015 lopussa rokotettu ja Nabuyogassa jo 82 % alle viisivuotiaista lapsista nukkui hyttysverkon alla. Busiassa enää 11 % pikkulapsista kärsi ripulista, kun vielä 2012 luku oli yli 25 %, mikä on pitkälti parempien hygieniakäytänteiden tulosta. Kansalaisvaikuttamisen keinoja on edelleen käytetty myös koulutuksen parantamiseen. Kouluilla on pidetty kokouksia, joissa ovat edustettuina niin oppilaat, vanhemmat, opettajat kuin opetusviranomaiset alueelta. Näin on tuotu esille koulujen ja opetuksen puutteita. Koulujen hallintorakenteita ja vanhempainyhdistyksiä on vahvistettu. Oppimateriaaleihin on panostettu. Vanhempien ja koulujen parantuneiden suhteiden, kouluruokailun sekä opettajien opetusvelvollisuuden paremman valvonnan ansiosta esimerkiksi Nabuyogan alueella oppimistulokset ovat parantuneet selvästi, sillä viime vuonna lähes 68 % lapsista läpäisi kansalliset lukutaito ja matematiikan kokeet, kun vuotta aiemmin läpäisseitä oli 55 %.

11 Kirewassa peruskoulun päättäneiden määrä nousi vuodessa 50 %:sta 53,2 %:iin. Silti oppimistulokset ovat yhä matalia ja peruskoulun viimeisillä luokilla liian iso osa oppilaista lopettaa koulun. Myös nuorten ammattikoulutukseen on panostettu kaikissa Ugandan ohjelmissamme. Busiassa 80 aiemmin syrjäytynyttä Karimajong-siirtolaisväestöön kuuluvaa nuorta on saanut opastusta ja välineitä oman elinkeinon harjoittamiseen. He ovat saaneet opastusta muun muassa boda boda -kuskeiksi, ja 30 tyttöä on saanut kauneudenhoitoalan koulutuksen. Kirewassakin jo 39 % nuorista harjoittaa elinkeinotoimintaa. Ugandan World Vision on panostanut elinkeinojen kohentamisessa pienpääoman järjestämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kyliin on perustettu säästöryhmiä ja viljelijä- ja naistenryhmiä on linkitetty pienlainojen tarjoajiin. Kirewan alueella toimii kyläpankki, jossa on jäsenenä 420 henkilöä. Kyläpankki tekee yhteistyötä Kirewan viljelijäyhdistyksen kanssa ja sen jäseninä on jo yli 1000 viljelijäryhmää. Viljelijät ovat saaneet monipuolista tukea ja koulutusta paremmista viljelymenetelmistä sekä lisäarvon tuottamisesta maataloustuotteilleen. Lisäksi he ovat perustaneet oman tukun, jonka avulla he voivat myydä suurempia eriä oikeaan aikaan sekä välttää turhia välikäsiä ja saada tuotteistaan näin paremman hinnan. Yhä suurempi osa kotitalouksista harjoittaa sivutoimenaan pientä liiketoimintaa, kuten hunajanviljelyä tai käsitöiden myyntiä, joka on parantanut kotitalouksien ruokaturvaa ja resilienssiä. Esimerkiksi Busiassa enää alle 4 % hankkeen hyödynsaajista elää alle dollarilla päivässä, kun työmme alkaessa heitä oli yli viidennes. Ugandassa haasteena on valtava väestönkasvu, joka kuormittaa niin terveydenhuollon, koulutuksen kuin lastensuojelun resursseja. Busian ohjelmassa väestöpaine näkyy maaltamuuttona, kun köyhimmiltä alueilta Karamojasta muutetaan Busian kaupunkiin. Tämä vaikuttaa terveystilanteeseen ja lasten asemaan, sillä opitut paremmat käytänteet ovat jatkuvasti vaakalaudalla, kun uusia asukkaita tulvii alueelle. Nämä kysymykset vaativat voimakkaita panostuksia tiedon saantiin sekä palvelujen ja tuen piiriin ohjaamiseen. Kirewassa kyläterveystyöntekijöiden aktiivisen tiedotus- ja valistustyön tuloksena naisten aktiivisuus ja vaikuttamismahdollisuudet ovat kasvaneet ja haitallisia perinteitä koki vuonna % verrattuna vuoden takaiseen 50 %:iin. Lastensuojelutapauksia valvomaan ja tapausten tutkintaa ja käsittelyä tehostamaan perustettu koalitio on saanut Busiassa myös uudelta hallinnolta vahvan tuen.

