Kaupunkiaktivismi yhteiskunnan neljäs sektori

Transkriptio

1 Tilapioneerit goes Myyr York, Colosseum Kaupunkiaktivismi yhteiskunnan neljäs sektori Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen yliopisto (Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos)

2 KAUPUNKIAKTIVISMI MITÄ SE ON? Kaupunkilaisten organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun järjestäytyy ja toimii internetin ja somen avulla. Termi tullut yleiskieleen suunnilleen tässä merkityksessä n Valtiotieteellinen tiedekunta 2

3 Miksi kaupunkiaktivismi on kehittynyt ja lisääntynyt? Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot Digitalisaation immersio arkeen Internet-kulttuurin massoittuminen: avoin lähdekoodi, hakkerietiikka, wikinomia, vertaisuus, globaalius, joukkoäly Some ei vain kommunikaation vaan järjestäytymisen ja toiminnan välineenä Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakaminen Kulutuksen kulttuuristuminen Ekologinen etiikka (Omistamisesta käyttöoikeuksiin)

4 Miksi kaupunkiaktivismi on kehittynyt ja lisääntynyt? Ekologinen käänne Ekologia yleistyneenä edistyksen eetoksen pohjavireenä Työn muutokset Luovan työn korostuminen Luovan työn ulkoistaminen ja verkostoituminen organisaatioista projekteihin ja produktioihin Yritystoiminta: startup-henki, eettinen yrittäjyys Mikroyrittäjyys, freelancerismi, co-working-tilat Maapallon samanaikainen valloitus ja pelastaminen Pettymys politiikkaan ja järjestötyöhön Haluttomuus sitoutua spontaanius, innostus, yhteisöllisyys Miksei toimisi itse toisten kanssa tässä ja nyt?

5 TUTKIMUSASETELMA Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien kehittämistä (innovaatiot, ekologia, osallisuus, yhteisöllisyys)? Miten kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää niitä? Toimintatutkimuksella tietoa, välineitä, näkemyksiä ja aloitteita kansalaisten ja hallinnon fiksuun kohtaamiseen Valtiotieteellinen tiedekunta 5

6 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA RAHOITUS Tutkijat yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos) tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus) Lisäksi yliopistonlehtori, dosentti Maaria Linko, Avoin yliopisto: kaupunkiaktivismikurssi 2016 professori emeritus Harry Schulman: ohjausryhmän pj. hankekumppanit: YM, VM, OM, Ara, Syke, Kuntaliitto, Helsinki (Osallisuus- ja neuvontayksikkö, Lähiöprojekti, Kulttuurikeskus, Tietokeskus, Nuorisoasiainkeskus), Espoo, Vantaa, Lahti Rahoittajat Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma ( ) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015) Valtiovarainministeriö (2015) ja Ympäristöministeriö ( ) SKR:n Uudenmaan rahasto, Heikki von Hertzenin rahasto (2016) Suomen tietokirjailijat (2017) Sitra (2017) Valtiotieteellinen tiedekunta 6

7 Toimintatutkimusta kehittävällä otteella ja tietoa jakaen Tapaamiset/haastattelut: muistiot blogiin Työpajat, seminaarit, keskustelutilaisuudet Osallistumista, aloitteita ja syötteitä aktivismeihin Ohjausryhmätyöskentely Aktivismiopintopiiri, Kaupunkiaktivismi-kurssi Esitykset kursseilla ja seminaarissa Viestintä: blogi, FB-ryhmä, sähköpostilista, (Twitter) Tehtävänannot kumppanien ongelmista: miten voimme auttaa? Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

8 Advocative action research (asianajotoimintatutkimus) (Mäenpää & Faehnle 2016) The method involves an iterative cycle of 1) identifying and analysing agents, activities, and development needs of activism 2) informing authorities and examining their interests on the concerned activities (e.g. regulating, supporting), 3) composing concrete development tasks by intermediation, 4) implementing the tasks by organising collaborative meetings and workshops for activists and officials, 5) combining and refining the outcome and informing the partners of it, 6) evaluating the process and its consequences. Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

9 Ravintolapäivä anarkismista vientituotteeksi

10 Kuva: Jaakko Blomberg 10

11 Kallio Block Party 2011->

12 Herttoniemi Block Party

13 Myyrmäki movement sense of community in the neighborhood

14 Roihuvuori movement sense of community in the neighborhood

15 Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Saaremme-osuuskunta: puoti & kahvila, nyt Saaremme-hyvinvointikeskus

