KANTA-HÄMEEN, PÄIJÄT-HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ- POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI-POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANTA-HÄMEEN, PÄIJÄT-HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ- POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI-POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI"

Transkriptio

1

2 2 KANTA-HÄMEEN, PÄIJÄT-HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ- POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI-POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Toimittanut: Rauno Hanhela, Birgitta Kaprali ja Tapani Virta Työterveyslaitos Tampereen aluetoimipiste 2006

3 3 ESIPUHE Työterveyslaitos tähyää vuoteen 2010 uuden strategian siivittämänä. Aiomme vaikuttaa, näkyä ja kuulua suomalaisessa työelämässä entistä vahvemmin. Tavoitteenamme on inhimillinen työelämä, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus kehittyvät rinnakkain. Pelkkä altistumisen ja sairastumisen estäminen ei tänään riitä; huomiota vaativat myös työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kiire, muutokset ja epävarmuus, epäsäännölliset työajat, jatkuvasti paisuva informaatiokuormitus ja monet muut uudet ilmiöt. Keskusteluun ovat lisäksi nousseet eri sosiaaliryhmien väliset suuret terveyserot sekä elintavat, kuten ravinto, liikunta ja päihteet. Pyrimme tekemään työelämästä entistä vetovoimaisemman, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat tehdä nykyistä pitempää työuraa ja voivat sen jälkeen siirtyä hyvävoimaisina eläkkeelle. Tiede- ja teknologianeuvosto kiirehtii julkaistussa kannanotossaan strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämistä. Olemme pyrkineet systemaattisesti kehittämään osaamistamme työelämän kehittämisessä turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Haluamme olla työterveys ja työhyvinvointi -alueen strateginen huippuosaaja. Tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita koko maassa: työpaikkoja, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstöä, työvälineiden ja työprosessien suunnittelijoita, yksityisen ja julkisen puolen päätöksentekijöitä sekä muita tutkimuslaitoksia. Aluetoimipisteemme Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ovat perinteisesti toimineet lähellä asiakkaitamme ja alueellisia toimijoita. Ne ovat muodostaneet Työterveyslaitoksen ja käytännön työelämän välille linkin, jota nyt ryhdymme systemaattisesti vahvistamaan: toimimme aktiivisesti alueiden vahvoissa osaamiskeskittymissä ja verkostoissa, solmimme kumppanuuksia sekä vastaamme työpaikoilta nouseviin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Uuden toimintatapamme perustaksi olemme laatineet alueelliset toimintaympäristön analyysit. Niissä hahmottelemme kunkin maakunnan erityispiirteet, alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat sekä työterveyden ja työturvallisuuden nykytilanteen ja kehitystarpeet. Toimintaympäristön analyysien perusteella valitsimme toimialat, joiden työterveys- ja työturvallisuuskehitykseen erityisesti panostamme strategiakauden aikana. Toimialavalintojamme pohjustivat seuraavat kysymykset: Millä toimialoilla on suurimmat ongelmat, joiden ratkaisemista pystymme edesauttamaan? Miten parhaiten tuemme aluepoliittisten tavoitteiden ja kansallisten ohjelmien toteuttamista? Miten voimme tukea alueiden elinvoimaisuutta, tasapainoista kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä? Kun keskitymme muutaman toimialan tilanteeseen, pääsemme entistä lähemmäksi työpaikkojen arkea ja pystymme tehokkaasti vaikuttamaan työelämän kehittymiseen. Toimialavalintamme ovat seuraavat: kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (Helsinki) jäteala, maa- ja metsätalous sekä sen lähielinkeinot kuten bioenergia (Kuopio) metsäteollisuus, liikenne (Lappeenranta) turvallisuusala, teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus (Tampere) kunta-ala, sosiaali- ja terveysala (Turku) Vahvistamme toimintaamme myös valtakunnallisesti siten, että kaikki palvelumme ovat saatavilla koko maassa, riippumatta siitä, mikä toimipiste niiden tuottamisesta vastaa. Yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa rakennamme kestävää pohjaa suomalaiselle työelämälle: kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ja täten edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitos lokakuu 2006

4 4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...5 JOHTOPÄÄTÖKSET ANALYYSIN TAVOITTEET ALUEELLISET ERITYISPIIRTEET Elinkeinoprofiili Maakunnat Tutkimus- ja kehittämistoiminta Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto Muut viranomaiset Työterveyshuolto Oppilaitokset ALUEELLA VAIKUTTAVAT VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET OHJELMAT Kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia Osaamiskeskusohjelma Aluekeskusohjelma Maakuntaohjelmat TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN INDIKAATTORIT Työtapaturmat Ammattitaudit Sairauspäivärahat Koetut haitat Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille (ASA-rekisteri) ALUEELLISEN TYÖTERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN KEHITYSTARPEET...29 LIITTEET (ERILLINEN JULKAISU)...31

5 5 Tiivistelmä Tässä analyysissä käsitelty toiminta-alue (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä- Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ) kattaa noin neljäs osan koko maan väestöstä. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan alueen väkimäärä kasvaa vuoteen 2015 mennessä noin henkilöllä, mikä on noin 2 %. Väkimäärä on vuonna 2007 noin 1,272 miljoonaa ja vuonna 2015 noin 1,296 miljoonaa. Kasvu tapahtuu Hämeen maakunnissa samalla kun Pohjanmaan alueen maakunnat pysyvät yhtä suurina tai hieman pienenevät. Suurinta kasvu on Pirkanmaalla. Hämeen alueella (Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat) oli palkansaajaa vuonna Se on 15 % koko maan palkansaajista. Eniten työllistäviä päätoimialoja ovat teollisuus ( työpaikkaa), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (49 000), kauppa (33 000), kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut (32 000). Häme on teollisuusvaltaista aluetta. Siellä sijaitsee 21 % koko maan teollisista työpaikoista. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella oli palkansaajaa vuonna Se on 6 % koko maan palkansaajista. Eniten työllistäviä päätoimialoja ovat teollisuus ( työpaikkaa), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (24 000), kauppa (14 000), kiinteistövuokraus- ja tutkimuspalvelut (9 000). Näiden kolmen maakunnan alueella sijaitsee 8 % koko maan teollisista työpaikoista. Maatalouden suhteellinen osuus (18 %) korostuu voimakkaasti. Alueella oli yrittäjää vuonna Se on 11 % koko maan yrittäjien määrästä. Yrittäjien osuus on näissä maakunnissa selvästi suurempi kuin asukkaiden ( /8 %) osuus ko. alueella. Työvoima- ja elinkeinotilastojen sekä maakuntaohjelmien mukaan toiminta-alueen keskeiset toimialat ovat: - maatalous, kalatalous, kasvihuoneviljely, turkistarhaus, turpeen nosto - elintarviketeollisuus - tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus, nahan ja nahkatuotteiden valmistus - mekaaninen puunjalostus, puutavaran ja puutuotteiden valmistus, huonekalujen valmistus, taloteollisuus - kemianteollisuus - kumi- ja muovituotteiden valmistus, veneteollisuus - metalliteollisuus, konepajateollisuus, metallituotteiden valmistus, koneiden ja laitteiden valmistus, autonosien ja perävaunujen valmistus - rakentaminen. Maakuntaohjelmaluonnoksissa vuosille on esitetty selkeitä työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita. Päijät-Hämeen ohjelmassa on yhtenä kehittämisalueena työorganisaatioiden kehittäminen. Pirkanmaan ohjelmassa kiinnitetään huomiota johtamiseen työelämän toimivuuden avainelementtinä. Toimivuus edellyttää onnistumista mm. työhyvinvoinnin parantamisessa. Eniten jalansijaa työhyvinvointi on saanut Etelä-Pohjanmaan ohjelmassa. Sen mukaan työikäisen väestön vähentyessä on yhä tärkeämpää tukea työssäkäyvien hyvinvointia ja ehkäistä työkyvyttömyyttä. Ohjelman mukaan tulevaisuudessa työn mielekkyys, työskentelyolosuhteet ja työhyvinvointia tukevat järjestelyt (esim. työnohjaus) saattavat olla jopa palkkaa tärkeämpi seikka työvoimasta kilpailtaessa. Työntekijän hyvinvointia tulee tarkastella kokonaisuutena, johon vaikutetaan erilaisilla hyvinvointipoliittisilla ratkaisuilla. Eräs työhyvinvoinnin erityiskysymys liittyy yrittäjien jaksamiseen. Hämeen työsuojelupiirin alueella (Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa) sattuu palkansaajille vajaa vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtavaa työtapaturmaa vuosittain. Määrä on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Vuoden 2003 tapaturmasuhde (29,7/1000 palkansaajaa) oli hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin (27/1000 palkansaajaa). Ero on hieman pienentynyt 2000-luvulla. Suurin eroon vaikuttava tekijä lienee teollisuusvaltainen elinkeinorakenne.

6 Vaasan työsuojelupiirin alueella (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaa) sattuu palkansaajille noin vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtavaa työtapaturmaa vuosittain. Määrä on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Vuoden 2003 tapaturmasuhde (29,7/1000 palkansaajaa) oli hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin (27/1000 palkansaajaa). Ero on pienentynyt 2000-luvulla. Suurin eroon vaikuttava tekijä lienee maatalousja teollisuusvaltainen elinkeinorakenne. Työtapaturma-alteimmat toimialat alueella ovat: - maatalous - elintarviketeollisuus - puutavaran ja puutuotteiden valmistus - metallituotteiden valmistus - koneiden ja laitteiden valmistus - rakentaminen. Hämeen työsuojelupiirin alueella (Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa) ilmoitettiin vuonna 2002 (yrittäjät, myös maatalous, mukaan lukien) yhteensä 781 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. Se on 16 % koko maan ammattitaudeista. Ammattitautien ilmaantuvuus oli 229/ työllistä, mikä on hieman koko maan keskiarvoa (214/ työllistä) isompi. Vaasan työsuojelupiirin alueella (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) ilmoitettiin vuonna 2002 (yrittäjät, myös maatalous, mukaan lukien) yhteensä 513 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. Se on 11 % koko maan ammattitaudeista. Ammattitautien ilmaantuvuus oli 338/ työllistä, mikä on selvästi koko maan keskiarvoa (214/ työllistä) isompi. Ammattitautien suuren määrän selittää suurimmalta osalta elintarviketeollisuuden rasitussairaudet. Ammattitautien kannalta pahimmat toimialat alueella ovat: - maatalous - elintarviketeollisuus - puutavaran ja puutuotteiden valmistus - huonekalujen valmistus - rakentaminen - majoitus- ja ravitsemustoiminta. Eniten sairauspoissaoloja (koko maa) on seuraavilla toimialoilla: - maatalous (yrittäjät) - metsätyö - ompelutyö - massa- ja paperityö - talonrakennustyö - sosiaalialan työ. Tampereen toimipisteen toiminta-alueella toimii kolme yliopistoa, kahdeksan ammattikorkeakoulua, 56 ammatillista oppilaitosta, 12 aikuisoppilaitosta ja kaksi ammatillista erikoisoppilaitosta. Alueella on paljon korkeatasoista Työterveyslaitoksen toimintaa lähellä olevaa tutkimustoimintaa. Keskeiset tutkimuslaitokset ovat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Vaasan yliopisto ja VTT. Alueen tutkimuslaitosten erityisalueita ovat: - työelämätutkimus - liike-elämän ja julkishallinnon johtaminen - organisaatiokulttuurit, organisaatioiden kehittäminen - turvallisuusjohtaminen, riskien hallinta. Vuonna 2004 alueella oli 186 työterveyshuollon palveluja tuottavaa yksikköä. Niistä 68 (37 %) oli kunnallisten terveyskeskusten yhteydessä toimivia, 70 (37 %) oli työnantajien omia ja 48 (26 %) lääkärikeskusten omistamia. Lukumäärä on vähentynyt selvästi vuodesta 1997, jolloin palveluyksiköitä oli 224. Koko vähennys johtuu työnantajien omien yksiköiden vähentymisestä. 6

7 Nykyisistä yksiköistä 117 (16 % koko maan yksiköistä) toimii Hämeen maakunnissa ja 69 (10 % koko maan yksiköistä) alueen kolmessa Pohjanmaan maakunnassa. Yksikkötiheys on työvoimaan nähden suhteutettuna suurempi Pohjanmaan maakunnissa. Vuonna 2004 alueen työterveyshuoltoyksiköissä toimi 565 lääkäriä ja 600 työterveyshoitajaa. Lääkäreistä 130 (23 %) oli työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja 210 (37 %) oli suorittanut työterveyshuollon pitkän kurssin. Työterveyshoitajina toimivista 83 % oli päteviä työterveyshoitajia. Tampereen aluetoimipisteessä työskentelee noin 65 henkilöä. Aluetoimipisteen erityisosaamisalueita ovat mm: - työsuojeluriskien arviointi, työturvallisuus, turvallisuusjohtaminen - työsuojelukoulutus - työsuojeluhallintoyhteistyö - rakentaminen - turvallisuusammatit - puusepänteollisuus, erityisesti huonekaluteollisuus - pilaantuneiden maiden käsittely - liikkuva tutkimusyksikkö. Johtopäätökset Toimintaympäristöanalyysin perusteella TTL:n tulisi tällä toiminta-alueella kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työtapaturmien, ammattitautien ja sairauspoissaolojen syihin ja niiden ehkäisyyn palvelu- ja kehittämistoiminnan analysointiin suhteessa ympäröivään elinkeinoelämään yhteistyöhön ja verkottumiseen alueen muiden tutkimuslaitosten kanssa yhteistyöhön viranomaisten ja työterveyshuoltoyksiköiden kanssa verkottumiseen alueellisten vaikuttajatahojen kanssa. Erikoistumista ja toiminnan painopisteitä pohdittaessa lähtökohtana voivat olla esim. seuraavat analyysiin pohjautuvat toiminta-alueet: - rakentaminen ja muut sellaiset riskialttiit työt, joiden ominaispiirteisiin kuuluu muuttuvat ja liikkuvat työt, yhteiset työmaat ja aliurakointi (esim. turvallisuusammatit) - elintarviketeollisuus - puusepäntuotteiden ja huonekalujen valmistus - metallituotteiden valmistus sekä koneiden ja laitteiden valmistus - työhyvinvointi ja turvallisuus osana yritysten johtamista ja työorganisaatioiden kehittämistä, erityisesti teollisilla työpaikoilla ja yllä mainituilla toimialoilla, mutta myös julkisella sektorilla - turvallinen ja terveellinen työ hyvän yrittäjyyden perustana - koulutus, erityisesti työsuojeluhenkilöstön koulutus - TTL:n ja työsuojeluhallinnon yhteistyön koordinointi TTL:n osalta, siten kuin laitoksen sisällä erikseen sovitaan. Päätökset: Työterveyslaitoksen johtoryhmän seminaarissa sovittiin, että alueellisten toimintaympäristöanalyysien perusteella päätetään pelkästään toimialavastuista. Muut esitetyt painopisteet hoidetaan osaamiskeskusten, tiimien ja vaikuttavuustavoitteiden kautta. Samassa yhteydessä todettiin, että TTL:n ja työsuojeluhallinnon yhteistyön koordinointi TTL:n osalta on jo aiemmin sovittu hoidettavaksi Tampereen aluetoimipisteestä. Tampereen aluetoimipisteen koordinaatiovastuulle tulivat seuraavat toimialat: - rakennusteollisuus - elintarviketeollisuus 7

8 8 1 Analyysin tavoitteet Tässä alueellisessa toimintaympäristöanalyysissä kuvataan Työterveyslaitoksen toimintakenttää kuuden maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) alueella. Analyysi pohjautuu a) toiminta-alueen elinkeinoelämän rakenteeseen b) maakuntien kuvaukseen ja niiden strategisiin linjauksiin c) alueella toimiviin keskeisiin yhteistyökumppaneihin sekä d) alueen työterveys- ja työturvallisuustilanteeseen. Valittujen lähtötietojen pohjalta arvioidaan alueellisia työterveyden ja -turvallisuuden kehitystarpeita. Toimintaympäristöanalyysi luo perustan aluetoimipisteen erikoistumiselle ja alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatiosuunnitelmaa, jota erityisesti aluetoimipisteessä toimivat tiimit ja alueellinen neuvottelukunta hyödyntävät omassa toiminnassaan. Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käyttöön. Siinä esitettyjä tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä.

9 9 2 Alueelliset erityispiirteet Elinkeinoprofiili Palkansaajat toimialoittain Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteri Hämeen alueella (Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat) oli palkansaajaa vuonna Se on 15 % koko maan palkansaajista. Suhteellinen osuus on pysynyt samana 2000-luvulla. Eniten työllistäviä päätoimialoja ovat teollisuus ( työpaikkaa), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (49 000), kauppa (33 000), kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut (32 000). Teollisten työpaikkojen osalta Hämeessä sijaitsee 21 % koko maan työpaikoista. Suhteellisesti ottaen vahvoja teollisuustoimialoja ovat kumi- ja muovituotteiden valmistus (44 %), tekstiilien valmistus (43 %) vaatteiden valmistus (42 %), huonekalujen valmistus (32 %), nahkatuotteiden valmistus (29 %) sekä autonosien ja perävaunujen valmistus (28 %). Absoluuttisesti katsottuna suurimpia teollisuustoimialoja olivat koneiden ja laitteiden valmistus ( työntekijää), metallituotteiden valmistus (7 500), paperiteollisuus (7 500), elintarviketeollisuus (7 300), kumi- ja muoviteollisuus (6 800) sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistus (5 800). Muiden päätoimialojen työntekijämäärä vastasi vuonna 2003 kutakuinkin kaikkien alojen keskimääräistä osuutta. Maa- ja metsätalouden sekä rahoitustoiminnan suhteellinen osuus oli selvästi kaikkien toimialojen osuutta pienempi. Pohjanmaan alueella (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) oli palkansaajaa vuonna Se on 6 % koko maan palkansaajista. Suhteellinen osuus on pysynyt samana 2000-luvulla. Eniten työllistäviä päätoimialoja ovat teollisuus ( työpaikkaa), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (24 000), kauppa (14 000), kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut (9 000). Teollisten työpaikkojen osalta em. kolmen Pohjanmaan maakunnan alueella sijaitsee 8 % koko maan työpaikoista. Suhteellisesti ottaen vahvoja teollisuustoimialoja ovat nahkatuotteiden valmistus (22 %), autonosien ja perävaunujen valmistus (22 %), sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus (21 %), elintarviketeollisuus (13 %) sekä huonekalujen valmistus (12 %). Absoluuttisesti katsottuna suurimpia teollisuustoimialoja olivat koneiden ja laitteiden valmistus (5 400 työntekijää), elintarviketeollisuus (5 000), metallituotteiden valmistus (4 200), sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus (3 400) sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistus (2 400). Maatalouden suhteellinen osuus (18 %) korostui selvästi ko. kolmen Pohjanmaan maakunnan alueella. Se työllisti palkansaajaa. Muiden päätoimialojen työntekijämäärä vastasi vuonna 2003 kutakuinkin kaikkien alojen keskimääräistä osuutta. Yrittäjät toimialoittain Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteri Hämeen alueella (Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat) oli yrittäjää vuonna Se on 16 % koko maan yrittäjien määrästä. Yrittäjien osuus on sama kuin asukkaiden ( ) osuus ko. alueella. Suhteellinen osuus on pysynyt samana 2000-luvulla. Eniten yrittäjiä oli seuraavilla päätoimialoilla: maa- ja metsätalous (9 100), kauppa (5 700), rakentaminen (4 200) ja teollisuus (3 500).

10 Suhteellisesti eniten painottuvat teollisuus (19 % koko maan yrittäjistä), erityisesti nahkatuotteiden valmistus (37 %), kumi- ja muovituotteiden valmistus (25 %) ja vaatteiden valmistus (24 %) sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta (18 %). Pohjanmaan alueella (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) oli yrittäjää vuonna Se on 11 % koko maan yrittäjien määrästä. Yrittäjien osuus on näissä maakunnissa selvästi suurempi kuin asukkaiden ( /8 %) osuus ko. alueella. Suhteellinen osuus on pysynyt samana 2000-luvulla. Eniten yrittäjiä oli seuraavilla päätoimialoilla: maa- ja metsätalous (11 300), kauppa (3 000), rakentaminen (2 000), teollisuus (2 000) ja kuljetus (1 500). Suhteellisesti eniten painottuvat maatalous (17 % koko maan yrittäjistä), kalatalous (16 %), turpeen nosto (18 %), teollisuus (11 %), erityisesti tekstiilien valmistus (22 %), metallituotteiden valmistus (13 %) ja huonekalujen valmistus (11 %) Maakunnat Lähteet: Maakuntaohjelmat ja maakuntaliittojen Internet-sivut Kanta-Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen kaupunkiseudun Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen - kokonaisuus. Kukin kaupunkiseutu muodostaa kiinteän ja itsenäisen työssäkäyntija asiointialueen. Kuntien yhteistyöllä on seutukunnittain pitkät ja hyvät perinteet. Maakunnan kehitys on ollut hyvä viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana. Maakunta on luvun alun aikana ollut viiden parhaiten menestyvän alueen joukossa ja ollut Itä-Uudenmaan ohella toinen ei-yliopistomaakunta tässä joukossa luvun väestötappiokehitys on luvulla kääntynyt maakunnalle muuttovoitoksi. Väestön kasvu on saavutettu lähes kokonaan muuttovoittona Uudeltamaalta ja se on kohdistunut Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduille. Forssan seudulla koetaan edelleen väestötappiota, vaikka väestön väheneminen onkin hidastunut. Päijät-Häme on Itämeren alueen ja Järvi-Suomen välissä sijaitseva maakunta, joka on jakautunut Salpausselän myötä kahteen selvästi erilaiseen osaan. Eteläosan alavuus ja vähävesistöisyys vaihtuu pohjoisosassa runsaisiin vesistöihin sekä metsä- ja mäkimaisemiin. Monimuotoinen Päijät-Häme on yhdistelmä kaupunkeja ja maaseutua. Kaupungit tarjoavat asukkailleen runsaasti monipuolisia palveluja ja maaseutu tuottaa mm. ainutlaatuisen vahvalle viljaklusterille hyvän yhteistyöverkoston. Kansainvälisessä tarkastelussa maakunnan vahvuutena on kuuluminen Helsingin metropolialueeseen, mikä liittää Päijät-Hämeen osaksi kehittyvää Pohjois-Euroopan talousaluetta. Lähitulevaisuudessa alueen väkiluku kasvaa yli asukkaan rajan ja noin puolet väestöstä asuu Lahden kaupungissa. Alueen kilpailukyky rakentuu yhä enemmän ja hyvin laajalla rintamalla tiedon ja osaamisen varaan. Koulutustason järjestelmällinen nostaminen on kehittämisen kannalta välttämättömyys. Tulevaisuudessa tuottavuuden parantaminen tapahtuu laajalti eri sektoreiden ja klustereiden toiminnoissa ja niiden rajapinnoissa. Pirkanmaalla on selväpiirteinen ja monessa suhteessa ihanteellinen alue- ja yhdyskuntarakenne. Pääkeskus Tampere on keskellä maakuntaa ja maakunnan eri osissa on suhteellisen tasaisesti työtilaisuuksia ja kaupunkitason palveluita tarjoavia keskuksia. Positiivisen muuttotaseen ennustetaan kasvattavan maakunnan väestöosuutta lievästi vuoteen 2020, ja Pirkanmaan vuosikymmeniä jatkunut vakaan kasvun kehityslinja jatkuu. Haja-asutusalueilla asuu enää noin 14,2 % maakunnan väestöstä. Näkyvissä ei ole, että keskittävä suuntaus erityisesti heikkenisi. Voimakkaan Tampereen seutukunnan merkitys koko maakunnan veturina kasvaa edelleen. Pirkanmaan yritysrakenteen tunnusmerkkejä ovat alle viiden henkilön yritysten yleisyys sekä suurten yritysten tytäryksiköt. Pirkanmaan yritysjoukkoa onkin luonnehdittu tytäryksikkötaloudeksi. Viime vuosina uusia yrityksiä on syntynyt erityisesti liike-elämää palvelevassa toiminnassa, rakentamisessa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Vahvoja perustoimialoja (avaintoimialoja) Pirkanmaalla ovat metalliteollisuus, kemiallinen metsäteollisuus, 10

11 elintarviketeollisuus sekä mekaaninen metsäteollisuus. Kasvaviin toimialoihin kuuluvat automaatio, elektroniikka, informaatio- ja kommunikaatiotoimialat, tietointensiiviset liike-elämän palvelut ja terveysteknologia. Etelä-Pohjanmaa on vanhastaan tunnettu mm. lakeudesta, komeista kaksifooninkisista taloista, kevättulvista, kotiseuturakkaudesta ja yrittäjyydestä. Nykyään Etelä-Pohjanmaa tunnetaan myös rockista, tangosta, oopperasta, liikunta- ja urheilutapahtumista sekä luonto-, elämys-, kulttuurija ostosmatkailusta. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus on Seinäjoki, jossa asuu lähes viidennes maakunnan asukkaista. Etelä-Pohjanmaan väestö väheni 1990-luvun lopulla muuttoliikkeen seurauksena yli tuhannen henkilön vuosivauhdilla. Vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan väkiluku kasvoi ensi kertaa 11 vuoteen, mutta vuonna 2005 väestötappio oli noin 260 henkeä. Etelä-Pohjanmaa tunnetaan yrittäjyydestä. Etelä-Pohjanmaalla on asukaslukuun suhteutettuna maakunnista Ahvenanmaan jälkeen toiseksi eniten yritysten toimipaikkoja. Etelä-Pohjanmaalle on ominaista pienyritysvaltaisuus: toimipaikoista yli 90 % on alle 10 henkilöä työllistäviä. Ainoastaan kuusi toimipaikkaa työllisti yli 250 henkilöä. Etelä-Pohjanmaan avainklustereita ovat elintarvike-, metalli- ja puuklusterit. Lisäksi alueella on vahva rakennusklusteri. Klusterit ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Perinteisten toimialojen toiminnassa ovat tieto- ja viestintäteknologian sekä älytekniikan sovellukset vahvasti mukana. Alkutuotannon työpaikkaosuus on maakunnista kaikkein suurin ja työpaikkamäärältään Etelä- Pohjanmaa sijoittuu toiseksi Pohjois-Pohjanmaan jälkeen. Jalostuksen työpaikkaosuus on hieman koko maata korkeampi. Palvelualan osuus työpaikoista on Etelä-Pohjanmaalla maakuntiemme pienin. Pohjanmaa (Österbotten) on merta, lakeuksia ja metsää, upeaa saaristoa ja uljaita jokimaisemia. Pohjanmaa nousee sananmukaisesti merestä. Maankohoaminen on ainutlaatuinen luonnonilmiö, joka jatkuvasti muuttaa maakunnan rantaviivaa ja rannikkoa. Maa kohoaa merestä peräti kahdeksan millimetriä vuodessa. Pohjanmaan maakunta koostuu 18 kunnasta, jotka kuuluvat neljään seutukuntaan. Asukkaita maakunnassa on noin Maakunnan keskus on asukkaan Vaasa. Maakunnan asukkaista noin 52 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään. Yksi seutukunnista kolmen kunnan Kyrönmaa (Isokyrö, Laihia ja Vähäkyrö) on täysin suomenkielistä aluetta. Toisaalta Pohjanmaalta löytyy myös yksi maailman ruotsinkielisimmistä kunnista, Korsnäs, jossa ruotsinkielisten osuus on yli 97 prosenttia. Pohjanmaan energiateknologinen klusteri on Suomen selkeimpiä toimialakeskittymiä. Sen osuus maamme energiateknologisesta viennistä on jopa yli 20 prosenttia. Vahva jalansija on myös metalliteollisuudella ja metsäteollisuudella. Kun pohjalainen saa idean, hän lähtee sitä myös toteuttamaan. Näin Pohjanmaalle on syntynyt pitkälle erikoistunutta elinkeinotoimintaa: kasvihuoneviljelyä, turkistarhausta ja veneenrakennusta. Keski-Pohjanmaan liiton toiminta-alue käsittää hallinnollisessa mielessä 12 varsinaista jäsenkuntaa sekä 4 osajäsenkuntaa Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen toimintaalueella. Kokkolan maakuntakeskuksen lisäksi maakunnassa on 11 kuntakeskusta. Alueen geologia (esim. maankohoamisrannikko), vesistöt, jokilaaksot, suot ja metsät sekä maaseutu- ja kaupunkialueet luovat kauniit ja luonnonläheiset puitteet niin alueen maisemalle kuin asumisviihtyisyydellekin. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja poikkeaa muusta maasta selvästi. Kokkolassa sijaitseva kemian suurteollisuus on alueemme vahva veturi, jonka elinvoimaisuus on erittäin tärkeää. Maakunnassa on vahvaa pk-teollisuutta metalli- ja konepajateollisuudessa, mekaanista puu- ja rakennusteollisuutta sekä ohjelmistoalan palvelutuotantoa. Alueella vahva ja pitkät perinteet omaava veneteollisuus on viime vuosina investoinut voimakkaasti ja kasvattanut työntekijämäärää. Keski-Pohjanmaan työmarkkinat ovat vahvasti segregoituneet, eli työmarkkinat ovat jakautuneet vahvasti miesten ja naisten työpaikkoihin. Maakunnasta löytyy enemmän mies- kuin naistyöpaikkoja ja viime vuosina positiivisinta työpaikkakehitys on ollut nimenomaan perinteisesti 11

12 miesvaltaisilla aloilla. Kokkolan seutukunnassa teollisuuden työpaikoista peräti 77 % on miesten työpaikkoja. Taulukko. Väestöennuste maakunnittain. Lähde: Tilastokeskus 12 Vuosi Maakunnat Koko maa Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ikä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Tutkimus- ja kehittämistoiminta Työterveyslaitos (TTL) on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka tehtävänä on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. TTL:n tavoitteena on työelämä, jossa työolot ja työ ylläpitävät ja edistävät terveyttä ja toimintakykyä, työyhteisöt ovat hyvin johdettuja, ja niissä vallitsee myönteinen, työntekijöiden tarpeita ja yhteistyötä arvostava kulttuuri, työ on järjestetty niin, että siinä voi oppia ja kehittyä sekä aikaa ja voimia jää perheelle ja muulle elämälle. TTL tuottaa tietoa ja kehittää ratkaisuja työelämän tarpeisiin käyttämällä kaikkia toimintamuotojaan: tutkimusta, asiantuntijapalveluja, koulutusta ja tiedotusta. Tässä tehtävässä TTL hyödyntää kumppanuus- ja asiakasverkostoaan. TTL toteuttaa strategiaansa seitsemän vaikuttavuustavoitteen kautta. Vaikuttavuustavoitteissa tuotettuja ratkaisuja ja sosiaalisia innovaatioita viedään käytäntöön mm. keskeisten toimialojen kautta: kauppa ja yksityiset palvelut, kunta-ala, sosiaali- ja terveysala, kemianteollisuus, kumija muoviteollisuus, tieto- ja viestintätekniikka, maa- ja metsätalous ja sen lähielinkeinot, bioenergia- ja jäteala, elintarviketeollisuus, rakennusteollisuus, metsäteollisuus, liikenne, turvallisuusala ja teknologiateollisuus. Toimialojen valtakunnallinen koordinaatiovastuu on aluetoimipisteillä. Tampereen toimipisteen vastuulla on rakennusteollisuus ja elintarviketeollisuus.

13 13 Tässä on lyhyesti kuvattu Työterveyslaitoksen toimintaa lähellä olevat yliopistot ja muut tutkimuslaitokset. Lähteet: Tutkimuslaitosten Internet-sivut Tampereen yliopistossa on lääketieteellisessä tiedekunnassa työlääketieteen professuuri sekä työterveyden professuuri terveystieteiden laitoksella. Psykologian laitoksella on työpsykologian professuuri. Lisäksi Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa toimii Työelämän tutkimuslaitos sekä johtamistieteiden laitos. Yksi Tampereen yliopiston tutkimuksen painoalueita on työelämän, johtamisen ja organisaatioiden muutos. Tampereen teknillisessä yliopistossa on turvallisuustekniikan laitos professuureineen. Se on valmistuneiden määrän perusteella Suomen merkittävin turvallisuuden ylintä opetusta antava yksikkö. Opetuksen ja tutkimuksen keskeisiä asioita ovat työturvallisuus- ja terveys, henkilöstön hyvinvointi, henkilöturvallisuus, onnettomuuksien ja häiriöiden ennaltaehkäisy sekä tuotteiden turvallisuus ja käytettävyys sekä tuotannon ja palvelutoiminnan sujuvuus. Vaasan yliopiston Kauppatieteellisen tiedekunnan Johtamisen laitos on tieteenalansa suurin yliopistollinen koulutus- tutkimusyksikkö Suomessa. Siellä työskentelee seitsemän johtamisen ja organisaatioiden alueen professoria. Tutkimuksen painoalueita ovat yrittäjyys, verkostoituminen, johtajuus ja henkilöstöjohtaminen sekä kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen. Hallintotieteiden tiedekunnassa toimivat aluetieteen- ja julkisjohtamisen laitokset ovat nimiensä mukaan profiloituneet niin aluetalouteen, sen rakenteisiin ja toimintaan kuin julkisten organisaatioiden johtamiseen. VTT:n Tampereen yksikössä on työpaikan organisaatiokulttuuriin, riskien hallintaan sekä työympäristön kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa. MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Jokioisissa tekee muun muassa traktoreiden tyyppitarkastuksia, traktoreiden ja erilaisten työkoneiden ohjaamorakenteiden lujuuskokeita sekä laitemelumittauksia. Tampereelle ollaan perustamassa STAKESin alueyksikköä. Yksikön tavoitteeksi on kaavailtu terveystaloustutkimuksen vahvistamista. 2.3 Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto STM:n työsuojeluhallinnon tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön työ- ja toimintakykyä niin, että ennenaikainen työelämästä poissiirtyminen vähenee. Työsuojelustrategian päätavoite on vaikuttamalla työoloihin ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä, vähentää työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työperäisiä terveyden menetyksiä. Tässä tarkoituksessa vahvistetaan työpaikkojen kykyä, taitoa ja halua hoitaa työsuojeluasioita omatoimisesti ja samalla lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työn tuottavuutta. Samoin parannetaan työsuojelun piirihallinnon asiantuntemusta ja voimavaroja. Strategia toteutetaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, alan tutkimus-, asiantuntija-, vakuutuslaitosten ja työterveyshuoltojärjestelmän kanssa. Työsuojelun keskeiset painoalueet ovat työperäisten TULE-sairauksien ehkäisy, henkinen hyvinvointi työssä ja työtapaturmien torjunta. Työsuojeluhallinto tukee työnantajien edellytyksiä huolehtia työsuojelu- ja siihen liittyvistä yhteistoimintavelvoitteista. Se edistää menettelytapoja, jolla työpaikat itse tai asiantuntijan avulla voivat osoittaa hyvän työsuojelukäytäntönsä. Työsuojeluhallinto selvittää työolojen taloudellisia vaikutuksia ja kehittää hyvää työympäristöä edistäviä taloudellisia kannustimia ja ohjauskeinoja. Työsuojeluhallinto edistää turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusjohtamista koulutuksen, asennekasvatuksen ja tiedotuksen avulla. Työsuojelun piirihallinto valvoo lainsäädännön (työturvallisuuslaki, työsopimuslaki, työaikalaki, työterveyshuoltolaki, laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikkojen työsuojeluyhteistoiminnasta) vähimmäisvaatimusten noudattamista ja ohjaa työpaikkojen

14 hallintajärjestelmien kehittämistä. Työsuojelupiirit kohdistavat toimintansa työsuojelun painoalueille ja niiden osa-alueille. TULE-sairauksien ehkäisyssä osa-alueet ovat näyttöpäätetyö, käsin tehtävät nostot ja siirrot sekä toistotyö. Henkisen hyvinvoinnin osa-alueet ovat asiakasväkivallan uhka, häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu, henkinen kuormittuminen ja työajan hallinta. Tapaturmien torjunta keskittyy turvallisuuden hallintaan tapaturmavaarallisilla toimialoilla ja yhteisillä työpaikoilla. Seuraavalla runkosopimuskaudella painoalueet säilynevät samoina. Mahdollisia muita toiminnan kohteita voisivat olla työhygienia ja työsuhteiden vähimmäisehtojen toteutumisen valvonta Muut viranomaiset Lääninhallitukset Lääninhallitusten tehtävänä on turvata ja kehittää peruspalveluja kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, edistää alueen kehitystä ja toimijoiden yhteistyötä sekä kehittää osaamista, innovaatiojärjestelmää ja tietoyhteiskunnan valmiuksia. Haasteita Itä-Suomen alueella ovat muuttotappiot, väestön polarisaatio, syrjäytyminen, työttömyys ja ikääntyminen. Lääninhallitukset ovat keskeisiä toimijoita sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien ja ympäristöterveydenhuollon kehittämisessä sekä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lääninhallitukset tekevät yhteistyötä mm. kuntien, työsuojeluviranomaisten, KTL:n ja STAKESin kanssa. Lääninhallituksilla on merkittävä rooli ESRtoimenpideohjelmien alueosioiden toteutuksessa. Ympäristökeskukset Jokaisessa maakunnassa toimii ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön alaiset ympäristökeskukset, jotka ovat valtion ympäristöhallinnon alueviranomaisia. Niiden tehtäviin kuuluvat ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristön hoito, vesivarojen käyttö ja ympäristötietoisuuden edistäminen. Ympäristökeskukset ovat myös EUrakennerahasto-ohjelmien rahoittajaviranomaisia. Työvoima- ja elinkeinokeskukset Jokaisessa maakunnassa toimii Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnollisessa ohjauksessa toimiva työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus). TE-keskukset aloittivat toimintansa 1997, jolloin yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen aiemmat alueyksiköt TE-keskukseksi. TE-keskuksen tehtävänä on tukea ja neuvoa pk-yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa, edistää yritysten teknologista kehittymistä sekä auttaa yrityksiä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, toteuttaa alueellista työvoimapolitiikkaa, suunnitella ja organisoida työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, edistää maatilataloutta, maaseudun elinvoimaisuutta ja maaseutuelinkeinoja, kehittää kalataloutta sekä osallistua ja vaikuttaa alueensa kehittämiseen. TE-keskus on myös merkittävä EU-rahoituksen asiantuntija ja myöntäjä sekä EU-yhteistyön kehittäjä alueellaan. 2.4 Työterveyshuolto Lähde: Työterveyslaitos. Työterveyshuolto Suomessa -tutkimukset 1997, 2000 ja 2004 Vuonna 2004 alueella oli 186 työterveyshuollon palveluja tuottavaa yksikköä. Niistä 68 (37 %) oli kunnallisten terveyskeskusten yhteydessä toimivia, 70 (37 %) oli työnantajien omia ja 48 (26 %) lääkärikeskusten omistamia. Lukumäärä on vähentynyt selvästi vuodesta 1997, jolloin palveluyksiköitä oli 224. Koko vähennys johtuu työnantajien omien yksiköiden vähentymisestä. Nykyisistä yksiköistä 117 (16 % koko maan yksiköistä) toimii Hämeen maakunnissa ja 69 (10 % koko maan yksiköistä) alueen kolmessa Pohjanmaan maakunnassa. Yksikkötiheys on työvoimaan nähden suhteutettuna suurempi Pohjanmaan maakunnissa. Vuonna 2004 alueen työterveyshuoltoyksiköissä toimi 565 lääkäriä ja 600 työterveyshoitajaa. Sekä lääkäreiden että työterveyshoitajien lukumäärä on selvästi - noin neljänneksen - lisääntynyt vuodesta Lääkäreistä 340 (13 % kaikista maan työterveyshuollossa toimivista lääkäreistä) toimi Hämeen kolmessa maakunnassa ja 225 (9 % kaikista maan työterveyshuollossa toimivista 14

15 15 lääkäreistä) Pohjanmaan kolmessa maakunnassa. Suhteellinen työterveyslääkäritiheys oli Pohjanmaan maakunnissa selvästi Hämeen maakuntia suurempi. Lääkäreistä 130 (23 %) oli työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja 210 (37 %) oli suorittanut työterveyshuollon pitkän kurssin. Työterveyshoitajina toimivista 83 % oli päteviä työterveyshoitajia. Pitkän kurssin suorittaneiden lääkäreiden ja pätevien työterveyshoitajien suhteellinen määrä on maan keskiarvoa parempi. Erikoislääkärien osuus vastasi maan keskiarvoa. Lääkäreiden koulutustaso oli Hämeen maakunnissa Pohjanmaan maakuntia parempi. Erityisesti työterveyshuollon erikoislääkäreiden osuus oli Hämeessä selvästi suurempi. Sekä työterveyshuollon tehtäviin erikoiskoulutettujen lääkäreiden että hoitajien suhteellinen osuus oli alueella jonkin verran parantunut vuodesta Erikoisesti pitkän kurssin käyneiden lääkäreiden suhteellinen osuus oli lisääntynyt. Vuonna 2004 alueen työterveyshuoltoyksiköissä toimi 200 fysioterapeuttia ja 72 psykologia. Fysioterapeuteista 131 (66 %) oli työfysioterapeutin koulutus ja psykologeista 24 (33 %) oli työterveyspsykologin koulutus. Sekä fysioterapeuttien että psykologien määrä oli lisääntynyt noin kolmasosan vuodesta Vuonna 2004 lääkärit osallistuivat alueella yhteensä noin työpaikkaselvitykseen. Työterveyshoitajilla lukumäärä oli noin 7 800, fysioterapeuteilla noin ja psykologeilla noin 200. Huolimatta lääkäreiden, työterveyshoitajien ja psykologien lisääntymisestä, heidän tekemiensä työpaikkakäyntien määrä on pysynyt samana vuodesta Fysioterapeuteilla määrä on sen sijaan yli kaksinkertaistunut. Työterveyshuollon lääkärit tekevät alueella keskimäärin neljä, työterveyshoitajat 13, fysioterapeutit 30 ja psykologit kolme työpaikkaselvitystä vuodessa. Sekä lääkäreistä että hoitajista vain osa tekee työpaikkaselvityksiä. Kun huomioidaan vain ne lääkärit (n=192), jotka ylipäänsä tekivät työpaikkaselvityksiä, saadaan keskimäärin 11 työpaikkakäyntiä lääkäriä kohti. Vastaava luku oli työterveyshoitajilla (n=195) keskimäärin 40 työpaikkaselvitystä vuodessa. Koko maan tasolla vastaavat luvut ovat 18 työpaikkaselvitystä/selvityksiin osallistuvat lääkärit (n=545) ja 63 työpaikkaselvitystä/selvityksiin osallistuvat työterveyshoitajat (n=547). 2.5 Oppilaitokset Lähteet: oppilaitosten Internet-sivut Tampereen toimipisteen toiminta-alueella toimii kolme yliopistoa, kahdeksan ammattikorkeakoulua, 56 ammatillista oppilaitosta, 12 aikuisoppilaitosta ja kaksi ammatillista erikoisoppilaitosta. Tässä on lyhyesti kuvattu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa. Tampereen yliopistolle on luonteenomaista vahva ja monipuolinen yhteiskuntaan, sen talouteen, hallintoon ja kulttuuriin sekä ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja kasvatukseen kohdistuva tutkimus ja opetus. Yliopisto toimii mm. Hämeenlinnassa, Porissa, Seinäjoella, Valkeakoskella ja Virroilla. Yliopiston vaikutuspiirissä asuu noin miljoona suomalaista. Tampereen yliopistossa on kuusi tiedekuntaa: yhteiskuntatieteellinen, humanistinen, kauppa- ja hallintotieteiden, informaatiotieteiden, lääketieteellinen ja kasvatustieteiden tiedekunta. Siellä on noin tutkinto-opiskelijaa, joista perustutkinto-opiskelijoita n ja jatko-opiskelijoita n ulkomaalaisia opiskelijoita n Vuonna 2005 valmistui 945 maisteria ja 107 tohtoria. Työntekijöitä on 2 100, joista noin puolet on opetus- ja tutkimushenkilökuntaa Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on tekniikan ja arkkitehtuurin tieteellistä tutkimusta harjoittava ja näiden alojen ylintä koulutusta antava yliopisto. TTY:ssä on seuraavat osastot: arkkitehtuurin osasto, automaatiotekniikan osasto, konetekniikan osasto, materiaalitekniikan osasto, rakennustekniikan osasto, sähkötekniikan osasto, teknis-luonnontieteellinen osasto, tietotekniikan osasto, tuotantotalouden osasto ja ympäristötekniikan osasto. TTY:n huippututkimusaloja ovat signaalinkäsittelyyn perustuvat teknologiat, nanofotoniikka, biotekniikka sekä älykkäät liikkuvat koneet ja hydrauliikkajärjestelmät.

16 TTY:ssä on opiskelijaa, joista suorittaa perusopintoja ja jatko-opintoja. Vuonna 2005 TTY:ltä valmistui 742 diplomi-insinööriä ja arkkitehtia, joista lähes kaikilla oli työpaikka jo valmistuessaan. Tohtoreita valmistui 65. Yliopistossa työskentelee yli 1900 henkilöä. Heistä yli 80 % on opetus- ja tutkimustyössä tai sitä avustavissa tehtävissä. Vuonna 2005 TTY:llä opiskeli lähes 800 ulkomaalaista. Tutkijana toimi 270 ulkomaalaista. TTY:llä on yhteistyöyliopistoja yli 170. Vaasan yliopisto on talouteen, hallintoon, kieliin ja kulttuuriin sekä tekniikkaan suuntautuva yliopisto. Yliopiston vahvoja ja vakiintuneita osaamisaloja ovat liiketoimintaosaaminen, kielet ja viestintä sekä julkinen johtaminen ja hyvä hallinto. Lisäksi energian ja tuotannon osaaminen on kehittymässä vahvaksi alaksi Vaasan yliopistossa. Vaasan yliopistossa on neljä tiedekuntaa: hallintotieteiden tiedekunta, humanistinen tiedekunta, kauppatieteellinen tiedekunta ja teknillinen tiedekunta. Yliopistossa oli vuonna 2005 noin 5000 opiskelijaa ja henkilökuntaa yhteensä 460, joista opetus- ja tutkimustehtävissä noin 260. Kansainvälisiä opiskelijoita oli 120. Vuonna 2005 ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 358 opiskelijaa. Tohtoritutkinnon suorittaneita oli 16. Hämeen ammattikorkeakoulu on kansainvälinen ja monialainen ammattikorkeakoulu. Sen koulutusalat ovat a) kulttuuriala b) luonnontieteiden ala c) luonnonvara- ja ympäristöala d) matkailu-, ravitsemus- ja talousala e) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala f) tekniikan ja liikenteen ala g) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Hämeen ammatillisen korkeakoulun yhteydessä toimii Ammatillinen opettajakorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulussa saa koulutusta kuudella eri koulutusalalla: a) yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto b) luonnontieteet c) matkailu-, ravitsemis- ja talous d) kulttuuri e) tekniikka ja liikenne f) sosiaali-, terveys- ja liikunta. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on kouluttaa arvostettuja palvelualojen osaajia ja uudistajia a) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla b) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla c) luonnontieteiden alalla d) matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla e) kulttuurialalla f) tekniikan ja liikenteen laboratorioalalla. PIRAMKin koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminta tukee työelämän kehittämistä ja sen myötä maakunnan ja seutukuntien uudistamista ja kehittämistä. Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa on paljon työterveyshuoltoon liittyvää koulutusta ja projektitoimintaa. Tampereen ammattikorkeakoulun osaamiskeskukset ovat: a) kielet ja kansainvälinen toiminta b) liiketoiminta ja yrittäjyys c) materiaali- ja mittaustekniikka d) rakentaminen ja metsätalous e) taide ja viestintä f) teknologiateollisuus g) tieto- ja viestintäteknologia. Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjestää ammatilliseen osaamiseen tähtäävää opetusta a) kulttuurialalla b) luonnontieteiden alalla, c) luonnonvara- ja ympäristöalalla d) matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla e) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla f) tekniikan ja liikenteen alalla g) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Ammattikorkeakoulu toteuttaa koulutustehtäväänsä liittyvää tutkimus- ja palvelutoimintaa, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluun (pääpaikka Kokkolassa) kuuluvat seuraavat koulutusyksiköt: a) tekniikan yksikkö b) Ylivieskan yksikkö c) liiketalouden yksikkö d) Pietarsaaren yksikkö, e) Haapajärven yksikkö f) sosiaali- ja terveysalan yksikkö g) taiteen yksikkö. Vaasan ammattikorkeakoulu on monialainen, monikielinen ja kansainvälinen korkeakoulu, joka tarjoaa koulutusta sekä tutkimus- ja kehityspalveluja a) tekniikassa ja liikenteessä b) liiketaloudessa c) matkailussa d) sosiaali- ja terveysalalla. 16

17 Svenska yrkeshögskolan tar ansvar för såväl regionens behov av arbetskraft och utveckling, som ett nationellt ansvar för högre utbildning på svenska. Drygt hälften av våra utbildningar är sådana som vi är ensamma i Finland om att ha på svenska. Forsknings- och utvecklingsverksamhet stöder utbildningen och ger en levande kontakt till arbetslivet. Merparten av våra 1800 studerande finns i Vasa, men vi har även verksamhetspunkter i Nykarleby och Jakobstad. Tampereella sijaitsevan poliisikoulun tehtävänä on antaa poliisin perustutkinto- ja alipäällystökoulutusta sekä toimintaansa liittyvää ammatillista erikoistumiskoulutusta. Koulutusta annetaan sekä suomen että ruotsin kielellä. Lisäksi Poliisikoulu vastaa perustutkinnon ja uuden alipäällystötutkinnon opiskelijavalinnoista. 17

18 3 Alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat Lähteet: Sisäasianministeriön Internet-sivusto (http://www.intermin.fi), maakuntaohjelmien ( ) luonnokset Kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia Kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia luo puitteet Suomen rakennerahastopolitiikalle sekä ohjaa toimenpideohjelmien laadintaa. Strategia ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpideohjelmien sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelmien sisältöä. Strategian tavoitteena on ohjata rakennerahastovarojen kohdentumista siten, että ne suunnataan toimenpideohjelmissa tiettyihin selkeästi määriteltyihin asiakokonaisuuksiin ohjelmien toimien tehokkuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi. Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitetta sekä Euroopan alueellinen yhteistyö tavoitetta. Strategian valmistelua ja laatimista ovat ohjanneet seuraavat keskeiset periaatteet: - toimenpiteiden aiempaa selvempi kohdentaminen eri toimiin rakennerahasto-ohjelmien tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi - toimenpiteiden kohdentaminen heikoimmin kehittyneille alueille (ns. koheesioperiaate) - toimenpiteiden yhdenmukaisuuden varmistaminen Lissabonin ja Göteborgin strategian tavoitteiden kanssa - eri rahastojen keskinäisen koordinaation varmistaminen sekä keskushallinnossa että aluetasolla. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)-toimenpideohjelmissa keskitytään ensisijaisesti yritystoiminnan edistämiseen, innovaatio- ja osaamisrakenteisiin ja työpaikkojen luomiseen. Ohjelmien toimintalinjat ovat pääpiirteissään samat: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristöjen vetovoimaisuuden parantaminen 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 5. Erityisteemat 6. Tekninen apu Etelä-Suomen EAKR-ohjelma kattaa seitsemän maakuntaa (Varsinais-Suomi, Häme (Kanta- Häme), Päijät-Häme, Kymenlaakso, Itä-Uusimaa, Uusimaa ja Etelä-Karjala. Toimintalinjassa 1 edistetään yritystoiminnan ja sen kasvun edistämistä. Siitä rahoitetaan yksittäisten yritysten ja niiden muodostamien ryhmien toteuttamia hankkeita. Toimintalinjassa 2 vahvistetaan alueellisia ja kansallisia innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä parannetaan yksityisen ja julkisen sektorin kilpailukykyä. Siitä rahoitetaan yritysten liiketoimintaympäristön kehittämiseen liittyviä hankkeita, joiden toteuttajina ovat yleensä muut kuin yritykset tai yritysryhmät. Toimintalinja 3 keskittyy kilpailukykyisten toimintaympäristöjen kautta parantamaan alueen vetovoimaisuutta, ennalta ehkäisemään ympäristöriskejä ja haittoja sekä parantamaan alueiden saavutettavuutta. Länsi-Suomen toimenpideohjelman alue koostuu viidestä maakunnasta: Etelä-Pohjanmaa, Keski- Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. Maakunnallisten liittojen yhteistoiminnan organisaationa toimii Länsi-Suomen Allianssi.

19 Ohjelmalla toteutetaan EU:n vuosien strategisten kasvua ja työllisyyttä edistävien suuntaviivojen mukaista koheesiopolitiikkaa. Hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti alue- ja rakennepolitiikassa tulee voimavaroja kohdistaa seuraavasti: 1. Tehdään jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia parantamalla saavutettavuutta, varmistamalla palvelujen riittävä laatu ja määrä sekä suojelemalla niiden ympäristöä. 2. Edistetään innovointia, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvan talouden kasvua tutkimus- ja innovointivalmiuksien, kuten uusien tieto- ja viestintätekniikoiden, avulla. 3. Luodaan uusia ja parempia työpaikkoja houkuttelemalla yhä useampia työelämään tai yrittäjyyteen, parantamalla työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä sekä lisäämällä inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja. Pohjois-Suomen toimenpideohjelman alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski- Pohjanmaan maakunnat. Suuralue on Euroopan unionin pohjoisin ja sen yksi harvimmin asutuista. Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman tavoitteena on parantaa Pohjois-Suomen mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa kansainvälisessä ja kansallisessa kilpailussa ja vastata elinkeinoelämän rakennemuutokseen. Siihen tarvitaan vahvaa, kansainvälisille markkinoille suuntautuvaa yritystoimintaa, toimiva, ulospäin suuntautuva innovaatioympäristö, tehokkaat yhteydet sekä vetovoimaisia alueita niin yritystoimintaan, asumiseen kuin vapaa-ajanviettoon. Ohjelman tavoitteena on myös osaltaan pyrkiä hallitsemaan tulossa olevaa väestörakenteen muutosta ja väestön alueellista eriytymistä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Manner-Suomen ohjelma muodostuu valtakunnallisesta osasta ja neljästä suuralueosasta. Suuralueet vastaavat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) alueita. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteena on tukea toimintoja, joilla pyritään saamaan enemmän ja parempia työpaikkoja, parantamaan työn laatua ja tuottavuutta sekä edistämään sosiaalista integraatiota ja yhteenkuuluvuutta. Ohjelmien toimintalinjat ovat: 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen. 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR -toiminnassa. 3.2 Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelma on kansallisen ja alueellisen innovaatiopolitiikan väline. Ohjelmaa toteutetaan 22 osaamiskeskuksessa vuosina Ohjelmassa keskitytään teollisuuden ja muiden elinkeinojen kilpailukykyisen huippuosaamisen kehittämiseen. Ohjelmaan valittujen 45 kärkiosaamisalan kehittämisen painopisteenä ovat kansainvälistyminen, keskusten alueellisen vaikuttavuuden laajentaminen ja osaamiskeskusten välisen yhteistyön lisääminen. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on hyväksynyt uuteen osaamiskeskusohjelmaan valmisteltavaksi 13 kansallisesti merkittävintä ja ohjelmaan parhaiten sopivaa ohjelmaehdotusta. Varsinainen ohjelmahaku käynnistyy välittömästi jatkoon hyväksyttyjen ehdotusten osalta. Jatkovalmisteluun hyväksytyt osaamisklusteriehdotukset ovat (suluissa seuraavan valmisteluvaiheen vetäjät alueittain, koollekutsuja ensimmäisenä): - HealthBio Terveyden bioklusteri (Turku) - Hyvinvointiklusteri (Tampere ja Kuopio) - Elintarvike- ja ravitsemusklusteri (Seinäjoki) - Tulevaisuuden energiateknologiat (Vaasa ja Jyväskylä) - Joka paikan tietotekniikka (Oulu) 19

20 20 - Digitaaliset sisällöt (Helsinki) - Matkailu ja elämystuotanto (Rovaniemi) - Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit (Jyväskylä) - Meriklusteri (Turku) - Älykkäät koneet (Tampere) - Forest Industry Future (Lappeenranta ja Joensuu) - Asumisen osaamisklusteri (Lahti) - Ympäristöteknologiaklusteri (Kuopio ja Lahti) Klusterien valinnassa on kiinnitetty huomiota erityisesti osaamisklusterin eri toimijoiden uudenlaisen yhteistyön, osaamisklusterin kansallisen merkittävyyden ja sen edustaman huippuosaamisen arviointiin. Kaikkia jatkovalmisteluun valittuja klusteriohjelmaehdotuksia ei välttämättä hyväksytä mukaan ohjelmaan. Valtioneuvosto tulee syksyllä hyväksymään parhaat klusteriohjelmat ja niitä toteuttavat osaamiskeskukset kaudelle näistä jatkovalmisteluun valittavista klustereista. Osaamisklusterit toimivat uudessa osaamiskeskusohjelmassa alueiden välisen yhteistyön uutena kehittämisalustana. Uusi klusteripohjainen toimintamalli mahdollistaa hajallaan eri alueilla olevien kansallisten osaamisresurssien tehokkaamman hyödyntämisen ja samalla sen on tarkoitus lisätä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvittavaa kriittistä massaa entistä vetovoimaisempien osaamiskeskusten synnyttämiseksi. Ohjelmaehdotukset ovat strategisia pitkänaikavälin ohjelmia ( ), jotka laaditaan aluelähtöisesti klusteriin kuuluvien yritysten ja muiden toimijoiden tarpeiden ja mahdollisuuksien pohjalta. Elinkeinoelämän lisäksi keskeisiä toimijoita ohjelmassa ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, teknologiakeskukset sekä julkisen sektorin muut kehittäjä- ja rahoittajatahot kuten kaupungit ja kunnat, maakunnan liitot, TE -keskukset ja lääninhallitukset. 3.3 Aluekeskusohjelma Aluekeskusohjelma käynnistettiin vuonna Sen tavoitteena on kaupunkiseutujen vahvuuksien ja osaamisen sekä erikoistumisen ja yhteistyön kehittäminen. Aluekeskusohjelmassa keskitytään elinkeino- ja erikoistumisstrategioiden mukaisen osaamisperustan ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Keskeistä on julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri hallinnontasojen välinen yhteistyö ja kumppanuus sekä sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Vuosina keskitytään elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Aluekeskusohjelman uuden ohjelmakauden haku päättyi 31. toukokuuta Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 40 alueelta. Kaikki nykyiset aluekeskukset hakivat ohjelmaan ja niiden lisäksi joukko uusia hakijoita. Valtioneuvosto päättää alueiden nimeämisestä ohjelmaan syksyn 2006 aikana. Päätöksen perusteena ovat hakemuksen lisäksi se, onko ohjelma-alue aidosti toiminnallinen ja alueellisesti vaikuttavana keskuksena kehittyvä kaupunkiseutu sekä ensimmäisen ohjelmakauden tulokset. Ohjelmakaudelle hakeneet alueet on esitetty taulukkona liiteosiossa. 3.4 Maakuntaohjelmat Maakuntien suunnittelu käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys pitkällä aikavälillä (20 30 vuotta). Suunnitelmaa toteutetaan maakuntaohjelmalla ja maakuntakaavalla. Maakuntaohjelma on keskipitkän aikavälin ohjelma, jolla suunnataan ja sovitetaan yhteen lähivuosien alueellista kehittämistyötä. Ohjelma on johdettu maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista. Alueiden kehittäminen on luonteeltaan poikkihallinnollista työtä. Toimenpiteet vaikuttavat sitä tehokkaammin, mitä paremmin eri hallinnonalojen yhteistyö pelaa. Tätä yhteistyötä tarvitaan jo hankkeiden ja toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa. Valtioneuvosto määrittelee valtakunnalliset

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa / S.. ( ) Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola, Kokkola- Pietarsaaren yksikkö, Pietarsaari Sosiaalialan koulutusohjelma. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Lääninhallituksen kuulumisia

Lääninhallituksen kuulumisia Lääninhallituksen kuulumisia Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 8.10.2009 Heli Kajava Ylitarkastaja Aluehallintouudistus (Alku-hanke)

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot