Alueellisten sote-toimintojen simulointi. Jokilaaksot. Päivitetty Päivi Peltokorpi ja Tuomas Aikkila. POPmaakunta

Transkriptio

1 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Jokilaaksot Päivitetty Päivi Peltokorpi ja Tuomas Aikkila

2 Toimeksianto täydentyy aluetyöryhmien työn ja maakunnallisen sotevalmistelun edetessä Toimeksiannon diapohjat

3 Toimeksiannon sisältö 1. Alue- ja alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano 2. Alueiden tilannekuva 3. Erityispiirteet ja -kysymykset alueella 4. Palvelutarpeet ja niiden ennakoitu muutos alueella 5. Alueen nykytila: palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma 6. Valinnanvapauden huomioiminen alueella 7. Erillistarkastelu: 1. suun terveydenhuollon nykytila ja kehittäminen 2. kotoa kotiin prosessin kehittäminen 3. vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) 4. alueella toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito 8. Nykytilassa toimivaa ja mitä halutaan vahvistaa alueella 9. Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet alueella 10. Hyvät käytännöt alueella 11. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus alueella, palveluverkko 12. Asiakkuuksien hallinta ja asiakasohjaus alueella 13. Mitä on tarpeen ottaa huomioon tukipalveluiden osalta? 14. Integraatio-näkökulmat: mm. asiakas, palvelujärjestelmät, monituottajuus, tieto 15. Asiakkaiden osallisuus alueella 16. Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen 17. Osaamisen ja henkilöstön näkökulma, osaajien saatavuuden varmistaminen alueella 18. Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen alueella 19. Mistä alueella luovutaan? Toimeksianto tarkentuu simulointiprosessin edetessä 20. Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella 21. Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? 22. Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa = Keskeinen teema aluetyöryhmässä

4 Alue- ja alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano Puheenjohtajat: Päivi Peltokorpi, Tuomas Aikkila Kummit: Johanna Patanen ja Leena Pimperi-Koivisto, varalla Pirjo Kejonen ja Sirkka-Liisa Olli Jäsenet: Lapset ja perheet: Pirjo Matikainen (Helena Eskola, Marja Sundqvist, Sirkku Poikkimäki, Eeva Mäki, Pirjo Jääskelä, Marjut Parhiala) Toimintakyky ja laaja-alainen kuntoutus: Minna Malila (Leena Iisakkila, Sami Tikkanen, Sari Kaartinen, Airi Juntunen) Ikäihmiset ja sairaalahoito: Janne Nikula (Marko Niiranen, Hannele Koski, Raija Jauhiainen, Katja Norrback, Arja Rantapelkonen) Alueellisesti toteutuva erikoissairaanhoito, Avohoito ja vastaanotto, Tukipalvelut & Välittömän avun tarve: Risto Olli, Irene Enlund, Tarja Vaitiniemi & Anne Niemelä (Kirsi Kiukaanniemi, Margit Yli-Kotila) Suun terveydenhuolto: Sakari Mustakallio (Olli Lapinoja, Eeva Mäki, Kirsi Nukari) Ammattijärjestöjen edustajat: KoHo: varsinainen jäsen plm Paula Parkkila, SuPer ry, varajäsen plm Nina Pulkkinen, Tehy ry JUKO: varsinainen jäsen plm Piia Salo, varajäsen lm Elina Jokelainen Julkisen alan unioni: varsinainen jäsen plm Eija Flink, Jyty, varajäsen ao. pj. Jari Mäkikauppila, JHL Yrittäjäjäsenet: Virpi Jaatinen, Palvelukodin toimitusjohtaja, Pyhäsalmen Palvelukoti Jaatinen Oy, Varalle; Toni Långström, yrittäjä, Siikalatvan Sairaankuljetus Oy Järjestöedustajat: Anitta Anunti, projektipäällikkö, Raudaskylän Kristillinen Opisto Ry, Varalle; Kaija Sepponen Aluetyöryhmän kokoontumiset: 4.5, 25.5, 12.6 ja Puheenjohtajien ja kummien skypekokoukset: 27.4, 16.5, 22.5, 28.5, 4.6, 5.6, 16.8 ja Sparrausryhmä: 1.6 ja

5 Alueiden tilannekuva Jokilaakson simulointialueen väestöpohja on isompi kuin Keski-Pohjanmaan ja samaa kokoluokkaa kuin Kainuun maakunta Alueella toimii sairaanhoitopiirin sairaala, Oulaskangas, jonka rooli alueella merkittävä Väestö keskimäärin hieman vähenee tulevaisuudessa ja 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kasvaa Alueen kaikista perheistä lapsiperheitä on 39 % Alueen tunnuspiirteitä maaseutuympäristö, runsaslukuinen kuntien määrä, väestön matala tulotaso, heterogeenisyys mm. palvelutarpeisiin ja sote-kustannuksiin liittyen Yli kolmannes väestöstä asuu taajama-alueen ulkopuolella Alueen työttömyysaste on maakunnan keskitasoa matalampi Palvelutarpeet ja sairastavuus ovat alueella pääosin korkeita Yksityisen terveydenhuollon käyttö on maakunnan vähäisintä Alue on hajanainen, eri tavoin johdetut ja toiminnaltaan eroavat kunnat / kuntayhtymät Internet yhteydet eivät tasalaatuiset, tuen tarve suuri mm. verkkoasioinnin suhteen Materiaali tuotetaan keskitetysti valmistelusta

6 Erityispiirteet ja -kysymykset alueella Ikääntyneiden määrä kasvaa, sairastavuus korkea Vammaiskertoimet korkeita, kehitysvammaisten suhteellinen määrä suuri Paljon lapsiperheitä ja lapsia => Nuorten perheiden avuntarpeet Lähipalvelut totuttu saamaan vain omalta paikkakunnalta Monimuotoiset palvelutarpeet (Sote-palveluja on, mutta ongelma asiakkaan pääsy palveluun) Maaseutumaisuus, paljon asumista haja-asutusalueella, mikä haastaa kotiin annettavien palveluiden tuottamista Pitkät etäisyydet, julkinen liikenne vähäistä Yksityiset palvelut vähäisiä, kaksi kokonaisulkoistusta Paljon pikkukuntia ja 1 kasvukeskus OAS (PPSHP), Soiten läheisyys Asiantuntijoiden saatavuus haasteellista Hoitajien itsenäiset vastaanotot, alueelle jalkautettu erikoissairaanhoito Järjestöt ja yksityinen sektori mukaan suunnittelemaan toimintaa Alueen toimijoiden omat havainnot edelliseen teemaan liittyen

7 Palvelutarpeet ja niiden ennakoitu muutos alueella Lasten ja nuorten palveluiden osalta palvelutarve kasvaa varhaisen tuen palveluissa => korjaavien palveluiden tarvetta saada pienemmäksi Ikääntyneiden määrä kasvaa kaikkien kuntien alueella, palveluohjauksen tarve kasvaa Erityisryhmien tarve palveluohjaukseen (ikääntyneet kehitysvammaiset ja uusavuttomat nuoret aikuiset) Tuetun asumisen kehittäminen kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille 24/7 malliin, yhteistyö kotihoidon kanssa Paljon ns. moniongelmaisia asiakkaita, moniasiakas puheeksi toimintamallin levittäminen koko alueelle, moniammatillinen tiimi kartoittamaan palvelukokonaisuutta, ihminen huomioidaan kokonaisuutena Suun terveydenhuollon palvelutarve voimakkaassa kasvussa koko alueella, hampaallisten väestön osuus kasvaa ja monisairaiden osuus lisääntyy sekä implanttihoitojen määrä kasvussa Peruserikoissairaanhoidon palvelut alueella laajentaa osaamista perusterveydenhuollossa ja vähentää erikoissairaanhoidon käyttöä PoPSTerissa tehdyn analyysin syventäminen ja kohdentaminen kullekin alueelle

