SAIRASLOMAA, KOULUKIELTO VAI JOTAIN MUUTA? KUN KOULUN KÄYMINEN EI ONNISTU. Anita Puustjärvi Lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri, KYS

Transkriptio

1 SAIRASLOMAA, KOULUKIELTO VAI JOTAIN MUUTA? KUN KOULUN KÄYMINEN EI ONNISTU Anita Puustjärvi Lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri, KYS

2 Perusopetuslaki ja oppivelvollisuus Perusopetuslaki 25 : Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia 26 : Oppivelvollisen on osallistuttava tämän lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot 18 : Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä

3 Koulu vaatii ja antaa koululaiselta odotetaan monenlaisia taitoja (esim. tunteiden ja käyttäytymisen säätely, keskittyminen, kyky ponnistella) koulunkäynnin onnistumista tukevat mm. huolenpito perustarpeista, riittävä tuki, hyvä motivaatio ja tunne kuulumisesta joukkoon koulunkäynnin onnistumisella on suuri merkitys nuoren kokonaiskehitykselle ja tulevaisuudelle voi vahvistaa tai heikentää identiteettiä/minäkuvaa/itsetuntoa käsitys itsestä oppijana ja oppilaana voi vaikuttaa voimakkaasti motivaatioon ja erilaisiin valintoihin (koulussa, vapaa-ajalla) koulunkäynnin epäonnistuessa seurauksena voi olla epäsosiaalinen käyttäytyminen/toiminta tai vetäytyminen/syrjäytyminen

4 Uusi ops, uudet haasteet? uusi OPS: ilmiöopetusta, palkkeja, tavoitteiden asettamista ja arvioimista mahdollistaa monenlaisia pedagogisia järjestelyjä oppilaalta vaaditaan (aiempaa enemmän?) itseohjautuvuutta vaihtuva päiväjärjestys ja opiskeluympäristö, omatoimisuutta korostavat opiskelumetodit ja ryhmätyöskentely voivat lisätä ongelmakäyttäytymistä oppilas tarvitsee ennakointia, ohjausta sekä toimintatapojen harjoittelua selviytyäkseen toiminnanohjauksen taitoja opetellaan lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuudenkin aikana aivojen valmius vs vaatimukset

5 Toiminnanohjauksen taitojen kehittyminen (alkuperäiskuva Tarja Seppälä 2017, muokattu) KYKY ITSENÄISEEN TOIMINTAAN Joko olet tehnyt läksyt? stressi vaikuttaa tuen tarpeeseen ja toimintakykyyn TOIMINTA AIKUISEN OLLESSA TAUSTALLA KÄYTETTÄVISSÄ lapsi hyödyntää aiemmin opittuja menetelmiä aikuinen ohjaa ja auttaa tarvittaessa Tee läksyt, olen keittiössä jos tarvitset apua TOIMINTA AIKUISEN OHJAUKSESSA/TUELLA aikuinen ohjaa ja kannustaa lasta toiminnassa lapsi opettelee taitoja ja tukimenetelmien käyttöä TOIMINTA AIKUISEN KANSSA YHDESSÄ aikuinen opettaa toimintamalleja ja tukimenetelmien (esim. kuvat, ääneen ajattelu jne) käyttöä lapsen kanssa yhdessä toimiessaan Voit aloittaa tästä tehtävästä Katsotaanpa, miten tämä tehdään PUOLESTA TEKEMINEN taidot riittämättömät tai eivät käytettävissä voi olla tarpeen huonon toimintakyvyn, iän tai arjen sujuvuuden vuoksi ei tue pitkään jatkuessaan taitojen kehittymistä

6 Koulu ja mielenterveys oppimisen ja koulunkäynnin vaikeudet usein vaikuttavat psyykkiseen oireiluun tai jopa aiheuttavat sitä esim. kiusaaminen psyykkiset häiriöt näkyvät usein koulussa oppimisessa koulunkäymisessä kyvyssä toimia ryhmässä ja noudattaa sääntöjä sosiaalisissa suhteissa

7 Koulukuntoisuus? termi, jota ei ole määritelty yhtenäisesti! koulukuntoisuuden voi olettaa olevan kykyä käydä koulussa ja koulua (noudattaa ohjeita ja sääntöjä) oppia oman kapasiteetin mukaisesti (tarvittavalla tuella) selviytyä sosiaalisista tilanteista huolehtia tavaroista ja läksyistä ikätasoisella tavalla onko sellainen lapsi koulukuntoinen, jolla on syvä kehitysvamma? syöpä/reuma/muu vakava sairaus? hoidon vuoksi vakava infektioriski? etenevä, kuolemaan johtava sairaus? psyykkinen sairaus (esim. ADHD/masennus/käytöshäiriö/psykoosi)?

8 Koulukuntoisuuden sijaan tulisi puhua koulunkäyntikyvystä ja koulunkäyntikyvyn ongelmista koulunkäyntikykyä ei voi arvioida diagnoosin, käyttäytymisen tai oireen perusteella olennaista on toimintakyky tarjolla olevassa kouluympäristössä lapsi voi olla sairautensa tai oireidensa perusteella koulunkäyntikykyinen, mutta ei selviydykään luokkatilanteessa (esim. ADHD) lapsen sairauden perusteella koulunkäyntikyky voi olla alentunut, ja silti lapsi voi selviytyä koulunkäynnistä ongelmitta (esim. anoreksia) lapsella ei ole koulunkäyntikykyyn vaikuttavaa sairautta, mutta koulunkäynti ei silti ole onnistu (reaktiivinen käytösoireilu) ongelmalliselle käyttäytymiselle voi olla monenlaisia syitä

9 Yksi oire, monta mahdollista syytä hankala olo (kipu, väsymys, nälkä, jano, liiat aistiärsykkeet, stressi) riittämättömät taidot tilanteesta selviytymiseen (uusi tilanne, toiminnan ohjauksen tai sosiaalisten taitojen ongelmat) sietämätön tunne (turvattomuus, hämmennys, häpeä, pelko, turhautuminen) sietämätön tilanne (ylivoimaiset vaatimukset, uhatuksi tai nolatuksi tuleminen) raivokohtaus tai muu käytösoire (opittu) selviytymistapa hankalasta tilanteesta pois pääsemiseksi (mallioppimisen tai aiempien kokemusten kautta) harkittu toimintatapa tavoitteen saavuttamiseksi (tavoite voi olla esim. ylivoimaisen tehtävän välttäminen) provokaatio, yllytys, ärsytys (toiset lapset, aikuinen) altistavat ominaisuudet ja kokemukset (traumat, impulsiivisuus) hyväksynnän hakeminen (muilta, ns pellen rooli)

10 Koulunkäyntikyky hyvä koulunkäyntikyky: säännöllinen koulunkäynti onnistuu, energiaa riittää muuhunkin ikätasoinen vastuunotto itsestä, aikatauluista, tehtävistä ja tavaroista kapasiteetin mukaiset opiskelutaidot ja oppiminen riittävät tunne- ja sosiaaliset taidot ja kyky säädellä omaa käytöstä riittävä motivaatio osittainen koulunkäyntikyky: tarvitaan koulun (ja muita) tukimuotoja fyysinen tai psyykkinen sairaus tai molemmat yhtä aikaa joitakin vaikeuksia toiminta- ja/tai oppimiskyvyssä, tunnesäätelytaidoissa, sosiaalisissa taidoissa, keskittymisessä riittämätön koulunkäyntikyky: tukitoimet eivät riitä tai auta tai niistä kieltäydytään ohimenevä tai pitkäaikaisempi toimintakyvyttömyys akuutti kriisitilanne, psyykkinen tai somaattinen sairaus käyttäytymisestä/oireista on vaaraa itselle tai toisille

11 Koulunkäynti ei ehkä onnistu, jos oppilas on sairas on stressaantunut on pelokas/ahdistunut ei jaksa/kykene en voi mennä sinne en pysty opiskelem aan pelottaa ei ole motivoitunut kieltäytyy työskentelemästä en halua mennä suututtaa kieltäytyy tulemasta kouluun käyttäytyy häiritsevästi en jaksa enää vastustan! käyttäytyy itsetuhoisesti käyttäytyy aggressiivisesti

12 Koulunkäynti ei onnistu hyvin silloinkaan, jos oppilaalla ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä häneltä vaaditaan mitä pitäisi tehdä mitä seuraavaksi tapahtuu vaatimustaso on liiallinen tuki ei ole riittävää (opiskeluvaikeudet tms) opiskeluryhmä on mahdoton ei ole tarjolla sopivaa opiskeluympäristöä oppilaalla ei ole koulupaikkaa

13 Koulunkäyntikyky voi heikentyä myös, jos oppilasta kiusataan oppilas joutuu laiminlyödyksi tai kaltoinkohdelluksi oppilaalla on vakava sairaus tai mielenterveyshäiriö perheessä on mielenterveysongelmia, väkivaltaa tai päihdeongelmia oppilaalla on päihdeongelma oppilas ajautuu epäsosiaaliseen porukkaan

14 Riittääkö koulun kunto? onko koulussa mahdollisuus vastata erilaisten lasten tarpeisiin pedagogisin ja ohjauksellisin keinoin? tuen asteet ja niiden soveltaminen merkitystä resursseilla asenteilla ja arvoilla omaksutulla perustehtävällä käytetyillä ja käytettävissä olevilla pedagogisilla menetelmillä muualta tulevalla tuella yhteistyöllä vanhempien ja muiden tahojen kanssa aikuisten omalla jaksamisella!

15 Miten koulu huolehtii tukemisen eri vaiheista? huomio kiinnitetään usein tähän promootio preventio tukitoimet ylläpito

16 Aikuisten rooli ja vastuu aikuisten toiminta vaikuttaa lasten toimintatapoihin malli oletukset ja itseään toteuttavat ennusteet reagointi aikuisen viesteihin (erityisesti ei-kielellisiin) lapsi ei yleensä kykene muuttamaan käytöstään, ellei aikuinen tee jotain toisin tai opeta lapselle toivottua toimintatapaa on mahdollista, että aikuinen tulee provosoineeksi lasta (vahingossa, ajattelemattomuuttaan, tahallisesti)

17 Vain turvallinen mieli voi oppia 29 : Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön jos olo on turvaton, aktivoituu stressijärjestelmä taistele, pakene, lamaannu selviytymisstrategiat aktivoituvat (esim uhmakkuus) turvallisuuden tunnetta vahvistavat ennustettavuus ja pysyvyys ennakointi (ennakkovalmistelu, ohjeistus, ohjaaminen, suunnitelmat riskitilanteisiin) strukturointi, päiväjärjestys jne selkeys (säännöt) ja johdonmukaisuus stressinhallinnan keinot aikuisten rauhallisuus ja turvallisuuden tunne hyvä turvasuunnitelma

18 PELKO voimakkaat käytösoireet ja erityisesti aggressiivinen käyttäytyminen herättävät pelkoa, myös aikuisissa inhimillinen ja tavallinen tunne, joka auttaa välttämään vaaroja vaikuttaa omaan käytökseen ja heijastuu vuorovaikutukseen voi peittyä toiseen tunteeseen (ärtymys, viha jne) on merkitystä, mihin pelko kohdistuu: ihminen: ihmisen välttely, varuillaan olo turvallisuuden lisääminen valvonnalla tai vallankäytöllä (vartijat jne) käytös: ennakointi, riskitilanteiden välttäminen/muokkaaminen toisenlaisiksi turvallisuuden lisääminen uusien toiminta- ja ratkaisumallien avulla positiivisen toiminnan huomaaminen pelottavasta käytöksestä huolimatta aktiivisen roolin ottaminen on helpompaa

19 ONKO TÄMÄ LAPSI KOULUKUNTOINEN?

20 Koulunkäyntikyky on monen tekijän summa ryhmän tilanne lapsen tilanne muut stressitekijät tukimuo dot ja hoito määritelmä, asenteet, odotukset koulunkäyntikyky arvion merkitys ja seuraukset

21 Yksilön terveydentila yleinen hyvinvointi fyysiset oireet psyykkiset oireet oppimisvaikeudet Yksilön toimintakyky toiminnanohjaus ajanhallinta tavaroista ja tehtävistä huolehtiminen sosiaaliset taidot tunteiden ja käyttäytymisen säätely aggression hallinta ongelmanratkaisutaidot Yksilön voimavarat persoonallisuus resilienssi elämänhallinta vahvuudet itsetuntemus hoito ja tukitoimet Opiskeluympäristö fyysiset tilat ja olosuhteet ryhmän koko ja dynamiikka muiden erityisoppilaiden määrä aikuisten määrä ja toiminta luokka- ja kouluyhteisö opettajien yhteisö ilmapiiri, odotukset, arvot Koulunkäyntikyky Motivaatioon vaikuttavat tekijät aiemmat kokemukset minäkuva omaksuttu rooli odotettavissa oleva subjektiivinen/objektiivinen hyöty Opetus resurssit tukitoimet ja vaikeuksien huomioiminen pedagogiset menetelmät ryhmän ohjaus opettajan asenne opettajan saama tuki Opiskelutaidot orientaatio käsitys itsestä oppijana opetetut ja omaksutut tekniikat ajankäyttö Yksilön elämäntilanne perheen ja ympäristön tuki koulunkäynnille huolenpito perustarpeista elämäntilanteen vakaus, muutokset stressaavat kokemukset kiusaaminen

22 Kuka päättää, onko oppilas koulunkäyntikykyinen? koulu/oppilaat lastenpsykiatria potilaat lastensuojelu/ asiakkaat ja mihin päätöstä tarvitaan?

23

24 Arviointiprosessi moniammatillinen, kolmitahoinen arviointiprosessi käynnistetään viipymättä oppilaan vointi koulun ja ryhmän tilanne muden tahojen järjestämä tuki tiivis yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa suositellaan ryhmän ulkopuolisen toimijan havainnointia (konsultoiva opettaja, koulupsykologi, kuraattori tms) pois poislähettämisen kulttuurista oppilaalla on aina oikeus saada perusopetusta!

25 Arvioinnin elementit alkuperäinen kirjassa Vaikeudesta voimaksi, Finnlectura 2016

26 Keskeiset periaatteet ensisijainen tavoite on vakauttaa ja rauhoittaa koulunkäyntitilanne ja varmistaa oppilaan oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta koulun tulee järjestää tarvittavat opetuksen osallistumiseen edellyttämät tukitoimet sovitaan käytännön toimenpiteistä ja työnjaosta eri toimijoiden kesken

27 Koulunkäyntikyvyn tukeminen ratkaisujen löytämistä voi auttaa sen miettiminen, mikä on keskeinen ongelma mitkä seikat vaikuttavat nykytilanteen ongelmiin mitä osioita koulunkäyntikyvystä on olemassa ja mitä puuttuu ulkopuolinen arvioija (esim. konsultoiva opettaja) voi olla hyödyksi on tärkeää arvioida, johtuvatko ongelmat oppilaan sairaudesta? (sairausloma?) luokan opiskelurauhan ongelmista? (ei sairauslomaa, jokin muu järjestely) muusta syystä? (tarvittava muu järjestely, esim kiusaamiseen puuttuminen, tukijärjestelyt, osastojakso, lastensuojelun tukitoimet) kaikista näistä?

28 Sairauslomasta sairausloman tarkoituksena on nopeuttaa sairauden paranemista ja potilaan toipumista sairausloma voi kuitenkin johtaa myös oireiden pahenemiseen, niiden merkityksen ylikorostumiseen, työ/koulukyvyttömyyden pitkittymiseen sekä elämäntilanteen heikentymiseen lääkärinlausunto on hoitavan lääkärin arvio potilaan työkyvystä lääketieteellisestä näkökulmasta, sairauden vaikutuksesta kykyyn selviytyä työstä Lääkärin todistamisvelvollisuus ei voi ulottua kaikkiin asioihin eikä lääkärin pidä kirjata lausuntoihin johtopäätöksiä, joiden tekemiseen hänellä ei ole todellisia edellytyksiä sairauslomaa on mahdollista kirjoittaa vain, jos se on työkyvyttömyyden tai sairauden hoidon kannalta tarpeen todistusta tarvitaan sairausvakuutusetuutta varten perusopetuslaki ei tunne oppilaan sairauslomaa

29 Koulukielto/erottaminen 36 Kurinpito a: Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön b: häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen (tilanteesta)

30 Miten ratkaistaan? lapsi saa raivokohtauksen koska on masentunut, keinoton ja impulsiivinen koska levottomassa ja vaativassa ryhmässä jää vaille tarvitsemaansa oppimisen ohjausta ja turhautuu koska on ollut jo pitkään koulukiusattu ja mitta on tullut täyteen koska on joutunut useita kertoja pahoinpidellyksi kotonaan ja jokin tilanteessa muistutti traumasta koska sillä tavoin pääsee moneksi päiväksi pois koulusta jotta voi auttaa, pitää ymmärtää miksi lapsi/nuori toimii kuten toimii

31 Ratkaisuvaihtoehtoja ei hoitoa terapia lääkehoito sairausloma osastojakso jatkaa koulussa erottaminen vapautus kotikoulu yhteistyö lastensuojelun tukitoimet pedagogiset järjestelyt kuraattorin tuki psykologin tuki

32 Mitä ratkaisusta seuraa? lapsi mitä ratkaisu tarkoittaa eri tahojen kannalta? opiskelu arvio > ratkaisu perhe mitä ratkaisu viestittää? erityisen tärkeää on ottaa huomioon yksilön ja ryhmän turvallisuus opettaja ryhmä kasvatuksellinen näkökulma riittävän avun järjestäminen

33 Huolella mietittäviä kenen tarpeita ratkaisu palvelee? mahdollisen poissaolon pituus ja opetuksen järjestäminen sen aikana missä lapsi on? mitä muutoksia koulussa tarvitaan, jotta koulunkäynti onnistuisi (nyt, sairausloman, erottamisen tai sairaalajakson jälkeen)? ympäristö toimintatavat ryhmän tilanne opettajan ohjaus ja tukeminen jos paluu nykyiseen ryhmään ei ole mahdollinen, miten koulupaikan järjestäminen etenee? millaisia tukitoimia ja/tai hoitoa lapsi tarvitsee? Entä perhe?

34 Yksilöiden hoito vai ryhmäinterventio? esimerkkejä kouluilla käytettävissä olevista keinoista: pedagogiset ratkaisut, KiVa-koulu, tunnetaitoryhmät, ART, Friends, Askeleittain, Lions Quest, Yhteispeli-hanke, ProKoulu, nepsy-keinot, PACE-asenne

35

36 Yhteistyö on välttämätöntä! mikään taho yksin ei voi ratkaista monimutkaista tilannetta jokaisen on syytä kantaa oma vastuunsa ja tuoda oma erityinen osaamisensa ratkaisun löytämiseksi yhteistyö onnistuu, kun eri tahoilla on yhteinen päämäärä lapsen/nuoren auttaminen onnistunut yhteistyö on palkitsevaa KIITOS!