Lukijalle. Suomen Sydänliitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukijalle. Suomen Sydänliitto ry"

Transkriptio

1 Lukijalle Aortan yleisimmät sairaudet ovat aortan aneurysma eli laajentuma ja aortan dissekoituma eli sisäkalvon repeämä. Tyypillisimmät aorttaa vaurioittavat tekijät ovat ikä, tupakointi ja kohonnut verenpaine. Joihinkin perinnöllisiin sidekudossairauksiin liittyy myös aortan rakenteen heikkenemistä. Joskus aortta vaurioituu myös onnettomuudessa. Aortan sairaudet vaativat yleensä kokonaisvaltaista hoitoa ja säännöllistä seurantaa. Usein myös leikkaus on tarpeen. Leikkaus ja sen ajankohta määräytyvät aina yksilöllisesti hyötyjen ja haittojen mukaan. Hoidossa tärkeintä ovat elintapojen muutos, hyvä lääkehoito ja erilaiset leikkaushoidot. Kohonnut verenpaine on keskeinen aortan aneurysman ja dissekoituman riskitekijä. Valtimoiden terveyttä edistävillä elintavoilla ja lääkehoidoilla voidaan hidastaa tai jopa pysäyttää aorttaa vaurioittavan valtimonkovettumataudin eteneminen. Suomen Sydänliitto ry

2 2

3 Sisällys Aortan sijainti ja rakenne 7 Aortan sairauksien riskitekijät ja syyt 8 Aortan laajentuma eli aneurysma 9 Rinta-aortan aneurysman oireet ja tutkimukset 9 Vatsa-aortan aneurysman oireet ja tutkimukset 11 Aortan sisäkalvon repeämä 17 Riskitekijät 17 Oireet ja löydökset 17 Tutkimukset 18 Hoito 18 Aortan vammat 20 Aortan tukkiva valtimotauti 21 Oireet 21 Hoito 21 Lääkehoito 23 Marevan-hoito 26 Aortan sairauksien riskitekijöiden hoito 27 Verenpaine 27 Tupakointi 28 Kolesteroli 28 Ylipaino 29 Diabetes 30 Terveellinen ruoka 31 Aortan sairaudet ja liikunta 33 Liikunta aorttaleikkauksen jälkeen 34 Yksilöllisiä liikuntaohjeita 35 3

4 Tulehdusten ehkäisy ja hoito 37 Rokotukset 38 Haavoihin ja verisuoniproteesiin liittyvät tulehdukset ja tukoskomplikaatiot 38 Ohjeita arkeen 39 Matkustaminen 39 Saunominen ja uiminen 39 Alkoholinkäyttö 40 Seksi 40 Kuntoutus ja työhönpaluu 42 Sosiaaliturva 43 Lääkekorvaukset ja lääkekatto 43 Viitehinta ja lääkevaihto 43 Kunnallisen terveydenhuollon maksukatto 44 Matkakorvaukset ja vuotuinen maksukatto 44 Sairaalasta kotiin 45 Työikäisen toimeentulo 45 Verotus 46 Potilaan oikeudet ja muutoksenhaku 46 4

5 5

6 Nouseva aortta Sepelvaltimoiden lähtöpaikat Aorttaläppä Aortan kaari Laskeva aortta Rinta-aortta Pallea Vatsa-aortta Munuaisvaltimo Lonkkavaltimo Aortan sijainti ja rakenne. Sisäkerros Keskikerros 6 Ulkokerros Aortan seinämän rakenne.

7 Aortan sijainti ja rakenne Sydän on eräänlainen kaksoispumppu, jonka oikea puoli pumppaa vähän happea sisältävää, laskimoista tullutta verta keuhkoverenkiertoon. Vastaavasti sydämen vasen puoli pumppaa keuhkoista tulevaa, happirikasta verta aortan kautta koko elimistöön. Aortta on elimistön suurin valtimo, joka alkaa heti sydämen vasemman kammion ja aorttaläpän jälkeen. Rinta-aorttaan sisältyvät nouseva osa, kaari ja rintaontelossa oleva laskeva aortta. Aortan alkuosasta lähtevät sepelvaltimot, jotka vievät valtimoverta sydänlihakselle. Aortan kaaresta lähtevät puolestaan valtimot muun muassa päähän ja käsiin. Pallean jälkeen aortta muuttuu vatsa-aortaksi. Vatsa-aortasta lähtevät valtimot muun muassa munuaisiin ja suolistoon. Suunnilleen neljännen lannenikaman korkeudella aortta haaraantuu jalkoihin sekä lantion pohjaan meneviin valtimoihin. Aortan seinämä muodostuu kolmesta kerroksesta: siinä on sisäkerros eli intima, keskikerros eli media ja ulkokerros eli adventitia. Sisäkerros on ohut ja se on muodostunut endoteelisoluista. Keskikerros on puolestaan kaikista paksuin kerros, ja se muodostuu joustavista säikeistä sekä sileästä lihaksesta. Ulkokerros on muodostunut sidekudoksesta eli kollageenista. Aortta on perusrakenteeltaan kohtalaisen joustava, minkä ansiosta se pystyy laajenemaan ja supistumaan sydämen syklin aiheuttamien paineen vaihteluiden mukaisesti. Ulkokerroksen jäykät kollageenisäikeet vastaavat aortan kestävyydestä, keskikerroksen elastiini puolestaan selittää seinämien joustavuuden. 7