16 Mushrooming Shared working spaces Networking, ground for innovations, social support, multiple-use spaces

17 Sompasauna open urban cabin Next one in Tampere! By the Dwellers in Agile Cities project, collaboration with Hukkatila ry

18 Trashlab P2P learning, maker culture, circular economy

19 Lähiympäristön parantaminen, paikan muotoilu (placemaking) Janokioski.fi

20 REKO-renkaat lähiruokaverkosto 20

21 Joukkorahoitus yhteisölliset hankkeet Suomi 2015: joukkorahoitusmarkkina 84,4 m (muu 253 m ). USA:ssa joukkorahoitus kasvanut jo ohi perinteisen. (Mesenaatti.me, EhtaRaha, Vauraus Suomi)

22 FB-kirpputorit - vertaiskauppa, kiertotalous

23 Hukkatila ry mediator, makes it easier for people to improve their city

24

25 stadinaikapankki.wordpress.com/ Aikapankit - palveluiden vaihto, vaihtoehtovaluutta tovi

26 i

27 Laituri, Helsinki LISÄÄ KAUPUNKIA HELSINKIIN -FB-RYHMÄ UUTENA KANSALAISTOIMIJANA KESKUSTELUTILAISUUDEN KOOSTE: SUUNNITTELUKESKUSTELUN-UUDISTAJA-LAITURILLA-RUODITTIIN-LISAA-KAUPUNKIA-HELSINKIIN-RYHMAA/ Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Pasi Maija Mäenpää, Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos laitos ja Suomen ympäristökeskus Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus Valtiotieteellinen tiedekunta Kuva Mikko Särelä

28 Urban Helsinki ja muu varjokaavoitus

29 Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

30 Yhteisöaktivismi Innovaatio- ja välittäjäyhteisöt Julkisten palvelujen parantaminen Ekoliikkeet Aktivoiva viestintä Sosiaalinen vertaistuki Kaupunkitapahtumat Kaupunkisuunnnitteluryhmät Palvelujen vaihto, vertaisvuokraus Jakamis/alu statalouspalvelut Vertaiskauppa, ruoanvälitys ITSE- ORGANISOITU VA KAUPUNKI Digiyhteiskunnan kehittäminen Paikalliset liikkeet Talon tai tilan valtaajat, avaajat ja tuunaajat Artivismi Tila-aktivismi Aktivismien tuki Vihreällä aktivismityypit, joihin erityisesti voi liittyä ekologisen kestävyyden edistämistä, ekoaktivismit Haktivismi Digiaktivismi Aktivismien välineiden kehittäminen Mäenpää ym., tulossa

31 Systeeminen muutos Aikapankit Tee-se-itse -toiminta Siivouspäivä Ravintolapäivä REKO-renkaat Haktivismi Hävikkiruoka-aktivismi Tuunauspajat Ympäristömummo- ja -vaaritoiminta Kallio-liike Ei laiteta pakasteita pieneen pussiin -kampanja Hertsikan pumppu Varjokaavoitus Vaikuttaminen valmisteluun ja päätöksentekoon FB-kirpputorit Nappi Naapuri Myyrmäki-liike Oman asunnon tai auton vertaisvuokraus (Perinteiset kaupunginosayhdistykset) Lisää kaupunkia Helsinkiin Hätäkahvit Oma juttu

32 Kaupunkiaktivismien epäpoliittisuus Lähtökohta ei yleensä reaktio (konflikti, protesti tai kiista) Ne eivät yleensä suuntaudu vaikuttamiseen (julkisvallan päätöksentekoon ja sen valmisteluun) vaan suoraan toimintaan Poikkeuksia: LKH, Urban Helsinki, Kallio-liike, KBP, commons-liike Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

33 Kaupunkiaktivismi suhteessa aiempiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin Castells (1976): urban social movement, marginaaliryhmien utooppinen reaktiivisuus ja koalitio systeemiä vastaan -> ei, mutta talousrakenteita muuttavaa ja hallintorakenteita haastavaa toimintaa kyllä Connective action, ei collective action (della Porta & Diani 2015), ei identiteetinmuodostusta jep! Uudet liikkeet (Ilmonen 1998): asiantuntijuus, ekspressiivisyys ja identiteettipohjaisuus sekä taipumus romantisointiin esimerkiksi jälkimaterialististen arvojen suhteen aineksia näistä kaikista mutta eri mittakaavassa Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

34 luvun liikkeet della Porta 2000 ja uus-uus-liikkeet : välittynyt ja monimuotoinen kytkös puolueisiin eipä juuri Rasimus 2006 ja uusin liikehdintä : suora toiminta, median käyttö, vakiintumattomuus, maltillisuuden perintö jep! Rosanvallon 2006 ja vastapolitiikka : ei valtaan pääsy vaan sen rajoittaminen ei Ylä-Anttila 2010 ja globalisaationvastainen liike 1999->: globaali vastarinta, solidaarisuus, verkostot, media solidaarisuus ja verkostot, osin kv. Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

35 (Urbaani) tee-se-itse-aktivismi Finn 2014: käyttäjäystävällinen julkinen tila, kevyt kapina byrokratiaa vastaan jep! Crawford 2012: ei vastustamista vaan mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen esittämistä jep! Douglas 2014: ei vastarintaa vaan paikallisia ratkaisuja yhteiseksi hyväksi jep! Finn 2014, Bauwens: niukkuuden vastaisuus eipä juuri Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

36 Kritiikki: hipsterien hupiprojekteja Minä-keskeisyys (Jensen 2016), ei valtaa haastavaa agonismia (Mouffe) mutta yhteisöllisyys itseisarvo Hyväosaisen keskiluokan pöhinää (Luhtakallio & Mustranta 2017) mutta inklusiivisuus, suvaitsevaisuus ja jakaminen ytimessä Urbaanien hipsterien juttu: kyllä mutta levinnyt myös lähiöihin ja landelta kaupunkiin (REKO) Green gentrification? Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

37 POLITICS OF CIVIC ACTIVISM Micheletti (2003): political consumerism, individualised collective action from consumer choice to DIY-action (or DIO) Saward (2010)/Rättilä & Rinne (2016): representational claim, prefiguration and performativity Iveson (2013)/Ranciere (2009): right to the city -> maintaining disagreement and dispute by DIO Mouffe (2006): agonism? not contesting power, but on the metalevel prefiguration may lead to competition with the system Valtiotieteellinen tiedekunta 37

38 KAUPUNKIAKTIVISMI -> YHTEISKUNNAN NELJÄS SEKTORI Ei vain liikehdintää vaan pysyvä uusi toimija- ja toimintakenttä kansalaisyhteiskunnassa ja yhteiskunnan rakenteessa Miten toimijoiden suhteet muihin sektoreihin ja niiden instituutioihin rakentuvat ja kehittyvät? Termi alkanut levitä julkishallinnossa suurin piirtein tässä merkityksessä Valtiotieteellinen tiedekunta 38

39 TARKOITAMME NELJÄNNELLÄ SEKTORILLA 1) järjestöjen ulkopuolella verkostomaisesti itseorganisoituvia ja toimivia yhteisöjä, jotka hyödyntävät internetiä, sosiaalista mediaa ja tiedon avoimuutta pyrkien ensisijaisesti konkreettiseen yhteistoimintaan omaehtoisesti muodostettujen tavoitteiden eteen 2) yleisemmin hybridimäisiä verkostotoimijoita, joiden toimintaa luonnehtivat avoimuuden, yhteisluomisen ja jakamisen periaatteet, ja joissa määritelmän 1) mukaisilla (kansalais)tahoilla on merkittävä asema 3) internetiin ja tiedon avoimuuteen sekä verkostomaiseen hallintaan ja yhteisluomiseen perustuvia toimintatapoja, joita voidaan omaksua myös muilla sektoreilla. Valtiotieteellinen tiedekunta 39

40 NELJÄS SEKTORI TUTKIMUSTAUSTAA ~ vertaisverkostot, popup-vapaaehtoistoiminta, itseorganisoituminen, DIY-toiminta, commons based peer-production, sosiaalinen innovaatio, ruohonjuuritason toiminta, kaupunkiliike, yhteisötoiminta, uusosuuskunta, sosiaalinen yrittäjyys, jakamistalous, yhteistyötalous, maker-kulttuuri, placemaking, taktinen urbanismi, do-democracy, prosumerismi, impact movement Himanen 2001: hakkerietiikka Benkler 2006: commons based peer-production Shirky 2010: cognitive surplus Rifkin 2014: collaborative commons Bauwens: P2P-networks Sauri 2015: some ja julkishallinto Valtiotieteellinen tiedekunta 40

41 NELJÄS SEKTORI KOLMAS SEKTORI Aktivismi viriää vaikutetaan tavoitteisiin ja toimintatapoihin, käytetään yhdistystä tuenhakuun, perustetaan oma yhdistys, kilpaillaan toimijuudesta KANSALAISET haetaan tietoa, lupia ja tukia, vaikutetaan toimintatapoihin, haastetaan toimintatapoja Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, osuuskunta, hanke ryhdytään asiakkaaksi, perustetaan mikro-, start up- tai yhteiskunnallinen yritys, vaikutetaan markkinoihin YKSITYINEN SEKTORI JULKINEN SEKTORI 41

42 Valtiotieteellinen tiedekunta

43 Jeremy Heimansin ja Henry Timmsin kuvaus vanhan ja uuden vallan luonteista. Valtiotieteellinen tiedekunta 43

44 DEMOKRATIA EI OLE VAIN EDUSTUKSELLISTA DEMOKRATIAA Kansalaisten osallisuus ei ole vain osallistumista julkisen vallan toimiin, sen valmisteluun ja päätöksentekoon - demokratian laajentuminen tai täydentyminen tekemisen demokratialla (+ yhteishallinnoinnilla) Valtiotieteellinen tiedekunta 44

45 OSALLISUUS MÄÄRITELTÄVÄ UUDELLEEN Julkisen vallan tiedon monopoli murtuu Toimijuuden muutos: asukas, asiakas, kuluttaja moniroolinen kaupunkilainen Vaikuttaminen tekeminen Osallisuus poliittis-hallinnollisessa prosessissa osallisuus vertaisverkostojen projekteissa Valtiotieteellinen tiedekunta 45

46 DEMOKRATIAN UUDET MUODOT Voimavarademokratia: kansalaistoiminnan resurssien hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi Joukkoistamisdemokratia: joukkoistaminen ideointina, keskusteluna ja valmistelun ohjauksena Asutuksellinen demokratia: paikallisten etusijaoikeus omaan lähiympäristöönsä Jakamistalousdemokratia: resurssien yhdistäminen ja hallinta yhdessä, yhdessä hallinnoitavan alueen kasvattaminen Somedemokratia: some datan ja tiedon lähteenä ja puntaroivan keskustelun paikkana Hybrididemokratia: hallinnon luomat ja kansalaisten itse tekemät, toisiaan täydentävät vaikuttamismahdollisuudet ja tavat määritellä ja säädellä vaikuttamisen demokraattisuutta. Valtiotieteellinen tiedekunta 46

47 MITEN TOTEUTTAA VOIMAVARA-AJATTELUA DEMOKRAATTISESTI Tasapuolisuuden vaatimuksesta joustaminen ja tukipolitiikan positiivinen diskriminaatio voidaan perustella voimavarademokratian kriteeristöllä: 1) avoin lähdekoodi ja commons 2) innovatiivisuus 3) skaalattavuus 4) inklusiivisuus 5) synergiaedut 6) itsekorjaavuus Valtiotieteellinen tiedekunta 47

48 CHALLENGES FOR URBAN PLANNING 1) Political engagement organised in social media (LKH, local social media movements) 2) Citizens challenging competence, appropriateness and quality (hacktivism, alternative planning; Urban Helsinki, LKH) 3) Utilisation of social media as data and as crowdsourcing 4) Place-based urban development (placemaking, tactical urbanism; Jänö kiosk, parklet, urban gardening, LKH) 5) Sharing economy: practices of mobility and using space (shared uses of vehicles, REKO civic food network) Valtiotieteellinen tiedekunta 48

49 LKH:n saavutuksia 49 LKH on muuttanut kaupunkisuunnittelukontekstia luomalla urbanismista ilmiön antanut KSV:lle selkänojaa ja sparrausapua kaupungin tiivistämiseen rikastanut suunnittelukeskustelua ja laajentanut suunnittelun tietopoolia kaventanut kansalaisten ja asiantuntijoiden välistä kuilua innovoinut täydennysrakentamiskohteita ja keskusteluttanut niistä argumentatiivisesti esittänyt uuden poliittisen toiminnan mallin

50 LKH: Pulmallisia kysymyksiä Sekä keskusteluryhmä että poliittinen liike? Ketkä saavat ryhmässä puhua ja mistä (esim. sukupuoli)? Keitä ryhmä edustaa ja keitä ei (ydinryhmä vai kaikki keskustelijat)? Miten ryhmä vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun ja paljonko sillä on vaikutusvaltaa (koalitio)? Onko yksi kansalaisryhmä vallannut kaupunkisuunnittelua koskevan kansalaiskeskustelun? Onko ryhmä liian voimakkaan ideologinen keskustelualustaksi? 50

51 PROBLEMS OF ALTERNATIVE PLANNING Officially planning process is open to all ideas but planners reactions are varying Semi-professional plan taken as opinion among other opinions (equality as principal) Timing must be right it seldom is Planning data piling up along the process delicate information not opened at all (e.g. toxic land) Valtiotieteellinen tiedekunta 51

52 SUPPORTING ALTERNATIVE PLANNING Timing: make the planning task and the basic data open immediately and announce it in social media! Guidance: design the process of handling and using alternative plans and give guidance for the officials concerned Common goal: defining alternative planning and its role Alternative planning kit for beginners to balance opportunities for diverse citizens to co-planning Give reward: show appreciation for citizen planners e.g. in city media. Tell how their activism made sense! Notice alternative plans as worth more than one of the many individual views take them to the planning board! Valtiotieteellinen tiedekunta

53 Some tiedon lähteenä moninainen kenttä Tiedon yhteistuotanto Vuorovaikutus FB-RYHMIEN IDEAT JA REFERENSSIT INSTAKUVAT HYVISTÄ PAIKOISTA Some keskusteluna, yhteiskehittämisenä ja kansalaisyhteiskuntana FB-RYHMIEN MIELIPITEET JA NÄKEMYKSET Datan keruu SUUNNITTELIJAN OMAAN SOVELLUKSEENSA PYYTÄMÄT TÄGIT Some datana Suunnittelija keskeinen tulkitsija Aineiston tulkinta Tulkintojen tuottaminen yhdessä

54 54

55 RATKAISUJA ITSEORGANI- SOITUVAN KAUPUNGIN HALLINNOINTIIN Mäenpää & Faehnle

56 1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio, internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten organisaatioiden ulkopuolella.

57 1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio, internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten organisaatioiden ulkopuolella. 2. Murroksen lupaus on, että yhteiskunnan resurssipohja laajenee, kun ihmiset vapautuvat uusiin toimijuuksiin ja toimintasuhteisiin.

58 1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio, internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten organisaatioiden ulkopuolella. 2. Murroksen lupaus on, että yhteiskunnan resurssipohja laajenee, kun ihmiset vapautuvat uusiin toimijuuksiin ja toimintasuhteisiin. 3. Murroksen hallinnoinnissa ei riitä, että kansalaisia palvellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistetaan hallinnon toimiin demokraattisesti päinvastoin hallinnon tulee myös oppia osallistumaan rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan.

59 1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio, internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten organisaatioiden ulkopuolella. 2. Murroksen lupaus on, että yhteiskunnan resurssipohja laajenee, kun ihmiset vapautuvat uusiin toimijuuksiin ja toimintasuhteisiin. 3. Murroksen hallinnoinnissa ei riitä, että kansalaisia palvellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistetaan hallinnon toimiin demokraattisesti päinvastoin hallinnon tulee myös oppia osallistumaan rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan. 4. Kansalaisyhteiskunnan voimavarat saatava käyttöön, jotta kaupunkeja kehittämällä ratkaistaan merkittäviä ongelmia (ilmastonmuutos, kestävä talous ja hyvinvointi, demokratia) julkisvallan oikeutus säilyttäen.

60 GROUNDS FOR HYBRID GOVERNING: CASE HELSINKI S PARTICIPATION MODEL Principles of participation in binding administrative regulations: Utilisation of know-how and expertise of individuals and communities Enabling spontaneous activities Creation of equal opportunities for participation

61 Helsinki participation model - Local participation Local city coaches + 3 business coaches Local forums Participatory budgeting Shared spaces

62 Kaupunkiaktivismi.fi

63 JULKAISUJA Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja, tulossa Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/17. Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement Shifts towards self-made society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti 3/2017. Mäenpää P. (2017): Jakamistalous tekee pikkukodin. Rakennettu ympäristö -lehti 4/17. Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen. Teoksessa 100 vuotta suomalaista aluekehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tampere University Press. Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017: Jakamistalous. Alma Talent, Helsinki. Mäenpää, P. & Faehnle, M Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä. Helsingin seudun suunnat 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää: Jälkistalinistinen hirviö vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4. Mäenpää, P. & Faehnle, M Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016. Valtiotieteellinen tiedekunta 63

64 TERVETULOA MUKAAN KESKUSTELEMAAN JA YHTEISKEHITTELEMÄÄN! Kaupunkiaktivismi Kaupunkiaktivismi.fi / Neljässektori.fi Facebook-ryhmä: Kaupunkiaktivismi #kaupunkiaktivismi Jakamistalouden T&K-verkosto Facebook-ryhmä: Jakamistalouden T&K-verkosto #jatke Pasi.maenpaa@helsinki.fi Maija.faehnle@ymparisto.fi Maija.faehnle@gmail.com SoMe & Kaupunkisuunnittelu Facebook-ryhmä: SoMe & Kaupunkisuunnittelu #kaupsusome