12 2.3. LATINALAINEN AMERIKKA Peru Perussa on jatkettu kolmen aluekehitysohjelman toteuttamista. Ohjelmista Mosoq Ayllu ja Renacer sijaitsevat Andien maaseudulla ja El Salvador puolestaan Liman slummialueella. Aiempien vuosien tapaan ohjelmissa on edelleen jatkettu kroonisen aliravitsemuksen ja anemian vastaista työtä mm. kannustamalla perheitä pieneläinten kasvatukseen ja tarjoamalla heille koulutusta terveellisestä ravinnosta ja hygieniasta sekä järjestämällä ruoanvalmistuskoulutuksia. Lasten ravitsemustilanteen kohentamiseksi perheille on annettu koulutusta esimerkiksi siipikarjan- ja marsujenkasvatuksesta. Esimerkiksi Renacerissa 319 perhettä, jossa on alle 5-vuotiaita lapsia, on saanut kanoja lasten ravitsemustilanteen kohentamiseksi. Lisäksi yhteisöjen terveysvapaaehtoiset kiertävät kylissä monitorimassa lasten kasvuolosuhteita ja jakamassa tietoa terveellisestä ravitsemuksesta. Näiden toimien ansiosta esimerkiksi El Salvadorissa saatiin kohennettua 150 alle 5-vuotiaan lapsen ravitsemus- ja rokotustilannetta raportointikaudella. Kaikissa Perun ohjelmissa on siirrytty työskentelemään erityisesti kouluikäisten ja nuorten parissa. Perun World Visionin kansallisen strategian mukaisesti ohjelmissa keskitytään voimakkaasti lasten koulutuksen kohentamiseen ja erityisesti luetun ymmärtämisen parantamiseen. Kouluihin on perustettu erityisiä lukemiseen innostavia oppimisympäristöjä (ludobibliotecas/ludotecas) ja opettajia on koulutettu uudenlaisista, innostavista opetustavoista. Lisäksi vanhempia on kapasitoitu heidän antamansa tuen merkityksestä lasten koulumenestykselle esimerkiksi Mosoqin vanhempainkoulujen yhteydessä. El Salvadorissa 30 alakoulun opettajaa käyttää nyt uusia opetusmetodeja, mikä hyödyttää suoraan 850 koululaista. Renacerissa kahdeksaan alakouluun on saatu uudentyyppinen kirjasto raportointikaudella. Yhteensä näitä kirjastoja on siellä jo 27. Renacerin ohjelmassa on tarjottu tukiopetusta 375 koululaiselle. Myös kummien kirjeiden saaminen ja niiden lukeminen ovat osaltaan innostaneet lapsia lukutottumusten vahvistamisessa. Nuorten osallistaminen ohjelmatyössä näkyy esimerkiksi siinä, että heille on tarjottu koulutusta oman elämän suunnittelussa (ns. elämänprojektit, proyecto de vida) ja yritteliäisyyden (emprendimiesto) edistämisessä. Nuorten yritteliäisyys ei koske pelkästään taloudellista pienyrittäjyyttä, vaan myös sosiaalista vastuunkantoa niin omasta kuin muidenkin elämästä. Esimerkiksi Mosoq Ayllussa World Vision on auttanut kouluja järjestämään oppilaille opetusta leivonnaisten valmistamisessa, puutöissä ja

13 vaatteiden ompelussa. Tavoitteena on, että oppilaat voisivat tulevaisuudessa saada näistä kursseista virallisen todistuksen josta olisi arvoa myös työmarkkinoilla. El Salvadorin ohjelmassa tähän mennessä jo 1031 nuorta on saanut koulutusta yritteliäisyydestä. Myös vammaisten lasten asemaan ja koulunkäyntiin on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota ja esimerkiksi Mosoq Ayllussa on alettu tehdä kiinteää yhteistyötä paikallisen vammaisjärjestön kanssa. Yhteisöt ovat ottaneet entistä enemmän vastuuta lastensuojelusta ja lasten hyvinvoinnin monitoroinnista. Erityisesti ohjelma-alueilla toimivien vapaaehtoisten rooli on tässäkin suhteessa merkittävä, kuten myös terveystyössä. Esimerkiksi Renacerin ohjelmassa 124 nuorta sai koulutusta väkivallan ehkäisemisestä sekä tietoa siitä, kuinka toimia väkivalta- tai hyväksikäyttötilanteissa. Lastenkasvatusmenetelmien muuttamiseksi kaikissa Perun ohjelmissa on järjestetty vanhemmille koulutusta hellyyden merkityksestä lastenkasvatuksessa. Esimeriksi Renacerissa on järjestetty erilaisia kampanjoita, joissa yhteisöjen paikallisviranomaisia ja lasten vanhempia on kannustettu allekirjoittamaan ns. hellyyssopimuksia, joilla he sitoutuvat kasvattamaan lapset ilman minkäänlaista väkivaltaa. El Salvadorin ohjelmassa 319 perhettä osallistui hellyyden merkityksestä kertoviin koulutuksiin. Kuluneen raportointikauden aikana Perun ohjelmissa on siirrytty entistä enemmän vaikuttamistyön tekemiseen, ja ohjelmien henkilökunta on saanut koulutusta World Visionin käyttämän CVA-vaikuttamistyökalun käytöstä. Esimerkiksi Renacerissa CVA-työkalua on käytetty raportointiaikana kahdessa eri yhteisössä, joissa asukkaille on annettu koulutusta heille lain mukaan kuuluvista terveyspalveluihin liittyvistä oikeuksista. Lisäksi El Salvadorin ohjelmassa on paikallisen äitiysneuvolan kautta koulutettu 25 terveysalan ammattilaista muun muassa CVA-työkalun käytöstä. Mosoq Ayllussa ohjelma-alueen syrjäisimpään kylään saatiin samaisen vaikuttamistyön avulla kohennettua yläkoululaisten koulutusta sekä Pitumarcan kylän terveyspistettä, minkä avulla erityisesti alle 5-vuotiaiden lasten terveyttä saadaan edistettyä. Perussa ohjelmien haasteena on uusien toimintatapojen omaksuminen, joka vie ihmisiltä usein paljon aikaa. Tämän vuoksi väestöä on toistuvasti koulutettava esimerkiksi terveydenhoidosta ja hygieniasta. Myös kumppaneiden kapasiteetin kasvattamisessa on ollut haasteita, sillä vastuuhenkilöt vaihtuvat usein. Lisäksi paikallisjohtajat ovat usein haluttomia sitoutumaan kestävään, lasten hyväksi tehtävään yhteistyöhön, sillä heidän päämääränään on usein vain tulla valituksi uudelle vaalikaudelle. Ongelman ratkaisemiseksi esimerkiksi El Salvadorin ohjelmassa 25 paikallishallinnon edustaaja ja 31 vapaaehtoista sai koulutusta johtajuudesta. Tämä hyödytti yli 1000 alueella asuvaa perhettä. Kolumbia SWV tukee Kolumbiassa Nace la Esperanza -ohjelmaa Soledadin kunnassa Atlánticon maakunnassa. Ohjelman keskeisin tavoite on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja suojelun lisääminen. Raportointikauden alussa Nace la Esperanzan uusi ohjelmasuunnitelma saatiin päätökseen. Uuden viisivuotisen ohjelmasyklin implementointi aloitettiin tammikuussa Syksyllä 2016 ohjelman kestoa päätettiin kuitenkin lyhentää siten, että rahoitus päättyisi jo FY18. Muutoksen vuoksi alkuperäistä viisivuotissuunnitelmaa oli tarve muuttaa, sillä kaikkia suunnitelman tavoitteita ei olisi järkevää pitää voimassa näin lyhyen ajan puitteissa. Uuden ohjelmasuunnitelman on tarkoitus astua voimaan tammikuussa Nace la Esperanzan ohjelman keskeisinä tavoitteina on ollut lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja turvallisen elinympäristön turvaaminen heille. Yhteisön kykyä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitetty siten, että yhteisön omat organisaatiot ottaisivat aiempaa enemmän vastuuta lasten ja nuorten terveys- ja ravitsemustilan seuraamisesta. Alle 5-vuotiaiden lasten kohdalla ohjelmassa on keskitytty erityisesti kohentamaan lasten terveydentilaa. Monitoroinnin yhteydessä koko yhteisölle on tiedotettu lasten ja nuorten terveydentilaan liittyvistä seikoista. Samalla on vaikutettu myös poliittisiin päättäjiin ja päätöksentekoelimiin esimerkiksi World Vision -verkostossa käytössä olevan Citizen Voice and Action -työkalun avulla vuotiaiden lasten kohdalla ohjelman painopiste on ollut lasten koulutusmahdollisuuksien kohentamisessa sekä lasten luku- ja kirjoitustaidon kehittämisessä. Elinympäristön turvallisuutta on lisätty kouluttamalla lapsia ja nuoria heille kuuluvista oikeuksista ja kuinka toimia, jos oikeuksien loukkaamista tapahtuu. Samalla on kehitetty lasten ja nuorten vastuullista päätöksentekokykyä mahdollisten riskitekijöiden

14 (teiniraskaudet, jengit, huumeet jne.) varalle. Yhteisön vapaaehtoiset ovat pitäneet lapsille ja nuorille erilaisia vapaa-ajan ryhmiä, joissa musiikin, askartelun ja urheilun lomassa on käsitelty lasten ja nuorten oikeuksiin liittyviä teemoja. Raportointikaudella 105 lasta ja nuorta osallistui näihin ryhmiin. Lisäksi seksuaaliterveyttä ja teiniraskauksien ehkäisyä käsitteleviin työpajoihin osallistui 95 nuorta. Yritteliäisyyteen, toimeentuloon ja taloudelliseen kehitykseen liittyvää koulutusta sai 25 henkilöä. Lisäksi 35 perhettä sai raportointikauden aikana tietoa hellyyteen perustuvan kasvatuksen merkityksestä lasten ja vanhempien väliselle suhteelle ja lasten kokonaiskehitykselle. Yhteisöjen ja kumppaneiden osalta on keskitytty luomaan sellaiset yhteiskunnalliset ja sosiaaliset olot, jotka omalta osaltaan edistäisivät lasten ja nuorten aktiivista osallistumista ja kannustaisivat heitä siihen. Tämän vuoksi oikeusperustaisuus on koko ohjelman keskeinen lähestymistapa. Yhteisöjä on koulutettu heidän oikeuksistaan ja yhteisöjen järjestäytymistä erityisesti lasten ja nuorten osallistumista paikalliseen päätöksentekoon on tuettu. Keskeinen teema on ollut myös rauhan ja sovinnon rakentaminen. Ohjelmassa toimii lasten ja nuorten rauhanryhmä Gestorez de Paz, jonka kautta lapset ja nuoret oppivat solidaarisuutta toisiaan kohtaan ja ottamaan yhteiskunnallista vastuuta. Raportointikautena 60 lasta ja nuorta osallistui näihin rauhanryhmiin. Lisäksi 15 yhteisön jäsentä sai koulutusta luonnonkatastrofeista ja kaupunkiympäristön hoitamisesta. Ohjelma-alueella on monia haasteita. Poliitikkojen korruptio on merkittävin niistä. Se on hidastanut muun muassa terveyspalvelujen järjestämistä ja ympäristön suojelemista. Kolumbian sisäinen konflikti on myös heijastunut vahvasti ohjelmatyöhömme. Ohjelma-alueemme ovat jatkuvassa muutoksessa. Naapurustoihin saapuu uusia asukkaita, jotka ovat usein väkivallan takia maaseudulta paenneita. Toisaalta ihmisiä muuttaa lyhyelläkin varoitusajalla pois, usein turvallisuussyistä tai työn perässä. Tällä on vaikutuksia ohjelmatoiminnan dynamiikkaan ja aktiviteettien toteuttamiseen. Väkivalta alueella on lisääntynyt rikollisjengien toiminnan takia, mikä vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä ihmisten osallistumishaluun sekä hyvän hallintokulttuurin ja demokratian edistämiseen. Raportointikauden aikana Kolumbian rauhanprosessi otti ison askeleen eteenpäin. Lähitulevaisuus näyttää, saadaanko maahan vihdoin rauha.

15 2.4. HUMANITAARINEN APU Humanitaarisen avun osalta SWV toimeenpani raportointivuoden aikana Ulkoasiainministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikön (KEO-70) rahoittamia projekteja pakolaisleireillä Ugandassa, Keniassa ja Irakin Kirkukissa seuraavasti: Adjumanin pakolaisleiri Uganda, maaliskuu 2015 huhtikuu 2016 Kakuman pakolaisleiri Kenia, maaliskuu 2015 huhtikuu 2016 Aruan ja Kobokon pakolaisleirit Uganda, maaliskuu 2016 maaliskuu 2017 (käynnissä) Kirkuk Irak, maan sisäiset pakolaiset, maaliskuu 2016 maaliskuu 2017 (käynnissä) Projektien tavoitteena on parantaa leireillä asuvien eri tavoin vammaisten pakolaisten ja vastaanottavan yhteisön jäsenten elämänlaatua ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Keskiössä on ollut vammaisinklusiivisen vesi- ja sanitaatioinfrastruktuurin rakentaminen ja vammaisten ihmisten voimaannuttaminen. Operaatioiden toiminnallisena viitekehyksenä on toiminut vammaisuuden sosiaalinen malli. Päättyneiden Kakuman ja Adjumanin projektit saavuttivat tavoitteensa vesi- ja sanitaatiomahdollisuuksien tarjoamisessa vammaisille aikuisille ja lapsille lähellä heidän asumuksiaan sekä pakolaisleirien kouluissa ja terveyspisteissä. Hyödynsaajina oli myös vammaisia ja vammattomia vastaanottavien yhteisöjen jäseniä. Operaatiot aktivoivat vammaisia osallistumaan leirien toiminnan ja kehittämisen suunnitteluun. Operaatioilla on ollut vahva katalysaattorivaikutus siten, että leirien julkiset sekä YK- ja järjestötoimijat ovat alkaneet kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota eri tavoin vammaisten ihmisten olemassaoloon, oikeuksiin ja potentiaaleihin leireillä, mikä enteilee projektien tulosten jatkuvuutta ja kestävyyttä. Projektien loppuraporteissa tosin harmiteltiin operaatioiden lyhyttä kestoa. Heinä- ja elokuussa 2016 toimintaa Kenian Kakuman leirillä jatkettiinkin SWV:n keräämillä yksityisillä kriisilahjoitusvaroilla pilottiprojektissa, jonka aikana 80 vammaista naista koulutettiin yrittäjiksi, ja heitä tuettiin pienten kauppojen perustamisessa. Toimintavuoden aikana SWV aloitti vuoden mittaiset vammaisinklusiiviset vesi- ja sanitaatioprojektit Ugandan Aruan ja Kobokon pakolaisleireillä sekä Kirkukissa Irakissa. Kirkukin operaatio on SWV:lle tärkeä pelinavaus hauraisiin toimintakonteksteihin. Kumppanina operaatiossa toimii Kurdistanin World Vision, joka on toiminut vuodesta 2014 asti. Tämä operaatio keskittyy parantamaan maan sisäisten pakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen jäsenten, erityisesti vammaisten, mahdollisuuksia veteen ja sanitaatioon. Ulkoasiainministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikkö ja SWV laativat yhdessä artikkelin vammaisinklusiivisesta vesi- ja sanitaatiotyöstä kirjaan, jonka YK toimitti toukokuussa pidettyyn Istanbulin kansainväliseen humanitaarisen avun huippukokoukseen. Elokuussa Humanitaarisen avun ja politiikan yksikkö ja SWV järjestivät yhdessä mediatapahtuman maailman humanitaarisen avun päivän huomioimiseksi. Raportointivuoden aikana SWV keräsi varoja humanitaariseen työhön Syyriassa ja Nepalissa. Keräystuotot Syyriaan ja Nepaliin on toimitettu perille kansainvälisen World Visionin kautta. Erilaisista humanitaarisista kriisitilanteista on tiedotettu SWV:n verkkosivuilla sekä lehdistötiedottein.

16 2.5. MUU GRANTS RAHOITTEINEN TYÖ Toimintavuotena on jatkettu Keniassa Energy and Environment Partnershipin (EEP) rahoittamaa projektia, joka on keskittynyt energiaa säästävän teknologian lisäämiseen yhteisöryhmien toiminnan kautta. Samoin Keniassa on jatkettu YK:n väestörahaston (UNFPA) tukemaa projektia, jonka tavoitteena on lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa ja lisääntymisoikeuksien toteutumista haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja nuorten parissa. Laosissa käynnistettiin vuoden 2016 alkupuolella SWV:n sekä Australian ja Laosin World Visionin yhteistyöprojekti, joka tähtää paikallistason kansalaisryhmien sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien vahvistumiseen. Tämä kolmivuotinen hanke toteutetaan EU:n kehitysrahoituksella. Projektin varsinaisten toimintojen käynnistämistä on viivästyttänyt yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU) viimeisteleminen Laosin hallituksen kanssa WECONOMY START Innovaatiotoimintaa ja yhteistyötä yritysten kanssa jatkettiin myös kuluneena toimintavuonna. Weconomy Start -innovaatio-ohjelmassa kehitetään köyhille alueille soveltuvia tuote- ja palveluideoita sekä vastuullisia liiketoimintamalleja yhdessä yritysten sekä World Visionin aluekehitysohjelmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on, että sekä yritykset että köyhät yhteisöt hyötyvät. Weconomy-hankkeita alettiin toteuttaa vuodesta 2016 lähtien selkeämmin osana SWV:n ohjelmatoimintaa. Suomen ja paikallisen World Visionin ohjelmatyön asiantuntijat vastaavat ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä yritysten kanssa. Weconomy-hankkeita voidaan toteuttaa myös muualla kuin Suomen tukemissa aluekehitysohjelmissa. Tärkeimpiä kriteerejä kohdealueen valintaan ovatkin paikallisen yhteisön tarpeet ja motivaatio, paikallishallinnon tuki, World Visionin olemassa

17 olevat hankkeet alueella ja niiden tila sekä yrityksen liikeidean soveltuvuus alueelle. Sri Lankassa aloitettiin yhteistyö uuden kumppanin, yhteisöllisiä matkailupalveluja kehittävän Duara Travelsin kanssa. Yhteistyön seurauksena kahdessa srilankalaisessa kylässä on aloitettu internetistä varattava kotimajoitustoiminta, josta 70 % tulosta jää yhteisön käyttöön. Ensimmäiset matkailijat ovat yöpyneet perheissä ja olleet tyytyväisiä konseptiin. Toimintavuonna jatkettiin Weconomy-hankkeena alkanutta PYM-projektia Sri Lankan itäisessä provinssissa. Kestävän turismin ja erityisesti turisteille myytävien käsityötuotteiden kehittämiseen keskittyvä projekti on kouluttanut 93 naista valmistamaan ja myymään erilaisia käsityötuotteita. Osa naisista teki aikaisemmin pienimuotoista käsityöyritystoimintaa, mutta 85 % heistä on lisännyt tuotantoaan ja 94 prosentilla on nyt paremmat markkinointimahdollisuudet tuotteilleen. Osallistujanaisten tulot ovat lisääntyneet merkittävästi. Yli 60 % heistä on saanut niin paljon lisätuloja, että se vastaa kymmentä prosenttia keskimääräisen srilankalaisen kotitalouden kuukausittaisista käyttövaroista. Projekti toimii alueella, joka on kärsinyt sekä sisällissodan että tsunamin vaurioista. Tuhoutunutta turismisektoria yritetään nyt rakentaa uudestaan ja hankkeessa osallistutaan myös paikallisen turismikoulun tukemiseen. Keniassa toteutettiin aurinkoenergiapilotti yhteistyössä Solar Fire Concentration -yrityksen kanssa sekä jatkettiin elokuussa 2015 alkanutta yhteistyötä Spingboard Oy:n kanssa. Solarfire Concentration kehittää aurinkoenergiaratkaisuja köyhiin yhteisöihin GoSol-aloitteensa kautta. Sen tavoitteena on kouluttaa paikallisia yhteisöjä rakentamaan yrityksen kehittämää laitetta ja käyttämään sitä paikallisten pienyritysten tukena. Pilotoimme GoSolin teknologiaa vuonna 2016 Kenian Kisumussa. Ensimmäiset tulokset ovat positiivisia: molemmat pilottiyritykset, pienleipomo Tinderetistä sekä maapähkinävoita valmistava yritys Karemon aluekehitysohjelmasta ovat hyötyneet aurinkoenergiateknologiasta. Perheiden tulotaso on parantunut ja yhteisöt ovat tyytyväisiä puhtaaseen energiamuotoon. Konseptilla voidaan tukea monenlaisia ruohonjuuritason yrityksiä ja elinkeinoja sekä edistää nuorisotyöllisyyttä. Konseptia on tarkoitus skaalata jatkossa laajasti. Springboardin kanssa kartoitimme verkostoja ja kumppaneita heidän tulevaa African Nordic Business Conferencea varten. Yritys haluaa edistää afrikkalaisten ja pohjoismaisten yritysten yhteistyötä, ja tätä kautta löytää myös uusia toimijoita ruohonjuuritason haasteiden ratkaisemiseksi Afrikassa, aluksi Keniassa. Lisäksi Suomen World Vision toteutti yhteistyössä Finnish Water Forumin ja NIRASin kanssa Tekes BEAM -rahoitteisen ekosysteemihankkeen Etiopiassa. Sen tavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla kehitysyhteistyöstä nousevat liiketoimintamahdollisuudet yrityksille voidaan tunnistaa aikaisempaa paremmin. Hankkeessa saatiin tunnistettua kohdemarkkinoiden tarpeet ja liiketoimintamahdollisuudet sekä kiinnostuneet suomalaiset yritykset. Projekti-idea sekä mahdollinen ensimmäinen kohde valittiin.

18 3. VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMISTYÖ Kumppanuuksien ja verkostojen kasvattaminen ja kehittäminen ovat olleet toimintavuoden avainsanoja viestinnässä. Olemme pystyneet vahvistamaan World Visionin ääntä luotettavana ja tehokkaana kehityspoliittisena toimijana entisestään. Syksyllä 2015 World Vision aloitti merkittävän sisällöllisen yhteistyön TV-kanava Nelosen kanssa. Yhdessä Robin & World Vision -konsertti esitettiin loppuvuonna parhaaseen katseluaikaan neljä kertaa. Ohjelmayhteistyö mahdollisti kustannustehokkaasti työmme tulosten esittelyn. Teemoja olivat muun muassa työmme Syyrian pakolaisleirillä, ruokaturva Keniassa, kummiuden merkitys ja jo päättyneen Intian Ambegaonin ohjelman tuloksista raportointi. Ohjelmassa pääsivät ääneen myös suomalaiset kummit. He kertoivat, mitä kehitysyhteistyön tukeminen heille henkilökohtaisesti merkitsee. Kehitysviestinnän sekä vaikuttamistoiminnan tavoitteena oli vahvistaa suomalaisten tietoisuutta kehityspoliittisista kysymyksistä sekä vahvistaa suomalaisten myönteistä suhtautumista ja halukkuutta tukea kehitysyhteistyötä. Merkittäviä viestinnällisiä kysymyksiä olivat myös kehitysyhteistyön määrärahaleikkaukset ja niistä käyty keskustelu, kehitysyhteistyön tulevaisuus, pakolaiskriisi, vammaistyömme pakolaisleireillä sekä lasten oikeuksien edistäminen hauraissa konteksteissa. Alkusyksystä 2015 aloitti kolme uutta World Vision -lähettilästä: yrittäjä, stand up -koomikko Sami Hedberg, synnytysvalmentaja ja yrittäjä Piritta Hagman ja poptähti, nuorisovaikuttaja Robin. Näkyvyyden ja mediayhteistyön lisäksi jokaisella lähettiläällä on oma projekti, jonka varainhankintaa he edistävät. Lähettiläinä jatkavat edelleen myös huippukokki Tomi Björck, näyttelijä Risto Kaskilahti, taiteilija Paola Suhonen ja urheilijalegenda Wilson Kirwa. Viestintänäkyvyys ja ansaitun median määrä ovat olleet jatkuvassa kasvussa viime vuosina. Toimintavuonna 2016 SWV:n mediaosumien määrä nousi 50 prosenttia vuoden 2015 tilikauteen verrattuna. Kummien opintomatkoilta Intiasta ja Keniasta tuotettiin printti ja videomateriaalia, jolle saatiin iso näkyvyys myös suurissa medioissa. Sami Hedberg matkusti Ugandaan tapaamaan kummityttöään ja aloittamaan nuorisotalon rakentamisen köyhille katulapsille. Matkasta raportoitiin laajasti sosiaalisessa mediassa ja lehdissä. Lokakuussa 2016 lähettiläs Tomi Björck järjesti hyväntekeväisyysillallisen, jonka varat lahjoitettiin srilankalaislasten ravitsemukseen. Vuonna 2016 jatkettiin yhteistyötä mediatalojen ja freetoimittajien kanssa. Se toi runsaasti näkyvyyttä kehitysyhteistyön teemoille. Kymmenkunta suomalaistoimittajaa vieraili tutustumassa Suomen World Visionin ohjelmiin raportoiden niistä laajasti eri

19 medioihin. Viestintätiimi tuki toimittajien vierailuja avustamalla juttuideoiden työstämisessä sekä järjestämällä haastatteluja ohjelmamaista. Keskityimme sosiaalisen median kehittämiseen ja erilaisten kanavien käyttöönottoon (instagram, facebook, twitter). Nostimme keskusteluun lapsen oikeuksia, lapsiköyhyyden syitä ja sen poistamiseen tähtäävää toimintaa. Toimintavuonna on keskitytty erityisesti lasten terveyteen sekä muihin lapsen oikeuksiin liittyviin teemoihin. World Visionin asiantuntijapuheenvuoroissa mediassa lasten oikeuksien kysymysten rinnalla tärkeässä roolissa on ollut keskustelu yritysten merkittävästä roolista järjestöjen kumppanina kehitysyhteistyössä. Toimintavuonna on onnistuneesti lisätty kohdennettua ja strategista mediatiedotusta. Asiantuntijoita on myös viestintäkoulutettu kuluvana vuonna. Uutisaiheemme ja asiantuntijakirjoituksemme ovat käsitelleet kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan teemoja. Lisäksi olemme tuoneet esiin kummiutta ja eettisiä lahjoja auttamisen muotoina. Toimintavuonna SWV:n työstä tiedotettiin säännöllisesti verkkosivuilla, sähköpostitse, vuosikirjeiden ja -raporttien avulla sekä entistä enemmän myös sosiaalisen median kanavissa, joista suosiotaan kasvattivat erityisesti Facebook ja Twitter. World Vision -lehteä kehitettiin edelleen, ja se esitteli monipuolisesti aluekehitysohjelmissa tehtävää työtä sekä ajankohtaisia kehitysyhteistyön aiheita. Suomen World Visionin verkkopalvelu-uudistuksen kehittäminen on jatkunut kuluneena vuonna. Sen avulla ajankohtainen tieto kentältä saadaan tukijoille entistä nopeammin, monipuolisemmin ja räätälöidymmin. Viestintä on tuottanut säännöllisesti uutta uutissisältöä sosiaaliseen mediaan. SWV:n viestintä osallistui kansainvälisen World Vision -verkoston globaalin viestinnän kehittämiseen edellisvuosien tapaan ja hyödynsi entistä tehokkaammin verkoston tarjoamia viestintäpalveluita, erityisesti katastrofitiedottamisessa. Viestintä on raportoinut tiedotusvälineille ja kummeille humanitaarisista operaatioista ohjelmamaissamme sekä ajankohtaisista kehitysyhteistyöhön liittyvistä teemoista. Toimintakaudella vaikuttamistyön pääteemoja olivat lasten sukupuolielinten silpominen ja gender, kansalaisvaikuttaminen, vammaisten ja lasten olot kriisialueilla sekä nuorisotyöllisyys. SWV antoi teemoihin liittyen asiantuntijahaastatteluja ansaittuun mediaan, minkä lisäksi teemoja pidettiin yllä myös SWV:n omassa viestinnässä ja lainatussa mediassa. Vaikuttamistyön kohteena olivat suomalaiset päättäjät ja virkamiehet. Lisäksi SWV osallistui julkiseen keskusteluun kehityspolitiikasta sosiaalisessa mediassa, lehdissä, radiossa ja televisiossa. SWV:n työntekijät ovat myös vierailleet useissa eri tilaisuuksissa kertomassa eri kohderyhmille SWV:n työstä. Yhteistyökumppaneita vaikuttamistyössä olivat muun muassa kattojärjestömme Kepa ry, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys sekä lapsijärjestöt (Pela, Plan ja Unicef). SWV osallistui lapsijärjestöjen yhteiseen kannanottoon yritysvastuun edistämiseksi, jonka yhteydessä järjestettiin lapsisotilaaksi vai yritysjohtajiksi -keskustelutilaisuus eduskunnan tiloissa. Lisäksi SWV:n asiantuntija oli mukana vaikuttamassa Human Rights Due Diligence In Risk Countries -asiakirjan syntyyn ja sisältöön. Asiakirjapaperi ohjeistaa yrityksiä huomioimaan ihmisoikeudet työssään. SWV järjesti ulkoasianministeriön ja Kynnys ry:n kanssa median edustajille vammaisuutta kriisikonteksteissa käsittelevän tilaisuuden maailman humanitaarisen avun päivänä. SWV järjesti myös kahden ulkopuolisen vammaisuus- ja kehitysyhteistyöasiantuntijan esiintymisen Ylen aamu-tv:ssä. Vaikuttamistyö YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden parissa jatkui tilikauden aikana. Afrikan ohjelmatyöntekijämme puhui Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan Kehitysyhteistyöviikoilla YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja SWV:n työstä tavoitteiden saavuttamiseksi. SWV:n hallituksen jäsen Jouni Keronen osallistui Marrakeshin ilmastokokoukseen. Pääasiassa SWV:ia kokouksessa edusti kansainvälisen WV:n edustajisto. Tilikauden aikana teetettiin tunnettuustutkimus Taloustutkimus Oy:llä. Tutkimuksen mukaan SWV:n autettu tunnettuus on pysynyt lähes samana viime vuodesta, mutta tunnettuus vuotiaiden parissa on noussut. Parhaiten SWV:n tuntevat naiset ja alle 35-vuotiaat. Tilivuonna kolmelle lähettiläälle muotoutui selkeä oma temaattinen viestintätehtävä sekä nimikkohanke, jolle he myös aktiivisesti etsivät tukijoita omista verkostoistaan. Doula, fysioterapeutti Piritta Hagman toimii puolestapuhujana lapsi- ja äitiysterveysteemoissa, nuorisotähti ja laulaja Robinilla on nimikkohanke Kenian N goswetissa. Hänen teemansa on lasten oikeuksien edistäminen ja lasten taitojen kehittäminen. Yrittäjä, koomikko Sami Hedbergin nimikkoprojekti on Ugandassa, ja hän puhuu nuorisotyöllisyyden ja nuorten voimaannuttamisen puolesta. Robinin kanssa järjestettiin varainkeruukonsertti,

20 joka televisioitiin. Televisiotuotantoyhteistyötä Warner Brosin kanssa jatkettiin. Toimintakauden aikana järjestettiin naisille suunnattuja Ladies After Work -yhteistapahtumia, joissa jaetaan tietoa SWV:n työstä ja muista ajankohtaisista aiheista. SWV osallistui Maailma Kylässä -tapahtumaan keväällä Syksyllä 2015 järjestettiin Music for Good -tapahtuma, jonka avulla kerättiin varoja Suomen hallituksen kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi uhatulle Intian Sagarin ohjelmalle. SWV osallistui myös eduskunnan Perjantai-ryhmän toimintaan. Ryhmä kokoaa yhteen eduskunnan Väestö ja kehitys -ryhmän kansanedustajia ja sosiaalisen kehityksen järjestöjä. SWV:n ohjelmajohtaja toimi myös WISE:n (Laajan turvallisuuden verkoston) hallituksen jäsenenä. Lisäksi SWV:n ohjelmajohtaja osallistui ulkoasiainministeriön ohjelmatuki-instrumenttityöryhmän toimintaan, jossa suunniteltiin UM:n ohjelmatuki-instrumentin uudistusta, hakulomaketta ja kriteerejä. SWV jatkoi aktiivista vaikuttamista kehitysmaihin suuntautuvien innovaatioiden edistämisessä ja eri yritysyhteistyön muotojen kehittämisessä. Suomen World Visionin kokemuksia innovaatiotoiminnasta esiteltiin ja uusia kumppanuuksia tunnusteltiin monilla eri foorumeilla. Esimerkiksi start-up-tapahtuma Slushissa verkostoiduttiin erityisesti vesisektorin yritysten kanssa ja InnoFrugal konferenssissa keskusteltiin suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksista kriisialueilla. SWV järjesti yhdessä LähiTapiola Pääkaupunkiseudun kanssa aamiaisseminaarin, jossa vaikutettiin kestävän liiketoiminnan ja yritys-järjestöyhteistyön kehitykseen sekä yritysten tietoisuuteen kehitysmaiden ongelmista ja mahdollisuuksista. Aasian ohjelmatyöntekijämme puhui Sri Lankan businessdelegaatiolle SWV:n Sri Lankan yritysyhteistyöhankkeesta kiertävän suurlähettilään pyynnöstä. SWV:n oppeja yritysyhteistyöstä jaettiin myös Kepan yritysyhteistyökoordinaatiokokouksissa, joiden toimintaan SWV:n edustaja osallistui. SWV:n asiantuntijat ovat jatkaneet toimintaansa World Vision -verkoston asiantuntijayhteisöissä erityisesti vammaisuuden, tasa-arvon sekä lasten oikeuksien ja suojelun parissa. SWV:n työntekijä pääsi esittelemään WV:n sektorienvälistä yhteistyötä kambodzhalaisen The Cooperation Committee for Cambodia (CCC) kattojärjestön edustajalle, joka oli Suomessa Kepan kutsumana. Toimintavuonna SWV ja sen työntekijät ovat toimineet myös muissa verkostoissa, kuten Vastuullinen lahjoittaminen ry:ssä, Finnish Water Forumissa ja Suomen ekumeenisessa neuvostossa.

21 4. VARAINHANKINTA SEKÄ LAHJOITTAJA- JA TUKIJAPALVELUT Yksityisen varainhankinnan tavoitteena oli saada potentiaalinen lahjoittaja löytämään hänelle luontainen tapa tulla mukaan auttamaan kehitysmaiden lapsia ja yhteisöjä. Markkinointiviestinnän avulla varainhankinnan toimenpiteet keskittyivät uusien kummien hankintaan, nykyisten kummien sitouttamiseen ja kertalahjoituksiin. Yhdistimme kolme tiimiä yhdeksi kokonaisuudeksi, joka kattaa koko ketjun vaikuttamisesta varainhankintaan ja nykyisten tukijoidemme sitouttamiseen. Tämä tiimi suunnitteli meille viestinnän ja markkinoinnin vuosikellon, jonka avulla voimme suunnitella toimintaamme kustannustehokkaasti hyödyntäen myös kansainvälisen organisaation tukea. Haastoimme itseämme rohkeampaan ja yllättävämpään markkinointiviestintään, joka auttaa meitä erottautumaan muista järjestöistä. Uusien kummien määrä kasvoi 32 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Lähettiläs Robinin kanssa toteutettu tv-konsertti ylitti tavoitteet. Lahjakauppa on edelleenkin tärkeä kertalahjoittamisen muoto. Eettisiä lahjoja markkinoitiin pääasiassa vain joulusesongin aikaan ja kohderyhmänä olivat niin World Visionin nykyiset tukijat kuin uudet aineetonta lahjaa etsivät kuluttajat. Muiden lahja- ja korttisesonkien kuten mm. äitien-, isän- ja ystävänpäivien aikaan eettisiä lahjoja tuotiin esille lähinnä omissa medioissa eli mm. World Vision -lehdessä ja uutiskirjeissä. Muut säännölliset lahjoitukset kasvoivat kummeille tehdyn ekstralahjoituspyynnön sekä hieman nousseen kuukausilahjoittajien määrän myötä. Kertalahjoitustuotoissa jäätiin hieman viime vuotisesta johtuen lasten rahalahjoista (ylitti kuitenkin budjetoidun summan) ja lahjakaupasta. Toisaalta ryhmään muut kertalahjoitustuotot kuuluvat tuotot kasvoivat edellisvuodesta. Toimintakauden aikana SWV keräsi varoja humanitaariseen työhön Syyriassa ja Nepalissa. Keräystuotot Syyriaan ja Nepaliin on toimitettu perille kansainvälisen World Visionin kautta. Verkkopalvelua kehitettiin asiakaslähtöisemmäksi palvelemaan ja tukemaan entistä paremmin varainhankinnallista toimintaa, jossa potentiaalinen lahjoittaja löytää helposti oman tapansa auttaa. Toimintakauden aikana kummiutta on kehitetty hyödyntäen nykyteknologian ja kehittyvän maailman mahdollisuuksia siten, että kummius ajankohtaistuu, kehittyy ja palkitsee jatkuvasti. Sisältömarkkinointia ja -viestintää sosiaalisessa mediassa on lisätty digitaali-

22 sen strategiamme mukaisesti järjestön asiantuntijaprofiilin ja varainhankinnan vahvistamiseksi. Kerroimme toiminnastamme lähinnä sähköpostiviestein sekä uudistuneilla sähköisillä uutiskirjeillä, joiden sisältö kohdennetaan yhä paremmin sen mukaan, mitä lahjoittajasta ja hänen kiinnostuksenkohteistaan tiedämme. Tiedotamme toimintamme tuloksista myös fb-sivulla ja painetun World Vision -lehden välityksellä. Kummit vaihtavat kokemuksiaan myös Facebookissa itse perustamissaan ja hallinnoimissaan ryhmissä, joissa työntekijämme vastaavat tarvittaessa kysymyksiin. Toimintakauden aikana olemme kehittäneet lahjoittajille tarkoitettua sähköistä lisäpalvelua, jossa hän saa yksityiskohtaista tietoa lahjoituksensa, esim. kummiutensa vaikutuksista ja jonka kautta hän voi pitää yhteyttä kummilapseensa. Sivusto otetaan käyttöön asteittain vuoden 2017 alussa. Lanseerasimme myös omakeräys-palvelun, jolla lahjoittajan on helppo perustaa esimerkiksi merkkipäiväkeräys ja kerätä varoja haluamaansa World Visionin työn kohteeseen. Talousvuonna 2016 teimme kaksi opintomatkaa, jotka valmensivat ja innostivat osallistujia puhumaan kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Osallistujat maksoivat itse matkansa ja näkivät paikanpäällä, mihin heidän useiden vuosien lahjoitusvaransa on käytetty ja mitä tuloksia niillä on saatu aikaan. Lokakuun matka suuntasi Intiaan. 17 kummia tapasi kummilapsensa joko Rajnandgaonissa tai Hoshangabadissa. Mukana oli myös toimittaja ja valokuvaaja median edustajina. Matka innosti kummeja toimimaan kehitysyhteistyön puolestapuhujina. He antoivat kokemuksistaan yhteensä 23 haastattelua paikallisiin, maakunnallisiin tai valtakunnallisiin sanomalehtiin, radioihin ja aikakaus- ja ammattilehtiin. Näiden yhteenlaskettu lukijamäärä on Haastatteluiden lisäksi matkalaiset pitivät noin 10 tilaisuutta kodeissaan, kouluilla tai kirjastoissa tai harrastusryhmissään kertoen matkastaan ja kokemastaan. Toinen opintomatkoista toteutui maaliskuussa 2016 Keniaan, loppuvaiheessa olevaan Meibekin ja alkuvaiheessa olevaan N goswetin hankkeeseen. Matkalla oli 13 kummia sekä toimittaja ja valokuvaaja median edustajina. Opintomatkalaiset kertoivat matkasta tiedotusvälineille sekä omissa verkostoissaan kuten työpaikoillaan ja harrastuksissaan. Matkasta seurasi 21 juttua eri tiedotusvälineisiin. Artikkelit tavoittivat yhteensä yli suomalaista. Myös nämä matkalaiset kertoivat oppimastaan mm. työpaikoillaan ja ystäväpiirissään pitämissä tilaisuuksissa. Kehitysyhteistyöleikkauksiin liittyen henkilökunta järjesti talkoovoimin varainkeruukonsertin Helsingissä kummeille, lahjoittajille ja muille kiinnostuneille. Tilaisuuteen osallistui satoja ihmisiä. Leikkauksien takia pyysimme säännöllisiä tukijoitamme lahjoittamaan ylimääräistä tukea, jotta voisimme siirtää päättyvät hankkeet hallitummin. Kymmenen euron lisäkuukausilahjoitusta alkoi maksaa 538 kummia. Joulukorttikeräys tuotti hyvän tuloksen, ja varat ohjattiin kummihankkeisiin sekä Syyriaan sen mukaisesti, mikä oli lahjoittajan toive.