8 Aortan sairauksien riskitekijät ja syyt Tavallisimmat aortan sairaudet liittyvät keskikerroksen rappeutumiseen, minkä seurauksena aortta laajenee. Monet prosessit voivat heikentää seinämän rakennetta, mutta tavallisimmin sen syynä on iän mukainen rappeutuminen. Korkea verenpaine, veren korkea kolesterolipitoisuus ja valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi ikäännyttävät aorttaa ennenaikaisesti. Tupakka on myös merkittävä riskitekijä. Tupakoitsijan riski saada vatsa-aortan aneurysma on yli seitsemänkertainen verrattuna ihmisiin, jotka eivät ole koskaan tupakoineet. Myös perintötekijät vaikuttavat aortan laajentuman eli aneurysman esiintyvyyteen. Vatsa-aortan aneurysmaa sairastavan yli 55-vuotiailla veljillä on 25 prosentin riski sairastua samaan sairauteen ja yli 55-vuotiailla siskoilla seitsemän prosentin riski. Perinnölliset sidekudossairaudet, kuten Marfanin tai Ehlers Danlosin oireyhtymä, aiheuttavat aortan laajentuman. Osa aortan laajenemisista liittyy puolestaan aorttaläpän rakenteen synnynnäisiin poikkeavuuksiin. 8

9 Aortan laajentuma eli aneurysma Aortan seinämän jännitys kasvaa, kun aortta laajenee. Samalla riskinä on, että aortta repeää. Aortan aneurysma laajenee yleensä alkuvaiheessa melko hitaasti, noin 1 3 millimetriä vuodessa. Aortan läpimitan suurentuessa myös kasvuvauhti pyrkii yleensä hieman lisääntymään. Repeämän riski kasvaa sitä mukaa, kun aortan läpimitta suurenee. Aortan repeämän riski. Aneurysman läpimitta Repeämisen riski mm 0,5 5 % vuodessa mm 3 15 % vuodessa mm % vuodessa Aortan aneurysmat jaetaan sijainnin mukaan rinta- tai vatsa-aortan aneurysmiksi. Rinta-aortan aneurysman oireet ja tutkimukset Rinta-aortan aneurysmaa sairastavat potilaat ovat yleensä oireettomia siihen asti, kunnes aortta repeää. Laajentuma löytyy useimmiten sattumalta tavallisessa rintakehän alueen röntgenkuvauksessa. Diagnoosi varmistetaan muilla kuvantamistutkimuksilla, kuten tietokonetomografialla, magneettikuvauksella tai ultraäänellä. Valitettavan usein mitään ei ole enää tehtävissä, jos rinta-aortta repeää, vaan suurin osa näistä potilaista menehtyy. Nousevan aortan leikkaukset Nousevan aortan leikkaus on aiheellinen, jos aortan läpimitta on yli 55 mm tai se kasvaa vuodessa yli senttimetrin. Erityistapauksissa, esimerkiksi Marfanin oireyhtymää sairastavilla leikkaus voi olla perusteltu, vaikka aortan läpimitta on tätä pienempi. Ennen nousevan aortan leikkausta sydän tutkitaan huolellisesti ultraäänellä ja sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella. Nousevan aortan laajentuma voi aiheuttaa myös vuodon aorttaläppään, vaikka läpän rakenne olisi normaali. 9

10 Leikkaus tehdään edestä rintalastan kautta ja siinä käytetään sydänkeuhkokonetta. Sydän pysäytetään leikkauksen ajaksi. Aortan laajentunut osa poistetaan ja korvataan yleensä 5 6-senttisellä verisuoniproteesilla. Usein aortan laajentuma ulottuu myös aortan kaaren alkuosiin, jolloin koko elimistön verenkierto pitää pysäyttää hetkeksi. Vuotava aorttaläppä korjataan pienentämällä nousevan aortan alkuosan ja aortan tyven läpimittaa sopivaksi, jos läpän rakenne on normaali. Jos aorttaläpän rakenne on viallinen, se korvataan tekoläpällä. Aortan kaaren kirurgia ja aivojen suojaus Aortan kaaren leikkaus on yleensä tarpeen, jos aortan läpimitta on yli kuusi senttimetriä. Aortan kaaresta lähtevät kaikki ne valtimot, jotka huolehtivat aivojen verenkierrosta. Kaaren alueen avoin leikkaus vaatii aina, että verenkierto aivoihin pysäytetään. Yleensä aivot voivat olla ilman verta korkeintaan 3 4 minuuttia ilman pysyvän aivovaurion kehittymistä, eikä se aika riitä leikkaukselle. Aortan kaaren leikkausta varten on kehitetty erityismenetelmiä, joiden avulla verenkierto voidaan pysäyttää turvallisesti pidemmäksi ajaksi. Ensisijaisena aivojen suojausmenetelmänä käytetään kehon lämpötilan laskua eli hypotermiaa. Siinä kehon lämpötila lasketaan sydänkeuhkokoneen avulla alle 20 asteeseen. Näin aivojen aineenvaihdunta ja verenkierron tarve hidastuvat siten, että aivoverenkierto voidaan pysäyttää 30 minuutiksi. Samalla päätä jäähdytetään ulkopuolelta. Puolessa tunnissa ehditään tekemään yksinkertaiset aortan kaaren alueen korjaukset. Joskus leikkaukseen tarvitaan kuitenkin enemmän aikaa. Tällöin syvään hypotermiaan yhdistetään tilapäisiä verenkiertojärjestelyitä. Kaikilla menetelmillä on kuitenkin rajoituksensa. Aortan kaaren leikkauksissa aivokomplikaatiot ovat edelleen merkittävä uhka. 10 Laskevan aortan kirurgia Tavallisin laskevan aortan leikkauksen syy on aortan aneurysma, jonka läpimitta on yli kuusi senttimetriä. Laskeva aortta voidaan korjata joko pelkästään rinta-aortan osalta tai koko laskevan aortan osalta, jos laajentuma ulottuu myös vatsa-aorttaan. Nämä leikkaukset tehdään vasemmanpuoleisesta rintaontelon aukaisusta, jota jatketaan

11 tarpeen mukaan vasempaan kylkeen. Aortta korvataan keinoaineproteesilla ja tarpeelliset sivuhaarat yhdistetään proteesiin. Aortan tilapäisen sulun aikana leikkauksessa käytetään yleensä sydänkeuhkokonetta, joka tukee alavartalon verenkiertoa. Nämä leikkaukset ovat erittäin laajoja ja niihin liittyy usein komplikaatioita. Erityisenä ongelmana ovat selkäydinvaurion ja alaraajahalvauksen riski. Nykyisillä selkäytimen suojausmenetelmillä alaraajahalvauksen riski on saatu pienennettyä alle kymmeneen prosenttiin. Verisuoniproteesin asettaminen suonen sisälle eli stenttigraftihoito on yleistynyt viime vuosina. Siinä itsestään muotoonsa laajentuva, peitetty metalliverkkoproteesi viedään kohteeseensa tavallisimmin reisivaltimon kautta ja laukaistaan paikoilleen, jolloin se eristää sairaan aortan osan verenkierrosta. Stenttigraftia käytetään tavallisimmin laskevan rinta-aortan aneurysmissa ja aortan vammoissa. Stenttigraftihoito vähentää leikkauksen mahdollisesti aiheuttamia komplikaatioita ja kuolleisuutta, mutta sen pitkäaikaistulokset ovat yhä epävarmoja. Stenttigraftipotilaita seurataan pysyvästi kerran vuodessa. Yleensä seurantatutkimukset tehdään tietokonetomografialla. Laskeva aortta leikataan, jos aneurysma on yli kuusi senttimetriä. Vatsa-aortan aneurysman oireet ja tutkimukset Yleensä vatsa-aortan aneurysma on oireeton. Pullistuma todetaan tavallisimmin sattumalöydöksenä, joko lääkärin tekemässä vatsan alueen tunnustelussa tai muun syyn takia tehdyssä vatsan ultraäänitutkimuksessa. Ultraäänitutkimuksessa on helppo huomata aortan laajentuma, mutta yleensä sen avulla ei pysty erottamaan repeämää. Tietokonetomografiakuvauksessa saadaan tarkempi kuva aneurysmasta, minkä lisäksi siinä pystytään näkemään myös aneurysman mahdollinen repeämä. Kipu on yleensä merkki vatsa-aortan pullistuman puhkeamisesta tai siitä, että pullistuma laajenee nopeasti. Tyypillistä repeämälle on äkillisesti alkanut kova vatsakipu, joka säteilee selkään. Joskus kipu voi säteillä myös kylkeen, nivustaipeisiin, kiveksiin tai reiden yläosiin. Alkuvaiheessa oireena voi olla myös hetkellinen pyörtyminen. 11

12 Aneurysma eli pullistuma Vatsa-aortan aneurysma eli pullistuma. 12

13 Hoitolinjan valinta Yleisesti käytössä olevan määritelmän mukaan vatsa-aortta on aneurysmaattinen, kun sen suurin läpimitta on yli kolme senttimetriä. Leikkaus on tarpeen, jos pullistuman läpimitta on miehillä yli 55 mm ja naisilla yli 50 mm tai jos pullistuma kasvaa yli 10 mm vuodessa. Jos aneurysma aiheuttaa kipuja tai lähettää veritulpan jalkoihin, se leikataan koosta riippumatta. Jos aneurysma ei täytä edellä mainittuja leikkauskriteerejä, sitä seurataan. Alle 45 mm:n kokoisia aneurysmia seurataan usein avoterveydenhuollossa. Mitä suurempi pullistuma, sitä tiheämmin sitä on syytä seurata. Tiheimmillään seuranta voi olla tarpeen jopa kolmen kuukauden välein. Leikkaukset Suomessa leikataan noin 400 vatsa-aortan aneurysmaa joka vuosi. Vaihtoehtoina ovat perinteinen avoin leikkaus ja stenttiproteesileikkaus. Avoin leikkaus tehdään nukutuksessa, ja siinä tehdään yleensä pitkä pitkittäinen viilto keskelle vatsaa. Pullistuma korjataan verisuoniproteesilla, joka ommellaan käsin paikalleen pullistuman tilalle. Tyypillisesti proteesin yläsauma ommellaan vatsa-aorttaan heti munuaisvaltimoiden lähtökohdan alapuolelle. Alasauma(t) tehdään joko aortan haarautumiskohtaan (niin sanottu suora proteesi), lantiovaltimoihin tai nivusvaltimoihin (niin sanottu y-proteesi eli housuproteesi). Itse pullistumaa ei poisteta, vaan se avataan pitkittäin. Paikalle ommeltu proteesi peitetään ompelemalla pullistumasäkki kiinni proteesin päälle. Stenttiproteesi on suonensisäinen leikkausmenetelmä, jossa proteesi viedään pullistuman sisälle nivustaipeista käsin. Toimenpide tehdään läpivalaisun aikana. Vatsaan ei tehdä lainkaan viiltoa, ainoastaan molempiin nivustaipeisiin. Stenttiproteesileikkaus rasittaa hyvin vähän potilasta, ja se voidaan tehdä jopa paikallispuudutuksessa. Se ei kuitenkaan sovellu kaikille potilaille. Joskus harvoin stenttiproteesin asennus ei onnistu. Tällöin leikkaus jätetään tekemättä tai se muutetaan perinteiseksi avoleikkaukseksi, jos potilaan yleiskunto on riittävän hyvä. Stenttiproteesileikkauksen huonona puolena on, että potilaat joutuvat käymään leikkauksen jälkeen säännöllisessä seurannassa. Ultraääni- tai tietokonetomografiakuvauksen avulla tarkistetaan, että pullistuma ei kasva. Samalla nähdään mahdollinen verenvuoto pullistumasäkkiin (endoleak). Mikäli pullistumasäkkiin vuotaa verta, vuotokohtaan voidaan asentaa lisästenttiproteesi tai 13

