KAUPUNKIAKTIVISMI

Transkriptio

1 Asukasfoorumi Osallisuusfoorumi Espoo KAUPUNKIAKTIVISMI julkisen vallan ja perinteisen järjestötoiminnan haastajana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Pasi Maija Mäenpää, Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos laitos ja Suomen ympäristökeskus Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus Valtiotieteellinen tiedekunta

2 Osallisuuden käsitettä on kyettävä laajentamaan demokratiasta eli päätöksenteon legitimiteetistä ihmisten osaamisen, ideoiden ja kapasiteetin valjastamiseen yhteisen hyvän eli koko yhteisön parhaaksi. --- On silkkaa voimavarojen haaskausta, elleivät kaupungit kykene niitä hyödyntämään. (Sauri 2015) Valtiotieteellinen tiedekunta 2

3 Kansalaisyhteiskunta rakensi Suomen kansakunnan ja yhteiskuntajärjestelmän nyt se rakentaa sitä uudelleen Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen Valtiotieteellinen tiedekunta nimi

4 KAUPUNKIAKTIVISMI MITÄ SE ON? Kansalaisten itse organisoimaa ja omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella on luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun hyödyntää internetiä ja sosiaalista mediaa toiminnassaan ja järjestäytymisessään ja tapahtuu kaupunkitilassa tai liittyy kaupungin oloihin. Valtiotieteellinen tiedekunta 4

5 TAUSTALLA TOIMIJUUDEN MUUTOS Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakamistalous Työn muutokset: luova työ, ulkoistaminen, mikroyrittäjyys, freelancerismi, co-working-tilat Ekologinen käänne: kierrätys, käänteinen infrastruktuuri Yritystoiminta: startup-henki, yhteiskunnallinen yrittäjyys Pettymys poliittiseen vaikuttamiseen -> suora toiminta Hyvinvointivaltiollisten normien purku Asiantuntijavallan purkautuminen Yhteiskehittely ja co-governance Valtiotieteellinen tiedekunta 5

6 RAVINTOLAPÄIVÄ Kielletty! > tehdään silti > sallittu > palkittu! Valtiotieteellinen tiedekunta Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

7 VISIO 1: JULKISVALLAN JA KANSALAISTEN SUHDE Kaupunkilaiset ottavat itselleen tehtäviä, jotka ovat perinteisesti kuuluneet viranhaltijoille ja edustukselliselle päätöksenteolle Vaihtoehtosuunnitelmat, suunnittelusovellukset, kaupunkikehittämishankkeet, itse tehty skeittipuisto Sähköiset palvelut mm. kuljetuksiin, kierrätykseen Sosiaalipalvelut: turvapaikanhakijoiden auttaminen, ympäristömummot päiväkodeissa, Nappi Naapuri Valtiotieteellinen tiedekunta

8 VISIO 2: TALOUS JA MARKKINAT Jakamis/vertais/kansalais/kierto/alustatalouden myötä markkinaehtoinen hyödykkeiden ja palvelujen tuotanto ja jakautuminen muuttuvat Yhteiskäyttöiset tilat, kulkuvälineet Vertaispalveluja: pop-up-ravintolat, kimppakyydit Lähiruokaverkostot: suorahankinta tuottajilta Palveluvaihto, joukkorahoitus (aikapankit, Nappi Naapuri) Vertaisvuokraus ja -lainaus (paikalliset somekirpputorit) Valtiotieteellinen tiedekunta

9 REKO-RENKAAT Ruokaa suoraan tuottajilta, ennakkotilaukset Facebookissa Valtiotieteellinen tiedekunta Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

10 SAAREMME: PAIKALLISPALVELUT Saaremme-osuuskunta: kahvila, puoti, hyvinvointikeskus Valtiotieteellinen tiedekunta Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

11 STADIN AIKAPANKKI Palvelujen vaihto kansalaisten kesken, valuuttana tovi stadinaikapankki.wordpress.com/ Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen Valtiotieteellinen tiedekunta nimi

12 VISIO 3: VALTA, SOSIAALINEN KOHEESIO JA YHTEISKUNNAN RAKENNE Yhteiskunnan verkostojen ja toimintatapojen muuttuessa valta, ryhmäytyminen ja kansalaisuus muuttuvat oletusarvoisesti tasaveroisempaan ja yhteisöllisempään suuntaan Yksilöt ja ryhmät vapautuvat ja valtaistuvat toimimaan itse keskenään ja markkinoilla ei suhteessa valtioon Hallinnon roolina mahdollistaa tai tukea kumppanina tai pysyä poissa Päätöksentekoa joukkoistetusti: some, joukkorahoitus Aktivismietiikka : ekologisen, yhteisöllisen, reilun ja toimivan elämän tavoittelu Valtiotieteellinen tiedekunta

13 JOUKKORAHOITUS Lähes kuka vain voi järjestää idealleen rahoituskampanjan ja osallistua hankkeisiin rahoittajana Valtiotieteellinen tiedekunta Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

14 VALTAAJAT: MUUTA MAAILMAA Nuorille moipuolista tukea yhteiskunnan ja oman elämänsä parantamiseen omalla toiminnalla yhdessä muiden kanssa Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen Valtiotieteellinen tiedekunta nimi

15 Valtiotieteellinen tiedekunta Mäenpää & Faehnle 2016

16 Valtiotieteellinen tiedekunta 16

17 Välitön apu, hyöty tai ilo Kuka vain voi tulla mukaan aktiiviksi Pop-up-tapahtumat Ravintolapäivä Siivouspäivä FB-kirpputorit Nappi Naapuri Osallistavuus Toiminnan merkitys Oman asunnon tai auton vertaisvuokraus Ympäristömummo- ja -vaaritoiminta Hätäkahvit Aktiiveilla erityistä osaamista tai muita valmiuksia Myyrmäki-liike Hertsikan pumppu Haktivismi Kryptovaluuttaaktivismi Ei laiteta pakasteita pieneen pussiin -kampanja Lisää kaupunkia -ryhmät Perinteiset kaupunginosayhdistykset Tavoitteena arjen tai yhteiskunnan parantaminen pitkällä tähtäimellä 17

18 KOLMAS SEKTORI NELJÄS SEKTORI vaikutetaan tavoitteisiin ja toimintatapoihin, käytetään yhdistystä tuenhakuun, perustetaan oma yhdistys, kilpaillaan toimijuudesta Aktivismi viriää Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, osuuskunta, hanke KANSALAISET haetaan tietoa, lupia ja tukia, vaikutetaan toimintatapoihin, haastetaan toimintatapoja JULKINEN SEKTORI ryhdytään asiakkaaksi, perustetaan mikro-, start up- tai yhteiskunnallinen yritys, vaikutetaan markkinoihin YKSITYINEN SEKTORI Mäenpää, Faehnle & Schulman, tulossa 18

19 NELJÄS SEKTORI Kansalaistoiminnan alue, joka on luonteeltaan proaktiivinen ja organisoituu järjestötoiminnan ulkopuolella Neljäs sektori on erityisesti toiminnan tyyppi: neljäs sektori -tyyppistä toimintaa muillakin kuin varsinaisilla neljännen sektorin toimijoilla Jotkut paikallisyhdistykset (esim. ARTOVA) toimivat pikemminkin neljännen sektorin paikallisliikkeiden kuin perinteisten yhdistysten tavoin Valtiotieteellinen tiedekunta

20 Kansalaistoiminnan stereotyypit Perinteinen järjestömäinen: 3. sektori Organisoituminen: järjestö Some apuna Vaikuttaminen valmistelun ja päätöksenteon kautta Kokouksia, lausuntoja Vaikutusvalta Kumppanina kaupunki Edustavuus Jatkuvuus Edunvalvonta Hallittu kokonaiskehitys Myös vastustamista, NIMBY Uudentyyppinen aktivistinen: 4. sektori Organisoituminen: esim. vain some-ryhmä Some keskeinen Hakkeriasenne vaikuttamiseen Tapahtumia, toimintaa, DIY Yhteisöllisyys Verkostoituminen, yritykset ym. Avoimuus, jakaminen Näkyvyys Hetkellisyys Uuden keksintä Proaktiivisuus, YIMBY 20

21 Kaupunkiaktivismi haastaa julkisen hallinnon ja perinteiset järjestöt voimavara-ajatteluun Valtiotieteellinen tiedekunta 21

22 VOIMAVARA-AJATTELU Toimijoilla samoja tavoitteita: alueiden elinvoimaisuus, yhteisöllisyys, osallisuus, ekologinen kestävyys Voimavarojen tunnistaminen ja yhdistäminen yli rajojen myös roolirajojen Omaehtoinen yhteisön hyväksi toimiminen samalla voimavarana ja osallisuuden edistäjänä Ideaali: ihminen löytää oman tapansa toimia yhteisön hyväksi ja vahvistaa siten itse osallisuuttaan Tunnetta kuulumisesta yhteisöön syntyy kokemuksesta, että halutessaan pystyy vaikuttamaan itseä ja muita koskeviin asioihin ja toimimaan toisten hyväksi Monipuolistaa ajattelua demokratia-ajattelun rinnalla Valtiotieteellinen tiedekunta 22

23 MITEN JULKINEN VALTA VOI MUKAUTUA? Moniroolisuus: hallinto myös osallisena ja kumppanina Some-hallinto: Espoon kaupunki tässä edelläkävijäksi! Ylimääräisen byrokratian mutta etenkin sen PELON purkaminen: yksi luukku, avoimuus, viestintä yhteistyöhalusta ja siitä, mikä jo on sallittu Resursseja kansalaisten käyttöön, etenkin tilat (varaamo) Myös viranhaltija-aktivismin helpottaminen, kannustus Hybridipalvelut: hallinto vastaa, kansalaiset toimivat Jakamistalouden sääntely (esim. Soul ja kuljetuspalvelut) Herkistyminen: keiden ääni kuuluu, keiden ei Valtiotieteellinen tiedekunta 23

24 MITEN PERINTEISET JÄRJESTÖT VOIVAT MUKAUTUA? Ei yhtä oikeaa tapaa Toiminnan luonteen tarkistaminen: mitkä 3. ja 4. sektorin piirteistä kuvaavat toimintaamme nyt? Mitä piirteitä haluamme kehittää? Mukaan voimavarojen yhdistämiseen: kilpailusta kumppanuuksiin, osaajia verkostojen kautta, yhteiskäyttö esim. yhdistysten yhteiset tapahtumatarvikkeet Paikallisjärjestöillä rooli paikallisessa osallisuusrakenteessa, järjestön erityisyys: pitkäjänteisyys, tiedon kertyminen, rahanhakukelpoisuus, taloushallinto, painoarvo lausujana Valtiotieteellinen tiedekunta 24

25 OSALLISUUSRAKENNE INHIMILLISEN JA SOSIAALISEN PÄÄOMAN MUODOT, JOTKA MAHDOLLISTAVAT ASUKKAIDEN AKTIIVISUUDEN JA PAIKALLISEN IDENTITEETIN Valtiotieteellinen tiedekunta 25 Wallin 2015

26 TULOSSA Kirja, luku Osalliset ja osaajat -kirjan jatko-osaan, artikkelit, blogijutut Verkkotietopankki Aktivismipakki (työnimi), mm.: Aktivismitarinat Suositukset Huoneentaulut Tietokoosteet Välineitä mm. voimavarojen tunnistamiseen, onnistumisen arviointiin Valtiotieteellinen tiedekunta 26

27 Palvelut Haktivismi Kaupunkisuunnittelu Yhteisöt Jakamistalous Kulttuuri Innovaatioympäristöt Ympäristö Ruoka Kaupunkiaktivismi Osallisuus Esimerkit Suositukset Käsitteet ja välineet Tutkimus Espoo Helsinki Lahti Vantaa Naapurusto Metropoli Kunnat Ministeriöt Suomi Maailma

28 TUTKIMUSHANKE Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Tutkijat yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos) tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus) Lisäksi yliopistonlehtori, dosentti Maaria Linko, Avoin yliopisto: kaupunkiaktivismikurssi professori emeritus Harry Schulman: ohjausryhmän pj. Aktivismiopintopiiri: mm. tee-se-itse-aktivismi (Mikko Turunen), yhteisötalo (Jutta Harjunen), ruokapiirit (Salla Nurminen), poliittiset liikkeet (Anna-Maija Halme), ekologisen kestävyyden systeemidynamiikka (Katri Pulkkinen), aktivistinen kaupunkisuunnittelu (Johanna Laukkanen), aktivistinen kaupunkiviljely ja yhteishallinta (Krista Willman), kaupunki somen käyttäjänä (Tuuli Lehtonen), some kaupunkisuunnittelussa (Pilvi Nummi), kaupungin viestintä aktivistisen kaupunkikulttuurin innostamisessa (Ilona Reiniharju), nuorten kansalaisuus toimintana (Maija Jokela) hankekumppanit: YM, VM, OM, Ara, Syke, Kuntaliitto, Helsinki (Osallisuus- ja arviointiyksikkö, Lähiöprojekti, Kulttuurikeskus, Tietokeskus, Nuorisoasiainkeskus), Espoo, Vantaa, Lahti Rahoittajat Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma ( ) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015) Valtiovarainministeriö (2015) ja Ympäristöministeriö ( ) Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto, Heikki von Hertzenin rahasto (2016) Valtiotieteellinen tiedekunta 28

29 TERVETULOA MUKAAN! #kaupunkiaktivismi Pasi Mäenpää Maija Faehnle Valtiotieteellinen tiedekunta 29