Yhteinen tehtävämme. Suomen World Visionin kumppanuusohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteinen tehtävämme. Suomen World Visionin kumppanuusohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 2015 2017"

Transkriptio

1 Yhteinen tehtävämme Suomen World Visionin kumppanuusohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA JA TUENKÄYTTÖSUUNNITELMA 1

2 Julkaisun kuvat: Suomen World Vision, Jon Warren, Minna Annola, Martiina Woodson, Annila Harris, Susa Junnola, Sara Pihlaja, Sami Kulju, Heidi Isaza 2 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma

3 Sisällys Esipuhe Suomen World Visionin kehitysteoria Lapsilähtöisyys Oikeusperustaisuus lapsen oikeudet Yhteisöperustaisuus ja kumppanuudet Voimaantuminen empowerment Parhaat käytänteet ja innovaatiot Kristillinen identiteetti Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma Suomen World Visionin strategia Kansainvälinen World Vision -verkosto Kumppanimaiden kansallisten ja alueellisten World Vision -toimistojen strategiat Yhteyksiä Suomen ulkoasiainministeriön kehityspoliittiseen ohjelmaan ja linjauksiin Aluekehitysohjelmat, erillishankkeet ja humanitaarinen apu Aluekehitysohjelmat Erillishankkeet eli projektit Humanitaarinen apu Ohjelmatyön temaattiset kehittämisalueet ja -keinot Temaattiset kehittämisalueet Lapsen oikeudet ja lasten suojelu Sukupuolten tasa-arvo Elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen ja nuorisotyöllisyys Ilmasto ja ympäristö Kehittämisen keinot: kansalaisvaikuttaminen ja innovaatiotoiminta Kestävyyttä kansalaisvaikuttamisella Citizen Voice and Action Innovoiva yritysyhteistyö: Weconomy Start ja sen vahvistaminen ohjelmakaudella lasten oikeuksien toteutumiseksi Ohjelman laatujärjestelmä ja tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden todentaminen Ohjelma- ja kehitysviestintä sekä vaikuttamistyö Varainhankinta ja lahjoittajasuhteiden hoitaminen Hallinto ja rahoitussuunnitelma Liitteet

4 Liite 1 World Vision -verkoston lasten hyvinvoinnin osa-alueet ja niitä tukevat tuotokset...62 Liite 2 Suomen World Visionin kristillisyys. Mitä se merkitsee?...63 Kuviot Kuvio 1 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman perusta...13 Kuvio 2 Suomen World Visionin strategiatalo...15 Kuvio 3 Suomen World Visionin ohjelmatyön perusmuodot: aluekehitysohjelmat ja erillisprojektit...21 Kuvio 4 World Visionin ohjelmien hankesykli...22 Kuvio 5 Suomen World Visionin ohjelmatyön temaattiset kehittämisalueet ja -keinot ohjelmakaudella Taulukot Taulukko 1 Aasian ohjelmatoiminta...24 Taulukko 2 Afrikan ohjelmatoiminta...27 Taulukko 3 Latinalaisen Amerikan ohjelmatoiminta...29 Taulukko 4 Esimerkkejä Compendium of Indicators -valikoimasta lasten hyvinvoinnin eri osa-alueilta...49 Taulukko 5 World Vision -verkoston laatujärjestelmä...51 Taulukko 6 Kehitysyhteistyön rahoitussuunnitelma

5 Lyhenteet BoP CBO CoP CVA CWBO DPA ECHO EU FMNR LEAP LFA SWV WV YK Bottom (Base) of the Pyramid Community Based Organization Community of Practice Citizen Voice and Action Child Well-being Outcome Development Programme Approach European Commission s Humanitarian Aid and Civil Protection European Union Farmer managed natural regeneration Learning through Evaluation with Accountability & Planning Logical Framework Suomen World Vision World Vision Yhdistyneet kansakunnat

6

7 Esipuhe Suomen World Vision tekee töitä kahdella ruohonjuuritasolla: kehitysyhteistyökohteissamme maaseudulla ja kaupungeissa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Työmme keskiössä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevan lapsen hyvinvointi. Tavoitteemme on, ettei yhdenkään lapsen tarvitse kuolla turhaan ennalta ehkäistäviin syihin, vaan lapset saavat kasvaa terveinä, ravittuina, suojeltuina ja rakastettuina. Ravitsemus, puhdas vesi, terveys ja koulutus ovat kehitysyhteistyömme ydinosaamista ja työmme jatkuu näiden teemojen ympärillä myös ohjelmakaudella Lapsi ei elä tyhjiössä vaan yhteisössä, joskus hyvinkin risteävien arvojen ja jännitteiden keskellä. Siksi tahdomme vaikuttaa siihen, että muutos niin lapsen omassa yhteisössä kuin hänen kotimaassaan tapahtuu lapsen ja perheiden parhaaksi. Varustamalla yhteisöjä tiedolla ja taidolla ja kouluttamalla yhteisöjen jäsenistä kansalaisvaikuttajia, annamme heille työkaluja varmistaa, että päättäjät toimivat vastuullisesti ja että yhteisö osaa vaatia sille kuuluvia oikeuksia ja palveluita. Tästä Citizen Voice of Action -toimintamallista meillä on vaikuttavia tuloksia. Tahdomme entisestään kehittää osaamistamme ihmisoikeusperusteisessa ja kaikkia osallistavassa kansalaisvaikuttamisessa. Vaikuttamista teemme myös valtiotasolla osana kansainvälistä World Vision -verkostoa. Velvoitamme toimintamaittemme hallituksia kantamaan vastuuta kansalaistensa ihmisoikeuksista ja kestävästä kehityksestä. Työmme kivijalka ovat aluekehitysohjelmat, jotka ovat sekä pitkäkestoisia että monisektorisia. Aluekehitysohjelma kestää tavallisesti 15 vuotta ja on kokemustemme perusteella monin tavoin paras toimintamalli kehitysyhteistyössä. Kun tavoitteena on pysyvä inhimilliseen, sosiaaliseen ja valtarakenteisiin liittyvä muutos, tuloksiin pääsemiseksi tarvitaan paria vuotta pidempi aika. Pitkäkestoinen työ tarjoaa samalla ainutlaatuisen alustan lyhytaikaisemmille erillisprojekteille sekä innovaatioille, kuten Suomen World Visionin Weconomy Start -ohjelmalle. Weconomy on taloudelliseen kehitykseen tähtäävää toimintaa, jonka tavoitteena on poistaa köyhyyttä kannattavan liiketoiminnan keinoin. Weconomyssa on mukana Team Finland -verkoston jäseniä, suomalaisia yrityksiä sekä joukko osaavia kumppaneita Suomessa ja kohdemaissa. Nämä hankkeet voidaan rakentaa osaksi aluekehitysohjelman sisällä olevia elinkeinojen kehittämisprojekteja tai niiden rinnalle. Oppimista ja tietotaidon kertymistä tapahtuu molemmin puolin, kun suomalaiset ja paikalliset kumppanit tuovat yhdessä tekemällä osaamisensa yhteisön hyväksi. Parhaimmillaan se tuottaa kehitystä ja nopeita sekä pysyviä muutoksia parempaan. Reilu, osallistava, kestävä ja yhteisön rakenteen ja kapasiteetin huomioiva taloudellinen kehitys voi olla paras ja nopein keino poistaa eriarvoisuutta. Hankkeiden ansiosta moni on jo saanut uuden ammatti- tai yrittäjäidentiteetin, joka on avain ihmisarvoiseen elämään ja mahdollisuuteen hankkia elanto kunnollisella työllä. Parhaimmillaan kestävä ja osallistava liiketoiminta tuottaa kehitystä ja innovaatioita, joita on helppo skaalata ja joiden vaikutukset ovat nopeita ja pysyviä. 7

8 8 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma

9 1. Suomen World Visionin kehitysteoria 1.1 Lapsilähtöisyys Lapsilähtöisyys World Vision -verkostossa tarkoittaa sitä, että toimintamme suunnitellaan ja resurssit kohdennetaan edistämään lasten hyvinvointia. Yhteisöjen kehittämistä lähestytään lasten tarpeista ja oikeuksista käsin. Kaiken toiminnan päämääränä on lasten aseman parantaminen ja heidän oikeuksiensa tukeminen. Kansainvälinen World Vision on asettanut globaaliksi tavoitteeksi lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvän paranemisen perheissä ja yhteisöissä. Tyttöjen ja poikien hyvinvoinnin osa-alueiksi on määritelty (Child Well-being Aspirations): Mahdollisuus kasvaa terveinä Mahdollisuus kouluttautua elämää varten Mahdollisuus kokea lähimmäisen ja Jumalan rakkautta Mahdollisuus osallistua, kokea huolenpitoa ja kasvaa turvallisessa ympäristössä Näiden saavuttamiseksi kansainvälinen World Vision on asettanut koko järjestön toiminnan keskeisimmiksi seurattaviksi ja mitattaviksi tavoitteiksi seuraavat (Child Well-being Targets): Vähentynyt 0 5-vuotiaiden lasten infektioiden ja sairauksien määrä Parantunut 0 5-vuotiaiden lasten ravitsemustila Lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten funktionaalinen lukutaito Parantunut lasten hyvinvointi heidän itsensä kokemana Vaikka työmme tavoitteiden keskiössä on lasten hyvinvointi, se ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki toiminnot kohdistuisivat vain ja suoraan lapsiin. Lapset elävät ym- päristöissä, joissa asenteet, valtarakenteet, lainsäädäntö ja taloudelliset resurssit vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa. Esimerkiksi toimeentulon kohentumisen ansiosta yhteisöjen ja perheiden on mahdollista huolehtia entistä paremmin lasten koulunkäynnistä sekä monipuolisen ravinnon ja terveydenhoitopalvelujen saannista. Lapsilähtöisyys tarkoittaa myös sitä, että lapset eivät ole vain kohteita tai hyödynsaajia, vaan aktiivisia osallistujia ja kumppaneita. Kun ohjelmatyötä suunnitellaan, seurataan ja arvioidaan, lapset otetaan aina mukaan omine ajatuksineen ja mielipiteineen. Toteutamme ohjelmissa lasten elämäntaito-opetusta erityisesti lasten ja nuorten kerhoissa. Nämä kerhot mahdollistavat lasten ja nuorten kasvun vaikuttajiksi ja vastuunkantajiksi sekä tarjoavat lapsille ja nuorille väylän tuoda esiin heille tärkeitä asioita yhteisöissä. Tämän lisäksi tuemme lasten parlamenttien perustamista ja vuorovaikutusta yhteiskunnan eri tasojen päättäjien kanssa. 1.2 Oikeusperustaisuus lapsen oikeudet Suomen World Visionin (SWV) kehitysyhteistyöohjelma rakentuu lapsen oikeuksien perustalle. Lähdemme siitä, että yleisestä ihmisoikeusjulistuksesta nouseva Lapsen oikeuksien sopimus antaa järjestölle oikeutuksen toimia niin omassa toimintaympäristössään Suomessa kuin kumppanimaissa lasten aseman pysyväksi parantamiseksi ja heidän oikeuksiensa edistämiseksi. Tämä heijastuu SWV:n strategiassa ja ohjelmatyössä sekä kansainvälisen World Vision -verkoston toiminnan tavoitteissa. Yhteiskuntien resursseja on käytettävä niin, että lasten aseman turvaamiseen ja parantamiseen suunnataan niistä riittävä osa. Lapsia on suojeltava ja heille on annettava 9

10 mahdollisuus osallistua ja ilmaista mielipiteensä. Lasten kaikenlaiseen kaltoinkohteluun on puututtava rohkeasti. Toimimme kansallisella ja kansainvälisellä tasolla pitkäjänteisesti muuttaaksemme sellaisia asenteita, arvoja, rakenteita ja lakeja, jotka vaikuttavat haitallisesti lasten elämään ja estävät heidän oikeuksiensa toteutumista. Aivan erityistä huomiota vaatii kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten vammaisten lasten, oikeuksien turvaaminen. 1.3 Yhteisöperustaisuus ja kumppanuudet Lasten asemaa ja hyvinvointia voi parantaa pysyvästi vain kohdistamalla apu koko yhteisölle ja tekemällä yhteistyötä yhteisön kanssa. Sen vuoksi esimerkiksi kummimaksuina kerättävä tuki ei kohdistu yksittäiseen lapseen, vaan sillä tuetaan koko yhteisön ja lapsen elinympäristön kokonaisvaltaista kehittymistä tukevia toimia. Yhteisöt itse ovat ensisijaisesti vastuussa omasta kehityksestään. Yhteisöjen jäsenet määrittelevät muutoksen ja kehityksen tavoitteet sekä seuraavat ja arvioivat niiden toteutumista ja tarvittaessa muovaavat tavoitteitaan. Kehitysohjelmien alkaessa keskeinen tavoitteemme on mobilisoida yhteisöjä muodostamaan paikallistason kehittämistyöryhmiä ja oma-apuryhmiä, vahvistaa niitä ja tukea niitä saamaan juridisesti virallinen asema ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnan toimijoina. Vahvistamme ja tuemme yhdessä paikallisten kumppanien kanssa yhteisön kehitystä ja roolinamme on erityisesti yhteistyön koordinointi ja ohjaaminen (fasilitointi). Kumppaneina voivat olla esimerkiksi valtion viranomaistahot, yksityisen sektorin toimijat, muut kansalaisjärjestöt ja uskonnolliset yhteisöt. Apuriippuvuuden syntymistä pyritään estämään ohjelmien suunnittelun ja toteutuksen kaikissa vaiheissa. 1.4 Voimaantuminen empowerment Kehitysyhteistyömme painopiste on vuosikymmenten kuluessa siirtynyt kärjistetysti ilmaistuna tulonsiirroista ja infrastruktuurin rahoittamisesta kohti kapasiteetin vahvistamista, koulutusta ja kumppanuuksia. Nekään eivät yleensä kuitenkaan riitä pysyvän muutoksen aikaansaamiseen, vaan mukaan tarvitaan yhteisöjen voimaantumisen mahdollistava prosessi. Vasta voimaantuneet yhteisöt pystyvät takaamaan lapsilleen ja jäsenilleen pysyvästi kohentuneen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Voimaantuminen on käännös englanninkielen sanasta empowerment. Käsitteelle ei ole yhtä yksiselitteistä määrittelyä. Kehitysyhteistyön kontekstissa voimaantumisella on etenkin ja 80-luvulla viitattu sellaisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin voima- ja valtasuhteiden muutoksiin, jotka tapahtuvat eri ryhmien ja toimijoiden välillä paikallistasoilla, valtakunnallisesti tai globaalisti. Myöhemmin voimaantumisella on tarkoitettu erityisesti ihmisyksilöiden ja yhteisöjen sisäisen vahvuuden kasvamista. Tähän liittyy asenteiden ja arvojen muuttumista sekä itseluottamuksen vahvistumista. Voimaantuneet ihmiset ja ihmisryhmät kykenevät tunnistamaan esimerkiksi köyhyyden taustalla olevia ongelmia ja mieltämään omaan tilanteeseensa sopivia ratkaisumalleja näihin kysymyksiin. He tunnistavat itsessään ja ympäristössään resursseja, joita voivat hyödyntää elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvissä ratkaisuissa. Voimaantuneilla ihmisillä ja yhteisöillä on kyky asettaa toiminnalleen rakentavia päämääriä ja pitäytyä niissä vaikeissakin olosuhteissa sekä mahdollisten pettymysten ja epäonnistumisen hetkinä. Voimaantuneet ihmiset ja ihmisryhmät kykenevät toimimaan rakentavasti sosiaalisissa verkostoissa 1. Yksilöitä tai yhteisöjä ei voi pakottaa voimaantumaan, vaan kyse on näiden omasta valmiudesta ja tahdosta muuttua. Voimaantumisprosessi vie yleensä myös aikaa. Toiminnassaan yhteisöjen ja muiden kumppanien kanssa World Vision pyrkii tietoisesti tukemaan sitä, että 1 yhteisöt tunnistavat omia potentiaalejaan ja voimavarojaan 2 yhteisöillä myös lapsilla on lisääntyvä määrä erilaisia mahdollisuuksia oman äänensä esilletuomiseen 3 yhteisöt ymmärtävät omia oikeuksiaan sekä elämänsä ja elinympäristönsä kehityshaasteita 4 yhteisöt saavat lisää valtaa vaikuttaa asioihinsa ja vaatia oikeuksiensa toteutumista 1 Järvinen, T. (2007) Empowerment: A challenge of non-governmental organizations in development cooperation partnerships. Acta Universitatis Tamperensis, Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma

11 1.5 Parhaat käytänteet ja innovaatiot Pyrimme ohjelmatyössä tukemaan sellaisia malleja, jotka on jo osoitettu toimiviksi. Tätä voidaan kutsua parhaiden käytänteiden (best practices) käyttöönotoksi, monistamiseksi ja skaalaamiseksi. Kannustamme siihen, että ohjelmien ja hankkeiden työntekijät jakavat parhaita käytänteitä keskenään ja oppivat toisiltaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi seminaarien järjestämistä vuosittain Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa sekä erilaisten parhaiden käytänteiden dokumentointia. Ohjelmatyössä hyödynnetään luonnollisesti myös muualla World Vision -verkostossa ja kehitysyhteistyössä kehitettyjä toimivia malleja. Pitkäkestoisen kehitysyhteistyön ohella toteutamme temaattisia erillishankkeita ja projekteja, joissa mallinnetaan ja testataan uusia toimintatapoja erilaisten kehityshaasteiden suhteen. Ne voivat liittyä esimerkiksi päihteiden käyttöön, yhteisöperustaiseen lastensuojelun vahvistamiseen tai nuorten työllistymisen tukemiseen. Projektit voivat olla lähtökohtaisesti pieniä, mutta onnistuessaan ne voidaan skaalata laajasti. Mallien toimivuuden todentamisessa panostetaan yhteistyöhön akateemisten toimijoiden ja oppilaitosten kanssa Suomessa ja kumppanimaissa. Tuemme ohjelmatyössä innovatiivista toimintaa. Innovaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä jotakin sellaista alkuperäistä, uutta ja merkityksellistä, joka hyödyttää yhteisöä ja yhteiskuntaa. World Vision -kontekstissa innovatiivisen toiminnan ja innovatiivisten toimintamallien tulee tukea selkeästi lasten hyvinvointia. Innovaatiot ja innovatiivisuus toteutuvat yleensä dialogisessa kohtaamisessa ja prosessissa eri toimijoiden, kuten yhteisöryhmien, paikallisen hallinnon, muiden järjestöjen ja yksityis- ja yrityssektorin toimijoiden välillä. Dialogisessa lähestymistavassa ajatellaan, että asioita voidaan parhaiten ymmärtää ja tutkia yhteisessä vuoropuhelussa. Tarvitaan yhteistä ajattelua, jotta ei käy niin, että yksi taho sanelee, miten asiat ovat. Yhteiskunnallisesti dialogia tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää arkielämää eri näkökulmista ja löytää haasteisiin entistä parempia ratkaisuja. Suomen World Vision on kristillishumanitaarinen järjestö. Olemme määritelleet toimintamme kristillishumanitaariset lähtökohdat (liite 2) ja laatineet toiminnallistamisohjeen, jossa varojen käytöstä kohdemaissa ohjeistetaan tarkemmin. Ymmärrämme kristillisyyden yhtäältä sitoutumisena haavoittuneen ihmisen auttamiseen, syrjimättömyyteen, tasa-arvoon, ihmisarvon ja vakaumuksen kunnioittamiseen sekä ihmisoikeuksien puolustamiseen. Toisaalta sitoudumme kristilliseen lähimmäisen rakkauden periaatteeseen. Humanitaarisuus on meille pyyteetöntä sitoutumista haavoittuneen ihmisen auttamiseen. Tavoitteemme on, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset kehitysmaissa saisivat mahdollisuuden elämässä. Autamme kaikkia ihmisiä uskontoon tai etniseen taustaan katsomatta. Kunnioitamme jokaisen ihmisen vakaumusta, eikä kristillisyys tarkoita meille ideologian levittämistä. Meillä on visio maailmasta, jossa jokainen lapsi saa kasvaa terveenä ja saa huolenpitoa sekä suojelua oikeuksilleen. Katsomme, että lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle kaikkien sidosryhmien kanssa, niin etelässä kuin pohjoisessa, rakentuu avoimuuteen toimintaa ohjaavista motiiveista ja arvoista. Uskontoon liittyvät maailmankatsomukset, arvot ja ihanteet ovat moniääninen järjestelmä. Omien arvojen selkeä määrittely rakentaa perustan kehittyvälle ja syvenevälle kumppanuudelle kaikkien sidosryhmien kanssa. 1.6 Kristillinen identiteetti 11

12

13 2. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma Suomen World Visionin strategia Suomen ulkoasiainministeriön kehityspoliittiset linjaukset Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma Kumppanimaiden World Vision -toimistojen kansalliset ja alueelliset strategiat Kansainvälisen World Visionin strategiat Kuvio 1. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman perusta 2.1 Suomen World Visionin strategia Suomen World Vision on vuonna 1983 perustettu kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka toimii kehitysmaiden pitkäjänteisenä kumppanina parantaakseen pysyvästi lasten elinoloja ja edistääkseen lasten oikeuksia visionsa mukaisesti: Jokaisella lapsella mahdollisuus elämässä. Jokainen mukana suuressa tehtävässä. Olemme määritelleet tehtävämme seuraavasti: Tuemme kehitysmaissa yhteisöjen kestävää kehitystä, joka parantaa erityisesti lasten elinoloja Välitämme humanitaarista apua luonnonkatastrofien ja konfliktien uhreille Edistämme oikeudenmukaisuutta työskentelemällä köyhyyden syiden poistamiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi Vaikutamme väkivallan vähentämiseen sen kaikissa muodoissa ja tuemme sovinnonrakentamista Tiedotamme köyhyydestä ja sen syistä sekä työstä köyhyyden vähentämiseksi Keräämme varoja työhön kehitysmaissa ja rohkaisemme suomalaisia mukaan kumppaneiksi työhömme Toimimme kristillisen lähimmäisenrakkauden pohjalta ja edistämme yhteisöllisen kumppanuuden ja toivon ilmapiiriä Teemme lapsilähtöistä ja yhteisöperustaista pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä, viestimme ja vaikutamme lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseksi, toimitamme humanitaarista apua ja tarjoamme suomalaisille ihmisille, 13

14 yhteisöille ja yrityksille kanavan kehitysmaiden ja kehittyvien maiden lasten ja heidän yhteisöjensä tukemiseen. Edistämme kristillisen lähimmäisenrakkauden motivoimana toivoa ja kumppanuutta ja toimimme rohkeasti kaikkein eniten apua tarvitsevien ihmisten hyväksi uskontoon, poliittiseen mielipiteeseen ja maailmankatsomukseen, etniseen taustaan tai sukupuoleen katsomatta. Teemme yhteistyötä kaikkien järjestön tavoitteet jakavien ihmisten ja tahojen kanssa. Olemme itsenäinen osa kansainvälistä World Vision -verkostoa (ks. luku 2.2), jolla on pysyvää toimintaa ja läsnäolo liki sadassa maassa. World Visionin paikalliset toimistot muodostavat yhdessä maailman suurimman kehitysyhteistyötä tekevien kummilapsijärjestöjen verkoston. World Vision on myös merkittävä globaali humanitaarisen avun toimija. Suomen World Visionin yhteistyökumppanina on aina paikallinen World Vision ja tämän ohjelmakauden aikana Kenian, Ugandan, Intian, Sri Lankan, Kolumbian ja Perun World Vision -toimistot. Neuvottelemme ohjelmat ja hankkeet kahdenvälisesti näiden toimistojen kanssa. Suomen ulkoministeriön rahoituksella toteutetut ohjelmat ja projektit ovat kokonaan suomalaisten rahoittamia. Tämän lisäksi ohjelmakaudella voidaan hakea rahoitusta eri lähteistä (esimerkiksi EU, ECHO) sekä toteuttaa yritysyhteistyötä yhteistyössä muiden maiden World Vision -toimistojen kanssa. Kansainvälisen verkoston lisäksi teemme yhteistyötä Suomessa ja Euroopan unionissa erityisesti lapsikeskeisten kumppanuusjärjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ry:n, Plan Suomen ja Suomen Unicefin kanssa. Olemme Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n, FIBS:n, Reilun kaupan edistämisyhdistys ry:n ja Vastuullinen Lahjoittaminen eli VaLa ry:n jäsen sekä Suomen Ekumeenisen Neuvoston kumppanuusjärjestö. Hallinto Suomen World Vision on kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja toimimme itsenäisenä osana kansainvälistä World Vision -verkostoa. Olemme oikeushenkilönä rekisteröity yhdistys, jolla on 47 jäsentä sekä yhdeksän hengen hallitus, jonka puheenjohtajana vuonna 2014 toimii professori Atte Korhola. Hallituksen alaisuudessa toimii toiminnanjohtaja, joka johtaa toimistoa ja toimintaa. Yhdistyksen jäsenet ovat Suomen kansalaisia ja hallintokielemme on suomi. Yhteistyö kansainvälisen verkoston kanssa tapahtuu kerran kolmessa vuodessa järjestettävän World Vision International ry:n kokouksen kautta, jossa Suomella, kuten kaikilla muillakin itsenäisillä toimistoilla (57), on yksi ääni. Tämä kokous valitsee kansainvälisen hallituksen, joka valvoo kansainvälisen presidentin toimintaa. Ensimmäistä kolmivuotiskauttaan Euroopan ja Lähi-idän edustajana kansainvälisessä hallituksessa istuu professori Pirjo Ståhle, joka on myös Suomen World Visionin hallituksen varapuheenjohtaja. Kansainvälisen presidentin alaisuudessa on tukipalvelut kaikille toimintasektoreille sekä kehitysyhteistyötoiminnan ohjaaminen globaalisti yhdessä sovittujen toimintamallien mukaisesti (ks. luku 2.2). Toiminnanohjaus ja talous Suomen World Visionin toimintasuunnitelma tehdään vuosittain ja se toteuttaa kolmivuotista strategiaa, joka päivitetään vuosittain. Talouden suunnittelu tehdään aina seuraavalle viidelle vuodelle, koska ohjelmasitoumukset ovat tyypillisesti pitkiä. Toimintasuunnitelman ja strategian hyväksyvät hallitus sekä yhdistyksen kokous. Taloudellisesti haasteellisesta ajasta huolimatta budjetoimme ja suunnittelemme kasvua seuraavalle kolmivuotiskaudelle: kasvua vaikuttavuudessa sekä yhteisöjen ja kumppanuuksien määrässä ja laadussa. Myös taloudellista kasvua etsitään aktiivisesti. Siihen investoidaan riittävästi ja se otetaan läpileikkaavasti huomioon kaikessa toiminnassa. Koemme, että perustehtävämme eli lasten hyvinvoinnin varmistaminen kehitysmaissa ei toteudu, mikäli emme onnistu varainhankintatehtävässämme. Lisäksi uskomme, että yksi vaikuttavuuden mittari on tukijoiden halukkuus lahjoittaa työhömme, joten kasvava yksityinen ja/tai julkinen tulovirta ovat meille viesti onnistuneesta vaikuttavuusviestinnästä. Suomen World Visionin strategiatalo Olemme tiivistäneet strategiamme strategiataloon, johon on kuvattu työtämme ohjaavat visio, missio, arvot ja toimintatavat sekä keskeiset kumppanimme. Visiomme kuvaa sitä, että emme lopeta työskentelyämme heikoimmassa asemassa olevien puolesta niin kauan, kun maailmassa on lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta terveyteen, koulutukseen, syrjimättömyyteen, turvallisuuteen ja oman elämänsä rakentamiseen niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Ymmärrämme, että jokaisen lapsen ympärillä on perhe tai vähintäänkin yhteisö ja että kaikki 14 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma

15 Visio: Jokaisella lapsella mahdollisuuselämässä. Jokainen mukana suuressa tehtävässä. Strateginen tavoite: Sytytämme suomalaista mukaan parantamaan pysyvästi kehitysmaan lapsen, heidän perheidensä ja yhteisöjensä elämää. Vaikuttavuus Kumppanuudet Yhteisöt Lapset: terveys, ravitsemus, lukutaito, hyvinvointi Poliittinen päätöksenteko (Suomi, EU, YK) Kummit UM ja muu julkinen rahoitus Vapaaehtoiset puolestapuhujat Kiinnostuneet (lehti, uutiskirje, kertaostos, klikkaajat) Aluekehitysohjelmat, toimintamaat Kansalaisyhteiskunta (VaLa, Kepa, Kehys jne) Suurlahjoittajat, kertalahjoittajat Yritykset Ekosysteemit, klusterit, verkostot, kirkot Kertakontaktit: tavatut, ryhmät, yleisöt Arvot: Kristilliset arvot ovat toimintamme pohja Keskitymme köyhyyden poistamiseen lasten elämästä Kohtaamme ihmisen lähimmäisenä Palvelemme vastuullisesti Sitoudumme yhteisöllisyyteen Toimimme tehokkaasti Missio: Parannamme pysyvästi lasten elinoloja ja oikeuksien toteutumista. Toimimme yhdessä suomalaisten ja kehitysmaiden yhteisöjen kanssa. Työtämme ohjaa kristillinen lähimmmäisenrakkaus. Kuvio 2. Suomen World Visionin strategiatalo yhteisöt ovat osa isompaa ekosysteemiä ja päätöksentekojärjestelmää. Siksi emme tee töitä vain lasten kanssa, vaan etsimme kumppanuuksia hyvin laajasti. Teemme yhteistyötä kaikkien tahojen kanssa, jotka auttavat meitä pääsemään tavoitteeseemme ja olemme mukana kaikilla forumeilla, joilla voimme tuoda esille sellaisia asioita tai osaamista, jotka johtavat köyhyyden poistumiseen lasten elämästä. Työssämme on strategian mukaisesti kolme painopistettä: 1 Vaikuttavuus Vaikuttavuus on kehitysyhteistyössämme keskeistä ja sitä parannetaan jatkuvasti yhdessä ohjelmamaidemme sekä koko World Vision -verkoston kanssa. Toimintamaissa ja Suomessa työtä tehdään yhteistyössä julkisen ja yksityi- 15

16 16 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma

17 sen sektorin kanssa hyödyntäen World Vision -verkoston tietotaitoa sekä osaamista yhteisöjen muutoksen fasilitaattorina. Yhteisöjen omien toimijoiden, kuten pienten kansalaisjärjestöjen ja paikallishallinnon, tukeminen sekä kansalaisvaikuttamisen lisääminen ovat olennaisessa roolissa. Tavoitteemme on siirtyä yhä enemmän fasilitaattorin rooliin ja edesauttaa paikallisen kansalaisyhteiskunnan ja julkishallinnon yhteistyötä. Suomessa vaikuttavuuden mittarina käytetään tukijatransformaatiota, joka näkyy arvojen, asenteiden sekä käytöksen muuttumisena. Lopullinen onnistumisen mittari on se, että kasvaneen varainhankinnan ja laadukkaan kehitysyhteistyön avulla pystymme antamaan mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen yhä useammalle kehitysmaan lapselle. 2 Kumppanuus Kumppanuuksien kautta toimiminen on keskeinen väline strategiamme toteuttamisessa sekä vaikuttavuuden parantamisessa. Oikeiden kumppaneiden valinta on työn kestävyyden ja skaalautuvuuden kannalta erittäin tärkeää. Suomessa jatkamme kumppanuuksien kehittämistä yliopistojen sekä valittujen yritysten, medioiden, järjestöjen ja ajatushautomoiden kanssa. Suomalaiset kummit ovat keskeisiä kumppaneita ja heidän aktivointiinsa panostetaan. Kun sopivia kumppaneita valitaan, jaetut tavoitteet sekä kumppanuudesta syntyvä hyöty kehitysmaiden yhteisöille, meille sekä kumppaneille ovat edellytyksiä onnistumiselle. Kumppanuus ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikön sekä humanitaarisen avun yksikön kanssa on meille erittäin tärkeä ja sitä rakennetaan jatkuvassa vuoropuhelussa ja yhdessä oppien. Weconomy-ajattelua edistetään yhteisöjen tarpeesta käsin ja Team Finland -hengessä pyritään luomaan aitoja win-win -kumppanuuksia suomalaisten yritysten ja köyhien yhteisöjen välille. 3 Yhteisöllisyys Rakennamme ja lisäämme yhteisöllisyyttä erityisesti yhteistyössä kummien ja lähettiläiden kanssa. Vahvistamme Suomen World Visionin roolia suomalaisena vaikuttajana ja yhteiskunnallisena keskustelijana. Lisäksi jatkamme ja kehitämme innovaatioyhteistyötä yritysten kanssa ja vahvistamme World Visionin roolia public-private -kumppanuuksissa. Keskitymme kehittämään kummipalveluja entistä osallistavimmiksi ja tätä kautta lisäämme puolestapuhujien määrää sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomessa keskitymme kasvattamaan yhteisöjä, jotka tarjoavat elämyksiä ja merkityksellisiä kohtaamisia. Lisäksi rakennamme tehokkaampaa toimintamallia erityisesti kummiuden sekä muun säännöllisen lahjoittamisen lisäämiseksi. Jatkamme hyvin käynnistynyttä mediatyötämme ja etsimme myös uusia tapoja saada näkyvyyttä eri foorumeilla. Lisäksi toteutamme yrityslahjoituskampanjaa ja jatkamme aktiivisesti julkisen rahoituksen hankkimista. Nykyiset kumppanuudet hoidamme laadukkaasti. Vahvistamme läsnäoloa maakunnissa ja tavoitteena on, että Suomen World Visionin kanssa aktiivisessa vuorovaikutuksessa olevien suomalaisten määrä kasvaa merkittävästi. Yhteisöperustaisuus ja yhteisöllisyys näkyvät kehitysyhteistyömallissamme suhteessamme kansainväliseen World Vision -verkostoon sekä suomalaisiin tukijoihin ja kumppaneihin. Yhteisöllisyys näkyy myös toimiston toimintakulttuurissa, jossa yhteisön jäsenillä on yhteinen kirkas tavoite sekä selkeä oma rooli ja vastuu sen saavuttamisessa. Yhteinen tavoitteemme on, että yhä useampi suomalainen syttyy auttamaan kehitysmaiden lapsia ja kokee olevansa osa World Vision -perhettä. 2.2 Kansainvälinen World Vision -verkosto World Vision -järjestö sai alkunsa vuonna 1950, kun hylätyn kiinalaistytön kohtalosta vaikuttunut amerikkalaispastori Bob Pierce perusti järjestön auttamaan Korean sodassa orpoutuneita lapsia ja järjestämään heille tukijoita kummeja. Tänään World Vision on maailman suurin kummilapsijärjestöjen verkosto. Siitä on kehittynyt federalistinen, itsenäisten toimijoiden yhteenliittymä, jolla on pysyvää toimintaa ja läsnäolo 95 maassa. Kansainvälinen World Vision määrittelee globaalin integroidun toimintansa lähtökohdiksi seuraavat: Lapsilähtöisyys Yhteisöperustaisuus Kristillinen arvopohja Järjestön keskeiset toimintamuodot ovat: Humanitaarinen apu Kehitysyhteistyö Vaikuttamistyö köyhyyden poistamiseksi 17

18 Suomen World Visionin ohjelmatyön läpileikkaavat teemat ohjelmakaudella noudattavat kansainvälisen World Visionin ohjeistusta ja ovat myös linjassa ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen toimenpideohjelman kanssa. Läpileikkaavat teemat kansainvälisessä verkostossa ovat: Lasten suojelu Vammaisuus Hiv ja aids Sukupuolten välinen tasa-arvo Ympäristö (ml. ilmastonmuutos) Rauhanrakentaminen ja konfliktien ratkaisu Kristillinen arvopohja World Visionin kansainvälinen toimisto (Global Center) toimii verkostomaisesti ja sen henkilökuntaa työskentelee yli 70 maassa, myös Suomessa. Kansainvälisen presidentin toimisto toimii Lontoossa. Kansainvälisen World Visionin rooli on koordinoida verkoston yhteistyötä ja kehittämisprosesseja sekä palvella kaikkia World Vision -toimistoja. Sillä ei kuitenkaan ole juridista päätäntävaltaa itsenäisten kansallisten World Vision -toimistojen suhteen. Kansainvälinen World Vision on tuottanut koko verkoston käytettäväksi joukon yhteisiä toimintamalleja, joista tärkeimpiin kuuluvat Learning through Evaluation with Accountability and Planning -hankehallintomalli (LEAP) sekä Development Programme Approach -lähestymistapa (DPA). LEAP säätelee sitä tapaa, jolla koko World Vision -verkoston ohjelmien ja projektien suunnittelu, monitorointi, evaluointi ja raportointi tehdään (ks. luku 3). DPA-lähestymistapaa hyödynnetään ohjelmien ja projektien suunnittelussa yhteistyössä hyödynsaajien ja kohdemaan kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Myös Suomen World Visionin toiminnassa noudatetaan ja käytetään näitä järjestön yhteisiä toimintamalleja, periaatteita ja niihin liittyviä suunnittelu- ja raportointivälineitä. Kansainvälinen World Vision on rakentanut ja vakiinnuttanut erilaisia mekanismeja ja sisäisiä asiantuntija- ja kehittämistyöryhmiä verkoston parhaiden käytänteiden kokoamiseksi ja temaattisten alueiden työn vahvistamiseksi maailmanlaajuisesti. Yksi tärkeistä on joukko temaattisia vertaisryhmiä (Communities of Practice, CoP). Suomen World Visionin työntekijöitä on toiminut erityisen vahvasti sukupuolten väliseen tasa-arvoon, lasten suojeluun ja vammaisuuteen liittyvissä vertais- ja kehittämisryhmissä ja niiden johtotehtävissä. 2.3 Kumppanimaiden kansallisten ja alueellisten World Vision -toimistojen strategiat SWV:n kumppanina jokaisessa toimintamaassa on kyseisen maan World Vision. Kumppanimaiden kansalliset toimistot laativat kehitystyön ohjaamiseksi ja prioriteettien määrittelemiseksi oman maastrategiansa, joka puolestaan on yhteydessä alueellisten World Vision -toimistojen (Regional Offices) strategiaan. Maastrategiat ovat pääsääntöisesti kolmivuotisia, kuten myös SWV:n kehitysyhteistyöohjelma, joskaan ne eivät välttämättä sijoitu keskenään samaan kolmivuotissykliin. World Vision -verkoston tukitoimistojen, kuten SWV:n, sekä kansallisten toimistojen, strateginen suunnittelu ja toiminnan linjaaminen on keskenään vuorovaikutteista. Kumppanimaiden maastrategian laatiminen on keskusteluprosessi kyseisen kansallisen toimiston, tukitoimistojen ja alueellisen toimiston välillä. Se huipentuu yhteiseen roundtable-kokoontumiseen ennen maastrategian lopullista valmistumista. SWV voi tässä keskustelussa kannustaa kansallisia toimistoja huomioimaan itselleen tärkeitä näkökulmia ja temaattisia toiminta-alueita. Lisäksi kunkin kumppanimaan kansallisen toimiston tueksi on perustettu ns. Programme Support Team, johon myös kyseisen maan tukitoimistot ja alueellinen toimisto kuuluvat. Tämä yhteistyöryhmä monitoroi maastrategian toimeenpanoa ja tarvittaessa ryhtyy lisätoimiin esimerkiksi silloin, kun maastrategian toimeenpanon suhteen tarvitaan kapasiteetin vahvistamista. Kumppanimaiden maastrategiat vaikuttavat SWV:n ohjelmatyön linjauksiin ja toteuttamiseen. 2.4 Yhteyksiä Suomen ulkoasiainministeriön kehityspoliittiseen ohjelmaan ja linjauksiin Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroja on myönnetty SWV:n hankkeille vuodesta Vuodesta 2003 alkaen olemme olleet ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö. Tässä kehitysyhteistyöohjelmassa heijastuvat YK:n vuosituhattavoitteet, Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma, ulkoasiainministeriön kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus ja Suomen ulkoasiainhal- 18 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma

19 linnon ihmisoikeusstrategia sekä ulkoasiainministeriön laatima Suomen toimintasuunnitelma kauppaa tukevalle kehitysyhteistyölle. Lisäksi olemme sekä itsenäisenä toimistona että osana kansainvälistä verkostoa sitoutuneet keskeisimpiin kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua ohjaaviin periaatteisiin, sopimuksiin, toimintasuunnitelmiin ja julistuksiin (ml. Pariisin julistus, Accran toimintaohjelma, Ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus, Code of Conduct sekä Sphere Standards). Kehitysohjelmien ja -hankkeiden tavoitteena on kehitysmaiden kansalaisten ja heidän demokraattisesti valittujen edustajiensa omistajuus yhteiskuntiensa kehityksestä. Suunnittelemme ohjelmat ja hankkeet tiiviissä yhteistyössä kohdealueiden yhteisöjen edustajien, myös lasten, kanssa ja yhteisöjen edustajat osallistuvat tiiviisti ohjelmien monitorointiin ja evaluointiin. Tuemme kaikissa ohjelmissa paikallistason yhteisöjen mobilisoitumista virallisiksi järjestöiksi (Community Based Organizations, CBO), jotka kehittävät aluettaan yhteistyössä paikallishallinnon kanssa. Lapset ja nuoret voivat toimia CBO:n jäseninä tai vaikuttaa paikallistason päätöksentekoon lasten kerhojen kautta. Lisäksi tuemme erilaisten oma-apuryhmien perustamista ja toimintaa. Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa ja lähtökohta kehitykseen integroituu ylläesitettyyn. Lisäämme ohjelmien ja hankkeiden alueilla asuvien ihmisten, myös lasten, tietoisuutta omista oikeuksistaan ja pyrimme aktivoimaan kansalaisyhteiskuntaa erityisesti Citizen Voice and Action -toimintamallin (CVA) avulla (ks. luku 4.2.1). Toiminnan tavoitteena on varmistaa, että valtion palveluiden järjestämisvastuu toteutuu ja että viranomaiset toimivat vastuullisesti. Kiinnitämme ohjelma-alueilla entistä perusteellisempaa huomiota kaikenlaiseen syrjintään ja sen poistamiseen erityisesti kansalaisvaikuttamisen kautta sekä yhteistyössä paikallisten ihmisoikeustoimijoiden kanssa. Kaikille ohjelma-alueilla eläville pyritään takaamaan syntymätodistus ja virallinen rekisteröiminen kansalaisiksi. Naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien välisen tasa-arvon vahvistaminen on ollut keskeistä ohjelmatyössämme aikaisemminkin, mutta tässä kehitysyhteistyöohjelmassa se nostetaan yhdeksi neljästä painopistealueesta (ks. luku 4.1.2). Vahvistamme naisten osallistumista, oikeuksia ja toimeentuloa muun muassa tukemalla naisten oma-apuryhmiä. Tyttöjen ja poikien välistä tasa-arvoa edistämme lasten kerhojen ohjelman ja toiminnan avulla. Pyrimme myös kehittämään uusia toimintamalleja, joilla voidaan muuttaa miesten ja isien rooleja osallistuvampaan ja huolehtivampaan suuntaan perheissä ja yhteisöissä. Lasten suojeluun ja vanhempien alkoholin- ja päihteidenkäytön syihin ja seurauksiin kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota ja näihin haasteisiin vastaamiseksi kehitämme ohjelmissa uudenlaisia yhteisöperustaisia toimintamalleja (ks. myös luku 4.1.1). Eriarvoisuuden vähentämiseksi pidämme huolta siitä, että ohjelmien ja hankkeiden ravitsemukseen, terveyteen, koulutukseen ja ihmisarvoiseen työhön ja toimeentuloon keskittyvät toimet hyödyttävät ensisijaisesti yhteisöjen kaikkein köyhimpiä ja haavoittuvimmassa asemassa olevia jäseniä. Jatkamme ohjelmakaudella vahvasti aloittamaamme vammaisten lasten ja aikuisten integrointia ohjelmien hyödynsaajiksi, vaikuttajiksi ja päätöksentekijöiksi. Ilmastokestävyys ja luonnonvarojen kestävä hallinta ovat kasvavassa määrin kehitysyhteistyömme keskiössä. Tuemme maaseutuohjelmissa luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymistä sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Tarkastamme ohjelmien katastrofivalmiussuunnitelmat ilmastonmuutokseen liittyvien luonnononnettomuuksien mahdollisuuden näkökulmasta. Monissa ohjelmissa keskeistä on rankkasateiden ja tulvien aiheuttamiin tuhoihin ja menetyksiin varautuminen. Kuivuudesta kärsivien ohjelma-alueiden kohdalla pyrimme lisäämään sadeveden varastointijärjestelmien rakentamista ja viljelylajikkeiden monipuolistamista ympärivuotisen ruokaturvan takaamiseksi. Lisäämme entisestään yhteisöjen tietoisuutta ilmasto- ja ympäristökysymyksistä: esimerkiksi kaikissa ohjelmissa toteutettava lasten ja nuorten elämäntaito-opetus ja ohjaus (life skills) sisältää kasvattamista ympäristön kannalta vastuulliseen toimintaan. Jatkamme ohjelmakaudella kauppaa tukevan kehitysyhteistyön edistämistä. Tavoitteemme on edesauttaa ihmisarvoisten työpaikkojen ja yrittäjyysmahdollisuuksien syntymistä köyhyyden poistamiseksi ja ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi ohjelma-alueidemme ihmisille. Rakennamme kumppanuuksia suomalaisten yritysten kanssa sekä tuemme ohjelmamaissa yrityssektorin kumppanuutta kehitysohjelmien alueilla. Tällä toiminnalla edistämme yritysten yhteiskunnallisesti vastuullista yritystoimintaa. Pyrimme esimerkiksi tukemaan suomalaisen ympäristöliiketoiminnan mahdollisuuksia toimia työllistävänä kumppanina kehitysmaissa. 19

20 20 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

MITEN KLUBI VOI PALVELUTOIMINNASSAAN KÄYTTÄÄ HYVÄKSEEN ROTARYSÄÄTIÖTÄ? Klubien kehittämisseminaari DRFC Virpi Honkala

MITEN KLUBI VOI PALVELUTOIMINNASSAAN KÄYTTÄÄ HYVÄKSEEN ROTARYSÄÄTIÖTÄ? Klubien kehittämisseminaari DRFC Virpi Honkala MITEN KLUBI VOI PALVELUTOIMINNASSAAN KÄYTTÄÄ HYVÄKSEEN ROTARYSÄÄTIÖTÄ? Klubien kehittämisseminaari 13.10.2012 DRFC Virpi Honkala ROTARYSÄÄTIÖ (The Rotary Foundation of Rotary International) on Rotary

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot