Kaupunkiaktivismit voimavarana - uusilla suunnittelukäytännöillä kohti kestävästi uusiutuvia kaupunkiyhteisöjä

Transkriptio

1 Kaupunkiaktivismit voimavarana - uusilla suunnittelukäytännöillä kohti kestävästi uusiutuvia kaupunkiyhteisöjä Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen yliopisto (Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos) Vuorovaikutteisen suunnittelun uudet menetelmät ja käytännöt, FCG:n järjestämä @pasiamaenpaa

2 Kaupunkiaktivismi mitä se on? Kaupunkilaisten organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun järjestäytyy ja toimii internetin ja somen avulla. Termi tullut yleiskieleen suunnilleen tässä merkityksessä n

3 Kansalaisyhteiskunta rakensi Suomen kansakunnan ja yhteiskuntajärjestelmän. Nyt se rakentaa sitä uudelleen digiajan välineillä. Iso osa kansalaistoimintaa on siirtynyt someen tai syntynyt siellä. Hallinnon kannattaa ja lopulta täytyy tulla perässä! Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

4 Ravintolapäivä anarkismista vientituotteeksi

5 Myyrmäki-liike: asuinalueen yhteisöllisyys, kumppanuudet myrtsi.fi

6 REKO-renkaat lähiruokaverkosto

7 Hävikkiruokakaapit paikallista ruoankierrätystä ja ilmastotyötä

8 Olohuonenäyttely yksityistilojen avaaminen, itse tehdyt kulttuuripalvelut

9 Hukkatila ry välittäjä, helpottaa ihmisten mahdollisuuksia parantaa kaupunkiaan

10 Joukkorahoitus yhteisölliset hankkeet Suomi 2015: joukkorahoitusmarkkina 84,4 m (muu 253 m ). USA:ssa joukkorahoitus kasvanut jo ohi perinteisen. (Mesenaatti.me, EhtaRaha, Vauraus Suomi)

11 Jänö-kioski: joukkorahoitus, paikan muotoilu (placemaking), ruoka-aktivismi, kuluttajaliike Janokioski.fi

12 Leikkipuistojumppa aktivismista kaupungin palveluksi

13 Kaupunkiktivismi metropolin voimavarana -hanke Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien kehittämistä (innovaatiot, ekologisuus, osallisuus, yhteisöllisyys)? Miten kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää niitä? Toimintatutkimuksella tietoa, välineitä, näkemyksiä ja aloitteita kansalaisten ja hallinnon fiksuun kohtaamiseen Aktivismit palvelevat samoja tavoitteita, joista kaupungit puhuvat strategioissaan Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa tarvitaan erilaisten toimijoiden voimavaroja

14 Miksi kaupunkiaktivismi on kehittynyt ja lisääntynyt? Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakaminen Ekologinen käänne Työn muutokset: luova työ, luovien projektien ulkoistaminen Yritystoiminta: startup-henki, eettinen yrittäjyys Pettymys politiikkaan ja järjestötyöhön Haluttomuus sitoutua spontaanius, innostus, yhteisöllisyys Miksei toimisi itse toisten kanssa tässä ja nyt?

15 Innovaatio- ja välittäjäyhteisöt Palvelujen vaihto, vertaisvuokraus Kaupunkisuunnnitteluryhmät Vertaiskauppa, ruoanvälitys Sosiaalinen vertaistuki Yhteisöaktivismi Julkisten palvelujen parantaminen Kaupunkitapahtumat ITSE- ORGANISOITUVA KAUPUNKI Digiyhteiskunnan kehittäminen Ekoliikkeet Paikalliset liikkeet Jakamis/alu statalouspalvelut Aktivoiva viestintä Talon tai tilan valtaajat, avaajat ja tuunaajat Artivismi Tila-aktivismi Vihreällä aktivismityypit, joihin erityisesti voi liittyä ekologisen kestävyyden edistämistä, ekoaktivismit Aktivismien tuki Haktivismi Digiaktivismi Aktivismien välineiden kehittäminen Mäenpää ym. 2017

16

17 Neljäs sektori 1) järjestöjen ulkopuolella verkostomaisesti itseorganisoituvat ja toimivat yhteisöt, jotka hyödyntävät internetiä, sosiaalista mediaa ja tiedon avoimuutta pyrkien ensisijaisesti konkreettiseen yhteistoimintaan omaehtoisesti muodostettujen tavoitteiden eteen 2) yleisemmin hybridimäiset verkostotoimijat, joiden toimintaa luonnehtivat avoimuuden, yhteisluomisen ja jakamisen periaatteet, ja joissa määritelmän 1) mukaisilla (kansalais)tahoilla on merkittävä asema 3) internetiin ja tiedon avoimuuteen sekä verkostomaiseen hallintaan ja yhteisluomiseen perustuvat toimintatavat, joita voidaan omaksua kaikilla sektoreilla. Mäenpää & Faehnle 2019

18 Kansalaisaktivismia on montaa lajia demokratia tarvitsee kaikkia! Proaktiivisuus, rakentavuus Neljännen sektorin aktivismi jonkin alueen tai asian parantaminen itse tekemällä ilman virallista järjestäytymistä. Rakentava yhdistystoiminta = järjestäytynyt jonkin alueen tai asian parantaminen itse tekemällä. Vapaamuotoinen Kevyesti organisoitu protestointi sellaisia muutoksia vastaan, jotka voivat uhata olemassa olevaa hyvää. Esim. vastustava mielenosoitus. Järjestäytynyt sellaisten muutosten vastustaminen, jotka voivat uhata olemassa olevaa hyvää. Protestointia organisoiva yhdistys. Pitkälle järjestäytynyt Reaktiivisuus, vastustaminen

19

20 Neljäs sektori -tyyppisen toiminnan kehittäminen: esimerkkinä ArtovaMalli Artova ry omaehtoisten ryhmien kasvualusta Artova-sessiot, innostumisten mukaan elävä toiminta Onnistumisen avaimia mm. nautinto tekemisestä, vallan jakaminen, avunpyyntöjen sijaan kutsu yhteistyöhön

21 Neljäs sektori kutsuu päivittämään vuorovaikutusja yhteistyökäytäntöjä Neljäs sektori ei tyypillisesti 1) hae päätösvaltaa vaan soveltaa asukkuuteen perustuvaa omaa toimintavaltaa 2) pyri sopimuskumppaniksi tai edes muodosta oikeushenkilöä 3) toimi hallinnon aikakäsityksen mukaan vaan heti hallinnon ja neljännen sektorin epäsymmetrinen ja epätahtinen suhde 21

22 Miten toimia neljännen sektorin kanssa? Neljäs sektori tunnustetaan omaksi toimijaryhmäksi, jonka toimintatapoihin hallinto yhdistää omaa toimintaansa yhteistyössä kokeillen ja oppien Tunnistetaan ja tuetaan neljännen sektorin toimintamalleja Kehitetään, levitetään, skaalataan ja sovelletaan niitä muualla Koordinoidaan niitä keskenään ja yhdistetään kaupunginhallintoon Joustava ja tapauskohtainen toiminta pohjautuen kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kautta kehitettävään toimintatapavalikoimaan

23 Laituri, Helsinki Lisää kaupunkia Helsinkiin -FB-ryhmä uutena kansalaistoimijana Keskustelutilaisuuden kooste: Kaupunkiaktivismi.fi > Kaupunkisuunnittelu Kuva Mikko Särelä

24 Lisää kaupunkia Helsinkiin mitä vaikutuksia? LKH muuttanut kaupunkisuunnittelukontekstia luomalla urbanismista ilmiön antanut KSV:lle selkänojaa ja sparrausapua kaupungin tiivistämiseen rikastanut suunnittelukeskustelua ja laajentanut suunnittelun tietopoolia kaventanut kansalaisten ja asiantuntijoiden välistä kuilua innovoinut täydennysrakentamiskohteita ja keskusteluttanut niistä argumentatiivisesti esittänyt uuden poliittisen toiminnan mallin 24

25 Lisää kaupunkia Helsinkiin pulmallisia kysymyksiä Sekä keskusteluryhmä että poliittinen liike? Ketkä saavat ryhmässä puhua ja mistä (esim. sukupuoli)? Keitä ryhmä edustaa ja keitä ei (ydinryhmä vai kaikki keskustelijat)? Miten ryhmä vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun ja paljonko sillä on vaikutusvaltaa (koalitio)? Onko yksi kansalaisryhmä vallannut kaupunkisuunnittelua koskevan kansalaiskeskustelun? Onko ryhmä liian voimakkaan ideologinen keskustelualustaksi? 25

26 Vaihtoehtosuunnitelmat mm. Urban Helsinki -kollektiivi

27 Tukipalvelut vaihtoehtosuunnittelulle Viranhaltijat keskustelevat aktivistien someryhmissä Mäenpää & Faehnle 2017

28 Yhdistelmähallinnoinnin malli Mäenpää & Faehnle 2017

29 Aktivismeja hyödyntävän hallinnon toimintatapoja Hallinto ei vain osallista vaan etsii tapoja osallistua kansalaisverkostojen omaan toimintaan - ja tarvittaessa antaa niiden toimia omillaan Tuntosarvet, ihmisten jututtaminen, kuuntelu: Mikä tekeminen innostaa? Mistä itse innostut? Onko jotain mitä haluaisit itse tehdä? Aktiivinen mahdollisuuksien etsintä esim. miten aktiivisimmat mahdollistavat vähemmän aktiivisten osallistumista, miten tukea sitä? Monenlaisia kevytosallistumisen muotoja Avoimuus: avoimet kokoontumiset, tiedon jakaminen myös verkossa Some: sometyö osa oikeaa työtä, someryhmät ideoinnin ja toiminnan paikkoina, joukkoistaminen, kutsujen levitys, blogit, kuvat, hashtagit Yksi luukku mm. julkinen tila, kokoontumistilat helposti käyttöön

30 erityisesti kaupunkisuunnittelussa 1/2 Tieto suunnitteluprosessin käynnistymisestä julki heti kun mahdollista Lähtöaineistot mahdollisuuksien mukaan auki + kutsu kehittelemään Jalkautuminen ihmisten arjen paikkoihin varhaisessa vaiheessa Hackatonit, ideakilpailut, Datademo-toimintamalli Suunnitteluhankkeiden ohjelmointi opetuksen suunnittelu -> kouluyhteistyöprojektit, uudet osallistumistavat osaksi kasvatusta Placemaking-tapausten hyödyntäminen suunnittelukonseptien rakentamisessa

31 erityisesti kaupunkisuunnittelussa 2/2 Selkiytetty tapa toimia vaihtoehtosuunnitelmien kanssa Toimintatavan laadinta yhdessä aktivistit ja viranhaltijat oppivat toisiltaan Suunnittelija tavattavissa, Buukkaa asiantuntija palvelu Tulostus- ja materiaalipalvelu joukkoistamisen avuksi Tunnusta vaihtoehtosuunnitelman merkitys ei vain yksittäinen mielipide Kerro, miten kansalaisten panosta käytettiin ja miten vaikutti

32

33 Some tiedon lähteenä moninainen kenttä Tiedon yhteistuotanto Vuorovaikutus FB-RYHMIEN IDEAT JA REFERENSSIT INSTAKUVAT HYVISTÄ PAIKOISTA Some keskusteluna, yhteiskehittämisenä ja kansalaisyhteiskuntana FB-RYHMIEN MIELIPITEET JA NÄKEMYKSET Datan keruu SUUNNITTELIJAN OMAAN SOVELLUKSEENSA PYYTÄMÄT TÄGIT Some datana Suunnittelija keskeinen tulkitsija Aineiston tulkinta Tulkintojen tuottaminen yhdessä

