Onko toiminnallisia riippuvuuksia olemassa?

Transkriptio

1 Onko toiminnallisia riippuvuuksia olemassa? * Tuukka Tammi Tutkimuspäällikkö A-klinikkasäätiö tuukka.tammi@a-klinikka.fi

2 Addiktioilla on myös muita nimiä: Synti Pahe Rikos Rituaali Mielihyvä, intohimo Poikkeavuus Holtittomuus, kohtuuttomuus Mania, kompulsio Addiktio Huumeet (lailliset) Huumeet (laittomat) Alkoholi Rahapelaaminen Tupakointi Seksi Internet Urheilu Työ Shoppailu

3 Toiminnallinen riippuvuus? Addiktio on muotitermi: sitä koskeva populaaripuhe leikittelee positiivisen (halu, intohimo, uppoutuminen) ja negatiivisen (toistopakko, liiallisuus) rajankäynnillä. Toisaalta halutaan, mutta samalla pohditaan joko menee liialliseksi. Paitsi kiehtova populaariteema, addiktio (riippuvuus) on myös liiallisen käyttäytymisen lääketieteellinen määrittelytapa, diagnoosi, joka johtaa määrittelyn kohteena olevan ihmisryhmän patologisointiin ja kontrollointiin. DSM-5-keskustelu: ei-kemialliset addiktiot uudeksi luokaksi? Addiktion alaraja alemmaksi? Toiminnallinen riippuvuus: Liiallinen toiminta häiriö, joka voi syntyä yksilön suhteessa mihin tahansa mielihyvää tuottavaa toimintaan? Negatiiviset, neutraalit ja positiiviset addiktiot? Omistautuminen, intohimo, uppoutuminen?

4 Mistä addiktion suosio kumpuaa? Addiktio-sairauskäsityksen löytyminen luvuilla Sidoksissa modernisaatioon eli ajatustavalliseen ja yhteiskunnalliseen murrokseen => Modernin yhteiskunnan järjestys perustuu oletukseen suvereenista yksilöstä ja tämän vapaasta tahdosta => mielekkäiden valintojen mahdollisuuteen mutta myös samanaikaiseen oman itsen jatkuvaan kriittiseen reflektointiin. Hyvän elämän ihanne vs. arvopluralismi myöhäismodernissa: Enää ei ole selvää, millaiset elämäntavat ja käyttäytymismallit ovat suotavia, kiellettyjä tai sallittuja. Haitat itselle ja haitat muille ovat nousseet keskeiseksi näkökulmaksi Elämäntapoja kuitenkin säännellään=>emme ole siirtyneet täydellisen yksilönvapauden tilaan Sääntelykoneisto on monimutkainen ja moninäkökulmainen: monet ammattikunnat, maallikot (vertaiset) ja monet motiivit. Addiktion renessanssin rakennusaineita: moderni aika/edistys/liberalisoituminen/yksilöllistyminen/medikalisaatio jne

5 Ovatko addiktiot pikemmin sosiaalinen konstruktio? vai määritelmät vaihtelevat ajan ja paikan mukaan (tilanteiset tulkinnat) vaikea määritellä eksaktisti, epäselvät rajat määritelmillä on seurauksensa: esiintyvyys, toimenpiteet, mutta myös yksilöllä itseään toteuttava tapa nähdä oma käytös. syndrooma/häiriö jolle on tyypillistä mielihyvähakuisuus heikentynyt itsekontrolli kykenemättömyys lopettaa (haitoista huolimatta) toleranssi ja vieroitusoireet universaalisuus (sama kaikkialla) VAIKO SEKÄ ETTÄ? => Anthony Giddens, Robert West

6 Consensual Theory of Addiction by R West (2006): Addiction as chronic disorder of motivational system (loosing control over satisfaction-seeking) (Robert West 2006) Social barriers to and lacking incentives for change Fortified expectations & defences concerning the behaviour Perception of the rewarding effects CONSE- QUENCES Delayed (-) Immediate (+) SOCIAL PROCESSES PSYCHOLOGICAL PROCESSES CUES External Internal Conflictual consequences denied NEUROBIOLOGI- CAL PROCESSES ADDICTIVE BEHAVIOUR SET: Perceptual biases Expectations of effect Physiological signs of wanting Approach/search behaviours Social factors facilitating involvement (availability, values, norms etc.) Selective attention to addiction related stimuli & environments Activated beliefs about the behaviour Perception of urges and temptations Self-permissions Supportive & enabling social responses to addictive behaviour Social pressure to use FIGURE 6. Biopsychosocial processes maintaining addictive behaviour (neurobiological automatic processes in the centre, cognitions available to awareness in the outer circle, and facilitating social circumstances outside the circle)

7 Addiktioiden kontrolli Kontrollin kaksi muotoa: itsekontrolli (sisäinen, sisäistetty) sosiaalinen kontrolli (ulkoinen) informaali: kulttuuriset normit jne. formaali: säännöt, lait, repressio, terapiat, lääkkeet jne. Lopuksi - miten rahapeliriippuvuus on tunnistettu ja miten/miksi sitä kontrolloidaan?

