KANTA-HÄMEEN, PÄIJÄT-HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ- POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI-POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANTA-HÄMEEN, PÄIJÄT-HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ- POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI-POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI"

Transkriptio

1

2 2 KANTA-HÄMEEN, PÄIJÄT-HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ- POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI-POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Toimittanut: Rauno Hanhela, Birgitta Kaprali ja Tapani Virta Työterveyslaitos Tampereen aluetoimipiste 2006

3 3 ESIPUHE Työterveyslaitos tähyää vuoteen 2010 uuden strategian siivittämänä. Aiomme vaikuttaa, näkyä ja kuulua suomalaisessa työelämässä entistä vahvemmin. Tavoitteenamme on inhimillinen työelämä, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus kehittyvät rinnakkain. Pelkkä altistumisen ja sairastumisen estäminen ei tänään riitä; huomiota vaativat myös työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kiire, muutokset ja epävarmuus, epäsäännölliset työajat, jatkuvasti paisuva informaatiokuormitus ja monet muut uudet ilmiöt. Keskusteluun ovat lisäksi nousseet eri sosiaaliryhmien väliset suuret terveyserot sekä elintavat, kuten ravinto, liikunta ja päihteet. Pyrimme tekemään työelämästä entistä vetovoimaisemman, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat tehdä nykyistä pitempää työuraa ja voivat sen jälkeen siirtyä hyvävoimaisina eläkkeelle. Tiede- ja teknologianeuvosto kiirehtii julkaistussa kannanotossaan strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämistä. Olemme pyrkineet systemaattisesti kehittämään osaamistamme työelämän kehittämisessä turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Haluamme olla työterveys ja työhyvinvointi -alueen strateginen huippuosaaja. Tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita koko maassa: työpaikkoja, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstöä, työvälineiden ja työprosessien suunnittelijoita, yksityisen ja julkisen puolen päätöksentekijöitä sekä muita tutkimuslaitoksia. Aluetoimipisteemme Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ovat perinteisesti toimineet lähellä asiakkaitamme ja alueellisia toimijoita. Ne ovat muodostaneet Työterveyslaitoksen ja käytännön työelämän välille linkin, jota nyt ryhdymme systemaattisesti vahvistamaan: toimimme aktiivisesti alueiden vahvoissa osaamiskeskittymissä ja verkostoissa, solmimme kumppanuuksia sekä vastaamme työpaikoilta nouseviin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Uuden toimintatapamme perustaksi olemme laatineet alueelliset toimintaympäristön analyysit. Niissä hahmottelemme kunkin maakunnan erityispiirteet, alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat sekä työterveyden ja työturvallisuuden nykytilanteen ja kehitystarpeet. Toimintaympäristön analyysien perusteella valitsimme toimialat, joiden työterveys- ja työturvallisuuskehitykseen erityisesti panostamme strategiakauden aikana. Toimialavalintojamme pohjustivat seuraavat kysymykset: Millä toimialoilla on suurimmat ongelmat, joiden ratkaisemista pystymme edesauttamaan? Miten parhaiten tuemme aluepoliittisten tavoitteiden ja kansallisten ohjelmien toteuttamista? Miten voimme tukea alueiden elinvoimaisuutta, tasapainoista kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä? Kun keskitymme muutaman toimialan tilanteeseen, pääsemme entistä lähemmäksi työpaikkojen arkea ja pystymme tehokkaasti vaikuttamaan työelämän kehittymiseen. Toimialavalintamme ovat seuraavat: kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (Helsinki) jäteala, maa- ja metsätalous sekä sen lähielinkeinot kuten bioenergia (Kuopio) metsäteollisuus, liikenne (Lappeenranta) turvallisuusala, teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus (Tampere) kunta-ala, sosiaali- ja terveysala (Turku) Vahvistamme toimintaamme myös valtakunnallisesti siten, että kaikki palvelumme ovat saatavilla koko maassa, riippumatta siitä, mikä toimipiste niiden tuottamisesta vastaa. Yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa rakennamme kestävää pohjaa suomalaiselle työelämälle: kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ja täten edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitos lokakuu 2006

4 4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...5 JOHTOPÄÄTÖKSET ANALYYSIN TAVOITTEET ALUEELLISET ERITYISPIIRTEET Elinkeinoprofiili Maakunnat Tutkimus- ja kehittämistoiminta Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto Muut viranomaiset Työterveyshuolto Oppilaitokset ALUEELLA VAIKUTTAVAT VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET OHJELMAT Kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia Osaamiskeskusohjelma Aluekeskusohjelma Maakuntaohjelmat TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN INDIKAATTORIT Työtapaturmat Ammattitaudit Sairauspäivärahat Koetut haitat Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille (ASA-rekisteri) ALUEELLISEN TYÖTERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN KEHITYSTARPEET...29 LIITTEET (ERILLINEN JULKAISU)...31

5 5 Tiivistelmä Tässä analyysissä käsitelty toiminta-alue (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä- Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ) kattaa noin neljäs osan koko maan väestöstä. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan alueen väkimäärä kasvaa vuoteen 2015 mennessä noin henkilöllä, mikä on noin 2 %. Väkimäärä on vuonna 2007 noin 1,272 miljoonaa ja vuonna 2015 noin 1,296 miljoonaa. Kasvu tapahtuu Hämeen maakunnissa samalla kun Pohjanmaan alueen maakunnat pysyvät yhtä suurina tai hieman pienenevät. Suurinta kasvu on Pirkanmaalla. Hämeen alueella (Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat) oli palkansaajaa vuonna Se on 15 % koko maan palkansaajista. Eniten työllistäviä päätoimialoja ovat teollisuus ( työpaikkaa), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (49 000), kauppa (33 000), kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut (32 000). Häme on teollisuusvaltaista aluetta. Siellä sijaitsee 21 % koko maan teollisista työpaikoista. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella oli palkansaajaa vuonna Se on 6 % koko maan palkansaajista. Eniten työllistäviä päätoimialoja ovat teollisuus ( työpaikkaa), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (24 000), kauppa (14 000), kiinteistövuokraus- ja tutkimuspalvelut (9 000). Näiden kolmen maakunnan alueella sijaitsee 8 % koko maan teollisista työpaikoista. Maatalouden suhteellinen osuus (18 %) korostuu voimakkaasti. Alueella oli yrittäjää vuonna Se on 11 % koko maan yrittäjien määrästä. Yrittäjien osuus on näissä maakunnissa selvästi suurempi kuin asukkaiden ( /8 %) osuus ko. alueella. Työvoima- ja elinkeinotilastojen sekä maakuntaohjelmien mukaan toiminta-alueen keskeiset toimialat ovat: - maatalous, kalatalous, kasvihuoneviljely, turkistarhaus, turpeen nosto - elintarviketeollisuus - tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus, nahan ja nahkatuotteiden valmistus - mekaaninen puunjalostus, puutavaran ja puutuotteiden valmistus, huonekalujen valmistus, taloteollisuus - kemianteollisuus - kumi- ja muovituotteiden valmistus, veneteollisuus - metalliteollisuus, konepajateollisuus, metallituotteiden valmistus, koneiden ja laitteiden valmistus, autonosien ja perävaunujen valmistus - rakentaminen. Maakuntaohjelmaluonnoksissa vuosille on esitetty selkeitä työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita. Päijät-Hämeen ohjelmassa on yhtenä kehittämisalueena työorganisaatioiden kehittäminen. Pirkanmaan ohjelmassa kiinnitetään huomiota johtamiseen työelämän toimivuuden avainelementtinä. Toimivuus edellyttää onnistumista mm. työhyvinvoinnin parantamisessa. Eniten jalansijaa työhyvinvointi on saanut Etelä-Pohjanmaan ohjelmassa. Sen mukaan työikäisen väestön vähentyessä on yhä tärkeämpää tukea työssäkäyvien hyvinvointia ja ehkäistä työkyvyttömyyttä. Ohjelman mukaan tulevaisuudessa työn mielekkyys, työskentelyolosuhteet ja työhyvinvointia tukevat järjestelyt (esim. työnohjaus) saattavat olla jopa palkkaa tärkeämpi seikka työvoimasta kilpailtaessa. Työntekijän hyvinvointia tulee tarkastella kokonaisuutena, johon vaikutetaan erilaisilla hyvinvointipoliittisilla ratkaisuilla. Eräs työhyvinvoinnin erityiskysymys liittyy yrittäjien jaksamiseen. Hämeen työsuojelupiirin alueella (Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa) sattuu palkansaajille vajaa vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtavaa työtapaturmaa vuosittain. Määrä on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Vuoden 2003 tapaturmasuhde (29,7/1000 palkansaajaa) oli hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin (27/1000 palkansaajaa). Ero on hieman pienentynyt 2000-luvulla. Suurin eroon vaikuttava tekijä lienee teollisuusvaltainen elinkeinorakenne.

6 Vaasan työsuojelupiirin alueella (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaa) sattuu palkansaajille noin vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtavaa työtapaturmaa vuosittain. Määrä on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Vuoden 2003 tapaturmasuhde (29,7/1000 palkansaajaa) oli hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin (27/1000 palkansaajaa). Ero on pienentynyt 2000-luvulla. Suurin eroon vaikuttava tekijä lienee maatalousja teollisuusvaltainen elinkeinorakenne. Työtapaturma-alteimmat toimialat alueella ovat: - maatalous - elintarviketeollisuus - puutavaran ja puutuotteiden valmistus - metallituotteiden valmistus - koneiden ja laitteiden valmistus - rakentaminen. Hämeen työsuojelupiirin alueella (Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa) ilmoitettiin vuonna 2002 (yrittäjät, myös maatalous, mukaan lukien) yhteensä 781 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. Se on 16 % koko maan ammattitaudeista. Ammattitautien ilmaantuvuus oli 229/ työllistä, mikä on hieman koko maan keskiarvoa (214/ työllistä) isompi. Vaasan työsuojelupiirin alueella (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) ilmoitettiin vuonna 2002 (yrittäjät, myös maatalous, mukaan lukien) yhteensä 513 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. Se on 11 % koko maan ammattitaudeista. Ammattitautien ilmaantuvuus oli 338/ työllistä, mikä on selvästi koko maan keskiarvoa (214/ työllistä) isompi. Ammattitautien suuren määrän selittää suurimmalta osalta elintarviketeollisuuden rasitussairaudet. Ammattitautien kannalta pahimmat toimialat alueella ovat: - maatalous - elintarviketeollisuus - puutavaran ja puutuotteiden valmistus - huonekalujen valmistus - rakentaminen - majoitus- ja ravitsemustoiminta. Eniten sairauspoissaoloja (koko maa) on seuraavilla toimialoilla: - maatalous (yrittäjät) - metsätyö - ompelutyö - massa- ja paperityö - talonrakennustyö - sosiaalialan työ. Tampereen toimipisteen toiminta-alueella toimii kolme yliopistoa, kahdeksan ammattikorkeakoulua, 56 ammatillista oppilaitosta, 12 aikuisoppilaitosta ja kaksi ammatillista erikoisoppilaitosta. Alueella on paljon korkeatasoista Työterveyslaitoksen toimintaa lähellä olevaa tutkimustoimintaa. Keskeiset tutkimuslaitokset ovat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Vaasan yliopisto ja VTT. Alueen tutkimuslaitosten erityisalueita ovat: - työelämätutkimus - liike-elämän ja julkishallinnon johtaminen - organisaatiokulttuurit, organisaatioiden kehittäminen - turvallisuusjohtaminen, riskien hallinta. Vuonna 2004 alueella oli 186 työterveyshuollon palveluja tuottavaa yksikköä. Niistä 68 (37 %) oli kunnallisten terveyskeskusten yhteydessä toimivia, 70 (37 %) oli työnantajien omia ja 48 (26 %) lääkärikeskusten omistamia. Lukumäärä on vähentynyt selvästi vuodesta 1997, jolloin palveluyksiköitä oli 224. Koko vähennys johtuu työnantajien omien yksiköiden vähentymisestä. 6

7 Nykyisistä yksiköistä 117 (16 % koko maan yksiköistä) toimii Hämeen maakunnissa ja 69 (10 % koko maan yksiköistä) alueen kolmessa Pohjanmaan maakunnassa. Yksikkötiheys on työvoimaan nähden suhteutettuna suurempi Pohjanmaan maakunnissa. Vuonna 2004 alueen työterveyshuoltoyksiköissä toimi 565 lääkäriä ja 600 työterveyshoitajaa. Lääkäreistä 130 (23 %) oli työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja 210 (37 %) oli suorittanut työterveyshuollon pitkän kurssin. Työterveyshoitajina toimivista 83 % oli päteviä työterveyshoitajia. Tampereen aluetoimipisteessä työskentelee noin 65 henkilöä. Aluetoimipisteen erityisosaamisalueita ovat mm: - työsuojeluriskien arviointi, työturvallisuus, turvallisuusjohtaminen - työsuojelukoulutus - työsuojeluhallintoyhteistyö - rakentaminen - turvallisuusammatit - puusepänteollisuus, erityisesti huonekaluteollisuus - pilaantuneiden maiden käsittely - liikkuva tutkimusyksikkö. Johtopäätökset Toimintaympäristöanalyysin perusteella TTL:n tulisi tällä toiminta-alueella kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työtapaturmien, ammattitautien ja sairauspoissaolojen syihin ja niiden ehkäisyyn palvelu- ja kehittämistoiminnan analysointiin suhteessa ympäröivään elinkeinoelämään yhteistyöhön ja verkottumiseen alueen muiden tutkimuslaitosten kanssa yhteistyöhön viranomaisten ja työterveyshuoltoyksiköiden kanssa verkottumiseen alueellisten vaikuttajatahojen kanssa. Erikoistumista ja toiminnan painopisteitä pohdittaessa lähtökohtana voivat olla esim. seuraavat analyysiin pohjautuvat toiminta-alueet: - rakentaminen ja muut sellaiset riskialttiit työt, joiden ominaispiirteisiin kuuluu muuttuvat ja liikkuvat työt, yhteiset työmaat ja aliurakointi (esim. turvallisuusammatit) - elintarviketeollisuus - puusepäntuotteiden ja huonekalujen valmistus - metallituotteiden valmistus sekä koneiden ja laitteiden valmistus - työhyvinvointi ja turvallisuus osana yritysten johtamista ja työorganisaatioiden kehittämistä, erityisesti teollisilla työpaikoilla ja yllä mainituilla toimialoilla, mutta myös julkisella sektorilla - turvallinen ja terveellinen työ hyvän yrittäjyyden perustana - koulutus, erityisesti työsuojeluhenkilöstön koulutus - TTL:n ja työsuojeluhallinnon yhteistyön koordinointi TTL:n osalta, siten kuin laitoksen sisällä erikseen sovitaan. Päätökset: Työterveyslaitoksen johtoryhmän seminaarissa sovittiin, että alueellisten toimintaympäristöanalyysien perusteella päätetään pelkästään toimialavastuista. Muut esitetyt painopisteet hoidetaan osaamiskeskusten, tiimien ja vaikuttavuustavoitteiden kautta. Samassa yhteydessä todettiin, että TTL:n ja työsuojeluhallinnon yhteistyön koordinointi TTL:n osalta on jo aiemmin sovittu hoidettavaksi Tampereen aluetoimipisteestä. Tampereen aluetoimipisteen koordinaatiovastuulle tulivat seuraavat toimialat: - rakennusteollisuus - elintarviketeollisuus 7

8 8 1 Analyysin tavoitteet Tässä alueellisessa toimintaympäristöanalyysissä kuvataan Työterveyslaitoksen toimintakenttää kuuden maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) alueella. Analyysi pohjautuu a) toiminta-alueen elinkeinoelämän rakenteeseen b) maakuntien kuvaukseen ja niiden strategisiin linjauksiin c) alueella toimiviin keskeisiin yhteistyökumppaneihin sekä d) alueen työterveys- ja työturvallisuustilanteeseen. Valittujen lähtötietojen pohjalta arvioidaan alueellisia työterveyden ja -turvallisuuden kehitystarpeita. Toimintaympäristöanalyysi luo perustan aluetoimipisteen erikoistumiselle ja alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatiosuunnitelmaa, jota erityisesti aluetoimipisteessä toimivat tiimit ja alueellinen neuvottelukunta hyödyntävät omassa toiminnassaan. Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käyttöön. Siinä esitettyjä tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä.

9 9 2 Alueelliset erityispiirteet Elinkeinoprofiili Palkansaajat toimialoittain Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteri Hämeen alueella (Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat) oli palkansaajaa vuonna Se on 15 % koko maan palkansaajista. Suhteellinen osuus on pysynyt samana 2000-luvulla. Eniten työllistäviä päätoimialoja ovat teollisuus ( työpaikkaa), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (49 000), kauppa (33 000), kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut (32 000). Teollisten työpaikkojen osalta Hämeessä sijaitsee 21 % koko maan työpaikoista. Suhteellisesti ottaen vahvoja teollisuustoimialoja ovat kumi- ja muovituotteiden valmistus (44 %), tekstiilien valmistus (43 %) vaatteiden valmistus (42 %), huonekalujen valmistus (32 %), nahkatuotteiden valmistus (29 %) sekä autonosien ja perävaunujen valmistus (28 %). Absoluuttisesti katsottuna suurimpia teollisuustoimialoja olivat koneiden ja laitteiden valmistus ( työntekijää), metallituotteiden valmistus (7 500), paperiteollisuus (7 500), elintarviketeollisuus (7 300), kumi- ja muoviteollisuus (6 800) sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistus (5 800). Muiden päätoimialojen työntekijämäärä vastasi vuonna 2003 kutakuinkin kaikkien alojen keskimääräistä osuutta. Maa- ja metsätalouden sekä rahoitustoiminnan suhteellinen osuus oli selvästi kaikkien toimialojen osuutta pienempi. Pohjanmaan alueella (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) oli palkansaajaa vuonna Se on 6 % koko maan palkansaajista. Suhteellinen osuus on pysynyt samana 2000-luvulla. Eniten työllistäviä päätoimialoja ovat teollisuus ( työpaikkaa), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (24 000), kauppa (14 000), kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut (9 000). Teollisten työpaikkojen osalta em. kolmen Pohjanmaan maakunnan alueella sijaitsee 8 % koko maan työpaikoista. Suhteellisesti ottaen vahvoja teollisuustoimialoja ovat nahkatuotteiden valmistus (22 %), autonosien ja perävaunujen valmistus (22 %), sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus (21 %), elintarviketeollisuus (13 %) sekä huonekalujen valmistus (12 %). Absoluuttisesti katsottuna suurimpia teollisuustoimialoja olivat koneiden ja laitteiden valmistus (5 400 työntekijää), elintarviketeollisuus (5 000), metallituotteiden valmistus (4 200), sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus (3 400) sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistus (2 400). Maatalouden suhteellinen osuus (18 %) korostui selvästi ko. kolmen Pohjanmaan maakunnan alueella. Se työllisti palkansaajaa. Muiden päätoimialojen työntekijämäärä vastasi vuonna 2003 kutakuinkin kaikkien alojen keskimääräistä osuutta. Yrittäjät toimialoittain Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteri Hämeen alueella (Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat) oli yrittäjää vuonna Se on 16 % koko maan yrittäjien määrästä. Yrittäjien osuus on sama kuin asukkaiden ( ) osuus ko. alueella. Suhteellinen osuus on pysynyt samana 2000-luvulla. Eniten yrittäjiä oli seuraavilla päätoimialoilla: maa- ja metsätalous (9 100), kauppa (5 700), rakentaminen (4 200) ja teollisuus (3 500).

10 Suhteellisesti eniten painottuvat teollisuus (19 % koko maan yrittäjistä), erityisesti nahkatuotteiden valmistus (37 %), kumi- ja muovituotteiden valmistus (25 %) ja vaatteiden valmistus (24 %) sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta (18 %). Pohjanmaan alueella (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) oli yrittäjää vuonna Se on 11 % koko maan yrittäjien määrästä. Yrittäjien osuus on näissä maakunnissa selvästi suurempi kuin asukkaiden ( /8 %) osuus ko. alueella. Suhteellinen osuus on pysynyt samana 2000-luvulla. Eniten yrittäjiä oli seuraavilla päätoimialoilla: maa- ja metsätalous (11 300), kauppa (3 000), rakentaminen (2 000), teollisuus (2 000) ja kuljetus (1 500). Suhteellisesti eniten painottuvat maatalous (17 % koko maan yrittäjistä), kalatalous (16 %), turpeen nosto (18 %), teollisuus (11 %), erityisesti tekstiilien valmistus (22 %), metallituotteiden valmistus (13 %) ja huonekalujen valmistus (11 %) Maakunnat Lähteet: Maakuntaohjelmat ja maakuntaliittojen Internet-sivut Kanta-Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen kaupunkiseudun Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen - kokonaisuus. Kukin kaupunkiseutu muodostaa kiinteän ja itsenäisen työssäkäyntija asiointialueen. Kuntien yhteistyöllä on seutukunnittain pitkät ja hyvät perinteet. Maakunnan kehitys on ollut hyvä viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana. Maakunta on luvun alun aikana ollut viiden parhaiten menestyvän alueen joukossa ja ollut Itä-Uudenmaan ohella toinen ei-yliopistomaakunta tässä joukossa luvun väestötappiokehitys on luvulla kääntynyt maakunnalle muuttovoitoksi. Väestön kasvu on saavutettu lähes kokonaan muuttovoittona Uudeltamaalta ja se on kohdistunut Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduille. Forssan seudulla koetaan edelleen väestötappiota, vaikka väestön väheneminen onkin hidastunut. Päijät-Häme on Itämeren alueen ja Järvi-Suomen välissä sijaitseva maakunta, joka on jakautunut Salpausselän myötä kahteen selvästi erilaiseen osaan. Eteläosan alavuus ja vähävesistöisyys vaihtuu pohjoisosassa runsaisiin vesistöihin sekä metsä- ja mäkimaisemiin. Monimuotoinen Päijät-Häme on yhdistelmä kaupunkeja ja maaseutua. Kaupungit tarjoavat asukkailleen runsaasti monipuolisia palveluja ja maaseutu tuottaa mm. ainutlaatuisen vahvalle viljaklusterille hyvän yhteistyöverkoston. Kansainvälisessä tarkastelussa maakunnan vahvuutena on kuuluminen Helsingin metropolialueeseen, mikä liittää Päijät-Hämeen osaksi kehittyvää Pohjois-Euroopan talousaluetta. Lähitulevaisuudessa alueen väkiluku kasvaa yli asukkaan rajan ja noin puolet väestöstä asuu Lahden kaupungissa. Alueen kilpailukyky rakentuu yhä enemmän ja hyvin laajalla rintamalla tiedon ja osaamisen varaan. Koulutustason järjestelmällinen nostaminen on kehittämisen kannalta välttämättömyys. Tulevaisuudessa tuottavuuden parantaminen tapahtuu laajalti eri sektoreiden ja klustereiden toiminnoissa ja niiden rajapinnoissa. Pirkanmaalla on selväpiirteinen ja monessa suhteessa ihanteellinen alue- ja yhdyskuntarakenne. Pääkeskus Tampere on keskellä maakuntaa ja maakunnan eri osissa on suhteellisen tasaisesti työtilaisuuksia ja kaupunkitason palveluita tarjoavia keskuksia. Positiivisen muuttotaseen ennustetaan kasvattavan maakunnan väestöosuutta lievästi vuoteen 2020, ja Pirkanmaan vuosikymmeniä jatkunut vakaan kasvun kehityslinja jatkuu. Haja-asutusalueilla asuu enää noin 14,2 % maakunnan väestöstä. Näkyvissä ei ole, että keskittävä suuntaus erityisesti heikkenisi. Voimakkaan Tampereen seutukunnan merkitys koko maakunnan veturina kasvaa edelleen. Pirkanmaan yritysrakenteen tunnusmerkkejä ovat alle viiden henkilön yritysten yleisyys sekä suurten yritysten tytäryksiköt. Pirkanmaan yritysjoukkoa onkin luonnehdittu tytäryksikkötaloudeksi. Viime vuosina uusia yrityksiä on syntynyt erityisesti liike-elämää palvelevassa toiminnassa, rakentamisessa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Vahvoja perustoimialoja (avaintoimialoja) Pirkanmaalla ovat metalliteollisuus, kemiallinen metsäteollisuus, 10

11 elintarviketeollisuus sekä mekaaninen metsäteollisuus. Kasvaviin toimialoihin kuuluvat automaatio, elektroniikka, informaatio- ja kommunikaatiotoimialat, tietointensiiviset liike-elämän palvelut ja terveysteknologia. Etelä-Pohjanmaa on vanhastaan tunnettu mm. lakeudesta, komeista kaksifooninkisista taloista, kevättulvista, kotiseuturakkaudesta ja yrittäjyydestä. Nykyään Etelä-Pohjanmaa tunnetaan myös rockista, tangosta, oopperasta, liikunta- ja urheilutapahtumista sekä luonto-, elämys-, kulttuurija ostosmatkailusta. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus on Seinäjoki, jossa asuu lähes viidennes maakunnan asukkaista. Etelä-Pohjanmaan väestö väheni 1990-luvun lopulla muuttoliikkeen seurauksena yli tuhannen henkilön vuosivauhdilla. Vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan väkiluku kasvoi ensi kertaa 11 vuoteen, mutta vuonna 2005 väestötappio oli noin 260 henkeä. Etelä-Pohjanmaa tunnetaan yrittäjyydestä. Etelä-Pohjanmaalla on asukaslukuun suhteutettuna maakunnista Ahvenanmaan jälkeen toiseksi eniten yritysten toimipaikkoja. Etelä-Pohjanmaalle on ominaista pienyritysvaltaisuus: toimipaikoista yli 90 % on alle 10 henkilöä työllistäviä. Ainoastaan kuusi toimipaikkaa työllisti yli 250 henkilöä. Etelä-Pohjanmaan avainklustereita ovat elintarvike-, metalli- ja puuklusterit. Lisäksi alueella on vahva rakennusklusteri. Klusterit ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Perinteisten toimialojen toiminnassa ovat tieto- ja viestintäteknologian sekä älytekniikan sovellukset vahvasti mukana. Alkutuotannon työpaikkaosuus on maakunnista kaikkein suurin ja työpaikkamäärältään Etelä- Pohjanmaa sijoittuu toiseksi Pohjois-Pohjanmaan jälkeen. Jalostuksen työpaikkaosuus on hieman koko maata korkeampi. Palvelualan osuus työpaikoista on Etelä-Pohjanmaalla maakuntiemme pienin. Pohjanmaa (Österbotten) on merta, lakeuksia ja metsää, upeaa saaristoa ja uljaita jokimaisemia. Pohjanmaa nousee sananmukaisesti merestä. Maankohoaminen on ainutlaatuinen luonnonilmiö, joka jatkuvasti muuttaa maakunnan rantaviivaa ja rannikkoa. Maa kohoaa merestä peräti kahdeksan millimetriä vuodessa. Pohjanmaan maakunta koostuu 18 kunnasta, jotka kuuluvat neljään seutukuntaan. Asukkaita maakunnassa on noin Maakunnan keskus on asukkaan Vaasa. Maakunnan asukkaista noin 52 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään. Yksi seutukunnista kolmen kunnan Kyrönmaa (Isokyrö, Laihia ja Vähäkyrö) on täysin suomenkielistä aluetta. Toisaalta Pohjanmaalta löytyy myös yksi maailman ruotsinkielisimmistä kunnista, Korsnäs, jossa ruotsinkielisten osuus on yli 97 prosenttia. Pohjanmaan energiateknologinen klusteri on Suomen selkeimpiä toimialakeskittymiä. Sen osuus maamme energiateknologisesta viennistä on jopa yli 20 prosenttia. Vahva jalansija on myös metalliteollisuudella ja metsäteollisuudella. Kun pohjalainen saa idean, hän lähtee sitä myös toteuttamaan. Näin Pohjanmaalle on syntynyt pitkälle erikoistunutta elinkeinotoimintaa: kasvihuoneviljelyä, turkistarhausta ja veneenrakennusta. Keski-Pohjanmaan liiton toiminta-alue käsittää hallinnollisessa mielessä 12 varsinaista jäsenkuntaa sekä 4 osajäsenkuntaa Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen toimintaalueella. Kokkolan maakuntakeskuksen lisäksi maakunnassa on 11 kuntakeskusta. Alueen geologia (esim. maankohoamisrannikko), vesistöt, jokilaaksot, suot ja metsät sekä maaseutu- ja kaupunkialueet luovat kauniit ja luonnonläheiset puitteet niin alueen maisemalle kuin asumisviihtyisyydellekin. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja poikkeaa muusta maasta selvästi. Kokkolassa sijaitseva kemian suurteollisuus on alueemme vahva veturi, jonka elinvoimaisuus on erittäin tärkeää. Maakunnassa on vahvaa pk-teollisuutta metalli- ja konepajateollisuudessa, mekaanista puu- ja rakennusteollisuutta sekä ohjelmistoalan palvelutuotantoa. Alueella vahva ja pitkät perinteet omaava veneteollisuus on viime vuosina investoinut voimakkaasti ja kasvattanut työntekijämäärää. Keski-Pohjanmaan työmarkkinat ovat vahvasti segregoituneet, eli työmarkkinat ovat jakautuneet vahvasti miesten ja naisten työpaikkoihin. Maakunnasta löytyy enemmän mies- kuin naistyöpaikkoja ja viime vuosina positiivisinta työpaikkakehitys on ollut nimenomaan perinteisesti 11

12 miesvaltaisilla aloilla. Kokkolan seutukunnassa teollisuuden työpaikoista peräti 77 % on miesten työpaikkoja. Taulukko. Väestöennuste maakunnittain. Lähde: Tilastokeskus 12 Vuosi Maakunnat Koko maa Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ikä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Tutkimus- ja kehittämistoiminta Työterveyslaitos (TTL) on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka tehtävänä on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. TTL:n tavoitteena on työelämä, jossa työolot ja työ ylläpitävät ja edistävät terveyttä ja toimintakykyä, työyhteisöt ovat hyvin johdettuja, ja niissä vallitsee myönteinen, työntekijöiden tarpeita ja yhteistyötä arvostava kulttuuri, työ on järjestetty niin, että siinä voi oppia ja kehittyä sekä aikaa ja voimia jää perheelle ja muulle elämälle. TTL tuottaa tietoa ja kehittää ratkaisuja työelämän tarpeisiin käyttämällä kaikkia toimintamuotojaan: tutkimusta, asiantuntijapalveluja, koulutusta ja tiedotusta. Tässä tehtävässä TTL hyödyntää kumppanuus- ja asiakasverkostoaan. TTL toteuttaa strategiaansa seitsemän vaikuttavuustavoitteen kautta. Vaikuttavuustavoitteissa tuotettuja ratkaisuja ja sosiaalisia innovaatioita viedään käytäntöön mm. keskeisten toimialojen kautta: kauppa ja yksityiset palvelut, kunta-ala, sosiaali- ja terveysala, kemianteollisuus, kumija muoviteollisuus, tieto- ja viestintätekniikka, maa- ja metsätalous ja sen lähielinkeinot, bioenergia- ja jäteala, elintarviketeollisuus, rakennusteollisuus, metsäteollisuus, liikenne, turvallisuusala ja teknologiateollisuus. Toimialojen valtakunnallinen koordinaatiovastuu on aluetoimipisteillä. Tampereen toimipisteen vastuulla on rakennusteollisuus ja elintarviketeollisuus.

13 13 Tässä on lyhyesti kuvattu Työterveyslaitoksen toimintaa lähellä olevat yliopistot ja muut tutkimuslaitokset. Lähteet: Tutkimuslaitosten Internet-sivut Tampereen yliopistossa on lääketieteellisessä tiedekunnassa työlääketieteen professuuri sekä työterveyden professuuri terveystieteiden laitoksella. Psykologian laitoksella on työpsykologian professuuri. Lisäksi Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa toimii Työelämän tutkimuslaitos sekä johtamistieteiden laitos. Yksi Tampereen yliopiston tutkimuksen painoalueita on työelämän, johtamisen ja organisaatioiden muutos. Tampereen teknillisessä yliopistossa on turvallisuustekniikan laitos professuureineen. Se on valmistuneiden määrän perusteella Suomen merkittävin turvallisuuden ylintä opetusta antava yksikkö. Opetuksen ja tutkimuksen keskeisiä asioita ovat työturvallisuus- ja terveys, henkilöstön hyvinvointi, henkilöturvallisuus, onnettomuuksien ja häiriöiden ennaltaehkäisy sekä tuotteiden turvallisuus ja käytettävyys sekä tuotannon ja palvelutoiminnan sujuvuus. Vaasan yliopiston Kauppatieteellisen tiedekunnan Johtamisen laitos on tieteenalansa suurin yliopistollinen koulutus- tutkimusyksikkö Suomessa. Siellä työskentelee seitsemän johtamisen ja organisaatioiden alueen professoria. Tutkimuksen painoalueita ovat yrittäjyys, verkostoituminen, johtajuus ja henkilöstöjohtaminen sekä kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen. Hallintotieteiden tiedekunnassa toimivat aluetieteen- ja julkisjohtamisen laitokset ovat nimiensä mukaan profiloituneet niin aluetalouteen, sen rakenteisiin ja toimintaan kuin julkisten organisaatioiden johtamiseen. VTT:n Tampereen yksikössä on työpaikan organisaatiokulttuuriin, riskien hallintaan sekä työympäristön kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa. MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Jokioisissa tekee muun muassa traktoreiden tyyppitarkastuksia, traktoreiden ja erilaisten työkoneiden ohjaamorakenteiden lujuuskokeita sekä laitemelumittauksia. Tampereelle ollaan perustamassa STAKESin alueyksikköä. Yksikön tavoitteeksi on kaavailtu terveystaloustutkimuksen vahvistamista. 2.3 Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto STM:n työsuojeluhallinnon tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön työ- ja toimintakykyä niin, että ennenaikainen työelämästä poissiirtyminen vähenee. Työsuojelustrategian päätavoite on vaikuttamalla työoloihin ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä, vähentää työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työperäisiä terveyden menetyksiä. Tässä tarkoituksessa vahvistetaan työpaikkojen kykyä, taitoa ja halua hoitaa työsuojeluasioita omatoimisesti ja samalla lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työn tuottavuutta. Samoin parannetaan työsuojelun piirihallinnon asiantuntemusta ja voimavaroja. Strategia toteutetaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, alan tutkimus-, asiantuntija-, vakuutuslaitosten ja työterveyshuoltojärjestelmän kanssa. Työsuojelun keskeiset painoalueet ovat työperäisten TULE-sairauksien ehkäisy, henkinen hyvinvointi työssä ja työtapaturmien torjunta. Työsuojeluhallinto tukee työnantajien edellytyksiä huolehtia työsuojelu- ja siihen liittyvistä yhteistoimintavelvoitteista. Se edistää menettelytapoja, jolla työpaikat itse tai asiantuntijan avulla voivat osoittaa hyvän työsuojelukäytäntönsä. Työsuojeluhallinto selvittää työolojen taloudellisia vaikutuksia ja kehittää hyvää työympäristöä edistäviä taloudellisia kannustimia ja ohjauskeinoja. Työsuojeluhallinto edistää turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusjohtamista koulutuksen, asennekasvatuksen ja tiedotuksen avulla. Työsuojelun piirihallinto valvoo lainsäädännön (työturvallisuuslaki, työsopimuslaki, työaikalaki, työterveyshuoltolaki, laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikkojen työsuojeluyhteistoiminnasta) vähimmäisvaatimusten noudattamista ja ohjaa työpaikkojen

14 hallintajärjestelmien kehittämistä. Työsuojelupiirit kohdistavat toimintansa työsuojelun painoalueille ja niiden osa-alueille. TULE-sairauksien ehkäisyssä osa-alueet ovat näyttöpäätetyö, käsin tehtävät nostot ja siirrot sekä toistotyö. Henkisen hyvinvoinnin osa-alueet ovat asiakasväkivallan uhka, häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu, henkinen kuormittuminen ja työajan hallinta. Tapaturmien torjunta keskittyy turvallisuuden hallintaan tapaturmavaarallisilla toimialoilla ja yhteisillä työpaikoilla. Seuraavalla runkosopimuskaudella painoalueet säilynevät samoina. Mahdollisia muita toiminnan kohteita voisivat olla työhygienia ja työsuhteiden vähimmäisehtojen toteutumisen valvonta Muut viranomaiset Lääninhallitukset Lääninhallitusten tehtävänä on turvata ja kehittää peruspalveluja kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, edistää alueen kehitystä ja toimijoiden yhteistyötä sekä kehittää osaamista, innovaatiojärjestelmää ja tietoyhteiskunnan valmiuksia. Haasteita Itä-Suomen alueella ovat muuttotappiot, väestön polarisaatio, syrjäytyminen, työttömyys ja ikääntyminen. Lääninhallitukset ovat keskeisiä toimijoita sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien ja ympäristöterveydenhuollon kehittämisessä sekä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lääninhallitukset tekevät yhteistyötä mm. kuntien, työsuojeluviranomaisten, KTL:n ja STAKESin kanssa. Lääninhallituksilla on merkittävä rooli ESRtoimenpideohjelmien alueosioiden toteutuksessa. Ympäristökeskukset Jokaisessa maakunnassa toimii ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön alaiset ympäristökeskukset, jotka ovat valtion ympäristöhallinnon alueviranomaisia. Niiden tehtäviin kuuluvat ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristön hoito, vesivarojen käyttö ja ympäristötietoisuuden edistäminen. Ympäristökeskukset ovat myös EUrakennerahasto-ohjelmien rahoittajaviranomaisia. Työvoima- ja elinkeinokeskukset Jokaisessa maakunnassa toimii Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnollisessa ohjauksessa toimiva työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus). TE-keskukset aloittivat toimintansa 1997, jolloin yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen aiemmat alueyksiköt TE-keskukseksi. TE-keskuksen tehtävänä on tukea ja neuvoa pk-yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa, edistää yritysten teknologista kehittymistä sekä auttaa yrityksiä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, toteuttaa alueellista työvoimapolitiikkaa, suunnitella ja organisoida työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, edistää maatilataloutta, maaseudun elinvoimaisuutta ja maaseutuelinkeinoja, kehittää kalataloutta sekä osallistua ja vaikuttaa alueensa kehittämiseen. TE-keskus on myös merkittävä EU-rahoituksen asiantuntija ja myöntäjä sekä EU-yhteistyön kehittäjä alueellaan. 2.4 Työterveyshuolto Lähde: Työterveyslaitos. Työterveyshuolto Suomessa -tutkimukset 1997, 2000 ja 2004 Vuonna 2004 alueella oli 186 työterveyshuollon palveluja tuottavaa yksikköä. Niistä 68 (37 %) oli kunnallisten terveyskeskusten yhteydessä toimivia, 70 (37 %) oli työnantajien omia ja 48 (26 %) lääkärikeskusten omistamia. Lukumäärä on vähentynyt selvästi vuodesta 1997, jolloin palveluyksiköitä oli 224. Koko vähennys johtuu työnantajien omien yksiköiden vähentymisestä. Nykyisistä yksiköistä 117 (16 % koko maan yksiköistä) toimii Hämeen maakunnissa ja 69 (10 % koko maan yksiköistä) alueen kolmessa Pohjanmaan maakunnassa. Yksikkötiheys on työvoimaan nähden suhteutettuna suurempi Pohjanmaan maakunnissa. Vuonna 2004 alueen työterveyshuoltoyksiköissä toimi 565 lääkäriä ja 600 työterveyshoitajaa. Sekä lääkäreiden että työterveyshoitajien lukumäärä on selvästi - noin neljänneksen - lisääntynyt vuodesta Lääkäreistä 340 (13 % kaikista maan työterveyshuollossa toimivista lääkäreistä) toimi Hämeen kolmessa maakunnassa ja 225 (9 % kaikista maan työterveyshuollossa toimivista 14

15 15 lääkäreistä) Pohjanmaan kolmessa maakunnassa. Suhteellinen työterveyslääkäritiheys oli Pohjanmaan maakunnissa selvästi Hämeen maakuntia suurempi. Lääkäreistä 130 (23 %) oli työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja 210 (37 %) oli suorittanut työterveyshuollon pitkän kurssin. Työterveyshoitajina toimivista 83 % oli päteviä työterveyshoitajia. Pitkän kurssin suorittaneiden lääkäreiden ja pätevien työterveyshoitajien suhteellinen määrä on maan keskiarvoa parempi. Erikoislääkärien osuus vastasi maan keskiarvoa. Lääkäreiden koulutustaso oli Hämeen maakunnissa Pohjanmaan maakuntia parempi. Erityisesti työterveyshuollon erikoislääkäreiden osuus oli Hämeessä selvästi suurempi. Sekä työterveyshuollon tehtäviin erikoiskoulutettujen lääkäreiden että hoitajien suhteellinen osuus oli alueella jonkin verran parantunut vuodesta Erikoisesti pitkän kurssin käyneiden lääkäreiden suhteellinen osuus oli lisääntynyt. Vuonna 2004 alueen työterveyshuoltoyksiköissä toimi 200 fysioterapeuttia ja 72 psykologia. Fysioterapeuteista 131 (66 %) oli työfysioterapeutin koulutus ja psykologeista 24 (33 %) oli työterveyspsykologin koulutus. Sekä fysioterapeuttien että psykologien määrä oli lisääntynyt noin kolmasosan vuodesta Vuonna 2004 lääkärit osallistuivat alueella yhteensä noin työpaikkaselvitykseen. Työterveyshoitajilla lukumäärä oli noin 7 800, fysioterapeuteilla noin ja psykologeilla noin 200. Huolimatta lääkäreiden, työterveyshoitajien ja psykologien lisääntymisestä, heidän tekemiensä työpaikkakäyntien määrä on pysynyt samana vuodesta Fysioterapeuteilla määrä on sen sijaan yli kaksinkertaistunut. Työterveyshuollon lääkärit tekevät alueella keskimäärin neljä, työterveyshoitajat 13, fysioterapeutit 30 ja psykologit kolme työpaikkaselvitystä vuodessa. Sekä lääkäreistä että hoitajista vain osa tekee työpaikkaselvityksiä. Kun huomioidaan vain ne lääkärit (n=192), jotka ylipäänsä tekivät työpaikkaselvityksiä, saadaan keskimäärin 11 työpaikkakäyntiä lääkäriä kohti. Vastaava luku oli työterveyshoitajilla (n=195) keskimäärin 40 työpaikkaselvitystä vuodessa. Koko maan tasolla vastaavat luvut ovat 18 työpaikkaselvitystä/selvityksiin osallistuvat lääkärit (n=545) ja 63 työpaikkaselvitystä/selvityksiin osallistuvat työterveyshoitajat (n=547). 2.5 Oppilaitokset Lähteet: oppilaitosten Internet-sivut Tampereen toimipisteen toiminta-alueella toimii kolme yliopistoa, kahdeksan ammattikorkeakoulua, 56 ammatillista oppilaitosta, 12 aikuisoppilaitosta ja kaksi ammatillista erikoisoppilaitosta. Tässä on lyhyesti kuvattu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa. Tampereen yliopistolle on luonteenomaista vahva ja monipuolinen yhteiskuntaan, sen talouteen, hallintoon ja kulttuuriin sekä ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja kasvatukseen kohdistuva tutkimus ja opetus. Yliopisto toimii mm. Hämeenlinnassa, Porissa, Seinäjoella, Valkeakoskella ja Virroilla. Yliopiston vaikutuspiirissä asuu noin miljoona suomalaista. Tampereen yliopistossa on kuusi tiedekuntaa: yhteiskuntatieteellinen, humanistinen, kauppa- ja hallintotieteiden, informaatiotieteiden, lääketieteellinen ja kasvatustieteiden tiedekunta. Siellä on noin tutkinto-opiskelijaa, joista perustutkinto-opiskelijoita n ja jatko-opiskelijoita n ulkomaalaisia opiskelijoita n Vuonna 2005 valmistui 945 maisteria ja 107 tohtoria. Työntekijöitä on 2 100, joista noin puolet on opetus- ja tutkimushenkilökuntaa Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on tekniikan ja arkkitehtuurin tieteellistä tutkimusta harjoittava ja näiden alojen ylintä koulutusta antava yliopisto. TTY:ssä on seuraavat osastot: arkkitehtuurin osasto, automaatiotekniikan osasto, konetekniikan osasto, materiaalitekniikan osasto, rakennustekniikan osasto, sähkötekniikan osasto, teknis-luonnontieteellinen osasto, tietotekniikan osasto, tuotantotalouden osasto ja ympäristötekniikan osasto. TTY:n huippututkimusaloja ovat signaalinkäsittelyyn perustuvat teknologiat, nanofotoniikka, biotekniikka sekä älykkäät liikkuvat koneet ja hydrauliikkajärjestelmät.

16 TTY:ssä on opiskelijaa, joista suorittaa perusopintoja ja jatko-opintoja. Vuonna 2005 TTY:ltä valmistui 742 diplomi-insinööriä ja arkkitehtia, joista lähes kaikilla oli työpaikka jo valmistuessaan. Tohtoreita valmistui 65. Yliopistossa työskentelee yli 1900 henkilöä. Heistä yli 80 % on opetus- ja tutkimustyössä tai sitä avustavissa tehtävissä. Vuonna 2005 TTY:llä opiskeli lähes 800 ulkomaalaista. Tutkijana toimi 270 ulkomaalaista. TTY:llä on yhteistyöyliopistoja yli 170. Vaasan yliopisto on talouteen, hallintoon, kieliin ja kulttuuriin sekä tekniikkaan suuntautuva yliopisto. Yliopiston vahvoja ja vakiintuneita osaamisaloja ovat liiketoimintaosaaminen, kielet ja viestintä sekä julkinen johtaminen ja hyvä hallinto. Lisäksi energian ja tuotannon osaaminen on kehittymässä vahvaksi alaksi Vaasan yliopistossa. Vaasan yliopistossa on neljä tiedekuntaa: hallintotieteiden tiedekunta, humanistinen tiedekunta, kauppatieteellinen tiedekunta ja teknillinen tiedekunta. Yliopistossa oli vuonna 2005 noin 5000 opiskelijaa ja henkilökuntaa yhteensä 460, joista opetus- ja tutkimustehtävissä noin 260. Kansainvälisiä opiskelijoita oli 120. Vuonna 2005 ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 358 opiskelijaa. Tohtoritutkinnon suorittaneita oli 16. Hämeen ammattikorkeakoulu on kansainvälinen ja monialainen ammattikorkeakoulu. Sen koulutusalat ovat a) kulttuuriala b) luonnontieteiden ala c) luonnonvara- ja ympäristöala d) matkailu-, ravitsemus- ja talousala e) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala f) tekniikan ja liikenteen ala g) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Hämeen ammatillisen korkeakoulun yhteydessä toimii Ammatillinen opettajakorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulussa saa koulutusta kuudella eri koulutusalalla: a) yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto b) luonnontieteet c) matkailu-, ravitsemis- ja talous d) kulttuuri e) tekniikka ja liikenne f) sosiaali-, terveys- ja liikunta. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on kouluttaa arvostettuja palvelualojen osaajia ja uudistajia a) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla b) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla c) luonnontieteiden alalla d) matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla e) kulttuurialalla f) tekniikan ja liikenteen laboratorioalalla. PIRAMKin koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminta tukee työelämän kehittämistä ja sen myötä maakunnan ja seutukuntien uudistamista ja kehittämistä. Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa on paljon työterveyshuoltoon liittyvää koulutusta ja projektitoimintaa. Tampereen ammattikorkeakoulun osaamiskeskukset ovat: a) kielet ja kansainvälinen toiminta b) liiketoiminta ja yrittäjyys c) materiaali- ja mittaustekniikka d) rakentaminen ja metsätalous e) taide ja viestintä f) teknologiateollisuus g) tieto- ja viestintäteknologia. Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjestää ammatilliseen osaamiseen tähtäävää opetusta a) kulttuurialalla b) luonnontieteiden alalla, c) luonnonvara- ja ympäristöalalla d) matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla e) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla f) tekniikan ja liikenteen alalla g) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Ammattikorkeakoulu toteuttaa koulutustehtäväänsä liittyvää tutkimus- ja palvelutoimintaa, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluun (pääpaikka Kokkolassa) kuuluvat seuraavat koulutusyksiköt: a) tekniikan yksikkö b) Ylivieskan yksikkö c) liiketalouden yksikkö d) Pietarsaaren yksikkö, e) Haapajärven yksikkö f) sosiaali- ja terveysalan yksikkö g) taiteen yksikkö. Vaasan ammattikorkeakoulu on monialainen, monikielinen ja kansainvälinen korkeakoulu, joka tarjoaa koulutusta sekä tutkimus- ja kehityspalveluja a) tekniikassa ja liikenteessä b) liiketaloudessa c) matkailussa d) sosiaali- ja terveysalalla. 16

17 Svenska yrkeshögskolan tar ansvar för såväl regionens behov av arbetskraft och utveckling, som ett nationellt ansvar för högre utbildning på svenska. Drygt hälften av våra utbildningar är sådana som vi är ensamma i Finland om att ha på svenska. Forsknings- och utvecklingsverksamhet stöder utbildningen och ger en levande kontakt till arbetslivet. Merparten av våra 1800 studerande finns i Vasa, men vi har även verksamhetspunkter i Nykarleby och Jakobstad. Tampereella sijaitsevan poliisikoulun tehtävänä on antaa poliisin perustutkinto- ja alipäällystökoulutusta sekä toimintaansa liittyvää ammatillista erikoistumiskoulutusta. Koulutusta annetaan sekä suomen että ruotsin kielellä. Lisäksi Poliisikoulu vastaa perustutkinnon ja uuden alipäällystötutkinnon opiskelijavalinnoista. 17

18 3 Alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat Lähteet: Sisäasianministeriön Internet-sivusto (http://www.intermin.fi), maakuntaohjelmien ( ) luonnokset Kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia Kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia luo puitteet Suomen rakennerahastopolitiikalle sekä ohjaa toimenpideohjelmien laadintaa. Strategia ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpideohjelmien sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelmien sisältöä. Strategian tavoitteena on ohjata rakennerahastovarojen kohdentumista siten, että ne suunnataan toimenpideohjelmissa tiettyihin selkeästi määriteltyihin asiakokonaisuuksiin ohjelmien toimien tehokkuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi. Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitetta sekä Euroopan alueellinen yhteistyö tavoitetta. Strategian valmistelua ja laatimista ovat ohjanneet seuraavat keskeiset periaatteet: - toimenpiteiden aiempaa selvempi kohdentaminen eri toimiin rakennerahasto-ohjelmien tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi - toimenpiteiden kohdentaminen heikoimmin kehittyneille alueille (ns. koheesioperiaate) - toimenpiteiden yhdenmukaisuuden varmistaminen Lissabonin ja Göteborgin strategian tavoitteiden kanssa - eri rahastojen keskinäisen koordinaation varmistaminen sekä keskushallinnossa että aluetasolla. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)-toimenpideohjelmissa keskitytään ensisijaisesti yritystoiminnan edistämiseen, innovaatio- ja osaamisrakenteisiin ja työpaikkojen luomiseen. Ohjelmien toimintalinjat ovat pääpiirteissään samat: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristöjen vetovoimaisuuden parantaminen 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 5. Erityisteemat 6. Tekninen apu Etelä-Suomen EAKR-ohjelma kattaa seitsemän maakuntaa (Varsinais-Suomi, Häme (Kanta- Häme), Päijät-Häme, Kymenlaakso, Itä-Uusimaa, Uusimaa ja Etelä-Karjala. Toimintalinjassa 1 edistetään yritystoiminnan ja sen kasvun edistämistä. Siitä rahoitetaan yksittäisten yritysten ja niiden muodostamien ryhmien toteuttamia hankkeita. Toimintalinjassa 2 vahvistetaan alueellisia ja kansallisia innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä parannetaan yksityisen ja julkisen sektorin kilpailukykyä. Siitä rahoitetaan yritysten liiketoimintaympäristön kehittämiseen liittyviä hankkeita, joiden toteuttajina ovat yleensä muut kuin yritykset tai yritysryhmät. Toimintalinja 3 keskittyy kilpailukykyisten toimintaympäristöjen kautta parantamaan alueen vetovoimaisuutta, ennalta ehkäisemään ympäristöriskejä ja haittoja sekä parantamaan alueiden saavutettavuutta. Länsi-Suomen toimenpideohjelman alue koostuu viidestä maakunnasta: Etelä-Pohjanmaa, Keski- Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. Maakunnallisten liittojen yhteistoiminnan organisaationa toimii Länsi-Suomen Allianssi.

19 Ohjelmalla toteutetaan EU:n vuosien strategisten kasvua ja työllisyyttä edistävien suuntaviivojen mukaista koheesiopolitiikkaa. Hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti alue- ja rakennepolitiikassa tulee voimavaroja kohdistaa seuraavasti: 1. Tehdään jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia parantamalla saavutettavuutta, varmistamalla palvelujen riittävä laatu ja määrä sekä suojelemalla niiden ympäristöä. 2. Edistetään innovointia, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvan talouden kasvua tutkimus- ja innovointivalmiuksien, kuten uusien tieto- ja viestintätekniikoiden, avulla. 3. Luodaan uusia ja parempia työpaikkoja houkuttelemalla yhä useampia työelämään tai yrittäjyyteen, parantamalla työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä sekä lisäämällä inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja. Pohjois-Suomen toimenpideohjelman alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski- Pohjanmaan maakunnat. Suuralue on Euroopan unionin pohjoisin ja sen yksi harvimmin asutuista. Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman tavoitteena on parantaa Pohjois-Suomen mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa kansainvälisessä ja kansallisessa kilpailussa ja vastata elinkeinoelämän rakennemuutokseen. Siihen tarvitaan vahvaa, kansainvälisille markkinoille suuntautuvaa yritystoimintaa, toimiva, ulospäin suuntautuva innovaatioympäristö, tehokkaat yhteydet sekä vetovoimaisia alueita niin yritystoimintaan, asumiseen kuin vapaa-ajanviettoon. Ohjelman tavoitteena on myös osaltaan pyrkiä hallitsemaan tulossa olevaa väestörakenteen muutosta ja väestön alueellista eriytymistä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Manner-Suomen ohjelma muodostuu valtakunnallisesta osasta ja neljästä suuralueosasta. Suuralueet vastaavat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) alueita. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteena on tukea toimintoja, joilla pyritään saamaan enemmän ja parempia työpaikkoja, parantamaan työn laatua ja tuottavuutta sekä edistämään sosiaalista integraatiota ja yhteenkuuluvuutta. Ohjelmien toimintalinjat ovat: 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen. 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR -toiminnassa. 3.2 Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelma on kansallisen ja alueellisen innovaatiopolitiikan väline. Ohjelmaa toteutetaan 22 osaamiskeskuksessa vuosina Ohjelmassa keskitytään teollisuuden ja muiden elinkeinojen kilpailukykyisen huippuosaamisen kehittämiseen. Ohjelmaan valittujen 45 kärkiosaamisalan kehittämisen painopisteenä ovat kansainvälistyminen, keskusten alueellisen vaikuttavuuden laajentaminen ja osaamiskeskusten välisen yhteistyön lisääminen. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on hyväksynyt uuteen osaamiskeskusohjelmaan valmisteltavaksi 13 kansallisesti merkittävintä ja ohjelmaan parhaiten sopivaa ohjelmaehdotusta. Varsinainen ohjelmahaku käynnistyy välittömästi jatkoon hyväksyttyjen ehdotusten osalta. Jatkovalmisteluun hyväksytyt osaamisklusteriehdotukset ovat (suluissa seuraavan valmisteluvaiheen vetäjät alueittain, koollekutsuja ensimmäisenä): - HealthBio Terveyden bioklusteri (Turku) - Hyvinvointiklusteri (Tampere ja Kuopio) - Elintarvike- ja ravitsemusklusteri (Seinäjoki) - Tulevaisuuden energiateknologiat (Vaasa ja Jyväskylä) - Joka paikan tietotekniikka (Oulu) 19

20 20 - Digitaaliset sisällöt (Helsinki) - Matkailu ja elämystuotanto (Rovaniemi) - Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit (Jyväskylä) - Meriklusteri (Turku) - Älykkäät koneet (Tampere) - Forest Industry Future (Lappeenranta ja Joensuu) - Asumisen osaamisklusteri (Lahti) - Ympäristöteknologiaklusteri (Kuopio ja Lahti) Klusterien valinnassa on kiinnitetty huomiota erityisesti osaamisklusterin eri toimijoiden uudenlaisen yhteistyön, osaamisklusterin kansallisen merkittävyyden ja sen edustaman huippuosaamisen arviointiin. Kaikkia jatkovalmisteluun valittuja klusteriohjelmaehdotuksia ei välttämättä hyväksytä mukaan ohjelmaan. Valtioneuvosto tulee syksyllä hyväksymään parhaat klusteriohjelmat ja niitä toteuttavat osaamiskeskukset kaudelle näistä jatkovalmisteluun valittavista klustereista. Osaamisklusterit toimivat uudessa osaamiskeskusohjelmassa alueiden välisen yhteistyön uutena kehittämisalustana. Uusi klusteripohjainen toimintamalli mahdollistaa hajallaan eri alueilla olevien kansallisten osaamisresurssien tehokkaamman hyödyntämisen ja samalla sen on tarkoitus lisätä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvittavaa kriittistä massaa entistä vetovoimaisempien osaamiskeskusten synnyttämiseksi. Ohjelmaehdotukset ovat strategisia pitkänaikavälin ohjelmia ( ), jotka laaditaan aluelähtöisesti klusteriin kuuluvien yritysten ja muiden toimijoiden tarpeiden ja mahdollisuuksien pohjalta. Elinkeinoelämän lisäksi keskeisiä toimijoita ohjelmassa ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, teknologiakeskukset sekä julkisen sektorin muut kehittäjä- ja rahoittajatahot kuten kaupungit ja kunnat, maakunnan liitot, TE -keskukset ja lääninhallitukset. 3.3 Aluekeskusohjelma Aluekeskusohjelma käynnistettiin vuonna Sen tavoitteena on kaupunkiseutujen vahvuuksien ja osaamisen sekä erikoistumisen ja yhteistyön kehittäminen. Aluekeskusohjelmassa keskitytään elinkeino- ja erikoistumisstrategioiden mukaisen osaamisperustan ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Keskeistä on julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri hallinnontasojen välinen yhteistyö ja kumppanuus sekä sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Vuosina keskitytään elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Aluekeskusohjelman uuden ohjelmakauden haku päättyi 31. toukokuuta Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 40 alueelta. Kaikki nykyiset aluekeskukset hakivat ohjelmaan ja niiden lisäksi joukko uusia hakijoita. Valtioneuvosto päättää alueiden nimeämisestä ohjelmaan syksyn 2006 aikana. Päätöksen perusteena ovat hakemuksen lisäksi se, onko ohjelma-alue aidosti toiminnallinen ja alueellisesti vaikuttavana keskuksena kehittyvä kaupunkiseutu sekä ensimmäisen ohjelmakauden tulokset. Ohjelmakaudelle hakeneet alueet on esitetty taulukkona liiteosiossa. 3.4 Maakuntaohjelmat Maakuntien suunnittelu käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys pitkällä aikavälillä (20 30 vuotta). Suunnitelmaa toteutetaan maakuntaohjelmalla ja maakuntakaavalla. Maakuntaohjelma on keskipitkän aikavälin ohjelma, jolla suunnataan ja sovitetaan yhteen lähivuosien alueellista kehittämistyötä. Ohjelma on johdettu maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista. Alueiden kehittäminen on luonteeltaan poikkihallinnollista työtä. Toimenpiteet vaikuttavat sitä tehokkaammin, mitä paremmin eri hallinnonalojen yhteistyö pelaa. Tätä yhteistyötä tarvitaan jo hankkeiden ja toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa. Valtioneuvosto määrittelee valtakunnalliset

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Oulu

Toimintaympäristö. TTL Oulu Toimintaympäristö TTL Oulu Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen vastuualue on koko Pohjois-Suomi, sisältäen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat Alue on kooltaan 160 518 km²

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta Toimintaympäristö TTL Lappeenranta Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Lappeenrannan aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Alue on kooltaan 26 482

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Kuopio

Toimintaympäristö. TTL Kuopio Toimitaympäristö TTL Kuopio Toimita-alue Työterveyslaitokse Kuopio aluetoimipistee vastuualueesee kuuluvat Keski-Suome, Pohjois- Savo ja Pohjois-Karjala maakuat Alue o kooltaa 61 339 km² eli oi 18 % koko

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot