KIRKON PÄÄSOPIJAOSAPUOLTEN YHTEISET SOVELTAMISOHJEET, JOTKA KOSKEVAT PALKKAUSJÄRJESTELMÄN TÄYTÄNTÖÖNPANO- TYÖTÄ KEVÄTTALVELLA 2008

Transkriptio

1 LIITE 1 KIRKON PÄÄSOPIJAOSAPUOLTEN YHTEISET SOVELTAMISOHJEET, JOTKA KOSKEVAT PALKKAUSJÄRJESTELMÄN TÄYTÄNTÖÖNPANO- TYÖTÄ KEVÄTTALVELLA JÄRJESTELMÄN MUKAINEN PERUSPALKKA JA SEN VAATIVUUSOSA Työntekijöille 1, joiden tehtävät on sijoiteltu syksyn 2007 aikana vaativuusryhmiin, on seurakunnassa palkkausjärjestelmäerää (KirVESTES allekirjoituspöytäkirjan 6 ) koskevien neuvottelujen ja päätöksenteon yhteydessä määriteltävä järjestelmän mukainen peruspalkka. Samalla seurakunnan on otettava kantaa vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa korkeampien peruspalkkojen vaativuusosaan ja ilmaistava erikseen euroina se osa peruspalkasta, joka perustuu vaativuusryhmittelyyn ja sen kriteereihin. Järjestelmän mukaiset peruspalkat pannaan tällä sopimuskaudella maksuun siten kuin jäljempänä selostetun palkkausjärjestelmäerän tai vuodelle 2009 sovitun erän puitteissa on mahdollista Järjestelmän mukaisen peruspalkan määrittely Työntekijälle määriteltävällä järjestelmän mukaisella peruspalkalla tarkoitetaan sitä peruspalkkaa, jota hänelle KirVESTES 32 :n mukaisesti maksettaisiin, ellei kirkon uuden palkkausjärjestelmän täytäntöönpanoa olisi kirkon pääsopijaosapuolten välisellä voimaan tulleella virka- ja työehtosopimuksella porrastettu palkkausjärjestelmäerien suuruuden ja niiden käyttöajankohtien avulla. Järjestelmän mukainen peruspalkka on vähintään sen vaativuusryhmän vähimmäispalkan suuruinen, mihin tehtävä on sijoiteltu. Vähimmäispalkkaa suurempi sen on oltava silloin, kun tehtävässä on piirteitä ylemmästä vaativuusryhmästä ja sen kriteereistä tai kun tehtävä todetaan vaativuuskriteereiden perusteella muita samaan vaativuusryhmään sijoiteltuja tehtäviä vaativammaksi tai kun on olemassa tehtävään liittyvä erityinen peruste. Tehtävän perustasoa korkeampi vaativuus ilmenee tehtävänkuvauksen yleiskuvauksen (tehtävänkuvauslomakkeen B-kohta) ja vaativuuskriteereiden (tehtävänkuvauslomakkeen C-kohta) tasoja koskevien varsinaisten merkintöjen (esim. 3.5) tai niitä koskevien apumerkintöjen (+) avulla. Jos tehtävänkuvauksissa on näiden merkintöjen osalta havaittavissa puutteellisuuksia, virheitä tai keskinäistä epäyhteneväisyyttä, jota ei ole aikaisemmin prosessin kuluessa korjattu, on kuvaukset nyt yhdessä työntekijän kanssa saatettava ajan tasalle ja vastaamaan todellista tilannetta. Muuta vuosittaista tehtävänkuvausten päivitystä ei enää vuoden 2008 aikana edellytetä tehtävän. (Tehtävänkuvauksesta ks. KirVESTES liite 1, luku 2.1.) 1 Nämä soveltamisohjeet ohjeet koskevat kuukausipalkkaisten työntekijöiden ja muiden viranhaltijoiden kuin kirkkoherrojen palkkausta. Virkasuhteisia kutsutaan ohjeissa työntekijöiksi silloin, kun ei ole tarvetta erottaa virka- ja työsuhdetta toisistaan. 1

2 Nimettävien erityisten perusteiden on liityttävä työskentelypaikkakunnan tai toimintaympäristön tehtävälle asettamiin erityisiin vaatimuksiin, jotka jäävät tehtävän vaativuutta kuvaavissa kriteereissä huomioon ottamatta. Nyrkkisääntönä erityisiä perusteita nimettäessä voi toimia se, että tällainen peruste täsmentää muutoin vaillinaiseksi jäävää kuvaa tehtävän vaativuudesta. Erityiseksi perusteeksi soveltumaton on puolestaan sellainen peruste, joka tulee vaativuusryhmittelyssä huomioon otetuksi Vaativuusosan toteaminen Silloin kun järjestelmän mukainen peruspalkka määritellään tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa suuremmaksi, on se osa peruspalkasta, joka perustuu vaativuusryhmittelyyn ja sen kriteereihin, ilmaistava erikseen euroina. Tällainen toteaminen on välttämätöntä. palkkayhdenvertaisuutta koskevien säädösten vuoksi. Toteamisessa on lähtökohtana se, että samaan vaativuusryhmään kuuluvien tehtävien peruspalkan vaativuusosat ovat vaativuuskriteereiden osoittamassa suhteessa toisiinsa ja että ne ovat yhtä suuria silloin, kun tehtävät ovat vaativuuskriteereiden avulla arvioituna yhtä vaativia. Peruspalkan vaativuusosan euromäärä on vähintään tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkan mukainen. Kuva 1. Järjestelmän mukaisen peruspalkan osat esimerkkitehtävissä A-E.. Tehtävät on sijoiteltu vaativuusryhmään 501. Vaatiivuusryhmä 502 Vaativuusryhmä 501 = Vaativuusosa = Erityinen peruste A B C D E 2

3 2. PALKKAUSJÄRJESTELMÄERÄ KirVESTES:n allekirjoituspöytäkirjan 6 :n 1-4 momentissa on sovittu, että voimaan tulleessa palkkausjärjestelmässä peruspalkkoja tarkistetaan järjestelmän voimaantuloajankohdan jälkeen seuraavan kerran lukien. Tämä palkantarkistusta koskeva määräys on kaksiosainen eikä se lähtökohtaisesti koske kaikkia järjestelmän piirissä olevia peruspalkkoja. Sen perusteella tarkistetaan sellaisia peruspalkkoja, o jotka ovat tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa pienempiä (umpeen kurominen) tai o joiden tarkistaminen on todettu järjestelmän mukaisen peruspalkan määrittelemisen johdosta perustelluksi (0.8 %:n palkkausjärjestelmäerä). Palkkausjärjestelmäerän mukaiset palkantarkistukset tulevat voimaan lukien. Ne maksetaan viimeistään huhtikuun 2008 aikana. Jos seurakunnan on erityisestä syystä välttämätöntä poiketa tästä aikataulusta, Kirkon työmarkkinalaitos voi pääsopijajärjestöjen kanssa sovittuaan antaa siihen seurakunnalle luvan. Lupaa ei voida myöntää kesäkuuta 2008 myöhemmäksi ja tarkistukset maksetaan joka tapauksessa taannehtivasti lukien Umpeen kurominen Allekirjoituspöytäkirjan 6 :n perusteella seurakunnan on tarkistettava sellaisen työntekijän peruspalkkaa, joka on jäänyt peruspalkkoja voimaan tulleen palkkausjärjestelmän mukaiseksi muunnettaessa sen vaativuusryhmän vähimmäispalkan alapuolelle, johon tehtävä päätettiin sijoitella (Vaativuusryhmien vähimmäispalkat ks. KirVESTES, liite 4). Peruspalkkaa on tämän määräyksen perusteella tarkistettava myös silloin, kun muuntoprosessin jälkeen seurakuntaan palkatun työntekijän peruspalkka on vahvistettu allekirjoituspöytäkirjan liitteenä olevan sopimuksen 2 :n 2 momentin pöytäkirjamerkinnän perusteella vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa pienemmäksi. Työntekijän peruspalkka tarkistetaan vaativuusryhmän vähimmäispalkkaan, ei kuitenkaan enempää kuin 50 eurolla. Jos tästä sopimuksessa asetetusta enimmäismäärästä on paikallisesti tarpeen poiketa, on 50 euroa ylittävän tarkistuksen osuus otettava huomioon jäljempänä selostettua 0,8 %:n palkkausjärjestelmäerää käytettäessä. Enintään 50 suuruinen vaativuusryhmän vähimmäispalkan umpeen kuromista koskeva tarkistus ei vähennä 0,8 %:n palkkausjärjestelmäerää. Pääsopijaosapuolet suosittavat, että umpeen kuromiseen perustuva peruspalkkojen tarkistamistarve selvitetään ensin ennen kuin muodostetaan käsitys 0,8 %:n palkkausjärjestelmäerän käytöstä ,8 %:n palkkausjärjestelmäerä Umpeen kuromisesta johtuvien tarkistusten lisäksi seurakunta tarkistaa sellaisia peruspalkkoja, joiden tarkistaminen todetaan järjestelmän mukaisen peruspalkan määrittelemisen johdosta perustelluksi. Tällaisiin tarkistuksiin on lukien kunkin seurakunnan käytettävä 0,8 %:n suuruinen palkkausjärjestelmäerä. Erän käytössä tulisi painopisteen mahdollisuuksien mukaan olla peruspalkan vaativuusosassa. 3

4 Palkkausjärjestelmäerä lasketaan kuukausipalkkaisten työntekijöiden ja muiden viranhaltijoiden kuin kirkkoherrojen marraskuun 2007 peruspalkoista muodostetusta palkkasummasta, joka pohjautuu ko. ajankohtana voimassa olleisiin palkkausmääräyksiin. Summasta on vähennettävä myös talous- ja henkilöstöhallinnon työnantajaviranhaltijan (KirVESTES, liite 27) peruspalkka ko. kuukaudelta. Osaaikaisilta laskennassa otetaan huomioon täyttä työaikaa vastaava (100 %:n) peruspalkka. Erä on laskennallinen eivätkä sen suuruuteen vaikuta marraskuun jälkeen päättyneet tai alkaneet palvelussuhteet. Esimerkki 1: Seurakunnassa on marraskuussa 2007 ollut palveluksessa 20 viranhaltijaa ja kuukausipalkkaista työntekijää, joista palkkausjärjestelmäerän piirissä olevien peruspalkkojen yhteenlaskettu palkkasumma on /kk. Tästä palkkasummasta 0,8 % on 300, joka käytetään yhden tai useamman työntekijän peruspalkan korottamiseen Kustannuksia lasketaan kuukausitasolla. Osa-aikaisen palkan tarkistaminen vaikuttaa kustannuksiin täyttä työaikaa vastaavasti. Esimerkki 2: Jos jonkin työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan 30 eurolla/kk ja jonkun toisen 100 eurolla/kk, vähennetään sanotut summat lasketusta erästä. Esimerkissä 1 tarkoitetulla seurakunnalla olisi jaettavaa tämän jälkeen vielä TÄYTÄNTÖÖNPANONEUVOTTELUT Palkkausjärjestelmäerää koskevaa allekirjoituspöytäkirjan määräystä sovelletaan paikallisesti neuvotellen. Nämä ns. täytäntöönpanoneuvottelut (Ev.-lut. kirkon pääsopimuksen 2 :n 3 mom, ks. KirVESTES, liite 13) käydään valmisteltaessa seurakunnan asiassa toimivaltaisen viranomaisen päätöstä. Neuvotteluvelvoite ulottuu työntekijän koko järjestelmän mukaisen peruspalkan määrittelyyn ja se koskee myös umpeen kuromista, vaikka sen osalta neuvottelussa on kysymys lähinnä vain tiedon välittämisestä. Neuvottelut käydään syksyllä 2007 omaksuttuun tapaan koko aineistosta kaikkien siihen nimettyjen osapuolten kanssa yhdessä. Pääsopimuksen mukaiseen neuvottelumenettelyyn siirrytään, kun nyt meneillään oleva järjestelmän käynnistämisvaihe on saatu loppuun suoritetuksi. Seurakuntaa työnantajana edustavat neuvotteluissa ne työntekijät, joiden tehtäviin virka- ja työehtosopimuksen soveltaminen muutoinkin kuuluu. Henkilöstön edustajina toimivat kirkon luottamusmiessopimuksessa tarkoitetut luottamusmiehet. Jos jokin pääsopijajärjestöistä ei ole asettanut luottamusmiestä seurakuntaan, pääsopijajärjestön jäsenet valitsevat neuvottelijan seurakunnan viranhaltijoiden tai työntekijöiden keskuudesta edustajakseen. Niissä seurakunnissa, joissa ei millään pääsopijajärjestöistä ole luottamusmiestä toimitaan edelleen tältä osin poikkeusmääräysten mukaan. Siellä seurakunnan työntekijät valitsevat keskuudestaan edustajan neuvotteluun. Neuvottelussa pyritään yhteisymmärrykseen. Jollei yhteisymmärrykseen päästä, seurakunnan asiassa toimivaltainen viranomainen päättää palkkausjärjestelmäerän käytöstä. Neuvottelua koskevia erimielisyyksiä voi osapuoli saattaa Kirkon työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestön yhteisessä neuvottelussa käsiteltäväksi. 4

5 Neuvottelusta laaditaan pöytäkirja, johon osapuolten näkemykset merkitään. Asian käsittelyä voi edistää, jos neuvottelijoilla on syksyllä 2007 omaksuttuun tapaan käytössä valmistelua, jossa tehtävänkuvausten vaativuuskriteereiden tasoista on tehtävittäin/työntekijöittäin laadittu yhteenveto (Mallilomake ks. Kirkon työmarkkinalaitoksen verkkosivut, evl.fi/kit). 4. VAATIVUUSRYHMIIN SIJOITTELUA KOSKEVAT ERIMIELISYYDET JA MAHDOLLISET VIRHEET Tehtävien vaativuusryhmiin sijoittelu ei sujunut syksyn 2007 aikana aivan ongelmitta kaikissa seurakunnissa. Noin neljäsosassa seurakuntia ilmeni erimielisyyksiä, jotka on tammikuun aikana saatettu Kirkon työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen yhteisessä neuvottelussa käsiteltäväksi. Osapuolet ovat arvioineet näitä riitoja täytäntöönpanotyön seuraavan vaiheen kannalta ja toteavat, että niistä huomattava osa on sellaisia, joissa ratkaisu on lopulta tehtävä paikallistason osapuolten kesken. Tässä ohjeistettua täytäntöönpanovaihetta ei niiden vuoksi siirretä missään seurakunnassa myöhemmin toteutettavaksi. Ilmenneitä riitoja kehotetaan sitä vastoin työstämään tämän täytäntöönpanotyön yhteydessä niin, että ne tulevat mahdollisuuksien mukaan myös ratkaistuiksi. Riitoihin, joiden ratkeaminen ei ole ilmeistä paikallistasolla, pääsopijaosapuolet ottavat kantaa mahdollisimman pian kevään aikana. Myös sellaisia sijoittelua koskevia epäselvyyksiä ja mahdollisia virheitä, jotka käyvät ilmi Kirkon työmarkkinalaitoksen seurakunnilta saamasta sijoitteluaineistosta tullaan sopijaosapuolten toimesta selvittämään. 5