8 Riippuvuuksien kontrolli KIELTOLAKI POIKKEAVUUS/ SAIRAUS Drugs Alcohol Gambling ELÄMÄNTAPA Smoking VAPAAT MARKKINAT

9 Päihde- ja rahapeliriippuvuudet DSM-IIIR-tautiluokituksessa Päihderiippuvuus Vähintään kolme seuraavista: 1. Päihteen hankkimiseen, ottamiseen tai sen vaikutuksesta toipumiseen kuluu huomattava osa henkilön ajasta. 2. Usein ilmenevä vaikeus hallita päihteen käytön määrää tai käyttöjakson pituutta. 3. Toleranssi: isommat annokset / vähentyneet vaikutukset. 4. Vieroitusoireyhtymä päihteenkäytön lopettamisen yhteydessä. 5. Jatkuva halu tai vähintään yksi epäonnistunut yritys vähentää tai hallita päihteenkäyttöä. 6. Usein päihtymys / vaikeat vieroitusoireet kun työhön, kouluun tai kotiin liittyviä velvoitteita tai kun päihteenkäyttö on fyysisesti vaarallista. 7. Tärkeän sosiaalisen, työelämän tms. toiminnan lopettaminen tai vähentäminen päihteenkäytön vuoksi. 8. Käytön jatkaminen, vaikka on aiheutunut isoja sos., psyykk. tai terv. haittoja ja vaikka henkilö tietää näiden pahenevan päihteenkäytön vuoksi. 9. Päihteenkäyttö keinona lievittää tai estää vieroitusoireita. Patologinen rahapelaaminen Vähintään neljä seuraavista: 1. Usein esiintyvä kiinnostus uhkapeliin ja rahan hankkimiseen uhkapeliä varten. 2. Usein uhkapelin pelaamista suuremmilla panoksilla ja pitempiä ajanjaksoja kuin on aikonut. 3. Suuremmat panokset / tiheämpi pelaaminen jännityksen saamiseksi. 4. Levottomuus tai ärtyneisyys, kun ei voi pelata uhkapeliä. 5. Toistuvia yrityksiä vähentää uhkapelin määrää tai lopettaa se kokonaan. 6. Uhkapelin pelaamista esiintyy usein silloin, kun edellytetään täyttävän sosiaalisia tai ammatillisia velvoitteita. 7. Luopumista sosiaalisesta tai ammatillisesta toiminnasta tms. uhkapelin pelaamisen vuoksi. 8. Pelaaminen huolimatta kyvyttömyydestä maksaa velkoja tai ratkaista sosiaalisia, ammatillisia tai oikeudellisia ongelmia, vaikka tietää niiden pahenevan jatkamisen seurauksena. 9. Toistuvat rahanmenetykset pelissä sekä palaaminen lähipäivinä uhkapelin pariin voittaakseen häviöt takaisin.

10 Tapaus 1 Rahapeliriippuvuuden kontrolli eli monopolin pelastaminen rahapeliriippuvuutta torjumalla

11 Rahapeliriippuvuuden nousu sosiaaliseksi ongelmaksi Suomessa - Ongelmanäkökulman kehkeytyminen - Selityksiä: 1) pelaamisen ja ongelmien kasvu -> policy-muutoksen tarve? 2) Addiktioprofessioiden synty ja vaikutus =>addiktionäkökulma n & muun medikalisaation tulo myös gamblingpolicyyn? 3) Monopolin ahdinko => policy-sopeutus EUkontekstiin? 4) Muut selitykset?

12 Miten peliriippuvuudesta tuli kansallinen huolenaihe? 1990-luku: - Suomen GA Kaksi tutkimusta ongelmapelaamisesta - ICD-10:een PELIHIMO-diagnoosi (F63.0) 2000-luku: Arpajaislain uudistus: STM seuraamaan ja tutkimaan pelihaittoja Väestökysely: ongelmapelaajaa ja riskiryhmässä: kansanterveysongelma auttava puhelin RAY:n vastuullisuusohjelma, Veikkaus ja Fintoto asettavat ikärajat Peliongelmaisten hoito-ohjelmakokeilu Hgissä Selvitykset nuorten pelaamisesta, kuntien valmiuksista peliongelman hoitamiseksi sekä ikärajojen valvonnasta Uusi väestökysely, Stakes ja KTL (nyk. Thl) saavat resursseja peliongelman ehkäisyyn ja tutkimukseen, uusia ehkäisy- ja hoitoprojekteja, työryhmiä, ohjelmia Uusia tutkimuksia ja projekteja, arpajaislain uudistustyöryhmä ehdottaa ikärajaa 18 vuoteen ja muita tiukennuksia, kansallinen koulutusohjelma, peliklinikka (osaamiskeskus) aloittaa toimintansa Helsingissä

13 Miljoonaa euroa vuodessa Selitys 1. Pelaaminen ja ongelmat ovat kasvaneet, joten tarvitaan ongelmien tiukempaa sääntelyä? 1.a) Onko pelaaminen lisääntynyt merkittävästi: On ja ei. 1.b) Ovatko peliongelmat lisääntyneet: Eivät? (Myöskään maiden väliset erot peliongelmien tasossa eivät selitä policy-eroja!) Kulutus (panokset vähennettyinä voitoilla) rahapeleihin RAY Veikkaus Fintoto/Hippos Yhteensä

14 Selitys 2. Addiktiolobbyn vaikutus Kun peluri sairastui: mania, kompulsio, addiktio Vielä ja 1800-luvuilla (liika tai vääränlainen) rahapelaaminen nähtiin paheena tai syntinä. Peliongelmatutkimus enenevästi esillä noin 30 vuotta Tutkimusta hallinnut sairausnäkökulma, jossa liiallista tai hallitsematonta pelaamista tarkastellaan yksilöpatologiana, persoonallisuuden ja itsekontrollin häiriönä. Taustalla psykoanalyyttisen näkökulman ja sen myöhempien sovellusten kehkeytyminen, jota kautta liian intensiivinen kiinnittyminen yhteen toimintaan alkoi näyttäytyä maanisena käyttäytymisenä. Sittemmin liiallinen pelaaminen alettiin nähdä pakkokäyttäytymisenä, kompulsiona ("compulsive gambler"). Kompulsiivisen käyttäytymisen kategoriassa pelaaminen rinnastuu sellaisiin impulssien hallinnan häiriöihin kuten kleptomania tai pyromania. Pelihimo psykiatriseen tautiluokitukseen vuonna 1980 (DSM III) Pian kritiikkiä (psykiatrian sisäistä), jonka mukaan liiallinen pelaaminen ei täyttäisi pakkooireisen häiriön kriteerejä. Kritiikistä ponnistava psykiatrinen koulukunta on sittemmin ja varsin menestyksellisesti esittänyt, että ongelmia tuottava pelaaminen tulee nähdä addiktiona. Siirtymä kompulsio-määritelmästä addiktionäkökulmaan näkyy vuoden 1987 uudistetussa tautiluokituksessa (DSM IIIR), jossa patologinen pelaaminen näyttäytyy analogisena päihderiippuvuuden kanssa.

15 Selitys 2... (jatkuu) DSM- ja ICD-diagnostiikka on vaikutusvaltainen, kansainvälinen ja ekspansiivinen instituutio Yleinen elämäntapojen medikalisaatio ja addiktoituminen tukevat kehitystä Peliongelmaprofessiot ja osin myös järjestelmät ovat olleet jo valmiina: päihde- ja mielenterveyshuolto ehkäisyjärjestelmineen ja järjestöineen. Riippuvuus- ja ongelmanäkökulman esiintuonti on sekä monopolien että isojen pelifirmojen (eli kasvavan peliteollisuuden) intresseissä: ongelmien patologisointi ja vastuullisuus niiden hoitamisessa suhteen on suojaava tekijä molemmille. (vrt. Collins 1996) Suomessa tehdyissä väestötason arvioissa peliongelmaisten määrästä on ongelmaisia löydetty riittävästi toimenpideohjelman laatimiseksi ja toteuttamiseksi.

16 Selitys 3. Ongelmanäkökulma palvelee monopolin sopeuttamista EU-ympäristöön (=sen säilyttämistä)? European integration and the expansion of the private gambling industry have made it increasingly clear that national monopolies and similar systems restricting the goods or services market are acceptable within the EU only if it can be shown that they are more efficient than the market in combating the adverse effects and problems of the things they regulate. The EU has subsequently required proof of the genuineness of the objective to prevent gambling problems. Gaming revenue for the common good can no longer justify a monopoly: it is merely a beneficial side effect. European integration and Finland s EU membership have made the prevention of social and individual problems an important justification for the gambling monopoly and an important area for action. Putting problem prevention into the core of gaming policy demonstrates the responsible nature of the monopoly system, i.e. its will and ability to prevent gambling problems. To simplify: the whole process of emphasing problem prevention in the 2000s (programmes, resources and measures) in the research, prevention and treatment of gaming problems demontrates to the European Commission & European Court of Justice that the Finnish monopoly system works exactly as it should. Europanisaatio on kuitenkin kaksisuuntainen prosessi! (ks. seuraava kuvio)

17 Yhteenvetoa KIELTOLAKI (ulk. kontrolli) huumeet rahapelit POIKKEAVUUS/ SAIRAUS (ulk. kontrolli) tupakka alkoholi ELÄMÄNTAPA (sis. kontrolli) VAPAAT MARKKINAT Missä kohtaa karttaa sijaitsevat työ, seksi, some, shoppailu, jne.?