Kaupunkiaktivismi uutena kaupunkikulttuurina

Transkriptio

1 Jätkäsaari-Ruoholahden seurakunta Kaupunkiaktivismi uutena kaupunkikulttuurina Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen yliopisto (Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos)

2 KAUPUNKIAKTIVISMI MITÄ SE ON? Kaupunkilaisten organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun järjestäytyy ja toimii internetin ja somen avulla. Termi tullut yleiskieleen suunnilleen tässä merkityksessä n Valtiotieteellinen tiedekunta 2

3 Miksi kaupunkiaktivismi on kehittynyt ja lisääntynyt? Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot Digitalisaation immersio arkeen Internet-kulttuurin massoittuminen: avoin lähdekoodi, hakkerietiikka, wikinomia, vertaisuus, globaalius, joukkoäly Some ei vain kommunikaation vaan järjestäytymisen ja toiminnan välineenä Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakaminen Kulutuksen kulttuuristuminen Ekologinen etiikka (Omistamisesta käyttöoikeuksiin)

4 Miksi kaupunkiaktivismi on kehittynyt ja lisääntynyt? Ekologinen käänne Ekologia yleistyneenä edistyksen eetoksen pohjavireenä Työn muutokset Luovan työn korostuminen Luovan työn ulkoistaminen ja verkostoituminen organisaatioista projekteihin ja produktioihin Yritystoiminta: startup-henki, eettinen yrittäjyys Mikroyrittäjyys, freelancerismi, co-working-tilat Maapallon samanaikainen valloitus ja pelastaminen Pettymys politiikkaan ja järjestötyöhön Haluttomuus sitoutua spontaanius, innostus, yhteisöllisyys Miksei toimisi itse toisten kanssa tässä ja nyt?

5 Kansalaisyhteiskunta rakensi Suomen kansakunnan ja yhteiskuntajärjestelmän. Nyt se rakentaa sitä uudelleen sosiaalisen median kautta. Iso osa kansalaistoimintaa on siirtynyt tai syntynyt someen. Hallinnon kannattaa ja lopulta täytyy tulla perässä! Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen Valtiotieteellinen tiedekunta nimi

6 Some ei ole vain kommunikaation vaan myös järjestäytymisen, toiminnan ja talouden paikka. Ei vain symbolisen vaihdon vaan myös sosiaalisen ja taloudellisen vaihdon alusta ja väline. Valtiotieteellinen tiedekunta

7 Ravintolapäivä anarkismista vientituotteeksi

8 Kuva: Jaakko Blomberg 8

9 Kallio Block Party 2011->

10 Herttoniemi Block Party

11 Myyrmäki movement sense of community in the neighborhood

12 Roihuvuori movement sense of community in the neighborhood

13 Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Saaremme-osuuskunta: puoti & kahvila, nyt Saaremme-hyvinvointikeskus

14 Mushrooming Shared working spaces Networking, ground for innovations, social support, multiple-use spaces

15 Sompasauna open urban cabin Next one in Tampere! By the Dwellers in Agile Cities project, collaboration with Hukkatila ry

16 Trashlab P2P learning, maker culture, circular economy

17 Lähiympäristön parantaminen, paikan muotoilu (placemaking) Janokioski.fi

18 Jakamistalous ja vertaistuotanto muokkaavat markkinoita Kuluttaja-kansalaiset omaksuvat uusia toimijuuksia: osallistuva kulutus, vertaiskauppa, vertaistuotanto, vertaishoiva Kansalaiset valtaistuvat taloudellisina toimijoina > kohti tasa-arvoisempaa tai ainakin laajapohjaisempaa markkinataloutta Toisaalta iso alustabisnes uhkaa kansalaisten asemaa työntekijöinä Ei yhtä jakamis- tms. -taloutta vaan monisuuntainen kimppu digitalisaation ilmiöitä, joiden nimityksistä, ominaisuuksista, seurauksista ja luonteesta kamppaillaan 18

19 REKO-renkaat lähiruokaverkosto 19

20 Joukkorahoitus yhteisölliset hankkeet Suomi 2015: joukkorahoitusmarkkina 84,4 m (muu 253 m ). USA:ssa joukkorahoitus kasvanut jo ohi perinteisen. (Mesenaatti.me, EhtaRaha, Vauraus Suomi)

21 FB-kirpputorit - vertaiskauppa, kiertotalous

22 Hukkatila ry mediator, makes it easier for people to improve their city

23

24 stadinaikapankki.wordpress.com/ Aikapankit - palveluiden vaihto, vaihtoehtovaluutta tovi

25 i

26 Laituri, Helsinki LISÄÄ KAUPUNKIA HELSINKIIN -FB-RYHMÄ UUTENA KANSALAISTOIMIJANA KESKUSTELUTILAISUUDEN KOOSTE: SUUNNITTELUKESKUSTELUN-UUDISTAJA-LAITURILLA-RUODITTIIN-LISAA-KAUPUNKIA-HELSINKIIN-RYHMAA/ Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Pasi Maija Mäenpää, Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos laitos ja Suomen ympäristökeskus Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus Valtiotieteellinen tiedekunta Kuva Mikko Särelä

27 Urban Helsinki ja muu varjokaavoitus

28 Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

29 Yhteisöaktivismi Innovaatio- ja välittäjäyhteisöt Julkisten palvelujen parantaminen Ekoliikkeet Aktivoiva viestintä Sosiaalinen vertaistuki Kaupunkitapahtumat Kaupunkisuunnnitteluryhmät Palvelujen vaihto, vertaisvuokraus Jakamis/alu statalouspalvelut Vertaiskauppa, ruoanvälitys ITSE- ORGANISOITU VA KAUPUNKI Digiyhteiskunnan kehittäminen Paikalliset liikkeet Talon tai tilan valtaajat, avaajat ja tuunaajat Artivismi Tila-aktivismi Aktivismien tuki Vihreällä aktivismityypit, joihin erityisesti voi liittyä ekologisen kestävyyden edistämistä, ekoaktivismit Haktivismi Digiaktivismi Aktivismien välineiden kehittäminen Mäenpää ym., tulossa

30 Kaupunkiaktivismien epäpoliittisuus Lähtökohta ei yleensä reaktio (konflikti, protesti tai kiista) Ne eivät yleensä suuntaudu vaikuttamiseen (julkisvallan päätöksentekoon ja sen valmisteluun) vaan suoraan toimintaan Poikkeuksia: LKH, Urban Helsinki, Kallio-liike, KBP, commons-liike Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

31 Kritiikki: hipsterien hupiprojekteja Minä-keskeisyys (Jensen 2016), ei valtaa haastavaa agonismia (Mouffe) mutta yhteisöllisyys itseisarvo Hyväosaisen keskiluokan pöhinää (Luhtakallio & Mustranta 2017) mutta inklusiivisuus, suvaitsevaisuus ja jakaminen ytimessä Urbaanien hipsterien juttu: kyllä mutta levinnyt myös lähiöihin ja landelta kaupunkiin (REKO) Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

32 Kaupunkiaktivismin etiikka Avoimuus, läpinäkyvyys: hakkerietiikka Suvaitsevaisuus ja inkluusio: kaikki mukaan! Ekologisuus: yleinen pohjavirta Reiluus: tasavertaisuus ilman pomoja Yhteisöllisyys: jopa itseisarvo Epähierarkkisuus: verkostotoiminta Byrkokratian vastaisuus, anarkismi: oikeus tehdä yhdessä itse Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

33 KAUPUNKIAKTIVISMI -> YHTEISKUNNAN NELJÄS SEKTORI Ei vain liikehdintää vaan pysyvä uusi toimija- ja toimintakenttä kansalaisyhteiskunnassa ja yhteiskunnan rakenteessa Miten toimijoiden suhteet muihin sektoreihin ja niiden instituutioihin rakentuvat ja kehittyvät? Termi alkanut levitä julkishallinnossa suurin piirtein tässä merkityksessä Valtiotieteellinen tiedekunta 33

34 NELJÄS SEKTORI KOLMAS SEKTORI Aktivismi viriää vaikutetaan tavoitteisiin ja toimintatapoihin, käytetään yhdistystä tuenhakuun, perustetaan oma yhdistys, kilpaillaan toimijuudesta KANSALAISET haetaan tietoa, lupia ja tukia, vaikutetaan toimintatapoihin, haastetaan toimintatapoja Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, osuuskunta, hanke ryhdytään asiakkaaksi, perustetaan mikro-, start up- tai yhteiskunnallinen yritys, vaikutetaan markkinoihin YKSITYINEN SEKTORI JULKINEN SEKTORI 34

35 Valtiotieteellinen tiedekunta

36 1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio, internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten organisaatioiden ulkopuolella. Valtiotieteellinen tiedekunta

37 1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio, internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten organisaatioiden ulkopuolella. 2. Murroksen lupaus on, että yhteiskunnan resurssipohja laajenee, kun ihmiset vapautuvat uusiin toimijuuksiin ja toimintasuhteisiin. Valtiotieteellinen tiedekunta

38 1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio, internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten organisaatioiden ulkopuolella. 2. Murroksen lupaus on, että yhteiskunnan resurssipohja laajenee, kun ihmiset vapautuvat uusiin toimijuuksiin ja toimintasuhteisiin. 3. Murroksen hallinnoinnissa ei riitä, että kansalaisia palvellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistetaan hallinnon toimiin demokraattisesti päinvastoin hallinnon tulee myös oppia osallistumaan rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan. Valtiotieteellinen tiedekunta

39 1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio, internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten organisaatioiden ulkopuolella. 2. Murroksen lupaus on, että yhteiskunnan resurssipohja laajenee, kun ihmiset vapautuvat uusiin toimijuuksiin ja toimintasuhteisiin. 3. Murroksen hallinnoinnissa ei riitä, että kansalaisia palvellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistetaan hallinnon toimiin demokraattisesti päinvastoin hallinnon tulee myös oppia osallistumaan rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan. 4. Kansalaisyhteiskunnan voimavarat saatava käyttöön, jotta kaupunkeja kehittämällä ratkaistaan merkittäviä ongelmia (ilmastonmuutos, kestävä talous ja hyvinvointi, demokratia) julkisvallan oikeutus säilyttäen. Valtiotieteellinen tiedekunta

40 Kaupunkiaktivismi.fi

41 JULKAISUJA Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja, tulossa Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/17. Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement Shifts towards self-made society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti 3/2017. Mäenpää P. (2017): Jakamistalous tekee pikkukodin. Rakennettu ympäristö -lehti 4/17. Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen. Teoksessa 100 vuotta suomalaista aluekehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tampere University Press. Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017: Jakamistalous. Alma Talent, Helsinki. Mäenpää, P. & Faehnle, M Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä. Helsingin seudun suunnat 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää: Jälkistalinistinen hirviö vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4. Mäenpää, P. & Faehnle, M Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016. Valtiotieteellinen tiedekunta 41

42 TERVETULOA MUKAAN KESKUSTELEMAAN JA YHTEISKEHITTELEMÄÄN! Kaupunkiaktivismi Kaupunkiaktivismi.fi / Neljässektori.fi Facebook-ryhmä: Kaupunkiaktivismi #kaupunkiaktivismi Jakamistalouden T&K-verkosto Facebook-ryhmä: Jakamistalouden T&K-verkosto #jatke Pasi.maenpaa@helsinki.fi Maija.faehnle@ymparisto.fi Maija.faehnle@gmail.com SoMe & Kaupunkisuunnittelu Facebook-ryhmä: SoMe & Kaupunkisuunnittelu #kaupsusome