14 Y-proteesi eli housuproteesi valmiiksi paikoilleen ommeltuna Aortan aneurysman hoito suonensisäisellä stenttiproteesilla. 1. Stenttiproteesi viedään aorttaan nivusvaltimoiden kautta tiukasti asennuskatetrin sisälle pakattuna. Toimenpide tehdään röntgenläpivalaisussa. Näin pystytään varmistamaan stenttiproteesin asettaminen oikealle paikalle aortassa. Kun asennuskatetri on oikeassa paikassa, vapautetaan stenttiproteesi vetämällä asennuskatetri sen päältä 2. Stenttiproteesi laajenee paikoilleen aortan seinämää vasten.

15 pullistumaan vuotava suoni voidaan yrittää tukkia suonensisäisesti. Jos suonensisäiset korjausyritykset eivät onnistu, voidaan joutua tekemään avoleikkaus. Tällöin stenttiproteesi poistetaan ja korvataan normaalilla verisuoniproteesilla. Ensimmäisten stenttiproteesien ongelmana oli proteesimateriaalin rikkoutuminen. Nykyiset materiaalit ovat kuitenkin kestäviä ja proteesien vauriot harvinaisia. Ennuste Suunnitellun avoleikkauksen aiheuttama kuolleisuus on nykyään noin 3 4 prosenttia, stenttiproteesileikkauksessa hieman pienempi. Vatsa-aortan repeämä on suomalaismiesten 12. yleisin kuolinsyy ja siihen menehtyy tilastojen mukaan noin 530 suomalaista joka vuosi. Todennäköisesti aneurysman repeämä on kuitenkin tätä yleisempi kuolemansyy, koska etenkin vanhemmille ihmisille tehdään suhteellisen harvoin ruumiinavaus. Suunniteltu leikkaus on turvallisempi kuin päivystysleikkaus. Puolet niistä potilaista, joiden pullistuma puhkeaa, menehtyy ennen sairaalaan ehtimistä. Ilman leikkausta aneurysman repeämä johtaa aina kuolemaan. Kiireelliseen päivystysleikkaukseen kuolee lähes joka toinen potilas. Vatsa-aortan pullistuman repeämän aiheuttama kuolleisuus on noin prosenttia. Sukulaisten tutkiminen ja seulonta Potilaan kannalta on tärkeää, että aortan pullistuma todetaan ennen sen puhkeamista ja hoidetaan. Suunnitelluissa leikkauksissa kuolleisuus on melko pieni, kun taas repeämistilanteessa kuolleisuus on hyvin suuri. Varsinkin vatsa-aortan aneurysmaa sairastavien tupakoivilla sisaruksilla on suurentunut riski sairastua aneurysmaan. Tämän vuoksi heidät on syytä tutkia ultraäänitutkimuksella. Joissakin maissa kutsutaan kaikki 65-vuotiaat miehet kertaalleen vatsa-aortan ultraäänitutkimukseen. Myös Suomessa harkitaan tällaisen seulonnan aloittamista. 15

16 Tyyppi A. Tyyppi B. Aortan dissekoitumat Stanfordin luokittelun mukaan. Tyypin A dissekoituma sijaitsee nousevassa aortassa ja mahdollisesti myös laskevassa aortassa. Tyypin B dissekoituma sijaitsee ainoastaan laskevassa aortassa. (Heikkilä M, Kupari M, Airaksinen J ym., toim Kustannus Oy Duodecim). 16

17 Aortan sisäkalvon repeämä Aortan sisäkalvon repeämä eli dissekoituma tarkoittaa verisuonen sisäkerroksen repeämää, jossa veri pääsee seinämän keskikerrokseen ja muodostaa seinämäkerrosten väliin vaihtelevan mittaisen väärän käytävän. Tämä väärä käytävä voi joko hyytyä tai jäädä pysyväksi, jolloin siinä virtaa jatkuvasti verta. Syntynyt käytävä voi jäädä pysyväksi vain, jos veri löytää sitä kautta tiensä takaisin oikeaan käytävään. Aortan sisäkalvon repeämät luokitellaan repeämän kohdan ja laajuuden mukaan. Tavallisimmin repeämät luokitellaan A- ja B-tyyppiin. A-tyypissä on nousevan aortan repeämä, joka jatkuu vaihtelevasti aortan kaareen ja laskevan aortan puolelle. B-tyypin dissekaatio on puolestaan laskevan aortan repeämä, joka voi jatkua takaperoisesti aortan kaaren alueelle mutta ei koskaan nousevaan aorttaan asti. Aortan dissekoituma vaurioittaa suonen rakennetta ja aiheuttaa riskin siitä, että aortta repeää ulospäin. Lisäksi pidemmälle edennyt dissekaatio saattaa vaurioittaa aorttaläppää tai estää verenkierron aortasta lähteviin sivuhaaroihin. Verenkierron estymisen takia sydämeen, aivoihin, selkäytimeen, sisäelimiin tai alaraajoihin voi tulla kohtalokkaita komplikaatioita. Riskitekijät Kohonnut verenpaine on aortan sisäkalvon repeämän tärkein riskitekijä. Jopa kolmella neljästä aortan dissekoitumaa sairastavasta potilaasta on hoitoa vaativa verenpainetauti. Muita tärkeitä riskitekijöitä ovat aortan tulehdukset ja synnynnäiset sidekudossairaudet, kuten Marfanin ja Loeys Dietzin oireyhtymä. Dissekoituman riski kasvaa, kun aortan läpimitta suurenee. Joskus sisäkalvo voi repeytyä myös silloin, jos aortan läpimitta on alle neljä senttimetriä. Dissekoituma voi joskus syntyä myös suonen sisäisessä tai avokirurgisessa leikkauksessa. Oireet ja löydökset Dissekoituman tyypillisenä ensioireena on äkillisesti alkava raju rintakipu, joka voi muuttua repeämän edetessä selkä-vatsakivuksi. Lisäksi dissekoituma voi aiheuttaa verenkierron epävakautta tai jopa verenkierron romahtamisen. Jos verenkierto aortan sivuhaaroihin estyy, potilaalle voi tulla monenlaisia oireita eri elimiin. 17

18 Dissekoitumapotilaat ovat lähes aina sairaan näköisiä ja kivuliaita. Repeämän tyypin mukaan verenpaine voi olla joko matala tai korkea. Tyypillisesti raajoista saattaa puuttua pulssi, minkä lisäksi sydämestä voi kuulua aortan vuotoon sopiva sivuääni. Tavallisessa thoraxröntgenkuvassa voi näkyä epäsuoria viitteitä dissekoitumasta. Tutkimukset Aortan sisäkalvon repeämä todetaan radiologisilla kuvantamistutkimuksilla. Jos potilaan verenkierto on vakaa, hänelle tehdään joko tietokonetomografia- tai magneettikuvaus. Joskus potilaan yleistila on niin kriittinen, ettei röntgentutkimusta voi jäädä odottamaan. Tällöin potilas viedään suoraan leikkaussaliin, jossa dissekoituma varmistetaan ruokatorven kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella. Hoito 18 A-tyypin dissekoituma hoidetaan aina päivystysleikkauksena. Ilman ripeää hoitoa potilaiden kuolleisuus on korkea: 50 prosenttia potilaista kuolee 48 tunnin kuluessa, 84 prosenttia kuukaudessa ja 90 prosenttia kolmessa kuukaudessa. Leikkauksessa korjataan nouseva aortta ja tarvittaessa myös aortan kaari, mikäli sisäkalvon repeämä jatkuu kaaren alueelle. Lisäksi korjataan aortan tyvi, jos se on laajentunut tai aorttaläppä on vaurioitunut. Usein tehdään samalla sepelvaltimoiden ohitusleikkaus, jos sepelvaltimoiden verenkierto on häiriintynyt. Leikkaushoidon jälkeen kuolleisuus A-tyypin dissekoitumaan on prosenttia. B-tyypin dissekoituman ensisijaisena hoitona on lääkehoito, jos potilaalla ei ole suurta välittömän repeämän vaaraa eikä viitettä muista komplikaatioista. Näiden potilaiden ongelmana on usein vaikeahoitoinen korkea verenpaine. Potilaiden ensihoito annetaan valvontaosastolla, jossa verenpainetta seurataan jatkuvasti. Verenpainetta hoidetaan suonensisäisesti annettavalla beetasalpaaja- ja nitroprussidilääkityksellä. B-tyypin dissekoituman aiheuttama kuolleisuus on 30 vuorokauden kuluessa noin prosenttia. Joskus B-tyypin dissekoituma voi johtaa suoliston, munuaisten tai alaraajojen verenkierron ongelmiin. Tällainen tilanne vaatii yleensä päivystyksenä tehtävää leikkausta. Jos dissekoituma on tuore, irronnutta seinämäkerrosta yritetään painaa stenttiproteesilla takaisin paikalleen. Vaihtoehtona on myös avoin

19 leikkaus, jossa poistetaan osa aorttaan muodostunutta oikean ja väärän käytävän välistä seinämää, jolloin käytävien välinen paine-ero tasoittuu. Tyypillisesti leikkaus tehdään munuaisvaltimotason alapuolella olevaan vatsa-aorttaan. Sama toimenpide voidaan tehdä myös suonensisäisesti. Joskus väliseinän poistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan joudutaan tekemään ohitus aortasta tai lonkkavaltimosta suoraan suolisto- tai munuaisvaltimoon. Laskevan aortan dissekoitumaan liittyy aortan myöhäisen laajenemisen riski. Sen takia joka kolmas potilas tarvitsee toimenpidehoitoa viiden vuoden kuluessa. Aortan laajenemisriskin takia aorttaa seurataan ja kuvataan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Dissekoitumaan liittyy aortan laajenemisen riski. 19

20 Aortan vammat Rinta-aortan repeämä on liikenneonnettomuuksien toiseksi tavallisin kuolinsyy heti pään vammojen jälkeen. Usein aortan repeämä syntyy korkeaenergisessä vammassa, ja potilaalla on lukuisia muitakin vammoja. Repeämä sijaitsee tyypillisesti lähes aina laskevan aortan alkuosassa. Välitön kuolleisuus rinta-aortan repeämään on yli 85 prosenttia. Asianmukainen hoito kuitenkin auttaa asiaa: sairaalaan ehtineen potilaan mahdollisuus selvitä hengissä on yli 70 prosenttia, jos häntä hoidetaan asianmukaisesti. Sairaalahoitoon selviytyneiden potilaiden aortan uloin kerros on tyypillisesti ehjä, jolloin se estää vapaan verenvuodon. Rinta-aortan vamman saaneen potilaan muut verenvuotoa aiheuttavat vammat pyritään tyrehdyttämään, minkä jälkeen aortan vamma korjataan mahdollisimman pian. Joskus vamman korjaaminen on mahdollista vasta useiden päivien jälkeen. Nykyisin ensisijaisena hoitona on usein stenttigraftihoito. Tarvittaessa vamma voidaan korjata myös proteesilla. 20

21 Aortan tukkiva valtimotauti Aortan tukkiva valtimotauti on lähes aina vatsa-aortassa. Rinta-aortassa se on harvinainen. Tyypillisesti ahtaumat tulevat suonen haarautumiskohtiin eli aortan alaosassa kohtaan, jossa aortta haarautuu alaraajoihin ja lantion pohjaan meneviin suoniin. Joskus aorttaan voi tulla kalkkeutumaa myös munuaisvaltimoiden ja suolistovaltimoiden kohdalle. Tällöin näiden sivuhaarojen verenkierto huononee. Valtimonkovettumatauti tukkii myös aortan. Vatsa-aortan ja lantion valtimoiden kalkkeutuminen johtuu yleensä ateroskleroosista eli valtimonkovettumataudista. Tällöin alaraajojen valtimoissa esiintyy myös usein ahtaumia. Yleensä valtimonkovettumatauti ilmenee samaan aikaan myös sepelvaltimoissa ja aivoverenkierrossa. Joskus aortan ahtauma voi johtua myös suonen tulehduksenomaisesta tilanteesta, jota kutsutaan aortiitiksi. Tällöin ahtaumia voi esiintyä jopa suhteellisen nuorillakin. Aortan tulehduksenomaiset ahtaumat ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Valtimonkovettumataudin tärkeinpiä riskitekijöitä ovat veren korkea kolesterolipitoisuus, tupakointi, korkea verenpaine, ja perintötekijät. Diabetekseen liittyy tyypillisesti alaraajojen kärkiosissa olevia valtimoiden ahtaumia. Oireet Aluksi tukkiva valtimotauti on oireeton, mutta ahtaumien lisääntyessä potilaalle tulee niin sanottu klaudikaatio- eli katkokävelyoireisto. Tällöin kävellessä tulee kova kipu pakaroihin, reisiin tai pohkeisiin, minkä takia potilas joutuu pysähtymään. Hetken levon jälkeen kipu helpottuu ja potilas voi jälleen kävellä, kunnes kipu taas uusiutuu. Jalkojen ääreisosien leposärky varsinkin öisin ja haavaumat ovat usein alaraajojen kriittisen verenkiertohäiriön merkkejä. Hoito Katkokävelyoireisto on yleensä vaaraton. Sen ensisijainen ja tehokkain yksittäinen hoitokeino on lopettaa tupakointi. Tupakoinnin lopettaminen hidastaa taudin etenemistä ja vähentää tehokkaasti katkokävelyn oireita. Myös muita valtimonkovettumataudin riskitekijöitä on tärkeä hoitaa. Lääkehoitona käytetään sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon käytettäviä lääkkeitä. 21

22 Säännölliset kävelylenkit viivästyttävät katkokävelyn oireita. 22 Säännöllinen käveleminen vähentää katkokävelyn oireita. Tällöin on mahdollista kävellä pidempään ennen kuin kipu alkaa. Katkokävelyn oireista kärsivien olisi hyvä kävellä minuutin lenkki kolme kertaa viikossa. Jos kävellessä tuntuu selvää kipua, kävelijän kannattaa pysähtyä ja antaa kivun hellittää. Sen jälkeen kävelyä voi jatkaa. Kipua ei tarvitse välttää, vaan se kuuluu tuloksia tuovaan kävelyharjoitteluun. Kävelyn myönteiset vaikutukset näkyvät suunnilleen puolessa vuodessa. Yksilöllisiä ohjeita ja neuvoja saa esimerkiksi omasta terveyskeskuksesta. Kajoavaa hoitoa harkitaan, jos katkokävelyn oireet haittaavat huomattavasti työntekoa tai normaalia elämää, eikä elintapa- ja lääkehoidoista ole apua. Vain joka neljännen potilaan katkokävelyoire pahenee ja siitä kehittyy kriittinen alaraajaiskemia, jolloin alaraajan verenkierto on uhattuna. Tällöin kajoavaa hoitoa tarvitaan. Kriittinen alaraajaiskemia on useimmiten merkki laajalle levinneestä, tukkivasta valtimosairaudesta. Tällöin potilaan elinajan ennuste on yleensä huono. Ensisijaisena kajoavana hoitona on ahtaumakohdan pallolaajennus. Yleensä lisäksi laitetaan metalliverkko eli stentti, joka tukee valtimon seinämää. Tyypillisesti ahtaumat tai tukokset sijaitsevat valtimoissa paikoitellen. Tällöin suoni on kalkkeutunut jostakin kohtaa ja alempana on taas normaalimpaa valtimoa. Tämä helpottaa hoitoja. Avoleikkaus on tarpeen, jos oireet ovat hankalia eikä suonensisäinen hoito onnistu. Avoleikkauksessa ahtautunut, munuaisvaltimoiden alapuolella oleva vatsa-aortta ja lantion valtimot korvataan proteesilla. Ohitus on myös mahdollista tehdä proteesilla hartiavaltimosta suoraan molempiin nivusvaltimoihin, jos potilaan yleiskunto ei kestä isoa leikkausta. Näin alaraajat saavat verta käteen menevästä valtimosta. Leikkausviillot tehdään toiseen hartiaan sekä molempiin nivustaipeisiin, minkä jälkeen proteesi tunneloidaan kulkemaan ihonalaisessa kudoksessa. Tällainen leikkaus on huomattavasti pienempi kuin vatsa-aortan korjaaminen verisuoniproteesilla. Hartiavaltimosta suoraan nivusvaltimoihin tehdyssä ohituksessa proteesi pysyy kuitenkin huonommin auki kuin normaalissa y-proteesissa. Joskus aortan ja lantiosuonten ahtauma voidaan korjata sisäkalvon poistoleikkauksella. Tässä niin sanotussa endarterektomiassa valtimo avataan pitkittäin, suonensisäiset kalkkeutumat poistetaan ja valtimon avauskohta ommellaan kiinni. Aikaisemmin sisäkalvon poistoleikkauksia tehtiin huomattavasti nykyistä enemmän.

23 Lääkehoito Aortan sairauden hoitoon kuuluu yleensä pysyvä lääkehoito. Lääkehoidolla pyritään ehkäisemään aortan sairauden etenemistä ja parantamaan ennustetta. Aorttapotilailla on usein beetasalpaajalääkitys ja muita verenpainetta alentavia lääkkeitä. Kolesterolia alentava ja veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys valitaan potilaan sairauden, leikkauksen ja lääkkeiden mahdollisten vasta-aiheiden perusteella. Lääkehoidon tukena on suositeltava käyttää annostelijaa eli dosettia. Lääkeannostelijan avulla lääkkeen ottaminen on helpompi muistaa. Aortan sairauksien hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Lääkeryhmä Vaikutus Huomioitavaa Yleisimmät sivuvaikutukset Asetyylisalisyylihappo (ASA) Estää verihiutaleiden takertumista toisiinsa ja ehkäisee verihyytymien syntymistä Jatkuva lääkitys Vatsan ärtyminen ja verenvuodot Klopidogreeli Estää verihiutaleiden takertumista toisiinsa ja ehkäisee verihyytymien syntymistä Käyttöaika yleensä 1 3 kuukautta aortan pallolaajennuksen ja metalliverkon eli stentin asentamisen jälkeen. Käytetään, jos potilas on allerginen ASA:lle Paikalliset verenvuodot ja mustelmat 23

24 Lääkeryhmä Vaikutus Huomioitavaa Yleisimmät sivuvaikutukset Varfariini Estää veren hyytymistä. Käytetään yleensä, jos potilaalla on sydämen tekoläppä tai eteisvärinää Lääkitys vaatii jatkuvaa laboratorioseurantaa ja tarkkaa annostelua. Muu lääkitys, luontaistuotteet ja alkoholi voivat vaikuttaa lääkityksen tehoon Verenvuodot ja mustelmat. Maha-suolikanavan vuodot näkyvät mustina ulosteina Beetasalpaaja Alentaa sykettä ja verenpainetta, mikä vähentää sydämen kuormitusta ja aortan seinämään kohdistuvaa painetta. Ehkäisee rytmihäiriöitä Heikentää sykkeen nousua rasituksessa, minkä vuoksi liikunta voi tuntua raskaalta Huimaus, väsymys, raajojen paleleminen ja unihäiriöt 24 ACE:n estäjä Laajentaa valtimoita ja vaikuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoon, mikä laskee verenpainetta ja keventää sydämen työmäärää. Tehostaa nesteenpoistolääkkeiden vaikutusta Sopii hyvin aktiiviselle liikkujalle Yskä

25 Lääkeryhmä Vaikutus Huomioitavaa Yleisimmät sivuvaikutukset AT-salpaaja Kuten ACE:n estäjillä AT-salpaajaa käytetään, jos potilas ei siedä ACE:n estäjää Huimaus Kalsiuminestäjä Hidastaa sykettä ja alentaa verenpainetta, joten sydämen kuormitus vähenee Käytetään, jos potilas ei siedä beetasalpaajia tai yhdessä muiden verenpainetta alentavien lääkkeiden kanssa Nilkkojen turvotus, päänsärky, huimaus, ihon punoitus ja kuumotus sekä joillakin lääkkeillä ummetus Statiini Estää kolesterolin syntymistä maksassa, jolloin LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuudet pienenevät Osalla statiineista varottava yhteisvaikutuksia mm. eräiden antibioottien ja sienilääkkeiden sekä greippimehun kanssa Lihaskivut, harvinaisena lihastulehdus 25

26 Marevan-hoito Joillekin potilaille joudutaan tekemään sydämen läppäleikkaus. Heille aloitetaan leikkauksen jälkeen veren hyytymistä estävä lääkitys eli antikoagulaatiohoito. Hoito toteutetaan Marevan -lääkkeellä, jonka vaikuttava aine on varfariini. Marevan-hoidon tavoitteena on ehkäistä verihyytymien kehittymistä läppään sekä estää jo syntyneen hyytymän kasvua ja lähtemistä liikkeelle. Pahimmassa tapauksessa verihyytymä voi jumittaa mekaanisen tekoläpän. Marevan-hoidon tehoa seurataan säännöllisesti verikokeilla mitattavan INRarvon avulla. Lääkeannoksen suuruus määräytyy INR-arvon perusteella. Jos arvo on tavoitetason alapuolella, Marevan-hoidon teho on riittämätön ja verihyytymän kehittymisen vaara tavallista suurempi. Jos INR-arvo on puolestaan liian suuri, verenvuodon vaara on lisääntynyt. Tekoläpän materiaalista riippuen Marevan-hoito on joko pysyvä tai tilapäinen. Pysyvä hoito tarvitaan, jos tekoläpän rakenteissa on hiilikuitua tai metalliseosta. Biologisille tekoläpille riittää yleensä 3 6 kuukauden mittainen Marevan-hoito. Tämän jälkeen aloitetaan pysyvä ASA-lääkitys, joka estää verihyytymien syntymistä. Monet muut lääkkeet voimistavat tai heikentävät Marevan-hoidon tehoa. Tämän takia muita lääkkeitä tai luontaistuotteita ei saa käyttää omin päin, vaan niiden käytöstä pitää keskustella ensin lääkärin tai oman hoitajan kanssa. Marevan-hoidosta ja sen toteuttamisesta saa ohjeet sairaalasta. Hoidon toteuttamisesta saa lisätietoa myös Sydänliiton julkaisemasta Marevan-hoitooppaasta. On tärkeää, että Marevan-hoidosta mainitsee aina, kun menee hammaslääkäriin, lääkärin vastaanotolle, leikkaukseen tai muuhun toimenpiteeseen. Marevan-hoitoa ei saa keskeyttää ilman lääkärin lupaa. Lääkehoidon toteuttamiseen liittyvissä ongelmissa pitää ottaa yhteys lääkäriin tai hoitohenkilökuntaan. 26

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä ystävällisesti

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Sisällys. Sepelvaltimotauti 7 Ohitusleikkaus 9. Sydämen läppäviat 11 Läppäleikkaus 12

Sisällys. Sepelvaltimotauti 7 Ohitusleikkaus 9. Sydämen läppäviat 11 Läppäleikkaus 12 Lukijalle Suomessa tehdään joka vuosi noin 2500 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta ja noin 1 300 sydämen läppäleikkausta. Noin joka viidennessä ohitusleikkauksessa potilaalle tehdään samalla sydämen läpän

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi SISÄLL YS: 3 Supersankarimunuaisen supervoimat 4 Supersankarimunuainen 5 Vastustaja 1: YLIPAINO 6 Supersankarimunuainen

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt! TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund MITEN TUPAKOINTI VAIKUTTAA SELKÄSI HYVINVOINTIIN Tupakointi on yksi selkäsairauksien riskitekijöistä. Tutkimusten mukaan siihen on useita eri syitä. Tupakointi vähentää

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 OSALLISTUJAT Energiatesti 23.1.2014 1 osallistuja Energiatestiin osallistui 1 henkilö ryhmästä. Testin osanottajista miehiä oli 100 % ja naisia 0 %. Osallistujien keski-ikä

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen. TerveysInfo sydän ja verisuonitaudit Amanda ja Tomi Lyhytelokuva Amandasta, joka on menossa sydänleikkaukseen. Sairaalassa Amanda saa Tomi nimisen ystävän. Sydänlapset ja aikuiset ry elokuva https://www.youtube.com/watch?v=joq6r0wcwsy

Lisätiedot

Sydämesi hyvinvointi

Sydämesi hyvinvointi 1 Sydämesi hyvinvointi Sisällys Sydämesi hyvinvointi... 3 Kolesteroli... 4 Verenpaine... 6 Diabetes... 8 Ruokavalio... 10 Painonhallinta... 12 Liikunta... 14 Stressi... 16 Tupakointi... 18 Kun suunnittelet

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot