Lasten ohjelma. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 Lasten ohjelma Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi LOPPURAPORTTI 1

2 Tiivistelmä Julkaisun kuvat: Sara Pihlaja, Martiina Woodson, Toni Vallasjoki, Minna Annola, Sami Kulju, Heidi Heikkinen, Saara Nokelainen, William Rivera, Katri Koivula ja Juha Virtanen, Ulla Tervo, Merja Tikkanen-Vilagi, World Vision 2 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi, Lasten ohjelma , on ollut ohjelmakaudella työtämme ohjaava suunnitelma. Sen mukaisesti kehitysyhteistyömme on perustaltaan lapsilähtöistä sekä oikeus- ja yhteisöperustaista. Ohjelma on tukenut World Vision -verkoston globaalia tavoitetta lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien paremmasta hyvinvoinnista ja pitänyt ohjenuorana koko verkoston asettamia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita lasten hyvinvoinnin pysyväksi parantamiseksi perheissä ja yhteisöissä. Olemme toteuttaneet kehitysyhteistyötä Aasiassa Intiassa ja Sri Lankassa, Latinalaisessa Amerikassa Perussa ja Kolumbiassa sekä Afrikassa Ugandassa ja Keniassa. Kehitysyhteistyömme pääasiallisin muoto on monisektoriset ja pitkäkestoiset aluekehitysohjelmat, joita ohjelmakaudella oli käynnissä 20. Ohjelmatyön painopisteinä ovat olleet nuorisotyöllisyys ja ammattikoulutus, yritysyhteistyö sekä ohjelmatyön vaikuttavuus. Sen lisäksi, kansainvälisen World Visionin asettamista läpileikkaavista teemoista erityisen huomion alla ovat olleet sukupuolten välinen tasa-arvo, lasten suojelu ja lasten oikeudet, vammaisuus sekä ilmasto ja ympäristö. Työ on ollut tuloksellista. Keskeistä on se, että ohjelma-alueilla on onnistuttu rakentamaan luottamukselliset yhteistyösuhteet paikallishallinnon ja muiden paikallisten kumppanien kanssa. Yhteisöjen ihmisten mobilisoiminen erilaisiksi paikallisiksi kansalaisjärjestöryhmiksi, osuuskunniksi ja oma-apuryhmiksi on myös onnistunut hyvin. World Visionin kansalaisvaikuttamisen mallia, Citizen Voice and Action, sovelletaan yhä yleisemmin eri maissa ja sen kautta on saatu vahvistettua muun muassa terveyspalveluja, kouluopetusta ja kouluruokailua. Lasten koulunkäynnin arvostuksessa on tapahtunut paljon edistystä. Lapsityövoiman käyttö on vähentynyt. Odottavien äitien sekä pienten lasten terveyspalvelujen käyttö on lisääntynyt. Samoin kattavan rokotussuojan saaneiden pienten lasten määrä on kasvanut selvästi. Määrätietoinen ohjaus luonnonmukaisempaan maanviljelyyn on myös tuottanut tulosta. Kuivilla maaseutualueilla investoiminen vedenkeruu- ja kastelujärjestelmien kehittämiseen on parantanut ympärivuotista ruokaturvaa ja toimeentuloa. Yhä useammat nuoret ovat saaneet ammatin ja työllistyneet. Toisaalta lasten aliravitsemuksen vähentäminen on osoittautunut edelleen haastavaksi. Monien niin sanotusti köyhimmistä köyhimpien perheiden on vaikeaa päästä pois köyhyydestä. Vaikka lasten koulunkäynti on lisääntynyt, oppimistulokset jäävät joissakin ohjelmissa puutteellisiksi. Olemme havahtuneet siihen, että runsas alkoholin käyttö perheissä ylläpitää vahvasti köyhyyden kierrettä ja se on myös suuri lastensuojelullinen haaste. SWV on pyrkinyt toimintakaudella vahvistamaan ohjelmatyön vaikuttavuuden todentamista. Aluekehitysohjelmista tulevan raportoinnin tarkkuuteen on kiinnitetty entistäkin enemmän huomiota ja ohjelmatiimin jäsenet ovat tarkastelleet työn tuloksellisuutta säännöllisillä kenttämatkoillaan. Kansainvälinen World Vision on laatinut koko verkoston käyttöön yhtenäisen valikoiman lasten hyvinvointiin liittyvistä indikaattoreista The Compendium of Indicators for Measuring Child Well-being Outcomes. Tavoitteena on tuottaa niiden kautta säännöllistä tietoa World Visionin työn vaikuttavuudesta maanosa- ja globaalitasolla. Tässä raportissa esitetään näihin indikaattoreihin pohjautuvaa tietoa SWV:n ohjelmatyön tuloksellisuudesta lasten turvalliseen synnytykseen, lasten kattavaan rokotussuojaan, rintaruokinnan kattavuuteen, lasten alipainoisuuden vähentämiseen sekä koulunkäyntiin liittyen ohjelmakauden aikana.

3 Vuoden 2012 lopussa päättyi Intiassa vuodesta 1995 lähtien toiminut Ambegaonin aluekehitysohjelma. Taulukko osoittaa, millaisia saavutuksia onnistunut ohjelma voi saada aikaan. Alueella asui noin lasta. Ohjelman päättyessä jokainen lapsi aloitti koulun ja melkein jokainen yläasteen. Kaikki lapset saivat tarvittavat perusrokotukset ja aliravitsemus oli melkein voitettu. Ambegaon Aliravitut lapset 56 % 6,6 % Rokotetut lapset 50,7 % 100 % Peruskoulun aloittavat lapset 37 % 100 % Yläasteen aloittavat lapset 25 % 95 % Toimintakauden aikana SWV on kehittänyt ja laajentanut humanitaarista toimintaansa. Järjestölle myönnettiin ECHO-kumppanuusstatus vuonna Vuoden 2014 alkupuolelta lähtien SWV on toiminut kumppanina Ulkoasiainministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikön (KEO-70) kanssa. Sen tuella kehitettiin vammaisinklusiivista vesi- ja sanitaatiotoimintaa pakolaisleirillä Keniassa ja Ugandassa. Katastrofikeräykset järjestettiin Syyrian, Haiyanin, Etelä-Sudanin, Ebolan ja Afrikan sarven humanitaarisiin operaatioihin. Yksityinen varainhankinta on keskittynyt pitkälti uusien kummien hankintaan, nykyisten kummien sitouttamiseen sekä kertalahjoitusten keräämiseen eettisessä lahjakaupassa ja katastrofivetoomusten avulla. Vaikka kausi oli haastava, uskollista kummia jatkaa kumppaneinamme ja kehitysmaiden lasten puolestapuhujina. Ohjelmaviestinnän tavoitteena on ollut kertoa suurelle yleisölle, kummeille, tukijoille ja päättäjille, miten työmme saa aikaan pysyviä muutoksia kehitysmaiden lasten elämässä. Medianäkyvyyttä ovat tuoneet lisäksi erityisesti kummien opintomatkat, joita järjestettiin ohjelmakaudella useita. Kehitysviestinnässä on viestitty lapsen oikeuksista ja lapsiköyhyyden syistä. Kehityspoliittisen vaikuttamistyön keskiössä ovat olleet omat vahvat ja aktiiviset kehitysyhteistyön asiantuntijat, käynnissä olevien prosessien vaikuttavuus sekä joukkovoima kumppanuuksien kautta. Yritysyhteistyössä olemme keskittyneet osallistavien innovaatioiden ja inklusiivisen liiketoiminnan kehittämiseen yhteistyössä suomalaisyritysten kanssa. Tämän tuloksena on syntynyt Weconomy Start -innovaatio-ohjelma yhteistyössä World Vision Intian, World Vision Lankan sekä Finpron ja Aalto-yliopiston kanssa. Järjestön talouden kehittämistä on jatkettu systemaattisesti vahvistamalla järjestelmiä, johtamista ja riskien hallintaa. Henkilökunnan määrä kauden alussa oli 42 henkilöä ja kauden lopussa 40 henkilöä. Sisällys 1. Lasten ohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 1.1 Suomen World Visionin ohjelmakausi Varainhankinta ja lahjoittajasuhteiden hoitaminen 1.3 Viestintä ja vaikuttaminen 1.4 Hallinto ja talous 2. Ohjelman toteutus kumppanimaissa Aasia 2.2 Afrikka 2.3 Latinalainen Amerikka 3. Ohjelmatyön painopistealueet 3.1 Nuorisotyöllisyys 3.2 Yritysyhteistyö 3.3 Vaikuttavuus 4. Ohjelmatyön läpileikkaavat teemat 4.1 Sukupuolten välinen tasa-arvo 4.2 Lasten oikeudet ja lasten suojelu 4.3 Vammaisuus 4.4 Ilmasto ja ympäristö 5. Humanitaarinen apu Liitteet

4 Lyhenteet ADAPT ADP BEAM CBO CSA CVA CWBI ECHO EU EFF FIBS FMNR FRSC LRRD UDHS SWV WV YK Analysis, Design and Planning Tool for Child Protection Area Development Programme, Aluekehitysohjelma Business with Impact Community Based Organization Climate Smart Agriculture Citizen Voice and Action, WV:n kansalaisvaikuttamisen malli Child Well-Being Indicator European Comission s Humanitarian Aid and Civil Protection department, Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto Euroopan Unioni Eco-Friendly Farming FIBS yritysvastuuverkosto Farmer Managed Natural Regeneration (World Visionin) Financial Reporting Service Centre Linking Relief, Rehabilitation and Development Uganda Demographic Household Survey Suomen World Vision World Vision Yhdistyneet kansakunnat

5 1. Lasten ohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 1.1 Suomen World Visionin ohjelmakausi Lasten ohjelman kausi käynnisti Suomen World Visionissa uuden strategiakauden. Tavoitteena oli sytyttää suomalaisia mukaan parantamaan pysyvästi kehitysmaiden lasten, heidän perheidensä ja yhteisöjen elämää ja panostaa erityisesti vaikuttavuuteen, kumppanuuksiin ja yhteisöihin. Vaikuttavuudella tarkoitamme ennen kaikkea haavoittuvimpien lasten hyvinvoinnin paranemista ja oikeuksien toteutumista. Sen eteen olemme työskennelleet kehitysyhteistyön ja -politiikan keinoin. Kumppanuudet niin yksityisten ihmisten, yritysten kuin julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ovat olleet tärkeä tuki tavoitteiden saavuttamisessa. Olemme rakentaneet yhteisöjä verkkoalustoille ja tapahtumien ja kohtaamisten kautta muun muassa sosiaalisen median, lähettiläsyhteistyön, mediakumppanuuksien ja korkeakoulu- ja yritysyhteistyön kautta. Olemme kehittäneet strategisen suunnitelmamme ja ohjelmatyömme vaikuttavuuden seurantaa määrätietoisesti. Yhteistyö medioiden kanssa on tuottanut tulosta. Sadat tuhannet suomalaiset ovat kuulleet työmme tuloksista. 119 kummia on käynyt tutustumassa kehitysyhteistyöhön kohdemaissa kolmen vuoden aikana ja puhunut kehitysyhteistyön puolesta paikallismedioissa ja verkossa. Kausi on ollut haastava taloustaantuman vuoksi. Siitä huolimatta uskollista kummia jatkaa kumppaneinamme ja kehitysmaiden lasten puolestapuhujina. Olemme vahvistaneet humanitaarisen avun osaamistamme ja toimintavalmiuttamme ohjelmakauden aikana. Uusia avauksia ovatkin ECHO-kumppanuussopimus Euroopan komission humanitaarisen avun toimiston kanssa sekä rahoitus Suomen ulkoasiainministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksiköltä (KEO-70) Itä-Afrikan pakolaisleireille. Olemme myös ennakkoluulottomasti kehittäneet monitoimijayhteistyön mallia Aalto-yliopiston, Finpron ja yritysten kanssa köyhyyttä vähentävän kestävän liiketoimintamallin luomiseksi ja järjestöosaamisen hyödyntämiseksi yritystoiminnassa kehittyvillä markkinoilla. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi, Lasten ohjelma , on ollut ohjelmakaudella työtämme ohjaava suunnitelma. Lasten ohjelma on oikeusperustainen, lasten hyvinvointiin tähtäävä ohjelmastrategia. Sen mukaisesti kehitysyhteistyömme on ollut perustaltaan lapsilähtöistä ja yhteisöperustaista. Lasten ohjelma on tukenut World Vision -verkoston yhteistä, globaalia tavoitetta lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvoinnista. Ohjelma on tukenut koko verkoston asettamia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita lasten hyvinvoinnin pysyväksi parantamiseksi perheissä ja yhteisöissä. Keskeisimmät tavoitteet ovat olleet: vähentynyt 0 5-vuotiaiden lasten infektioiden ja sairauksien määrä parantunut 0 5-vuotiaiden lasten ravitsemustila lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten funktionaalinen lukutaito parantunut lasten subjektiivinen hyvinvointi Suunnitelman mukaisesti SWV on tehnyt työtä kumppanimainaan Afrikassa Uganda ja Kenia, Aasiassa Intia ja Sri Lanka ja Latinalaisessa Amerikassa Peru ja Kolumbia. Tämän raportin luvussa 2 esitellään ja tarkastellaan kehitysyhteistyön toteutumista ja tuloksia näissä maissa. Kummit viettivät lokakuussa 2014 kaksi unohtumatonta viikkoa Perussa. Matkan aikana kummit tutustuivat El Salvadorin sekä Mosoq Ayullun aluekehitysohjelmiin. Matkan tunteikkain osuus oli kummilasten tapaaminen. SWV asetti Lasten ohjelman painopisteiksi nuorisotyöllisyyden, yritysyhteistyön ja vaikuttavuuden kehittämisen ja vahvistamisen. Ohjelmakauden saavutuksia näillä alueilla tarkastellaan raportin luvussa 3. Kansainvälisen WV-verkoston asettamista läpileikkaavista teemoista erityisen huomion kohteena ovat olleet sukupuolten välinen tasa-arvo, lasten oikeudet ja lasten suojelu, vammaisuus sekä ilmasto ja ympäristö. Ohjelmakauden saavutuksia näillä alueilla tarkastellaan raportin luvussa Varainhankinta ja lahjoittajasuhteiden hoitaminen Ohjelmakauden aikana yksityinen varainhankinta on pitkälti keskittynyt uusien kummien hankintaan, nykyisten kummien sitouttamiseen sekä kertalahjoitusten keräämiseen eettisen lahjakaupan ja katastrofivetoomusten kautta. Suomen World Visionin tavoitteena on jatkuvasti kehittää tapoja lahjoittaa ja kertoa niistä siten, että jokainen lahjoittaja löytää helposti hänelle sopivan tavan tukea kehitysyhteistyötä ja olla mukana auttamassa. Taloudellinen taantuma on vaikuttanut ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen ohjelmakauden aikana. SWV:n kummihankinta on hieman vaikeutunut ja kummimäärät lievästi laskeneet. Yksityisen varainhankinnan kannalta juuri kummius tukee kehitysyhteistyön edistämistä parhaiten. Onneksi kummit kokevatkin toimintansa hyväksi tavaksi vaikuttaa ja nähdä konkreettisia muutoksia. Näin ollen yksittäisten kummien keskimääräinen kummitulo on kuitenkin noussut. Myös yrityssektoria on aktiivisesti haastettu mukaan kehitysyhteistyöhön. Heikko taloudellinen tilanne ja yritysten huomion kiinnittyminen muun muassa kotimaisiin keräyskohteisiin on tehnyt yrityslahjoitusten keräämisestä haastavaa. Yritysyhteistyössä onkin keskitytty osallistavien innovaatioiden ja inklusiivisen liiketoiminnan kehittämiseen yhteistyössä suomalaisyritysten kanssa. Tämän tuloksena syntyi Weconomy Start -innovaatio-ohjelma yhteistyössä World Vision Intian, World Vision Lankan sekä Finpron ja Aalto-yliopiston kanssa. Ohjelma kehittämisek- 8 9

6 si saimme myös Tekesiltä yritysten tutkimus- ja kehittämisrahaa. Yhteistyön tuloksena syntyi toimintamalli, jonka kautta Suomen World Vision voi tuoda ohjelma-alueilleen uusia resursseja ja osaamista yksityiseltä sektorilta. Vuoden kestävässä Weconomy Start -innovaatio-ohjelmassa on tavoitteena, että yritykset kehittävät yhdessä World Visionin ohjelma-alueiden yhteisöjen kanssa ratkaisuja, jotka poistavat sosiaalisia, taloudellisia tai ekologisia ongelmia, tuovat lisää hyvinvointia köyhille yhteisöille sekä synnyttävät yrityksille uutta kannattavaa liiketoimintaa. Kampanjoissa ja muussa viestinnässämme pääpaino on aina lapsissa toimintatapamme mukaisesti. Varainhankinnassa ja lahjoittajaviestinnässä tuodaan esiin saavutettuja tuloksia, viestitään olemassa olevista tarpeista sekä kehitysyhteistyön avulla toteutettavista pysyvistä ratkaisuista haasteiden voittamiseksi. Lahjoittajien toivotaan kokevan, että SWV on läheinen, osallistava ja uudistava osa heidän jokapäiväistä elämäänsä. He vakuuttuvat, että apu menee perille ja se saa aikaan pysyviä muutoksia ihmisten elämässä. Tavoitteena on, että lasten hyväksi tehty työ antaa tukijoille niin kokonaisvaltaisen kokemuksen, että heistä tulee kehittyvissä maissa elävien lasten puolestapuhujia. Uusia kummeja on hankittu pääasiallisesti integroiduilla varainhankintakampanjoilla. Niissä ostetut ja ansaitut sekä omat ja kumppanien tarjoamat mediat ovat kaikki tärkeässä roolissa tehokkaan varainhankinnan toteuttamiseksi. Päämedioina on käytetty televisiota, radiota, lehtiä sekä internetiä. Myös omat mediat, kuten SWV-lehti ja uutiskirje sekä Facebook ovat tärkeitä viestintävälineitä. SWV:n hankealueille on järjestetty säännöllisesti kummien opintomatkoja sekä lähettiläiden ja muiden lahjoittajien mediamatkoja. Niiden avulla on saatu paljon näkyvyyttä medioissa. Matkoille osallistuvilta on edellytetty kummiudesta ja kehitysyhteistyöstä viestimistä matkan jälkeen. Matkoja on tehty vuosina Peruun, Intiaan, Sri Lankaan, Keniaan ja Ugandaan. Niille on osallistunut yhteensä 119 kummia. Tämä on tukenut hyvin lahjoittajaviestintää ja yksityistä varainhankintaa, sillä paikanpäällä nähty ja koettu on antanut vakuuttavan kuvan toiminnan vaikutuksista ja luotettavuudesta. Matkoilla käyneet kummit osaavat kertoa kehitysyhteistyöstä monipuolisesti ja henkilökohtaisesti. Olemme järjestäneet useita kummitapaamisia eri puolilla Suomea, joissa kummeilla on ollut mahdollisuus perehtyä syvemmin kehitysyhteistyöhön ja tekemäämme työhön. Kummeille on lähetetty myös entistä enemmän tietoa toiminnastamme, ja etenkin sähköistä tiedonvälitystä on viime vuosina vahvistettu. Sähköiset kanavat ovat kustannustehokas tapa tavoittaa kummien lisäksi muutkin tukijat ja lahjoittajat. Myös asiakkaiden tiedusteluihin vastaaminen esimerkiksi Facebookin kautta on lisääntynyt. Yhteistyökumppanuudet eri alojen yritysten, markkinointia suunnittelevien ja tuottavien tahojen sekä medioiden kanssa ovat tukeneet vahvasti varainhankintaamme. Näin olemme voineet parantaa näkyvyyttämme potentiaalisissa lahjoittajaryhmissä, yksityisen varainhankinnan kustannukset ovat pysyneet alhaisina ja olemme voineet ohjata mahdollisimman ison osa kerätyistä varoista ohjelmatyöhön. Kumppaneiden valinnassa on pyritty ensisijaisesti huomioimaan potentiaalisen kummikohderyhmän mielenkiinnon kohteet. Näin kumppaneiden hyödyntäminen myös kummihankinnassa on luontevaa ja helppoa. Olemme näkyneet muun muassa yhteistyökumppaneiden tapahtumissa ja medioissa. Kaikessa viestinnässä käytetään medioita, joissa varainhankinta tapahtuu kustannustehokkaasti. Käyttäjät ohjataan suoraan worldvision.fi-sivustolle. Verkkopalvelumme on tärkeä tiedonlähde, jossa on perusteellisesti informaatiota aluekehitysohjelmista ja kummiudesta. Pääosa ryhtyy lahjoittajaksi juuri verkkopalvelun kautta. Merkittävä osa kummeista aloittaa kummiuden ystävänsä suosituksesta, jolloin nykyisiä kummeja on aktivoitu viestinviejänä muun muassa kummimatka-arvonnan avulla. Ruotsinkielinen väestö on yksi tärkeä lahjoittajaryhmä, joka on huomioitu eri varainhankintatoimenpiteissä. Yhteistyö kansainvälisen World Vision -verkoston sisällä tehostaa ja kehittää varainhankinnan konsepteja. Muun muassa kummihankinnassa hyödynnetään tehokkaasti hyväksi todettuja kansainvälisiä konsepteja järjestelmien mahdollistamissa rajoissa. Ohjelmakauden aikana kummiutta on kehitetty hyödyntäen nykyteknologian mahdollisuuksia siten, että kummius ajankohtaistuu, kehittyy ja palkitsee jatkuvasti. Sisältömarkkinointia ja -viestintää sosiaalisessa mediassa on kehitetty digitaalisen strategian mukaisesti järjestön asiantuntijaprofiilin ja varainhankinnan vahvistamiseksi. Ohjelmakauden lopussa lähes kehitysmaan lapsella oli kummi Suomen World Visionin kautta. Vaikka kummimäärä on lievästi laskenut ja Suomen talous on heikentynyt, SWV:n kehitysyhteistyöohjelman omarahoituksen osuus on toistaiseksi pystytty pitämään vahvana koko ohjelmakauden ajan sen päätyen euroon. 1.3 Viestintä ja vaikuttaminen Lähettiläät Tomi Björck ja Paola Suhonen jakoivat osaamistaan ravitsemuskoulutuksissa Sri Lankassa ja elinkeinohankkeessa Perussa. Ohjelmakauden tavoitteena on ollut kertoa kokonaisvaltaisesti suurelle yleisölle, kummeille, tukijoille ja päättäjille, miten työmme saa aikaan pysyviä muutoksia kehitysmaiden lasten elämässä. Viestintätiimin vastuulla on ollut Suomen World Visionin identiteetin viestiminen ymmärrettävästi ja tehokkaasti niin, että yhä useammat suomalaiset innostuvat mukaan parantamaan pysyvästi lasten hyvinvointia. Kotimaassa on lisätty suomalaisten tietoutta ja myönteistä suhtautumista kehitysyhteistyöhön sekä lapsen oikeuksien toteutumiseen. Tiimi on keskittynyt tuottamaan kiinnostavia viestejä lapsen oikeuksista, kehityskysymyksistä, lapsiköyhyyden syistä sekä sen poistamiseen tähtäävästä työstä. Uusilla strategisilla valinnoilla on pyritty tavoittamaan ryhmiä, joita perinteinen kehitysviestintä ei tavoita. Ohjelmaviestintä Ohjelmakaudella on tehty useita uusia avauksia, joiden tavoitteena oli lisätä viestinnän nopeutta ja näkyvyyttä. Näitä ovat muun muassa digitaalisen videotuotannon lisääminen ohjelmatyöstämme sekä sosiaalisen median, erityisesti Facebookin ja Twitterin, tehokkaampi haltuunotto. Videoita on tuotettu muun muassa Keniasta, Ugandasta sekä Intiasta, missä dokumentoitiin laajasti 2012 joulukuussa päättyneen Ambegaonin aluekehitysohjelman tuloksia. Ohjelmakaudella on panostettu myös perinteisten viestintäkanavien kuten verkkosivujen, kummien vuosikirjeiden, WV-lehden sekä sähköisen uutiskirjeen kehittämiseen. Lisäksi ohjelmakaudella on uudistettu World Visionin blogi. Alkuvuodesta 2013 Suomen World Vision nimitti kolme uutta lähettilästä: suunnittelija Paola Suhosen, ravintoloitsija Tomi Björckin ja näyttelijä Risto Kaskilah

7 den. Kunnialähettiläänä jatkoi satusetä ja kirjailija Wilson Kirwa. Lähettiläiden mukanaolo on tuonut viestinnälle uudenlaisia alustoja. Suhonen suunnitteli ja toteutti yhteistyössä perulaisten käsityöläisnaisten kanssa neulemalliston, jolla oli elinkeinoa tukeva vaikutus naisten yhteisössä. Tomi Björck vieraili Sri Lankassa ja osallistui perheille järjestettäviin ravitsemuskoulutuksiin. Kaikkien lähettiläiden avulla on saatu runsaasti näkyvyyttä Suomen World Visionin työn teemoille. Uudet lähettiläät julkistettiin Suomen World Visionin 30-vuotisjuhlassa tammikuussa Musiikkipainotteinen juhla toi yhteen järjestön tukijoita ja kumppaneita vuosien varrelta. Ohjelmakaudella on tehty aktiivista yhteistyötä viestimien kanssa aina isoista mediataloista freelance-toimittajiin. Yhteistyö ja toimittajavierailut kentälle ovat tuoneet paljon näkyvyyttä järjestön kehitysyhteistyön teemoille sekä työn tuloksille muun muassa MTV3:n ja Ylen ajankohtaisohjelmissa, Helsingin Sanomissa sekä aikakauslehdissä. Medianäkyvyyttä ovat tuoneet erityisesti kummien opintomatkat, joita järjestettiin ohjelmakaudella useita. Matkalla mukana olleet kummit toimivat aktiivisesti työn ja kummiuden puolestapuhujina niin mediassa kuin kotiseuduillaan. Kehitysviestintä Kehitysviestinnässä on viestitty lapsen oikeuksista ja lapsiköyhyyden syistä. Erityisesti on keskitytty lasten terveyteen ja lapsikuolleisuuteen World Visionin globaalin Child Health Now -kampanjan sekä järjestön oman lapsikuolleisuus-kampanjan yhteydessä. Kansainvälisen kampanjan teemoja sekä siihen liittyviä raportteja ja tutkimuksia on hyödynnetty aktiivisesti mediatiedotuksessa sekä sosiaalisessa mediassa. Viestintää humanitaarisista kriiseistä ja katastrofityöstä on tehostettu ja niihin liittyvässä tiedotuksessa hyödynnetty entistä enemmän kansainvälisen verkoston tuottamia materiaaleja ja palveluita. SWV on myös aktiivisesti mukana World Visionin globaalin verkoston viestinnän kehittämistyössä. Ohjelmakauden aikana valmistui muun muassa verkoston globaali viestintästrategia sekä sen jalkauttamisaikataulu. Yhteistyötä erilaisten kumppanien kanssa on vahvistettu pitkin ohjelmakautta. Viestinnällistä yhteistyötä tehtiin muun muassa Weconomy Start -yritysten sekä toisten järjestöjen kanssa - erityisesti kehityspolitiikkaan liittyvissä aiheissa. Lisäksi yhteistyö jatkui Joulupukkisäätiön kanssa. Kehitysviestinnässä huomioitiin keskeiset YK:n teemapäivät, erityisesti Lapsen oikeuksien päivä, vesipäivä sekä kansainvälinen naistenpäivä, joiden ympärille rakennettiin viestintäkokonaisuuksia. Asiantuntija- ja mielipidekirjoituksia tuotettiin entistä enemmän. Viestintä on tukenut myös oman organisaation osaamista järjestämällä Wiestintäakatemian puitteissa koulutusta eri aiheista. Asiantuntijat osallistuivat mediavalmennuksiin ja koulutusta tarjottiin kulttuurien välisestä viestinnästä, esiintymisestä sekä sosiaalisen median käytöstä. Parhaimmillaan jopa 90 prosenttia lapsista saa ohjelmaalueillamme perusrokotukset. Vaikuttaminen Vaikuttamistyö nähdään SWV:ssä lasten hyvinvointia ja oikeuksia edistävänä yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteiden hoitamisena. Vaikuttamistyötä tehdään Suomessa, kumppanimaissa ja globaalisti kansainvälisen World Vision -verkoston koordinoimana muun muassa YK:ssa ja Euroopan unionissa. Kolme strategista painopistettä on ohjannut Suomen World Visionin kehityspoliittista vaikuttamistyötä ohjelmakaudella: omien vahvojen ja aktiivisten asiantuntijoiden rooli, vaikuttavuus käynnissä olevissa prosesseissa sekä joukkovoima kumppanuuksien kautta. SWV:n asiantuntijat ovat osallistuneet keskusteluun kehitysyhteistyöstä niin asiantuntijapiireissä kuin julkisilla foorumeilla ja medioissa. Olemme vaikuttaneet keskeisissä kansainvälisissä prosesseissa kuten kestävän kehityksen Rio sekä kestävän kehityksen tavoitteiden Post-2015-prosesseissa, joissa olemme tehneet yhteistyötä globaalin World Vision -verkoston ja suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kanssa. SWV on vuosien varrella kartuttanut asiantuntemustaan lasten oikeuksista ja osallistumisesta, vammaiskysymyksistä, sukupuolten välisestä tasa-arvosta, lasten ja äitien terveydestä, esi-, perus- ja ammattikoulutuksesta, kansalaisvaikuttamisesta sekä ympäristö- ja ilmastokysymyksistä. Asiantuntijamme ovat toimineet World Vision -verkoston asiantuntijayhteisöissä, ja he vaikuttavat verkoston kantoihin muun muassa lapsen oikeuksissa ja suojelussa, vammaisten tyttöjen ja poikien oikeuksissa sekä tasa-arvokysymyksissä. Globaali vaikuttavuutemme asiantuntijoidemme kautta on suurempi kuin kokomme tai rahallinen kontribuutiomme verkostossa. Muun muassa koko verkoston vammaisinkluusiostrategian luomisessa SWV:llä oli ohjelmakaudella keskeinen rooli. Child Health Now, globaali lasten ja äitien terveyskampanja on ollut merkittävä World Vision -verkoston ponnistus kuluneiden vuosien aikana. Kampanja on mobilisoinut lapsia, nuoria ja aikuisia toimimaan alle 5-vuotiaiden terveyden ja ravitsemuksen hyväksi paikallisesti ja globaalisti. Suomessakin toteutimme Nosta, postaa, vaikuta -kampanjan sosiaalisessa mediassa syksyllä Osanotto täällä jäi vaatimattomaksi, koska haastoimme ihmisiä vain sosiaalisen median keinoin, mutta globaalisti useat miljoonat ihmiset ovat kolmen vuoden aikana antaneet tukensa lasten oikeudelle terveyteen. Osallistujien viestit on toimitettu YK:n pääsihteerille Ban Ki-moonille. World Vision on julkaissut useita raportteja lasten ja äitien terveydestä. Esimerkiksi The Killer Gap (2013) käsitteli terveyseriarvoisuutta maailman eri maissa ja Post-2015 goals for children: Stop at nothing (2014) haavoittuvien lasten saattamista kestävän kehityksen tavoitteiden keskiöön. Olemme tiedottaneet raporteista ja toimittaneet niiden viestejä päätöksentekijöille, jotta Suomi ajaisi lasten ja äitien terveyttää kestävän kehityksen tavoitteisiin. Yksikään YK:n vuosituhattavoite ei ole täyttynyt hauraissa maissa ja ympäristöissä elävien lasten elämässä. Näiden lasten ja muiden kaikkein haavoittuvimpien lasten oikeudet tulee ottaa vahvasti kestävän kehityksen tavoitteisiin seuraavalle viidelletoista vuodelle. World Vision on ajanut erityisesti lasten terveyttä, ravitsemusta ja suojelua sekä ennaltaehkäistävien lapsikuolemien nollatavoitetta YK:n vetämässä Post-2015-prosessissa niin Kenian, Intian, Nicaraguan, jne kansallisissa konsultaatioissa kuin Suomen ulkoministeriön sidosryhmäkuulemisissa ja New Yorkin kokoushuoneissa. Suomessa olemme olleet suoraan yhteydessä virkamiehiin ja poliittisiin päätöksentekijöihin sekä tehneet yhteistyötä järjestöjen Post-2015 Taskforcen kanssa. Vaikuttamistyöstä huolimatta lapset ja heidän nykyisyytensä ja tulevaisuutensa ovat edelleen sivuosassa globaalilla kokonaisagendalla, vaikka Open Working Groupin tavoitteissa suojelua, kuolleisuutta ja terveyttä onkin huomioitu. Lapsijärjestöt tekevät läheistä yhteistyötä kehityspolitiikassa. Pelastakaa lapset, Allianssi ja SWV lähettivät kes

8 tävän kehityksen Rio +20 -kokoukseen Rio de Janeiroon vuonna 2012 yhteisenä edustajanaan nuorisodelegaatti Cecilia Pellosniemen. Lapsen oikeuksiin ja yritystoimintaan liittyen olemme tehneet yhteistyötä Plan Suomi säätiön, Pelastakaa lasten ja Unicefin kanssa laatimalla yhteisiä lausuntoja työ- ja elinkeino- ja ulkoministeriölle Ruggien periaatteiden (ihmisoikeudet ja yritystoiminta) toiminnallistamisesta Suomessa. Järjestimme aiheesta yhdessä aamiaistilaisuuden kansanedustajille eduskunnassa loppuvuodesta Yhteistyötä lapsen oikeuksien ja yritystoiminnan tiimoilta on tarkoitus jatkaa uuden eduskunnan käynnistettyä työskentelynsä vuonna Weconomy-ohjelmasta saatuja kokemuksia kauppa- ja kehityspoliittisia tavoitteita tukevasta kestävästä liiketoiminnasta on aktiivisesti jaettu yritysten, ministeriöiden, yliopistojen ja kansalaisyhteiskunnan foorumeilla. SWV on vaikuttanut Team Finland -verkostossa kansalaisyhteiskunnan edustajana ja Tekesin ja ulkoministeriön kansallisen BEAM Business with impact -ohjelman synnyttämisessä. Olemme edistäneet kauppa ja kehitys -kysymyksissä innovatiivisia kumppanuuksia elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen, tutkimuslaitosten ja valtiollisten toimijoiden välillä Weconomy-kokemusten pohjalta ja pyrkineet luomaan uutta tilaa järjestöjen ruohonjuuritason osaamiselle ja roolille. SWV on osallistunut aktiivisesti eduskunnan Perjantairyhmään, joka kokoaa yhteen eduskunnan Väestö ja kehitys -ryhmän kansanedustajia, kehitys- ja asiantuntijajärjestöjä sekä ulkoministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoita. Kehityspoliittisen toimenpideohjelman valmistuttua ryhmä valitsi erityiseksi seurannan kohteeksi läpileikkaavat tavoitteet eriarvoisuuden vähentämisestä ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Reilun kahden vuoden aikana on järjestetty seitsemän kehityspoliittista dialogia. Yhteisen pöydän ääreen on kokoontunut toimijoita, jotka eivät perinteisesti keskustele keskenään kehitysyhteistyöstä yrityksiä, monenvälisiä järjestöjä, virkamiehiä, konsultteja, tutkijoita, järjestöjä. Dialogisarjan ensimmäinen vaihe päätettiin pyöreän pöydän keskustelulla alkuvuonna Silloin todettiin, että tämän tyyppinen toimijat yhteen tuova käytäntö on hyödyllinen ja rakentaa yhteistyötä ja ansaitsee jatkoa. Euroopan unionin kehityspolitiikkaan olemme vaikuttaneet yhteistyössä Euroopan World Vision -toimistojen ja Brysselissä sijaitsevan World Vision EU Representation -toimiston kanssa. Toteutimme Euroopan parlamenttivaalien alla vuonna 2014 kampanjan, jossa haastoimme kaikissa Unioniin kuuluvissa World Visionin -maissa ehdokkaita ryhtymään lapsen oikeuksien puolustajiksi Euroopan unionissa (Child Rights Champions). Suomalaisista valituksi tulleista edustajista viisi tarttui haasteeseen ja on sitoutunut EU:n sisä- ja ulkopolitiikassa edistämään lapsen oikeuksia. Yhteistyötä edustajien kanssa jatketaan. Kampanjaa ja lapsen oikeuksien manifestia ovat olleet toteuttamassa yhteistyössä 14 järjestöä. Ohjelmakaudella SWV on ollut mukana Kepan kampanjoissa, Kehyksen hallituksessa, työryhmissä ja seminaareissa sekä Vastuullinen lahjoittaminen ry:ssä puheenjohtajana. SWV on toiminut aktiivisesti myös Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä, Suomen ekumeenisessa neuvostossa, Vastuullisen yritystoiminnan FIBS-verkostossa, Nuorisoverkostossa ja Lastensuojelun keskusliiton kansainvälisten asioiden neuvottelukunnassa. Myös kaikissa SWV:n kumppanimaissa tehdään kansalaisvaikuttamista. World Visionin oma erityinen kansalaisvaikuttamisen toimintamalli tunnetaan nimellä Citizen Voice and Action (CVA). Tavoitteena on joko vaikuttaa kansallisen tason tai aluehallinnon budjetointiin kuten tehdään jo Ugandassa, Keniassa ja Perussa tai oikaista yksittäinen ongelma esimerkiksi kylätasolla. Kansalaisvaikuttamisella on saatu parannettua opetuksen puitteita, terveydenhuoltoa sekä lainvalvontaa. Esimerkiksi Ugandan Busiassa on kansalaisvaikuttamisen avulla saatu laajennettua alueen terveyskeskusta, keskukseen lisää henkilökuntaa ja leikkaussali avattua. Intiassa Sagarin alueella kansalaisvaikuttamisella on katkaistu valtion kouluruokailuun tarkoitettujen rahojen väärinkäyttö. 1.4 Hallinto ja talous Talous ja talouden riskinhallinta Suomen World Visionin talouden kehittämistä on jatkettu systemaattisesti vahvistamalla järjestelmiä, johtamista ja riskien hallintaa. Prosesseja kehitetään edelleen tukemaan organisaation tarpeita ja vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin. World Vision -verkoston taloushallinto on tehokasta ja luotettavaa. Hallintoa valvotaan ja tarkastetaan säännöllisesti sekä sisäisesti että ulkopuolisten toimesta. Verkoston käytössä on jatkuvasti kehittyviä yhteisiä tietokantoja ja työkaluja, kuten hankkeiden budjetti- ja rahoitussitoumustietokanta sekä talousraporttitietokanta. Taloushallintoa helpottaa huomattavasti se, että Suomen ja kohdemaiden World Vision -toimistot käyttävät yhtenäisiä järjestelmiä. Haasteena on ohjelman vuosiraportointikauden ja tilikauden eriävyys. Ohjelmien ja hankkeiden suunnitelmat ja budjetit laaditaan ja päätetään kahdenvälisesti SWV:n ja kumppanimaan World Visionin kesken. Strategiaa ja resurssien kohdentumista tarkistetaan alueellisissa työryhmissä (Regional Working Groups), joissa Euroopalla on 1 2 edustajaa. Budjettisitoumukset tehdään dollareina ja teemme kurssisuojaukset mahdollisimman varhain kurssiriskien minimoimiseksi ja ennustettavuuden varmistamiseksi. SWV:n valtionavustuksella rahoitetuissa ohjelmissa ja hankkeissa noudatetaan kalenterivuosisykliä, joka poikkeaa kansainvälisen verkoston käyttämästä syyskuun lopussa päättyvästä tilikaudesta. Kaikissa ohjelmissa ja hankkeissa suoritetaan seuraavat tarkastukset: Kalenterivuoden tapahtumiin kohdistuva tarkastus ulkopuolisen tilintarkastustoimiston toimesta vuosittain World Visionin tilikauden tapahtumiin kohdistuva tarkastus ulkopuolisen tilintarkastustoimiston toimesta World Visionin sisäiset tarkastukset kansallisiin toimistoihin, ohjelmiin ja hankkeisiin Saamme etukäteen tiedon ohjelmamaihimme tehtävistä World Visionin sisäiseen tarkastuksen tekemistä tarkastuksista ja voimme tarvittaessa kertoa toiveitamme tarkastuskohteista. Kaikki tarkastusraportit ovat myös Suomen World Visionin käytettävissä. Toimistoihimme tehdään myös muutaman vuoden välein lähinnä hallintoon kohdistuva laaja vertaisarviointi eli Peer Review. Siitä saamme arvokasta tietoa tarvittavista kehittämiskohteista. Edellä kuvatun lisäksi vuonna 2012 toteutettiin Suomen ulkoministeriön toimesta säännönmukainen erityistilintarkastus, jonka operatiivisesti toteutti KPMG. Tarkastuksessa oli kyse Suomen World Visionin vastaanottaman valtionavustuksen hallinnoinnin tarkastamisesta. Tarkastus suoritettiin vuosilta ja se toteutettiin Suomessa, Keniassa ja Sri Lankassa. Manilassa sijaitseva kansainvälisen World Visionin Financial Reporting Service Centre (FRSC) palvelee koko järjestöä kehittämällä yhtenäistä talousraportointia ja toteuttamalla taloushallinnon laadun analyyseja. Se seuraa kansallisten toimistojen, tukitoimistojen ja ohjelmien taloustietojen oikeellisuutta, kokoaa niistä yhteenvetoja ja analysoi niitä eri toimistojen työn, päätöksenteon ja strategisten päätösten tueksi. SWV:n toiminnassa seurataan ja vahvistetaan koko ajan kumppaneiden taloushallinnon kapasiteettia sekä koulutetaan ja ohjataan hankkeiden henkilökuntaa valtionavustuksella rahoitettujen hankkeiden ja ohjelmien taloushallinnon erityisvaatimuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään edelleen uusien yhteistyökumppanien mukaan ottamiseen, ohjelmien ja hankkeiden käynnistysvaiheisiin sekä henkilökunnan vaihtumiseen ohjelmissa ja ohjelmamaissa. Suomen World Vision on itsenäinen suomalainen järjestö ja rekisteröity yhdistys, jota johtaa ja valvoo hallitus. Suomen World Visionin hallitusta täydennetään yhdistyksen kevätkokouksessa hallituksen puheenjohtajan esityksestä hallituksen kokonaistavoiteprofiilin sekä hallituksen itsearvioinnin pohjalta. Henkilöstö Ohjelmakauden aikana henkilöstön määrä on pysynyt käytännössä lähes samana, joskin pitkällä aikavälillä suunta on hienoisesti laskeva. Henkilöstön vaihtuessa ja sijaistuksia suunniteltaessa jokaista rekrytointitarvetta on harkittu tarkkaan. Henkilökunnan määrä kauden alussa oli 42 henkilöä ja kauden lopussa 40 henkilöä, joista neljä määräaikaisella ja kolme osa-aikaisella sopimuksella. Lisäksi järjestömme on pyrkinyt ottamaan harjoittelijoita, siviilipalvelusmiehiä ja työkokeiluun osallistuvia eri tiimien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Ohjelmakauden aikana ohjelmatiimissä on panostettu uusien osaamisalueiden kehittämiseen. Vuonna 2012 käynnistettiin Weconomy-innovaatio-ohjelma, josta on kolmen vuoden aikana kehittynyt varteenotettava osa uudenlaista ohjelmatoimintaa syksyllä SWV rekrytoi ensimmäisen humanitaarisen apuun keskittyvän työntekijän. Tulokset humanitaarisen avun saralla ovat jo 1,5 vuodessa olleet rohkaisevia etenkin Kenian ja Ugandan pakolaisleirien vammaisten auttamisessa. Työhön liittyvät vaatimukset muuttuvat jatkuvasti, joten organisaatiota on pyritty kehittämään järjestön strategisia painopistealueita seuraten. Työyhteisön kehittämistarpeiden kartoittamiseen on saatu apua muun muassa kansainvälisen verkoston vuosittaisista henkilöstökyselyistä, johdon 360-kehittämisanalyyseistä sekä työterveyshuollon seurantaraporteista. Syksyllä 2014 ohjelmatiimissä käynnistettiin työtehtäviin liittyvä muutosprojekti yhteistoimintaneuvottelun luvun 6 mukaisin perustein, jotta uuden kumppanuusohjelman tavoitteet saavutettaisiin entistä paremmin ja tehokkaammin ja sektoraaliset ja toiminnalliset kehittämisalueet vahvistuisivat. Uuteen ohjelman toimintamalliin siirryttiin alkuvuodesta

9 Taulukko 1: Ohjelmatiimin asiantuntijuuden ja osaamisen osa-alueita YDINOSAAMINEN : Kehitysyhteistyön tuntemus Kehityspolitiikan tuntemus Hankehallinnoinnin osaaminen Talousseuranta ja talousosaamisen perusteet Projektien hallinta Varainhankinta Humanitaarinen avun toimintaperiaatteet, siviilikriisinhallinta Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja voimaannuttaminen Demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen Uskonnollisen kontekstin ja arvopohjan ymmärtäminen ERITYISASIANTUNTIJUUS: Lapsen oikeudet ja lapsen suojelu Sukupuolten välinen tasa-arvo Vammaisten oikeudet ja vammaisinkluusio MUUT OSAAMISALUEET: Terveydenhuolto Vesihuolto ja sanitaatio Ravitsemus Hiv ja aids Päihteet ja mielenterveys Opetus ja kasvatus Varhaiskasvatus Nuorisotyöllisyys ja ammatillinen koulutus Maatalous (sis. kalastus) Metsäpolitiikka ja -hallinto Ympäristöpolitiikka ja -hallinto, ympäristökasvatus Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kestävän taloudellisen kehityksen osaaminen ja taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen Yritysyhteistyö Rauhanrakentaminen ja konfliktien ratkaisu Katastrofien ehkäisy ja valmius (aluekehitysohjelmien sisällä) Grants ja julkisen rahoituksen osaaminen Weconomy osallistavat innovaatiot ja inklusiivinen liiketoiminta 16

10 2. Ohjelman toteutus kumppanimaissa Toteutimme ohjelmakaudella kehitysyhteistyötä Aasiassa Intiassa ja Sri Lankassa, Latinalaisessa Amerikassa Perussa ja Kolumbiassa sekä Afrikassa Ugandassa ja Keniassa. Kehitysyhteistyömme pääasiallisin muoto ovat olleet aluekehitysohjelmat (Area Development Programme), joita ohjelmakaudella oli käynnissä 20. Niistä Intian Ambegaonin ohjelma päättyi vuoden 2012 lopussa. Aluekehitysohjelmat toimivat rajatulla maantieteellisellä alueella, joka kattaa yleensä yhden piirikunnan (district) tai vastaavan hallinnollisen aluekokonaisuuden ja näiden alueiden sisällä köyhimmät ja kehittymättömimmät kylät ja yhteisöt. Hyödynsaajien määrä yhdessä aluekehitysohjelmassa vaihtelee noin ja ihmisen välillä. Ohjelmat kestävät tavallisesti vuotta. Aluekehitysohjelma hyödyttää jopa ihmistä. Aluekehitysohjelmien sijainti on valittu kumppanimaiden World Vision -toimistojen suositusten perusteella siten, että ne toimivat kyseisen maan kaikkein köyhimmillä ja haavoittuvimmilla alueilla. Aluekehitysohjelmilla on oma paikallinen tiiminsä, jota vetää tiiminjohtaja (ADP Manager). Huomionarvoista on se, että tiimien työntekijät asuvat ja elävät aluekehitysohjelmien toiminta-alueella ja monitoroivat näin jatkuvasti oman asuinalueensa tilannetta, kehitystä ja avun perillemenoa. Aluekehitysohjelmat koostuvat projekteista, joista yleisimpiä ovat: Elinkeinojen kehittämisprojekti Terveysprojekti Koulutusprojekti Kummiprojekti (osassa ohjelmia) Elinkeinojen kehittämisprojektit ovat sisältäneet esimerkiksi maanviljelyn kehittämistä sadeveden keräämisja kastelujärjestelmien rakentamisen ja uusien viljelylajikkeiden ja luonnonmukaisen viljelyn käyttöönoton avulla. Olemme tukeneet myös kasvavassa määrin erilaista osuuskunta- ja yrittäjyystoimintaa. Terveysprojektien keskiössä on ollut odottavien äitien ja alle 5-vuotiaiden lasten terveys, erityisesti aliravitsemuksen kitkeminen. Puhdas vesi ja sanitaatio ovat olleet myös keskeinen osa aluekehitysohjelmien terveysprojekteja. Erityisesti Afrikan ohjelmissa tärkeällä sijalla on ollut hiv ja aids -työ. Koulutusprojekteissa olemme keskittyneet erityisesti esi- ja peruskoulutuksen laadun ja oppimistulosten kohentamiseen sen sijaan, että olisimme tarkastelleet vain koulun aloittaneiden ja läpäisseiden tyttöjen ja poikien määriä. Formaalin kouluopetuksen rinnalla olemme järjestäneet kaikissa ohjelmissamme elämäntaito-opetusta ja -kasvatusta (life skills) lasten kerhoissa. Nuorten ammatillisen koulutuksen ja työllistymisen eteen olemme toimineet sekä ohjelmien koulutus- että elinkeinoprojekteissa (ks. luku 3.1). Kaikissa aluekehitysohjelmissa on laadittu valmiussuunnitelma erilaisista kriiseistä ja katastrofeista selviytymisen varalle. Taulukko 2: Aasian ohjelmatoiminta Intia Aluekehitysohjelmien lisäksi toteutamme mahdollisuuksien mukaan lyhyempiä, temaattisia erityishankkeita, joiden tärkein tavoite on uusien toimintamuotojen kehittäminen myöhemmin skaalattaviksi. Tällä ohjelmakaudella erityishankkeita on ollut käynnissä kaksi. Ohjelmien ja hankkeiden väli- tai loppuevaluaatioita tehtiin vuonna 2012 neljä, vuonna 2013 peräti yhdeksän ja vuonna 2014 neljä. Evaluaatioraporttien tiivistelmät ovat raportin liitteenä. 2.1 Aasia Intia Intiassa Suomen World Visionilla on viisi kehitysohjelmaa, joista neljä toimii Intian syrjäisellä maaseudulla ja Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Ambegaon, aluekehitysohjelma Rajnandgaon, aluekehitysohjelma Hoshangabad, aluekehitysohjelma Indore, aluekehitysohjelma Maatalous, naisten oikeudet, terveys, koulutus Luonnonmukainen maatalous, perusopetus, äitien ja lasten terveys Äitien ja lasten terveys, naisten oikeudet, koulutus Toimeentulo, nuorisotyöllisyys, terveys, koulutus Yavatmal, aluekehitysohjelma Toimeentulo, kansalaisvaikuttaminen * Sagar, aluekehitysohjelma Inklusiivinen kehitys ja vammaisuus, erityishanke Sri Lanka Maatalous, naisten oikeudet, koulutus, äitien ja lasten terveys ja ravitsemus Vammaisuus Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Kalpitiya, aluekehitysohjelma Ehetuwewa, aluekehitysohjelma Koulutus, lasten terveys, ympäristöystävällinen maatalous Koulutus, lasten terveys, toimeentulo *Yavatmalin ohjelma siirretään Intian World Visionin rahoitettavaksi vuoden 2016 alusta lukien

11 yksi Indoren slummissa. (Kuudes ohjelma, Ambegaon, päättyi vuonna 2012.) Ohjelmat sijaitsevat Keski-Intiassa, joka on inhimillisen kehityksen mittarein jäänyt pahasti jälkeen muun maan kehityksestä. Ohjelma-alueiden väestössä on monia alkuperäis- ja vähemmistökansoja. Köyhyyttä syventää vahva kastijako ja epäsuhtainen maanomistus, mikä on johtanut myös jännitteisiin ja väkivaltaan alueella. Intian World Visionin toteuttamissa oh- Intialainen maanviljelijä Prabmakas Vitthal Thakre sai Suomen World Visionilta lahjoituksena puolet kastelulaitteen hinnasta ja maksoi itse toisen mokoman. Maasta nousee nyt limittäin ja lomittain kurkumaa, inkivääriä, okraa, tomaatteja ja pinaattia. Parantuneen toimeentulon ansiosta on pystytetty kivitalo, keittöpuutarha, komposti, varasto ja hankittu lehmiä sekä kustannettu tyttäret lukioon. Ja pakkohan hyvää on jakaa. Tänään Prabmakes perehdyttää uusia viljelijöitä inkiväärituotannon saloihin. Kaikki tämä alkoi yhdestä sadettajasta. jelmissa on työskennelty köyhistä köyhimpien toimeentulon, ruokaturvan sekä lasten terveyden ja koulutuksen parantamiseksi. Samalla olemme myös edistäneet vammaisten ihmisten sekä naisten ja tyttöjen asemaa. Ohjelmamme toimivat yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa ja yhteistyöllä on saatu valtion palveluja kyliin, joissa ne eivät aiemmin toimineet. Työmme on integroitua ja monisektoraalista. Ravitsemus ja terveys vaikuttavat lasten koulumenestykseen, maanviljelyllä ja yrittäjyydellä tuetaan vanhempien kykyä huolehtia lastensa tarpeista ja koulutuksesta. Lisäksi tukemalla kyläyhteisöjen organisoitumista intressiryhmiksi ja kouluttamalla ryhmiä varmistamme työmme jatkuvuuden ja parannamme kestävyyttä. Köyhien perheiden toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi olemme kouluttaneet maanviljelijöitä, monipuolistaneet viljelylajikkeita, tukeneet kastelua ja luomuviljelyyn siirtymistä. World Vision on tukenut yli 700 henkilöä pienyrityksen perustamisessa sekä mobilisoinut erityisesti naisia oma-apuryhmien jäseniksi. World Vision valitsee ensisijaisiksi hyödynsaajiksi varallisuuskartoituksen perusteella köyhistä köyhimpiin lukeutuvia perheitä tai haavoittuvassa asemassa olevia leskiä, maattomia ja vammaisia ihmisiä. Ohjelmiimme on vuoden 2014 loppuun mennessä perustettu yhteensä oma-apuryhmää. Ryhmille tarjottava koulutus ja niiden hätätilanteessa antamat pienlainat hyödyttävät lähes perhettä eli jopa ihmistä. Myös luomuviljelyn edistäminen takaa aiempaa vakaamman taloudellisen pohjan pienviljelijöille. World Vision on tukenut viljelijöitä koulutuksin ja välinein esimerkiksi kolmen vuoden aikana yli perhettä sai koulutuksen ja tarvikkeet ruokaturvaa tukevan kotipuutarhan perustamiseen. Nuorten jatkokoulutus ja työllistyminen väkirikkaassa, yhdessä maailman nuorimmista maista on suuri haaste. Olemmekin tukeneet nuoria järjestämällä ammatinvalinnanohjausta sekä köyhien perheiden lasten ammattikoulutusta. Äitien ja lasten ravitsemus ja terveys on ohjelmatyömme keskiössä Intiassa, vaikuttavathan ne kaikkiin muihin kehitysponnistuksiin, kuten lasten koulutukseen ja tulevaisuuteen monin tavoin. Lasten rokotussuoja on noussut ohjelmakauden alun prosentista 90 prosentin tuntumaan kaikissa ohjelmissa, valtaosa synnytyksistä tapahtuu turvallisesti ja kohtalokkaat sairaudet, kuten malaria ja ripuli, ovat vähentyneet. Ohjelmakauden alussa jopa yli 60 prosenttia ohjelmaalueiden lapsista oli alipainoisia köyhyydestä ja alhaisesta tietoisuudesta johtuen. Sitä on saatu laskettua prosenttiin ohjelmasta riippuen. Aliravitsemuksen peruuttamattomien seurausten vuoksi sen kitkeminen on yksi ohjelmiemme prioriteeteista. Kaikki yhteisöjen alle 5-vuotiaat aliravitut lapset on rekisteröity tuellamme valtion terveydenhuoltojärjestelmään ja heidät pyritään kuntouttamaan normaalipainoisiksi lähes aliravittua lasta osallistui ravitsemuskoulutuksiimme ja kuntoutukseen. Kylien sanitaatiota on parannettu rakentamalla käymälöitä sekä järjestämällä hygieniakoulutusta tuhansille ihmisille. Koska vastasyntyneiden terveydentila on riippuvainen äitien terveydestä, vuosittain tuhannet naiset ja tytöt saivat terveyskoulutusta Unicefin kehittämän Facts for Life -kurssin mukaisesti. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen saatavuus ja laatu ovat keskeisellä sijalla ohjelmissamme. World Visionin tuella on korjattu esikouluja, tuettu ilmaisen ruokailun toteutumista sekä koulutettu lastentarhanopettajia. Peruskoulun aloittaa yli 90 prosenttia lapsista, mutta opetuksen heikko laatu on edelleen suuri ongelma. Vuosienkaan opintien jälkeen lapsi ei usein osaa lukea tai kirjoittaa edes auttavasti. Ohjelmissamme painotetaan entistä enemmän lasten oppimistuloksia ja niiden lasten tukemista, jotka ovat vaarassa tippua koulusta kokonaan. Vuosien aikana lähtötasomittauksissa heikot tulokset saanutta lasta pääsi osallistumaan World Visionin järjestämään puolen vuoden mittaiseen tukiopetukseen. Tukiopetusta saaneet koululaiset ovat menestyneet kokeissa huomattavasti aiempaa paremmin aliravittua lasta on saanut apua. Tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä tai sen uhka on edelleen keskeinen syy tyttöjen koulutien katkeamiseen peruskouluun. Olemme hankkineet tytöille pyöriä koulumatkoja varten, opastaneet lapsia ja vanhempia koulutuksen merkityksestä sekä vahvistaneet paikallisia lastensuojelumekanismeja. Viiden ohjelman alueella on perustettu 99 lastensuojelukomiteaa, joissa on mukana lapsia, vanhempia, viranomaisia ja kyläpäättäjiä. 286 perustetussa lastenkerhossa yli lasta pääsee opiskelemaan lastenoikeuksia ja elämäntaitoja (Life skills). Tukemalla paikallista vaikuttamistyötä on saatu muun muassa kitkettyä korruptiota esi- ja peruskouluruokailusta sekä lisää opettajia kouluihin

12 Haasteet Intian kohdalla haasteena on se, kuinka viestiä maaseudun köyhien todellisuudesta länsimaissa, mutta yhtä lailla paikallisille politiikoille. Kehitysrahoittajien vetäytyessä Intiasta, kapenevat myös köyhän valtaväestön mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin ja murtautua vuosisataisen kastijaottelun ja syrjinnän perinteestä. Maan lapsista 40 prosenttia on aliravittuja ja 80 prosenttia aneemisia. Valtaosa Intian väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, jopa 70 prosenttia alle kahdella dollarilla päivässä. Nämä luvut hätkähdyttäisivät missä päin tahansa maailmaa. Mutta kun puhutaan maailman toiseksi väkirikkaimmasta ja väestöltään pian maailman nuorimmasta valtiosta, tällä on suuri merkitys maailman kehitykseen globaalissakin mittakaavassa. Sri Lanka Raportointikautena Sri Lankassa toteutettiin kahta aluekehitysohjelmaa Ehetuwewassa ja Kalpitiyassa, joista viimeksi mainitussa jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan kummihanketta. Tänä aikana molemmissa aluekehitysohjelmassa toteutettiin ensimmäisten ohjelmakausien evaluaatiot, joiden pohjalta tehtiin uudet viisivuotissuunnitelmat. Ohjelmissa jatkettiin aliravitsemuksen vastaista työtä kartoittamalla aliravitsemuksesta kärsiviä lapsia ja jakamalla ravitsemustietoutta. Vanhemmille ja esikoulujen opettajille jaettiin tietoa terveellisen ja edullisen kotiruoan valmistamisesta, lastenhoidosta ja kotipuutarhaviljelystä. Raportointikauden aikana näiden koulutusten ansiosta saatiin kuntoutettua yhteensä 496 aliravittua lasta. Perusterveydenhuoltoa parannettiin myös neuvolatoimintaa kehittämällä. Kumpaankin ohjelmaan rakennettiin uudet neuvolat, joista Ehetuwewan neuvola rahoitettiin suomalaisen Naisverkoston yksityisellä tuella. Klinikoilla työskentelee valtion terveystyöntekijöitä ja valtio vastaa myös klinikoiden ylläpidosta. Lisäksi Ehetuwewan Vuosien aikana lähtötasomittauksissa heikot tulokset saanutta lasta pääsi osallistumaan World Visionin järjestämään 6 kuukautta kestävään tukiopetukseen. Tukiopetusta saaneiden koululaisten oppimistulokset ovat parantuneet selvästi ja he ovat menestyneet kokeissa hyvin. Koulutusaktiviteettien kautta on saatu parannettua lasten koulunkäyntimotivaatiota, mutta myös lisätty koko yhteisön omistajuutta lasten koulutuksesta. Joka kylässä olevia vanhempien ja opettajien yhteisiä yhdistyksiä on aktivoitu, ja ne ovatkin alkaneet ratkaista kouluissa havaittuja ongelmia. Yhden ohjelmamme alueella saatiin vuoden 2014 aikana ratkaistua 27 yhdistysten havaitsemaa ongelmaa. Esimerkiksi kouluihin palkattiin lisää opettajia, opettajat saatiin tulemaan säännöllisemmin kouluun ja valtio korjaamaan heikossa kunnossa olleita kouluja. Tukiopetusten järjestämisessäkin on silti haasteensa; syrjäisistä kylistä on vaikea löytää edes jollain tavalla päteviä tukiopettajaehdokkaita ihmisten alhaisen koulutustason vuoksi. Koska tukiopettajat ovat yleensä paikallisia nuoria, vaihtuvuus on suurta nuorten muuttaessaan muualle töiden tai opintojen perässä. 23

13 Hammasklinikka hoitaa lapsen suut. aluesairaalan yhteyteen perustettiin alueen ensimmäinen hammasklinikka, joka parantaa alueella asuvan lapsen ja nuoren suuhygieniaa. Terveystyön ansiosta raskaana olevien äitien anemia on vähentynyt kummassakin Sri Lankan ohjelmassa niiden ensimmäisen ohjelmakauden aikana selvästi. Kalpitiyassa ohjelmatyön alkaessa 63 prosentilla raskaana olevista oli anemia, Ehetuwewassa 68 prosentilla. Evaluaatiossa vastaavat luvut olivat 28 ja 30 prosenttia. Hygienia- ja saniteettioloja on kohennettu myös rakentamalla raportointikauden aikana yhteensä 270 käymälää. Tämä on parantanut huomattavasti alueiden hygieniaoloja, sillä aiemmin monet perheet elivät täysin ilman vessoja. Lisäksi ulkopuolinen konsultti teki Kalpitiyan alueella vuonna 2012 ympäristökartoituksen, jonka suositusten pohjalta aloitettiin vuonna uudenmallisten ekovessojen pilottiprojekti. Kohdealueiden elinkeinopohjaa on vahvistettu kouluttamalla maanviljelijöitä uusista menetelmistä. Esimerkiksi Ehetuwewassa maidontuottajat ovat yhdistäneet voimansa ryhmittyessään useiden viljelijöiden muodostamiksi isommiksi järjestöiksi. Raportointikautena yhteensä 669 srilankalaista perhettä on saanut apua kotipuutarhojen perustamiseen ja eläinten kasvattamiseen. Lisäksi esimerkiksi Kalpitiyassa järjestettiin 67 koulutusta maatalouden ja karjanhoidon kehittämisestä. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä 617 viljelijää. Maatalouden kehittyminen näkyy esimerkiksi siinä, että kun Ehetuwewassa ohjelman lähtömittausten mukaan vain vajaa 9 prosenttia viljelijöistä käytti parannettuja viljelytekniikoita, loppuevaluaation aikana luku oli lähes 39 prosenttia. Lisäksi Ehetuwewassa kaivettiin raportointikauden aikana 58 uutta sadevesien keruuallasta, ja saatiin valmiiksi uusi vesilaitos, joka hyödyttää 200 perhettä. Vesivarojen suojelun ja kestävän hyödyntämisen varmistamiseksi kummassakin ohjelmassa on raportointikauden aikana toteutettu luonnonmukaisempaan maanviljelyyn tähtääviä 3 4-vuotisia erityisprojekteja (Kalpitiyassa yhteistyössä Oxfam Australian ja Ehetuwewassa World Vision Australian kanssa). Ihmisiä on koulutettu uusista elinkeinoista ja kannustettu heitä pienyrittäjyyteen. Lisäksi köyhille ja syrjäytymisvaarassa oleville 172 perheelle tehtiin Kalpitiyassa perhekohtaisia, konkreettisia suunnitelmia perheen tulevaisuudensuunnitelmien selkiyttämiseksi. Kalpitiyassa 39 paikallista pienyrittäjää perusti oman yrittäjäfoorumin, jossa valtion maksama konsultti tarjoaa heille kuukausittain pienyrittäjyyteen liittyvää koulutusta. Ehetuwewassa järjestettiin vuoden 2013 lopussa nuorisotyöllisyyttä koskeva seminaari, johon osallistui henkilökuntaa lähes kaikista Suomen World Visionin ohjelmamaista. Työ on ollut tuloksellista. Kalpitiyan evaluaation mukaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä väheni lähes 28 prosenttia ensimmäisen ohjelmakauden aikana 47 prosentista 19 prosenttiin. Raportointikauden aikana yhteensä 482 srilankalaista nuorta sai elämäntaitoihin ja uraneuvontaan liittyvää koulutusta. Tämän lisäksi kummassakin ohjelmassa suunniteltiin Weconomy-ohjelmien aloittamista. Käytännön haasteiden vuoksi työ saatiin aloitettua vain Australian World Visionin rahoittamassa aluekehitysohjelmassa maan itärannikolla. Kummassakin ohjelmassa otettiin merkittäviä askeleita koulutustyössä. Kylien omat järjestöt (CBO, Community Based Organizations) aloittivat omaehtoisen varainkeruun ja aktivoivat koulujen tukiyhdistyksiä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten auttamiseksi tarjoamalla heille esimerkiksi koulutarvikkeita ja stipendejä. Tämä on merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna, sillä aiemmin apua pyydettiin aina suoraan World Visionilta. Nyt alueen asukkaat sekä oma hankehenkilökunta ovat havainneet, että yhteisöt itse voivat olla merkittäviä varainkerääjiä ja sitä kautta muutoksentekijöitä alueensa kehittämisessä. Esimerkiksi yhteisöjen omien organisaatioiden järjestämä pienlainasysteemi hyödytti pelkästään Kalpitiyassa 758 henkilöä vuosien aikana. Lasten osallistumista on pyritty kehittämään erityisesti lasten kerhojen kautta. Kerhoissa lapsille on annettu johtajuuteen ja esiintymiseen liittyvää koulutusta sekä kerrottu lasten oikeuksista. Huolimatta lasten osallistumiseen liittyvistä haasteista raportointikauden aikana yhteensä 472 lasta osallistui aktiiviesti lasten kerhojen toimintaan. Lasten suojelun parantamiseksi ohjelmissa on järjestetty lukuisia aiheeseen liittyviä koulutuksia. Esimerkiksi vuosina Kalpitiyassa ihmistä sai siihen liittyvää tiedotusta. Lasten suojeluun liittyen Kalpitiyassa teiniraskauksien määrä on laskenut ensimmäisellä ohjelmakaudella huomattavasti. Ohjelma-alueiden katastrofivalmiutta on kehitetty yhdessä viranomaisten kanssa. Esimerkiksi Ehetuwewassa laadittiin raportointikauden aikana 18 kylätason katastrofisuunnitelmaa. Samalla alueen villielefanttiongelmaan saatiin merkittävä parannus, kun alueella toimivat kumppanit yhdistivät voimansa. Yhteistyön ansiosta yhteen yksittäiseen kylään vuonna 2012 rakennettu toimintamalli saatiin levitettyä myös kahteen muuhun kylään. Tämän johdosta muut samasta ongelmasta kärsineet kylät ovat heränneet vaatimaan toimenpiteitä. Tämä on selvä asennemuutos aiempaan verrattuna, sillä aiemmin ongelma nähtiin hyvin vaikeana ja World Visionilta pyydettiin taloudellista apua muun muassa elefanttiaidan rakentamiseen. Kalpitiyassa oli keväällä 2014 tulipalo, jossa 14 kalastajaperhettä menetti toimeentulonsa tulen tuhottua heidän kalastusvälineensä. Suomen World vision tarjosi heille hätäapuna dollaria uusien työvälineiden ostoon. Haasteet Lasten osallistuminen lasten kerhoihin on haasteellista molemmissa Sri Lankan ohjelmissa. Osallistumattomuus johtuu osittain ajan puutteesta, koska lapset joutuvat käymään lisäopetuksessa varsinaisen kouluopetuksen jälkeen. Poliittinen konteksti asettaa työlle omat haasteensa. Esimerkiksi vaikuttamistyön ja Citizen Voice and Action -toimintamallin edistämisessä ohjelmissa on yhä paljon kehitettävää, vaikka ensimmäiset merkit muutoksesta ovat jo näkyvillä. Työssä on myös keskitytty vahvasti maatalouden ja elinkeinopohjan kehittämiseen, eivätkä lasten osallistaminen ja lasten suojelu ole olleet niin merkittävästi esillä kuin eräissä muissa ohjelmamaissamme. Myös lasten terveyteen ja aliravitsemuksen vähentämiseen liittyy yhä todella isoja haasteita, sillä evaluaatioiden mukaan Kalpitiyassa alle 5-vuotiaiden krooninen aliravitsemus on yhä 16 ja Ehetuwewassa 23 prosenttia. Akuutista aliravitsemuksesta kärsii Kalpitiyassa 25 ja Ehetuwewassa 18 prosenttia lapsista. Lisäksi neljännes lapsista on kummassakin ohjelmassa yhä alipainoisia. Uusissa ohjelmasykleissä näihin ongelmakohtiin panostetaan entistä enemmän, sillä myös ohjelmissa ollaan hyvin tietoisia näistä puutteista

14 2.1 Afrikka Kenia Keniassa on kuluneen kolmivuotiskauden aikana ollut käynnissä Meibekin, Mogotion, Tinderetin ja Sookin aluekehitysohjelmat. Lisäksi on tehty uuden Ng oswetin aluekehitysohjelman alkukartoitus ja toteutettu Kariobangin nuorisotyöllisyyshanketta. Keniassa kuluneen kolmivuotiskauden aikana kaikissa neljässä aluekehitysohjelmassa on tehty evaluaatiot (Meibekin, Mogotio, Tinderetin ja Sook), joiden pohjalta ohjelmissa on tehty uudet viisivuotisvaiheiden suunnittelut (ks. evaluaatiotiivistelmät). Ohjelmakauden aikana Keniassa on myös ollut käynnissä vaalien jälkeinen julkisten hallintorakenteiden uudelleenorganisointi. Tämä on tuonut paikalliselle henkilökunnalle haasteen luoda uusia kontakteja ja rakentaa uutta yhteistyötä. Samalla se on antanut mahdollisuuden osallistua paikallishallinnon aluekehityssuunnitelmien tekemiseen. Näin ohjelmien ja paikallishallinnon tavoitteet voidaan synkronisoida ja varmistaa paras mahdollinen vaikuttavuus. Vaikuttamistyö 165 kilometrin vesiputki on muuttanut ihmisen elämän. onkin tuonut tuloksia monessa Kenian ohjelmassa. Mogotiossa ja Sookissa valtio on avannut uuden terveysklinikan, ja Sookissa ja Meibekissä paikallishallinto on myöntänyt 2,5 miljoonaa Kenian shillinkiä (2 000 euroa) Meibekin vesiprojektin jatkolle. Meibekin ohjelman viimeisten vuosien aikana painopiste siirtyy kestävyyden varmistamiseen kansalaisvaikuttamisen kautta. Meibekin tärkeimpänä prioriteettina on alusta lähtien ollut ohjelman vesiprojekti, jonka tuella on rakennettu yli 165 kilometriä pitkä vesijohtoverkosto. Puhdas vesi on tuonut pysyvää positiivista muutosta yli Taulukko 3: Afrikan ohjelmatoiminta Kenia Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Esikoulu- ja peruskouluopetuksen kohentamiseksi on tehty paljon yhteistyötä opetusviranomaisten kanssa. Kouluihin on laadittu erityisiä kehityssuunnitelmia ja esikoulujen opettajille annettu lisäkoulutusta. Raportointikauden aikana Kalpitiyassa kohennettiin neljä esikoulua ja virallisesti pätevien esikouluopettajien määrä nousi ensimmäisen ohjelmakauden evaluaation mukaan 25 prosenttia. Nyt 79 prosenttia esikouluopettajista on päteviä. Koulutusolojen parantuminen näkyy esimerkiksi siten, että ohjelman alkuvaiheessa Ehetuwewassa vain 8 prosenttia lapsista läpäisi koulun loppukokeet. Loppuevaluaatiossa luku oli noussut 22 prosenttiin. Vuosien aikana koulutuksen kohentamisesta on ohjelmissamme suoraan hyötynyt srilankalaista lasta. Meibeki, aluekehitysohjelma Paikallisten voimavarojen vahvistaminen, lasten oikeuksien edistäminen Mogotio, aluekehitysohjelma Lasten terveys, vesi, lasten osallistuminen Tinderet, aluekehitysohjelma Lasten oikeudet ja lastensuojelu, vesi Sook, aluekehitysohjelma Tyttöjen ja poikien tasa-arvo, koulutus Kariobangi nuorisotyöllisyys, erityishanke Uganda Nuorisotyöllisyys, koulutuksen dokumentoiminen, yrittäjyyden pilotoiminen Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Nabuyoga, aluekehitysohjelma Hiv ja terveys, koulutus, toimeentulo Kirewa, aluekehitysohjelma Ruokaturva, kansalaisvaikuttaminen, hiv ja aids Busia, aluekehitysohjelma Lastensuojelu, toimeentulo, terveys

15 ihmisen elämään. Projekti on nyt siirtynyt paikallisten hoidettavaksi. Ohjelman tuella ja kansalaisvaikuttamisen kautta on tehty töitä lasten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi alueella. Kuluneiden vuosien aikana esimerkiksi lasten syntymärekisteröinti on noussut huomattavasti 7,2 prosentista 40 prosenttiin. Uutena aloitteena ohjelma-alueella on käynnistetty myös alkoholityö. Alkoholia valmistaville vanhemmille on etsitty uusia elinkeinoja, ja heille on annettu kuntoutusta alkoholismista. Tulokset ovat olleet positiivisia, sillä lasten kaltoinkohtelu ja heitteillejättö on vähentynyt. Mogotiossa kansalaisvaikuttaminen ja yhteistyö terveysministeriön kanssa ovat johtaneet terveystilanteen huomattavaan paranemiseen alueella uuden terveyskeskuksen avaamisen myötä. Se on tuonut positiivista muutosta lasten terveyteen: Mogotion alueen lapsista 88 prosentilla on kaikki rokotusohjelman rokotukset, vastaavan luvun ollessa 79 prosenttia vuonna Raskaana olevien naisten neuvolakäynnit ovat myös lisääntyneet huimasti 75 prosentista 87 prosenttiin. Tämä näkyy myös klinnikkasynnytysten määrän nousussa. Sookissa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä on jatkettu kertomalla silpomisen aiheuttamista käytännön vaaroista ja kannustamalla tyttöjä jatkamaan koulunkäyntiä. Koulutuksen edistämiseksi on järjestetty keskustelutilaisuuksia ja tietoiskuja lasten oikeuksista. Koulua käyvien lasten määrä on lähes tuplaantunut vuodesta 2011 ja peruskoulun suorittaakin tällä hetkellä 72 prosenttia alueella asuvista lapsista. Kansalaisvaikuttamisen kautta Sookissa valtion on uuden klinikan lisäksi tukenut vesijohtoverkoston laajenemista neljään kouluun. Myös Tinderetissä lasten oikeuksien edistäminen ja lasten suojelu on ollut yksi keskeisimmistä teemoista. Evaluaatiotulokset kertovatkin, että työ on kantanut hedelmää; lastensuojelurikkomukset ovat laskeneet vuoden 2009 alkukartoituksen 92,4 prosentista 34,3 prosenttiin. Myös lapsityö on puolittunut kyseisenä aikana. Nairobissa sijaitsevassa Kariobangin slummissa toimineen nuorten ammattikoulutushankkeen pohjalle rakennetun pilotin avulla on selvitetty nuorten työllistymiseen liittyviä haasteita ja ratkaisuja, dokumentoitu hankkeen tuloksia sekä suunniteltu uusi kolmivuotishanke. Slummissa etsivää sosiaalityötä teiniäitien parissa tekevä hivpositiivisten naisten ryhmä on ollut erityisenä keräyskohteena. Naistentalo Nairobiin -keräys on nettisivuston kautta saanut satoja ihmisiä tukemaan eri tavoin hankkeen etenemistä. Haasteet Vaikka positiivista kehitystä on tapahtunut kaikilla sektoreilla, myös haasteita riittää. Ohjelmakauden aikana Keniassa on toteutettu suuri hallinnollinen uudistus, joka on vaikuttanut myös Kenian World Visionin toimintaan ja rakenteisiin. Hallintouudistus on vaatinut paikalliselta henkilökunnalta paljon työtä uusien kontaktien ja yhteistyön rakentamiseksi. Tätä työtä jatketaan paikallisen vaikuttamisen ja CVA-työn kautta. Muutosten positiivisena seurauksena on voitu huomata lasten ja aikuisten aktiivisen osallistumisen ja kansalaisvaikuttamisen yleistyminen. Lasten suojelun tukemisessa olemme edistyneet paljon, mutta matkaa on vielä. Lasten suojelu on voimakkaasti mukana kaikissa Kenian ohjelmissamme. Myös lapset itse ovat nostaneet vanhempien alkoholinkäytön ja siihen liittyvän väkivallan esiin. Tämän lisäksi lasten oikeuksien toteutuminen, nuorten työllisyyden edistäminen, ja tasa-arvon kehittäminen ovat selkeitä kehittämisalueita. Uganda Ugandan ohjelmissamme on keskitytty lasten aseman parantamiseen, koulunkäynnin ja oppimisen edistämiseen, perheiden ruokaturvan ja toimeentulon parantamiseen sekä terveyspalveluiden ja -kasvatuksen lisäämiseen. Samat painopisteet ovat olleet keskeisiä kumppanimme Ugandan World Visionin strategiassa vuosille Maan tilanne on pysynyt suhteellisen vakaana, vaikka yhteisöissä kytee potentiaalisia konflikteja resursseista ja maanomistuksesta. Perheväkivalta on edelleen yleistä, 56 prosenttia vuotiaista naisista kokee fyysistä väkivaltaa ja 28 prosenttia seksuaalista väkivaltaa vuosittain (UDHS 2011, Uganda Demographic Household Survey). Valtio on parantanut terveydenhuollon infrastruktuuria rakentamalla terveysasemia maaseudulla. Siitä huolimatta henkilökunnan puute, huono palkkaus ja lääkkeiden riittämättömyys ovat suuria haasteita. Uganda näyttää saavuttavan neljännen vuosituhattavoitteen lapsikuolleisuuden vähentämisessä sekä tavoitteet puhtaan juomaveden saannin ja perussanitaation järjestämisessä. Toisaalta äitiyskuolleisuus on korkea, ja hiv- ja aids-tartunnat ovat kääntyneet jälleen nousuun. Aliravitsemus on edelleen suurimpia haasteita. Terveysministeriön mukaan se aiheuttaa 60 prosenttia alle viisivuotiaiden kuolemista. Toinen haaste on voimakas väestönkasvu. Maan asukasluku on kaksinkertaistunut vuodesta Suomen World Vision toteuttaa Ugandassa kolmea aluekehitysohjelmaa, jotka ovat maaseudulla sijaitsevat Kirewa ja Nabuyoga sekä Kenian rajalla sijaitseva Busian kaupunkiohjelma. Kansalaisvaikuttamisen rooli työn voimavarana ja ohjenuorana on vahvistunut entisestään. Sen turvin on saatu kansalaisille laadukkaampia koulutus- ja terveyspalveluita. Kirewan ja Nabuyogan kaikissa julkisissa kouluissa toimii vanhempien kustantama kouluruokailu. Saavutus on seurausta usean vuoden työstä, jolloin koululainsäädän- Suomen World Visionin ohjelmatyöntekijät käyvät säännöllisesti tapaamassa ohjelmien hyödynsaajia ja seuraamassa avun perillemenoa

16 tö käännettiin paikalliskielelle ja kylissä järjestettiin keskustelutilaisuuksia koulutuksen esteistä. Samoilla keinoilla on vaihdettu viranomaisia, poliiseja, kätilöitä ja opettajia, jotka eivät nauttineet asukkaiden luottamusta. Vaikuttamistyön tuloksia ovat myös Nyamalogon uusi terveysasema ja terveyskeskuksiin palkattu lisähenkilökunta. Jokaiseen kouluun on myös palkattu naisopettajia. Se on Maanviljelijöiden yhdistyksellä on taimen opetusviljelmä. tyttöjen koulunkäynnille välttämätöntä. Busiassa vaihdettiin puolestaan kaksi terveyskeskuksen työntekijää, jotka jäivät kiinni lahjusten pyytämisestä. Kansalaisvaikuttamisen avulla on myös saatu lisättyä Busian terveyskeskuksen henkilökuntaa ja avattua suljettuna ollut leikkaussali. Potilasmäärät ovat kaksi- tai jopa kolminkertaistuneet ja turvallisten synnytysten määrä lisääntynyt. Kansalaisvaikuttaminen toimii myös lasten äänitorvena. Busiassa toimii lastensuojelukomitea, joka raportoi viranomaisille lasten hyväksikäytöstä. Rajakaupungissa lapsia on hylätty kaduille tai he ovat joutuneet mukaan salakuljetukseen ja prostituutioon. Komiteassa on laaja kirjo yhteiskunnan edustajia kuten opettajia, kansanparantajia, baarien omistajia, vammaisia, uskonnollisia johtajia sekä taksinkuljettajia. Lisäksi ohjelmissa toimii lasten kerhoja ja parlamentteja. Jotta lasten hyvinvointi voi parantua, perheiden tulojen on kasvettava ja naisten päätösvallan lisäännyttävä. Ohjelmissa kiinnitetään erityistä huomiota näihin asioihin. Kirewassa maanviljelijöiden yhdistyksen toiminnassa on mukana jäsentä ja 100 viljelijäryhmää. Yhdistyksellä on taimen opetusviljelmä, jolla kasvatetaan sekä paikallisia että jalostettuja taimia. Perheiden ruokaturva on parantunut ja kolme neljästä perheestä syö kolme ateriaa päivässä, kun ohjelman alkaessa tähän pystyi vain joka kahdeksas perhe. Ohjelmissa toimii satojen ihmisten vahvuinen kyläterveystyöntekijöiden verkosto, jonka rooli perusterveydenhuollossa on korvaamaton. Nämä valtion vapaaehtoiset toimivat tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. World Vision on kouluttanut vapaaehtoisia ja lahjoittanut kulkuvälineeksi polkupyöriä. Terveystyöntekijöiden ansiosta yli 80 prosenttia lapsista nukkuu malariaverkon alla. Haasteet Koulujen opetuksen taso on edelleen heikko, vaikka tulokset ovat ruokailun ja opettajien motivaation lisääntymisen myötä parantuneet. Esimerkiksi funktionaalinen lukutaito kuudesluokkalaisilla on Nabuyogassa 55 ja Kirewassa vain 33 prosenttia. Jatkamme opettajien kouluttamista ja perustamme muun muassa kirjastoja, joissa oppilaiden on mahdollista täydentää tietojaan. Varsinkin tytöillä koulu jää usein kesken teiniraskauden tai lapsiavioliiton takia. Lasten suojelussa on kampanjoitu voimakkaasti lapsiavioliittoja vastaan, ja sen tuloksena syntyi lakialoite lapsiavioliittojen lopettamiseksi. Lapsiavioliitoista tehtyjen ilmoitusten käsittelyä seurataan paikallistasolla. 2.2 Latinalainen Amerikka Kolumbia Kolumbiassa ohjelmatoimintaa toteutetaan kahdessa aluekehitysohjelmassa: Vida en Abundancia ja Nace la Esperanza. Ohjelmat sijaitsevat maantieteellisesti hyvin lähellä toisiaan. Yhteisöperustan vahvistamisen ja yhteisöjen organisoitumisen tukeminen on Kolumbian työn perusta, jolle kaikki toiminnot rakentuvat, ja jonka kautta luodaan toimintojen kestävyyttä. Ohjelmakauden aikana yhteisöperustaisten organisaatioiden verkostot ovat lujittuneet ja saaneet vahvempaa jalansijaa yhteisöissä. Kahdessa eri verkostossa toimi tällä hetkellä yhteensä 21 organisaatiota, Vida en Abundanciassa 11 ja Nace La Esperanzassa 10. Niiden joukossa on yhteisöjen päättäviä elimiä, kirkkoja, lasten ja nuorten rauhanryhmiä, terveys- ja koulutusvapaaehtoisia, katastrofien ehkäisyryhmiä sekä yliopisto-opiskelijoiden verkosto. Yli puolet yhteisöjohtajista on osallistunut johtamiskoulutuksiin, joista he ovat saaneet työkaluja voidakseen osallistua päätöksentekoprosesseihin, ajaa paremmin yhteisöjen oikeuksia ja edistää lasten ja perheiden hyvinvointia. Heitä ei voi enää yhtä helposti Taulukko 4: Latinalaisen Amerikan ohjelmatoiminta Peru Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Mosoq Ayllu, aluekehitysohjelma Varhaiskasvatus, koulutus, elämäntaidot, yrittäjyys El Salvador, aluekehitysohjelma Renacer, aluekehitysohjelma Kolumbia Varhaiskasvatus, koulutus, elämäntaidot, yrittäjyys Varhaiskasvatus, lasten terveys ja ravitsemus *Vida en Abundancian ohjelma siirretään pois SWV:n ohjelmaportfoliosta vuoden 2015 lopussa. johtaa harhaan, minkä ansiosta julkisen sektorin suhtautuminen yhteisöihin on myös parantunut. Ohjelmien kestävien tulosten saavuttamisessa omien yhteisöjensä eteen töitä tekevillä vapaaehtoisilla on keskeinen merkitys. He muodostavat tärkeän voimavaran ja esimerkin. He myös levittävät tietojaan ja oppejaan eteenpäin. Vida en Abundancian evaluaation mukaan yli 85,5 prosenttia kotitalouksista oli sitä mieltä, että yhteisö on nyt sitoutunut edistämään lasten hyvinvointia ja oikeuksia. Alueen organisoituminen ja turvallisuustilanne on puolestaan parantunut 71,3 prosentin mielestä. Yhteistyö vanhempien, vapaaehtoisten ja viranomaisten kesken on tuottanut hedelmää myös koulutussektorilla. Lähestulkoon kaikki lapset pääsevät kouluun, Vida en Abundanciassa 99,8 ja Nace la Esperanzassa 96 prosenttia lapsista. Tosin julkisia kouluja ei ole riittävästi ja osa lapsista joutuu kouluun, jossa opetuksen taso on heikko. Olemme tehneet läheistä yhteistyötä alueen kahdeksan julkisen koulun kanssa kehittäen opetuksen laatua ja sisältöä erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen osalta. Tästä on hyötynyt lasta ja nuorta Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Nace La Esperanza, aluekehitysohjelma Kansalaisyhteiskunta, lasten terveys, koulutus Vida en Abundancia, aluekehitysohjelma Kansalaisyhteiskunta, lasten perustarpeet * 30 31

17 Lähes kaikki lapset käyvät koulua. Yhteisöpohjan vahvistuminen ja ihmisten keskinäinen yhteistyö heijastuu myös toimeentulohankkeessa. Osa ohjelmien kautta tukea saaneista ja voimaantuneista pienyrittäjistä ja osuuskuntien jäsenistä on omalla esimerkillään näyttänyt, mikä vaikutus yhteistyöllä on koko yhteisön hyvinvoinnille. He ovat myös ryhtyneet opastamaan muita yrittäjyydessä. Tämä malli on levinnyt sellaisillekin alueille, missä WV ei ole läsnä. Toimeentulohankkeen kautta on tuettu 392 ihmistä, joista yli sata on alle 25-vuotiasta nuorta. Pyrimme ohjelmiemme kautta edistämään rauhan ja sovinnon rakentamista, konfliktien ehkäisyä sekä lasten ja nuorten osallistumista. Ohjelmakaudella yhteisöaktiiveja, myös nuoria, on koulutettu rauhanrakentamisessa, kansalaisuudessa ja väkivallan ehkäisemisessä yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen, yliopistojen, valtion toimijoiden sekä YK:n kanssa. Lasten ja nuorten rauhanryhmän toimintaa on myös jatkettu intensiivisesti, samoin yliopistoverkoston nuorten ryhmää, joka koostuu pääosin entisiä rauhanryhmäläisiä. Tällä hetkellä lasten ja nuorten rauhanryhmiin kuuluu noin 650 jäsentä ja yliopistonuoriin 38. Osa yliopistonuorista osallistuu myös paikallishallinnon päätöksentekoelimiin. He pyrkivät toimintansa kautta edistämään maan lakia, jonka mukaan nuorten osallistuminen on varmistettava. Yli tuhat lasta ja nuorta osallistuu viikoittain kerhoihin, joissa soitetaan, pelataan jalkapalloa, piirretään ja askarellaan. Mielekkään vapaa-ajan tarjoaminen on erittäin tarpeellista, sillä lapsilla ja nuorilla on riski ajautua jengeihin tai rikollisiksi helpon rahan toivossa. Huumeet ja prostituutio ovat myös iso ongelma ohjelma-alueilla, samoin teiniraskaudet. Vapaa-ajan kerhot ovat osoittautuneet myös hyviksi kanaviksi levittää tietoa lasten ja nuorten oikeuksista, edistää elämäntaitokasvatusta sekä antaa välineitä mahdollisten traumojen ja vaikeiden kokemusten käsittelemiseksi. Esimerkiksi musiikin keinoja on käytetty ongelmien työstämisessä. Kerhotoiminta on myös motivoinut lapsia ja nuoria käymään koulussa ja tavoittelemaan omia haaveitaan. Jotkut ovat jopa löytäneet kerhoista tulevan ammattinsa. Haasteet Kolumbiassa maan sisäinen konflikti on heijastunut vahvasti ohjelmatyöhömme. Ohjelma-alueemme ovat jatkuvassa muutoksessa: naapurustoihin saapuu uusia asukkaita usein väkivallan vuoksi maaseudulta paenneita ja toisaalta ihmisiä muuttaa lyhyelläkin varoitusajalla pois, usein turvallisuussyistä tai työn perässä. Tällä on vaikutuksia ohjelmatoiminnan dynamiikkkaan ja aktiviteettien toteuttamiseen. Väkivalta alueella on myös lisääntynyt rikollisjengien toiminnan takia, mikä vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä ihmisten osallistumishaluun sekä hyvän hallintokulttuurin ja demokratian edistämiseen. Rauhansopimuksen allekirjoittamista FARC:n (Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia. Vasemmistolainen sissiliike) kanssa toivotaan, mutta väkivallan kierrettä se tuskin lopettaa, pikemminkin päinvastoin. Jo aiemmin on havaittu, että väkivalta saa usein uusia muotoja. Kunta on yksi tärkeimmistä kumppaneistamme. Valitettavasti Soledadin kunta, jossa ohjelmamme toimivat, on yksi Kolumbian korruptoituneimmista. Apuriippuvuus ja riippuvuussuhteen katkaiseminen ovat myös haasteita, joissa on työsarkaa. Kolumbian omat kansalliset tukiohjelmat eivät helpota asiaa, vaan ylläpitävät riippuvuutta. Sanavalmiit, rohkeat ja avoimet rauhanryhmiemme nuoret ovat mukana YK:n Reconciliarteprojektissa. Sitä toteutetaan yhteistyössä viiden Kolumbian valtion organisaation kanssa. Kyseessä on aloite, jossa taiteen ja kulttuurin kautta lapset ja nuoret rakentavat rauhaa ja antavat väkivallalle toisenlaiset, yhteiselon, kunnioituksen ja suvaitsevaisuuden kasvot. Lähes viisikymmentä vuotta jatkunut aseellinen konflikti on tehnyt Kolumbiasta yhden maailman väkivaltaisimmista. Kolumbiassa on yli viisi miljoonaa maansisäistä pakolaista. Moni Reconciliarte-projektin nuorista on itse pakolainen. 32

18 Peru Kaksi terveyspistettä tavoittaa lasta. Raportointikautena Perussa toteutettiin kolmea aluekehitysohjelmaa, joissa kaikissa jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan kummihankkeita. Ohjelmista El Salvador sijaitsee pääkaupungissa Limassa ja Mosoq Ayllun ja Renacerin ohjelmat Andien maaseutualueilla. Vuosien aikana kaikissa aluekehitysohjelmissa toteutettiin edellisten ohjelmakausien evaluaatiot. Niiden pohjalta tehtiin uudet viisivuotissuunnitelmat, jotka painottavat erityisesti lasten suojeluun liittyviä kysymyksiä. Lisäksi Perussa on implementoitu Kanadan World Visionin kanssa yhteistyössä rahoitettua tutkimusta julkishallinnon varojen tehokkaammasta käytöstä. Terveys- ja ravitsemustyössä on ollut keskeistä vanhempien kouluttaminen ja teoriatiedon muuttuminen käytännöksi. Ohjelmissa on aiempien vuosien tapaan jatkettu lasten terveyden parantamiseen ja aliravitsemuksen poistamiseen tähtäävää työtä. Ohjelmissa on panostettu erityisesti äitien ja raskaana olevien naisten kouluttamista ravitsemus- ja terveysasioissa. Esimerkiksi Mosoq Ayllussa pelkästään vuosien aikana 345 aikuista sai hygieniaan, lastenhoitoon ja ravitsemukseen liittyvää kolutusta. Lisäksi 400 vanhempaa sai tietoa siitä, kuinka hellyyden osoittamisella on merkitystä myös lapsen koulumenestyksen kannalta. Terveystyöllä on myös ollut vaikutusta, sillä esimerkiksi Renacerin loppuevaluaation mukaan terveyskoulutusten ansiosta 93 prosenttia alle 5-vuotiaiden lasten äideistä noudatti käsien pesuun ja puhtaan juomaveden käyttöön liittyviä ohjeita. Toisaalta vain 70 prosentilla alueen raskaana olevista on riittävä pääsy terveyspalveluihin, sillä ne sijaitsevat usein kaukana ja vaikean matkan päässä. Palvelujen saatavuuden kohentamiseksi El Salvadoriin perustettiin raportointikau- Pariskunta työskentelee aktiivisesti kylän lasten suojelusta vastaavassa yksikössä Renacerin alueella. Perheen isällä on ollut vaikea lapsuus, eikä hän halua muiden lasten joutuvan kokemaan samaa. den aikana yhteisön aloitteesta kaksi pienimuotoista terveyspistettä. Uudet terveyspisteet ovat avoinna kahdesti viikossa ja päivittäin niissä vierailee 50 ihmistä. Kaikkiaan hyödynsaajina on yhteensä lasta. Työstä huolimatta esimerkiksi lasten kroonista aliravitsemusta mittaavat luvut ovat evaluaatioiden mukaan yhä aivan liian korkeat: El Salvadorissa 10, Mosoq Ayllussa 32 ja Renacerissa 40 prosenttia. Tämä johtuu rautapitoisten ruokien vähäisyydestä ja ripulitaudeista. Esimerkiksi Mosoq Ayllun ohjelma-alueella ripulitaudit olivat evaluaation mukaan yhä erittäin yleisiä, vaikka yli 80 prosenttia lapsista oli saanut niihin oikeanlaista nestehoitoa. Koulutuksessa painopiste on siirtynyt pikku hiljaa varhaiskasvatuksesta alakoululaisiin. Raportointikauden alkuvaiheessa koulutuksen suhteen pääpaino oli vielä edelleen varhaiskasvatuksessa. Kuten El Salvadorin evaluaatio osoittaa, ohjelmatyö on onnistunut muuttamaan merkittävästi vanhempien suhtautumista lasten varhaiskasvatukseen ja oppimisvalmiuksien selättämiseen. Myös esikouluopetukseen osallistuminen on noussut. Nyt lähes 80 prosenttia alueen 3 5-vuotiaista lapsista käy esikoulussa. Renacerin evaluaation mukaan lasten osallistuminen ohjattuun varhaiskasvatukseen nousi puolestaan ensimmäisen raportointikauden aikana 29 prosentista peräti 92 prosenttiin. Ohjelmalla on ollut tähän hyvin suuri vaikutus, sillä ensimmäisellä ohjelmakaudella alueelle perustettiin 7 alle 3-vuotiaille lapsille suunnattua varhaiskasvatuskeskusta. SWV:n ohjelmat ovat aktivoineet alueen vanhempia, koululaitoksia ja oppilaita lukutaidon kehittämistyössä. Lähes 80% lapsista käy esikoulua. Kouluissa on alettu soveltaa uudentyyppisiä opetusmetodeja, jotta lapset saataisiin innostumaan lukemisesta. Tähän liittyen myös opettajille on tarjottu täydentäviä koulutuksia. Mosoq Ayllussa kouluihin on saatu Perun opetusministeriöltä lapsille kehitettyjä tietokoneita, jotka ovat hyödyttäneet 650 lasta. Lisäksi 15 koulua varustettiin erityisillä innovatiivisilla oppimiskeskuksilla (Ludoteca). Esimerkkinä mainittakoon, että El Salvadorin evaluaation mukaan 55 prosenttia ala-asteikäisistä lapsista ymmärtää lukemansa tekstin, kun ohjelman alussa luku oli 32 prosenttia

19 Vanhemmat ovat olleet mukana nuorten elämäntaitojen kehittämisessä. Lasten ja nuorten sosiaalisen ja taloudellisen yrittäjyyden tukemisesta on tullut keskeinen osa Perun uusia ohjelmasyklejä. Raportointikautena lapsille ja nuorille on järjestetty koulutuksia ja työpajoja, joissa käsitellään laaja-alaisesti elämäntaitoihin ja kansalaisvaikuttamiseen liittyviä asioita. Koulutusten aiheina ovat olleet esimerkiksi kansalaisuus ja demokratia sekä osallistuminen koulujen oppilaskuntien toimintaan sekä kunnanhallituksen osallistavan budjetoinnin päätöksentekoon. Lisäksi nuoret ovat toteuttaneet opettajan johdolla erilaisia sosiaalisia ja taloudellisia projekteja, kuten marsujen kasvatusta. Samoin vuonna 2013 El Salvadorissa toteutettiin grafiittitaidetta ja hip hop -tanssia sisältävä kaupunkifestivaali, johon osallistui 221 nuorta. Mosoq Ayllun ohjelmassa on edelleen jatkettu maidontuottajille, käsityöläisille ja marsunkasvattajille suunnattua talousprojektia, joka on edistänyt erityisesti lapsiperheiden ruokaturvaa ja hyvinvointia. Renacerin alueen lapsia ja isejä tutustumassa kotikylänsä uuteen lasten suojelusta vastaavaan yksikköön. Haasteet Ala-asteikäisten luetunymmärtäminen on parantunut. Aliravitsemus ja anemia eivät ole vähentyneet toivotussa määrin. Niistä kärsitään edelleen aivan liian paljon. Lisäksi monien teoriassa opittujen taitojen saaminen arkikäyttöön on ollut hidasta. Olisi myös tärkeää saada muutettua miesten ja naisten rooleja tasa-arvoisempaan suuntaan sekä lisättävä miesten ja vammaisväestön osallistumista ohjelman toimintoihin. Kehityksen kestävyyden varmistamiseksi paikallishallinnon kanssa tehtävään yhteistyöhön ja strategisten kumppanuuksien vahventamiseen on panostettava entistä enemmän vaikuttamistyön kautta. Tässäkin on omat haasteensa, sillä yhteisöjen johtajien saaminen mukaan ohjelman aktiviteetteihin on ollut toisinaan hankalaa. Lapsia on kannustettu osallistumaan lastenkerhoihin ja oppilaskuntiin. Kerhoissa lapset oppivat elämäntaitoja, jotka liittyvät muun muassa hyvään itsetuntoon, viestimiseen, johtajuuteen, ympäristönsuojeluun ja lasten oikeuksien edistämiseen. Ohjelmien evaluaatioiden perusteella on ilmeistä, että yhteisöissä kiinnitetään entistä enemmän huomiota yleiseen turvallisuuteen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Työn ansiosta myös vanhemmat ovat alkaneet arvostaa lastensa koulutusta aiempaa enemmän. 36

20 3. Ohjelmatyön painopistealueet Suomen World Visionin ohjelmatyön painopisteiksi ohjelmakaudelle oli valittu nuorisotyöllisyys ja ammattikoulutus, yritysyhteistyö sekä ohjelmatyön vaikuttavuus. Painopistealueet valittiin erityisesti kentältä ja ohjelmista nousseista tarpeista. Lisäksi SWV haluaa olla yritysyhteistyössä innovatiivinen edelläkävijä ja uusien toimintatapojen kehittäjä. Painopisteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota ohjelmatiimin jäsenten kenttämatkoilla ja ohjelmasuunnittelussa. Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa on lisäksi toteutettu noin kerran vuodessa oppimisja jakamistyöpajoja, joihin kaikkien SWV:n tukemien ohjelmien henkilökuntaa on osallistunut. Ohjelmatyön painopistealueet ovat olleet osa näiden työpajojen ohjelmaa. 3.1 Nuorisotyöllisyys Maailman työjärjestö ILO:n mukaan maailmassa oli vuonna 2014 yli 74 miljoona työtöntä nuorta (15 24-vuotiasta), mikä on 40 prosenttia maailman työttömistä. Lisäksi sadat miljoonat nuoret työskentelevät harmaalla sektorilla tai ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Erityisen herkässä asemassa ovat nuoret naiset. Korkeat nuorisotyöttömyysluvut ovat todellisuutta jokaisessa maanosassa, mikä lisää sosiaalista tyytymättömyyttä, turhautuneisuutta sekä nuorten epätoivoa ja haavoittuvuutta. Tiedostaen maailmanlaajuiset haasteet nuorisotyöttömyyden ja -työllisyyden saralla, ohjelmakautemme yhdeksi painopisteeksi valittiin kolme vuotta sitten nuorisotyöllisyyden ja ammattikoulutuksen edistäminen. Teema nousi vahvasti esiin myös keskusteluissa kumppanimaidemme kanssa. Peruskoulun aloittaneiden oppilaiden määrä kasvaa ja kilpailu jatko-opiskelupaikoista kiristyy. Julkista ja yksityistä ammattikoulutusta on tarjolla liian vähän. Se on etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten saavuttamattomissa. Monet nuoret, joista suuri osa on virallisesti vielä lapsia, ajautuvat hankkimaan toimentulonsa epävirallisella sektorilla, missä työturvaa ja -oikeuksia ei tunneta ja hyväksikäytön mahdollisuus on suuri. Nuorisotyöllisyyttä ja nuorten kapasiteettia työntekoon esimerkiksi elämäntaitoja vahvistamalla on edistetty kaikissa ohjelmamaissamme rohkaisevin tuloksin. Perussa nuorten yrittäjyyden ja elämäntaitojen vahvistamista on tuettu erityisesti yhteistyössä koulujen ja kunnan kanssa. El Salvadorin ohjelmassa tästä hyötyi 14 koulun 156 nuorta. Intian ohjelmatyön kautta motivoituneille, köyhimmistä perheistä oleville nuorille on myös tarjottu mahdollisuutta päästä jatkokoulutukseen, ammattikoulutukseen, kurssille tai perustaa oma yritys. Aloina ovat olleet muun muassa sairaanhoito- tai IT-opinnot, pyörän- ja kännykänkorjaus, kampaamo- ja kauneudenhoitoala sekä ompelu. Myös Intiassa nuorille on järjestetty uraohjausta ja elämäntaitokoulutusta ammatinvalinnan tueksi. Kenian Meibekin ohjelmassa yhteensä 48 muurari-, ompelija- ja puuseppäoppilasta valmistui ammattioppilaitoksista yrittäjätaidoilla vahvistettuna. Heistä jokainen on laatinut liiketoimintasuunnitelman, jonka toteuttamista tuetaan ohjelman puitteissa tarvikeavustuksin. Suomen World Vision on toiminut Nairobin Korokochon slummissa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 lähtien. Vuonna slummissa toteutettiin ammattikoulutushanketta, jonka puitteissa lähes tuhat köyhää nuorta sai koulutuksen ammattiin. Hankkeen hyvistä tuloksista innostuneena ja tarpeen yhä ollessa suuri, toteutettiin vuosina kaksi pilottihanketta (dokumentointiprojekti ja ryhmien koulutus jätteiden hyödyntämiseen), joiden avulla jatkoselvitettiin nuorten työllistymiseen liittyviä haasteita ja ratkaisuja. Tulosten pohjalta on suunniteltu uusi hanke vuosiksi Hankkeessa hyödynnetään jo opittua ja tuetaan 300 nuorta am