34 Kestävästi uudistuva kaupunkiyhteisö Erilaisilla kaupunkilaisilla ja kaupunkiorganisaation toimijoilla on halua, kykyä ja mahdollisuuksia toimia kaupunkiyhteisön hyväksi nyt ja jatkossa. Edellytykset tällaiselle toiminnalle eivät heikkene (halu, osallisuuden tunne, luottamus, osaaminen, tiedon, tilojen ja viestintä- ja yhteistyökanavien saavutettavuus). Voimavarat ja niiden käyttö mukautuvat vastaamaan muuttuviin tarpeisiin.

35 Aktivismit voimavarana muistettavaa pähkinänkuoressa Neljäs sektori ei toimi kuin järjestöt vaan vaatii hallinnolta ajattelu- ja toimintatapojen päivittämistä Hallinto ei vain osallistaja vaan myös osallistuja Hallinnon toiminta suhteessa aktivismeihin: tapauskohtaisesti, kokeilujen kautta, toimintatapavalikoima monipuolisesti käytössä (yhdistelmähallinnointi)

36 Kaupunkiaktivismi.fi / Neljässektori.fi

37

38

39 TAPAUS- TARINAT

40 SUOSITUKSET JA EHDOTUKSET Suosituksia julkiselle hallinnolle kaupunkien hallinnointiin Ehdotuksia julkiselle hallinnolle sosiaalisen median käytöstä Ehdotuksia toimenpiteiksi Espoolle Helsingille Lahdelle Vantaalle Ministeriöille ja muille kansallisen ja alueellisen tason toimijoille

41

42

43 Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja yhteiskehittelemään! Kaupunkiaktivismi Kaupunkiaktivismi.fi / Neljässektori.fi Facebook-ryhmä: Kaupunkiaktivismi #kaupunkiaktivismi Pasi.maenpaa@helsinki.fi Maija.faehnle@ymparisto.fi Maija.faehnle@gmail.com SoMe & Kaupunkisuunnittelu Facebook-ryhmä: SoMe & Kaupunkisuunnittelu #kaupsusome Jakamistalouden T&K-verkosto Facebook-ryhmä: Jakamistalouden T&K-verkosto #jatke

44 Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke Tutkijat yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos) tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus) Lisäksi yliopistonlehtori, dosentti Maaria Linko, Avoin yliopisto: kaupunkiaktivismikurssi 2016 professori emeritus Harry Schulman: ohjausryhmän pj. hankekumppanit: YM, VM, OM, Ara, Syke, Kuntaliitto, Helsinki (Osallisuus- ja neuvontayksikkö, Lähiöprojekti, Kulttuurikeskus, Tietokeskus, Nuorisoasiainkeskus), Espoo, Vantaa, Lahti Rahoittajat Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma ( ) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015) Valtiovarainministeriö (2015) ja Ympäristöministeriö ( ) SKR:n Uudenmaan rahasto, Heikki von Hertzenin rahasto (2016) Suomen tietokirjailijat (2017) Sitra (2017)

45 Julkaisuja Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2019: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja, tulossa Mäenpää P. & Faehnle, M. 2017: Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/17. Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement Shifts towards selfmade society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti 3/2017. Mäenpää P. 2017: Jakamistalous tekee pikkukodin. Rakennettu ympäristö -lehti 4/17. Mäenpää P. & Faehnle, M. 2017: Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen. Teoksessa 100 vuotta suomalaista aluekehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tampere University Press. Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017: Jakamistalous. Alma Talent, Helsinki. Mäenpää, P. & Faehnle, M Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä. Helsingin seudun suunnat 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää: Jälkistalinistinen hirviö vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4. Mäenpää, P. & Faehnle, M Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016.

46 KIITOS!