8 Alueen nykytila: palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma Palvelut ovat pääasiassa omaa tuotantoa joka osa-alueella Erillään omissa sektoreissaan toimivat palvelut, asiakaskohtainen koordinaatio ja palvelujen yhteen sovittaminen puutteellista Monituottajuutta löytyy => ostopalvelu ja palveluseteli turvaamassa riittäviä palveluja Ostopalveluna kaikki lasten ja nuorten sijoitukset lastensuojeluyksiköihin ja perhekoteihin, ostopalvelua osittain lastensuojelun avohuollon palveluissa, ostopalvelua myös kotipalvelussa / tuetussa asumisessa, palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa Toimitaan hyvin erilaisissa organisaatioissa erilaisilla resursseilla Ohjeistus toimeksiantoon tarkentuu tämän teeman osalta. PoPSTerissa analyysin syventäminen ja kohdentaminen kullekin alueelle. Huomioidaan monituottajuus ja tuottamistavat alueella (oma tuotanto, ostopalvelut ja palvelusetelit).

9 Valinnanvapauden huomioiminen alueella Arvio monituottajuuden edellytyksistä alueella Alueella totuttu käyttämään kunnallisia palveluita Yksityinen palvelutarjonta vaihtelee eri kuntien välillä Pitkät välimatkat ja julkisen liikennen puute Valinnavapaus mahdollistaa asiakkaan siirtymisen alueen sisällä ja alueen ulkopuolelle Palveluohjauksen merkityksen korostuminen: oikeat palvelut oikeaan aikaan Valinnanvapaus haastaa julkista toimijaa; edellytetään laadukkaita, kustannustehokkaasti tuotettuja palveluja, henkilöstön sitouttaminen ja työhyvinvoinnin turvaaminen Alueella on monimuotoista palvelutuotantoa Kolmannen sektorin toiminta vähäistä, mahdollisuuksia varmasti löytyisi Erityisosaamista vaativia toimijoita vähän alueella (esim. kehitysvammaisten asumispalvelu, sosiaalityö)

10 Erillistarkastelu: suun terveydenhuollon nykytila ja kehittäminen Julkinen tuotanto valtaosaltaan, vähän yksityisiä palveluja. Palvelusetelin käyttö edellyttäisi riittävästi palveluntarjoajia Palvelutarve voimakkaassa nousussa koko alueella; yli 65-vuotiaiden osuus kasvussa, hampaallisen väestön osuus kasvaa, monisairaiden osuus lisääntyy, monimutkaistuvat lääkehoidot asettavat haasteita Alueella suun terveydenhuollon virat ja toimet kohtalaisen hyvin täytetty Pienet yksiköt haasteellisia rekrytoinnin suhteen Päivystys virka-aikana koko alueella jokaisessa yksikössä, ilta- ja viikonloppupäivystys Kokkolan keskussairaalassa, yöpäivystys OYS:ssä Pitkät välimatkat erikoissairaanhoidon yksiköihin Toimintaa kehitetty koko alueella jatkuvasti, henkilöstön erikoisosaamista vahvistettu koulutusten avulla ja henkilöstön toimenkuvaa laajentamalla, kunkin ammattiryhmän kompetenssin puitteissa Digitalisaatio, uudet teknologiat ja sähköiset palvelut kovasti tulossa, Pro Klinik 24/7 yhteydenottomahdollisuus ja sähköinen ilmoittautuminen osassa aluetta Alatyöryhmän työ tai muu tarkastelu

11 Erillistarkastelu: kotoa kotiin prosessin kehittäminen Alatyöryhmän työ tai muu tarkastelu Asiakas keskiöön Tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla asiakkaan parempaa arkisuoriutumista ja kotona pärjäämistä. Tueksi tarvitaan riittävää asiakaslähtöistä kotona asumisen tukea, arviointia, ennakointia ja määräaikaistarkastuksia Asiakas kuntoutuu kotonaan (kotikuntoutuksen tuella) tai tilapäisestä hoidosta omaan kotiinsa ja arkeensa Vahva keskitetty palveluneuvonta ja ohjaus moniammatillisella sekä laaja-alaisella osaamisella. Käytetään RAI-tunnuslukuja palvelutarpeen arvioinnin tueksi. Tavoitteena arviointi asiakkaan omassa kodissa Terveydenhuollon palveluiden tuominen asiakkaan kotiin (mm. kotisairaala, kokonaislääkityksen arviointi) Pelastuslaitoksen tai muun palvelualueen osaajien osaamisen hyödyntäminen asiakkaan voinnin arvioinnissa hyödyntäen esimerkiksi NEWS-pisteytystä

12 Erillistarkastelu: vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) Haasteena asiakkaan palvelun tarpeen tunnistaminen oikea-aikaisesti ja ohjaaminen tarpeenmukaisiin palveluihin Paljon palveluita käyttävien ja tarvitsevien asiakkaiden palveluihin tarvitaan yhteisesti sovittu toimintamalli alueelle (Moniasiakas puheeksi toimintamalli) Palveluiden integraatio asiakkaan tarpeen mukaisesti ja asiakaslähtöisesti, tarvittaessa monialaisesti Palveluiden koordinaatio, asiakasvastaava tai omatyöntekijä Toimiva ohjelmistoratkaisu, jossa nähdään asiakkaan palveluiden kokonaisuus (asiakkaan luvalla) OT-keskuksessa pitää olla vahva perheoikeudellinen, juridinen, sosiaalityön ja terveydenhuollon erityisosaaminen käytettävissä, painopiste tuen saamisessa peruspalveluihin Lastenpsykiatrian palvelut alueella? Jos perheneuvola on jatkossa matalan kynnyksen palvelua perhekeskuksessa lastenneuvolan rinnalla, johon perheet ottavat yhteyttä pulmissaan, onko siellä resurssia toimia lastenpsykiatrian jatkohoitopaikkana? Tarvitaan selkeät määrittelyt; kun perheneuvola on sosiaalipalvelua ja lastenpsykiatria on terveyspalvelua Ennaltaehkäisevä hoito, asiakkaan huomioiminen, kuunteleminen ja vastuuttaminen omahoidosta Tukiverkostojen luominen, tukitoimenpiteiden riittävyys Matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuus Eri kulttuureista tulevien huomioiminen, kotouttaminen olennainen asia Alatyöryhmän työ tai muu tarkastelu

13 Erillistarkastelu: alueella toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito Perusterveydenhuollossa omaa erikoissairaanhoitoa omana toimintana ja ostopalveluna (mm. Foniatri, Fysiatri, Geriatri, Ihotautilääkäri, Lastenlääkäri, Neurologi, Ortopedi, Psykiatri, Lastenpsykiatri, Nuorisopsykiatri, Päihdelääkäri, Radiologi, Reumatologi, Silmälääkäri, Sisätautilääkäri, Gynekologi, Keuhkolääkäri, Korva-, nenä ja kurkkutautilääkäri, Urologi sekä asiantuntijahoitajia) Dialyysiyksikkö alueella => Tavoitteena, että alueelle jalkautettu erikoissairaanhoito säilytetään Oulaskankaan sairaala merkittävä Jokilaaksojen alueella (huom. yhteispäivystys) Jatkossa ratkaistava, missä tehdään erikoislääkärin arviot ja lausunnot liittyen lapsen kehityksen haasteisiin, esimerkiksi lausuntojen tarve eri terapioita varten; foniatria, neurologia Synnytysten jatkuminen Oulaskankaalla määräaikaisesti? Miten jatkossa; tarkoittaa mahdollisesti jotakin äitiysneuvoloille v jälkeen Alatyöryhmän työ tai muu tarkastelu

14 Nykytilassa toimivaa ja mitä halutaan vahvistaa alueella Miten ja miksi nämä auttavat pääsemään toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin? Integraatio pitkällä soten osalta Alueen organisaatioissa vahva kehittämisasenne Ennaltaehkäisevän työn merkityksen ymmärtäminen ja henkilöstön sitoututtaminen, painopiste terveyden edistämisen tukemiseen Toimiva palveluverkko (peruspalvelujen vahvuus) Hoitajien itsenäinen vastaanottotoiminta Alueella tuotettu erikoissairaanhoito Osaaminen, koulutus, koulutusmyönteisyys Jokisote-verkosto toimintaa (Oulun eteläinen) Osassa aluetta toimiva monituottajuusmalli (esim. asumispalvelut) -> monipuoliset yksityiset palvelut täydentävät kokonaisuutta Järjestöjen toimintaa vahvistetaan

15 Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet alueella Organisaatiolähtöisyys vahvaa, ei ole tarpeeksi asiakaslähtöistä toimintaa Siiloajattelu (toimitaan omissa sektoreissa) Pois lähettämisen asenne, ei oteta vastuuta ja haeta tukea peruspalveluihin Osaajien puute (esim. sosiaalityöntekijä, puhe- ja toimintaterapeutti, psykologi, lääkäri) Ei tunneta palvelutarjontaa (mitä yrityksillä ja järjestöillä on tarjolla) Erilaiset palvelukriteerit ja asiakasmaksujen määräytymisen perusteet alueella Tiheä palveluverkko runsaalla palveluvarustuksella Liikkuvien palvelujen ja sähköisten palveluiden puute Heikko joukkoliikenne alueen sisällä, haja-asutusalueiden asiakkaiden huomiointi Tiedon kulku (esim. siirtyminen erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin) Kunta- ja kuntayhtymä rajat, kokonaisulkoistukset alueella Tilannekuva alueista tuotetaan muussa valmistelussa

16 Hyvät käytännöt alueella Alueen yhteisesti tunnistamat parhaat käytännöt. Huomioidaan vaikuttavuus ja skaalautuminen alueelle/ maakuntaan. Sote-integraatio perustasolla, sektorirajojen ylittäminen yhteistyö eri toimijoiden kesken Monialainen työskentely Lääkäri-hoitaja työnjako; hoitajien vastaanotot (hoidon tarpeen arviointi, pitkäaikaissairaiden hoito) Alueelle tuotu erikoissairaanhoito Kehittämismyönteisyys, koulutusmyönteisyys, perusosaamisen taso hyvä Lapset puheeksi toimintamalli Laaja-alaista terveyden edistämistyötä Yhteistyö Oulun Yliopiston, alueen ammattikorkeakoulujen kanssa, toiminta opiskelijoiden harjoitteluterveyskeskuksena Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, luotu matalan kynnyksen toimintamalleja mm. terveyskioskityyppisesti Julkisen ja yksityisen palvelun rajapinta ohut - yhteistyötä tehdään osaamisen mukaan asiakkaan tarpeet tunnistaen

17 Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus alueella, palveluverkko Osa sote-palveluista on sellaisia, joiden on oltava lähellä ja helposti saavutettavissa, erityispalveluita voidaan keskittää esim. lastensuojelun sijaishuolto Lapset, vanhukset, vammaiset ja erityishoidon piirissä olevat ensisijaisesti kärsiviä hajautetusta palveluverkosta Erityispalvelut liikkuvina ja diginä Yöhoito 24 / 7, kotisairaala ja saattohoito (monituottajuuden malli) Erityisasuminen omalle alueella (mm. kehitysvammaiset) Kevyen palvelun sote-keskukset lähipalveluna Hoitajien ja lääkäreiden perusvastaanotot, laboratorio näytteenotto, hoidontarpeenarviointi, sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta Laajemman palvelun sote-keskukset alueellisena (asukaskeskittymät huomioiden) Kiirevastaanotto ja perusterveydenhuollon päivystys Erikoisvastaanotot (kaikkia erikoisaloja ei kaikissa) Laaditaan yhteiset kriteerit ja suositukset Aukioloaikojen laajentaminen Käytettävissä olevat resurssit jakaantuvat epätasaisesti => osaaminen jakaantuu epätasaisesti Toimeksianto tarkentuu tämän teeman osalta. Kesken mm. yhteistyö yliopiston maantieteen laitoksen kanssa.

18 Asiakkuuksien hallinta ja asiakasohjaus alueella Asiakaslähtöinen toimintatapa toimii läpi koko organisaation Asiakkaan oma sitouttaminen oman asiansa hoitoon tärkeää Paljon palveluita käytäville asiakkaille ja perheille tarvitaan omatyöntekijä Palveluohjaus toteutuu vaihtelevasti; on hyvin toimivia käytäntöjä ja yhteistyömalleja, mutta toiminta on myös liian sattumanvaraista eikä ole selkeästi sovittuja malleja Otetaan käyttöön maakunnallinen palveluohjauskäytäntö Lape hankkeessa kehitetään palveluohjausmallia Moniammatillinen työskentely / työryhmätyöskentely edesauttaa palveluohjauksen onnistumista Palveluohjauksen erilaiset keinot vielä käyttämättä esim. verkko-ohjausta ei vielä Huomioidaan yksityisen sote-keskuksen rooli asiakas-/ palveluohjauksessa Miten palveluohjaus toteutuu alueella

19 Mitä on tarpeen ottaa huomioon tukipalveluiden osalta? Laboratorio näytteenotto sote-keskuksissa, mutta ei joka päivä, analytiikka alueellisesti tai maakunnallisesti Kuvantamispalvelut kohtuullisen matkan päässä Lääkekeskus alueellisesti/maakunnallisesti (farmaseuttien työpisteitä useampia mm. sytostaatit, kipukasetit ) Hoitotarvikkeet, ensihoidon erityistarvikkeet maakunnallisesti Hoitotarvikejakelu asiakkaille alueella (kotitoimituksia kehitettävä) Kuljetuspalvelut asiakaskuljetukset Asiantuntijapalvelut, esim. lainopilliset palvelut ja hankinnat (maakunnallisesti) Välinehuolto alueellisesti (huomioiden hammashoito) Järjestöjen ja yksityisen sektorin hyödyntäminen (päivätoiminta, ateriapalvelua, kotihoidolliset palvelut ja kauppapalvelut) Siivous/puhdistuspalvelut, laitteistojen huoltopalvelut ja teknisen toimen asiantuntemuksen saatavuus Sairaanhoidolliset (esim. kuvantaminen, apuvälineet) ja muut tukipalvelut (esim. ateriapalvelut)

20 Integraatio-näkökulmat: mm. asiakas, palvelujärjestelmät, monituottajuus, tieto Keinot integraation varmistamiseen Tavoitteena asiakkaan tarvitsema, asiakaslähtöinen ja saumaton palvelu Tiedon integraation toteutuminen asiakaskohtaisesti on asiakkaan palveluiden integraation onnistumisen avain Palveluohjauksen oltava toimivaa (sähköinen palveluneuvonta, asiakaskohtainen palveluohjaus) ja helposti saatavissa asiakas saa oikea-aikaiset palvelut, jotka vastaavat hänen palvelutarvettaan. Yhteinen palvelutarpeen arviointi ja asiakas- tai hoitosuunnitelma tehdään silloin, kun asiakas tarvitsee monenlaisia palveluita; monialaista työtä; nimetään asiakasvastaava/ omatyöntekijä; edellyttää asennemuutosta Otan kopin ja alan toimimaan enkä siirrä asiakasta seuraavelle luukulle (Moniasiakas puheeksi toimintamalli) Rajapinnan tasot (perus- ja erityistaso, so- ja te), tuottajat (monituottajuus) Ratkaisuja: Asenne, ymmärrys, sitoutuminen, arvostus Pelisäännöt, yhteinen keskustelu Sote-keskusten koordinointihenkilö, esim. diabetes/kotiutus

21 Asiakkaiden osallisuus alueella Aluetyöryhmät tarkastelevat asiakkaiden näkökulmaa. Asukasosallisuutta valmistellaan koko maakunnan tasolla. Asiakkaat otetaan mukaan tiedon tuottamiseen, palveluiden kehittämiseen ja toiminnan arviointiin. mm. kokemusasiantuntijat, asiakasraadit Tasavertainen vuorovaikutus => luottamus Lapsivaikutusten arviointi käyttöön Palautejärjestelmä Jalkautuminen toreille Some Sähköiset palvelut Vertaistuki Tiivis yhteistyö neuvostojen ja järjestöjen kanssa

22 Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen Tietohallinnon toimivuus ensiarvoisen tärkeää Toimivat etäyhteydet ja laitteet, mobiililaitteiden käyttö, kirjaaminen asiakkaan luona, sähköisen palautteen systemaattinen kerääminen, tilastoinnin kehittäminen Sähköiset palvelut osaksi arkea, huomioitava katvealueet Sähköisiä palveluita pitää kehittää (mm. itsehoidon kehittäminen, sähköinen ajanvaraus ja sähköiset lomakkeet, chat-palvelu, etävastaanotot ja konsultaatiot, nettiterapiat mielenterveysasiakkaille, tekoälyn hyödyntäminen, lääkkeenjakoautomaatit, paikantavat rannekkeet) Kokoukset skypellä Koulutukset ja tietoiskut striimattuna Somen hyödyntäminen Tuo henkilöstölle uusia työmuotoja/mahdollisuuksia (etätyö) Digitalisaatiota ja teknologiaa hyödynnetään alueella liian vähän ja vaihtelevasti Uhkana järjestelmien haavoittuvuus, kyberturvallisuus sekä hinta Läpileikkaavana kaikissa teemoissa. Miten varmistetaan alueella?

23 Osaamisen ja henkilöstön näkökulma, osaajien saatavuuden varmistaminen alueella Uudet toimenkuvat ja toimintamallit osaamisen varmistamiseksi Kehittyvä ja kehittävä työyhteisö: kouluttamisen tärkeyden näkeminen, mahdollisuus erikoistua, ajanvirrassa pysyminen kehittyvässä työyhteisössä Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön (työnmielekkyys) Riittävä tuki (seniorituki) ja perehdyttäminen Opiskelijoiden mukaan ottaminen työelämään, ovat tulevaisuuden työntekijöitä (yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa) Koulutusta alueella Hyvä lähiesimiestyö ja johtaminen Imago asia Työhyvinvoinnista huolehtiminen Muuttuva työelämä (vapaa-ajan korostuminen), työelämän joustot (etätyön mahdollistaminen) Osaamiskartoituksen tekeminen ja osaamisen hyödyntäminen Hyvät liikenneyhteydet, työllistymismahdollisuus myös puolisolle, lasten hoitomahdollisuudet, myönteinen asuntopolitiikka

24 Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen alueella Kuntien palveluiden ja soten rajapinnat (mm. LAPE ja hyte-koordinaattori) Matalan kynnyksen toiminta yhteiset arjen kohtaamispaikat, nuoret, syrjäytymisriskit, seniorineuvola Yhteisöllisen- / senioriasumisen mahdollisuudet kunnissa Koordinoitu vapaaehtoistyö Järjestöjen hyödyntäminen (yhteisöasiamies) Toimiva infra, logistiikka, valokuituverkot ja turvallinen asuinympäristö Yhteisöllisen auttamisen mallin mahdollistaminen (esim. naapuriapu, kylämummi ja vaari) Oman rahan käyttö Yhteistyö esim. alueen kuntien ja järjestöjen kanssa. Minkälaisia yhteistyön rakenteita alueella tarvitaan yhdyspinta-työskentelyyn?

25 Mistä alueella luovutaan? Esim. tietyt toimintamallit, tuotantotavat, prosessit, rakenteet ja asenteet, jotka eivät ole asiakaslähtöisiä, osallisuutta ja omatoimijuutta tukevia, vaikuttavia, kustannustehokkaita, integraation varmistavia, kansallisten suositusten mukaisia, jne. Asiakas keskiöön => palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti organisaatiokeskeisyydestä pois Kaikille ei kaikkea, palvelut järjestetään alueen palvelutarpeen mukaan kuntakeskeisyydestä pois Luovutaan liiallisesta holhoamisesta ja mahdollistetaan yksilön vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista Luovutaan kuppikuntaisuudesta ja siiloutumisajattelusta Luovutaan pois ajattelumallista ei kuulu minulle Luovutaan negatiivisesta ajattelusta Luovutaan turhasta byrokratiasta ja tuotetaan palvelut jouhevasti Luovutaan erilaisista ohjeista ja säännöistä ja laaditaan yhtenäiset käytännöt alueelle Luovutaan julkisen ja yksityisen vastakkainasettelusta ja rakennetaan yhdessä toimivia yhteistyömalleja

26 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Asiakas ja asiakkaan lähipiiri aktivoidaan asiakkaan asioiden hoitamiseen Palveluohjaus oikea-aikaista ja ottaa huomioon asiakkaan kokonaistilanteen, lähtee asiakkaan tarpeesta Uskalletaan myös päästää irti asiakkuuksista Palvelutarpeiden ennakointi ja toiminnan seuranta yhteisen arviointimenetelmän avulla oltava reaaliaikaista (tiedolla johtaminen) Laaditaan vaikuttavuuden mittaamiseen yhtenäiset menetelmät Palvelujen joustavuus ja resurssien joustava siirtäminen alueen sisällä palvelutarpeen mukaisesti sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen ja keskittäminen Kehitetään liikkuvia palveluita ja lisätään konsultaatiomahdollisuuksia 24/7, sekä karsitaan päällekkäistä työtä Toimiva logistiikka alueella, digitaalisaation kehittäminen, tukipalveluiden keskittäminen Yhdyspintojen hyödyntäminen sosiaali- ja terveystoimen sisällä sekä kuntien, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa Miten palvelutarpeet ja resurssit kohtaavat alueella suhteessa PoPSTerin linjauksiin ja ehdotuksiin? Mitä toimenpiteitä ja uudistamista edellyttää, jotta palvelutarpeet ja resurssit saadaan kohtaamaan myös tulevat palvelutarpeet ennakoiden?

27 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Mahdollisimman nopea jatkotyöskentelyyn ryhtyminen Verkostoituminen palvelujen tuottamisen yhtenäistämiseen alueella: organisaatioiden resursoinnin tarkastelu eri palvelutehtävissä, palveluprosessien kuvaaminen, yhtenäistäminen, tiedottaminen ja selkeästä työnjaosta sopiminen Selvitetään palveluittain nykytila, yhteinen visio palveluiden tuottamisesta ja eri palveluprosesseista; mitkä hoidetaan lähipalveluina tai digi, mitkä keskitetysti alueellisesti tai maakunnallisesti Resurssien arviointi suhteessa asiakastarpeeseen ja osaamisen kartoitus Muutosvalmennusta alueellisesti Yhteishankinnat (esim. teknologia) Yhteishengen luominen maakunnan alueella; yhteisiä tilaisuuksia ja koulutuksia henkilöstölle Laaja-alainen/poikkihallinnollinen yhteistyö eri sote-alueen henkilöstön kanssa Tietojärjestelmien integraation edistäminen

28 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Työskentelyn aikana noussut esille, että alueella toimintamalleissa, prosesseissa, osaamisessa, resursseissa ja kriteereissä erilaisuutta Miten saadaan asiakkaiden palvelut tasalaatuisiksi, asiakkaan tarpeen mukaan Tarve jatkotyöskentelylle (kokonaisuus + palvelukohtainen) Lähipalveluiden turvaaminen ja palveluiden saavutettavuus alueen laajuus huomioon ottaen, sähköisten ja liikkuvien palveluiden hyödyntäminen; resurssien turvaaminen, palvelupisteet Asiantuntijoiden saatavuus; riittävästi osaajia, huomioitava eläköityminen, riittävät, terveelliset ja ajanmukaiset toimitilat, henkilöstön työhyvinvoinnin huomioiminen ja kehittäminen Tietojärjestelmien toimivuuden ja yhtenäisyyden turvaaminen Oulaskankaan toiminnan jatkuminen sairaalana Yhteistyö järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa on mahdollisuus Julkiset ja yksityiset palvelut; molempia tarvitaan (markkinaselvitys)