PSYYKKISESTI OIREILEVA OPPILAS - TUNNISTAMINEN JA TUKI Oulu Mira Talala (KM/kasvatuspsykologi, Kognitiivinen psykoterapeutti)

Transkriptio

1 PSYYKKISESTI OIREILEVA OPPILAS - TUNNISTAMINEN JA TUKI Oulu Mira Talala (KM/kasvatuspsykologi, Kognitiivinen psykoterapeutti)

2 TÄMÄN PÄIVÄN SISÄLLÖISTÄ Psyyke ja psyykkinen oireilu Masennus Ahdistuneisuushäiriöt (pelot, sosiaalinen ahdistuneisuus, paniikkioireilu, pakko-oireisuus) Itsetuhoisuus Keskusteluita kysymyksiä ensi kertaan? Harjoituksia

3 PSYYKKISTEN HÄIRIÖIDEN ETIOLOGIA - SKEEMAPSYKOTERAPEUTTINEN MALLI TYYDYTTYMÄTTÖMÄT YDINTARPEET + TEMPERAMENTTI HAITALLISET SKEEMAT (USKOMUKSET/ TAPA HAHMOTTAA MAAILMAA) HAITALLISET SELVIYTYMISMOODIT (KÄYTÖSMALLIT) OIREET, HÄIRIÖT, PSYYKKISET ONGELMAT

4 LAPSEN YDINTARPEET (Young, Klosko, Weishaar 2008) Turvallinen kiintymys (turvallisuus, pysyvyys, ennustettavuus, hyväksyntä, yhteyden kokemus hoivaajaan, fyysinen huolenpito) Itsenäisyys (kokemus omasta erillisyydestä ja omasta pätevyydestä Vapaus ilmaista tunteita ja tarpeita Spontaanisuus ja leikkiminen (itseilmaisu ja kyky iloita elämästä) Realistiset rajat (iänmukainen itsekontrolli)

5 TEMPERAMENTTI (Keltinkangas-Järvinen 2006) Lapsi ei voi muuttaa temperamenttiaan! Temperamenttitekijät: Lähestyminen ja vetäytyminen (uteliaisuus vs. arkuus) Sensitiivisyys (aistiherkkyys, emot. & sos, herkkyys) Aktiivisuus (energisyys) Sopeutuvuus Sinnikkyys Häirittävyys (keskittymiskyky) Rytmisyys (toimintojen säännöllisyys ja ennustettavuus) Intensiivisyys (tunteen kokeminen, ilmaisun voimakkuus, äänekkyys, dramaattisuus, kontrolli)

6 KESKUSTELUTEHTÄVÄ 1. Mieti temperamenttitekijät janaksi esim missä kohtaa itse olet? Oma puoliso / lapsi / joku oppilas 2. Keskustele vieruskaverin kanssa, miten temperamenttitekijät vaikuttavat arjessa oppimiseen, työntekemiseen, arjen kuormittavuuteen 3. Pohtikaa, miten tätä tietoa voisi hyödyntää haastavasti oireilevan oppilaan kohdalla?

7 LAPSEN JA NUOREN OIREILU Neurologista tai reaktiivista = ei koskaan lapsen valintaa, ilkeyttä, laiskuutta, pahuutta Uskomus / skeema (tunnelukko) tulkinta tilanteesta ja muista ihmisistä toiminta Oireilun taustalla perustarpeiden laiminlyönti tarpeeseen vastaaminen hoitona? Onko kyseessä häiriö vai tietyn temperamenttipiirteen korostuminen voisiko ympäristöä muuttaa, jos temperamenttia ei voi?

8 PSYYKKINEN OIREILU JA IKÄ

9 KOULUTERVEYSKYSELY

10 KESKUSTELUTUOKIO MITEN KOULULLASI HUOMIOIDAAN JA HYÖDYNNETÄÄN KOULUTERVEYSKYSELYÄ OPPILASHUOLLON SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA / RESURSSOINNISSA? MITEN VOISI HYÖDYNTÄÄ PAREMMIN? VAIHDA AJATUKSIA PIENESSÄ RYHMÄSSÄ!

11 MASENNUS

12 MASENNUS AIHEUTTAA MUUTOKSIA Tunnetasolla: Mielihyvä katoaa, itsetunto / itsearvostus laskee, alavireisyys, tunteettomuus / tuskaisuus Ajattelun tasolla: Muistin- ja keskittymisvaikeudet, vaikeus päättää, itsekritiikki Somaattisella tasolla: Väsymys / uupumus, unihäiriöt, muutokset ruokahalussa, kiputilat, hidastuminen / levottomuus Sosiaalisella tasolla: Vetäytyminen kontakteista ja aiemmin mielihyvää tuottaneista asioista

13 KOULUIKÄISEN MASENNUKSEN MERKKEJÄ Alakulo, ärtyneisyys Jähmeys, ilmeettömyys Kiinnostuksen puute Levottomuus Keskittymisen vaikeudet Alisuoriutuminen koulussa Haasteet sosiaalisissa suhteissa Psykosomaattinen oireilu Itsemurhauhkaukset ja -yritykset (yli 10v.)

14 NUORUUSIKÄISEN MASENNUKSEN MERKKEJÄ Muistuttaa oireilultaan aikuisten masennusta Aggressiivisuus, ärtyneisyys Psykosomaattinen oireilu Toivottomuus itsetuhoisuus Unihäiriöt Itsetunnon alhaisuus Käytöshäiriöt Asosiaalisuus, päihteet Pitkäaikainen masennus voi viivästyttää psykososiaalista murrosikää

15 MASENNUKSEN TAUSTALLA Geneettinen alttius Kehityspsykologiset ja kasvatukselliset altistavat tekijät Laukaiseva tekijä Persoonallisuus / temperamentti Perhetausta Heikot sosiaaliset suhteet Oppimisvaikeudet Muut altistavat tekijät

16 MASENTUNEEN AJATTELU Mielivaltainen päättely Valikoiva yleistäminen / huomion suuntaaminen negatiivisiin asioihin ja epäonnistumisiin Yliyleistäminen Suurentelu / vähättely Personalisaatio Dikotominen ajattelu

17 LASTEN JA NUORTEN MASENNUKSEN ERITYISPIIRTEITÄ Masennus on tyypillisesti osa jotakin muuta oiretta Perheen osuus korostuneempaa sekä oireilussa että hoidossa Masennuksen sairastaminen nuoruudessa nelinkertainen riski aikuisuudessa Hoidossa tärkeää konkretia ja käyttäytymisen muutokseen tähtäävät interventiot, rajattu kesto, taitojen lisääminen (tunnetaidot, sosiaaliset taidot)

18 MASENNUKSEN VOIMAKKUUS JA KOULUTYÖ Lievä: Yleensä kykenee opiskelemaan ja selviytymään arjesta, mutta kaikki vaatii ponnistelua Keskivaikea: Opiskelu alkaa olla vaikeaa, itsestä / arjesta huolehtiminen vähäistä ja pakotettua Vaikea: Ei enää koulukuntoinen, huolehdittava, lamaantunut

19 MASENNUS JA OPPIMINEN (Kalska, 2011) Ajattelutoiminnot hidastuvat Aiemmin opitun hakeminen muistista hidastuu Keskittymisvaikeudet Toiminnanohjauksen vaikeudet Uuden oppiminen työlästä / vaihtelevaa

20 MASENNUKSEN HUOMIOIMINEN KOULUSSA JA OPISKELUSSA Normaali kapasiteetti ei ole käytettävissä vaatimustasoa madallettava sekä laadussa että määrässä miten huomioidaan arvioinnissa? Arki on lapselle paras kuntoutus aktivointia, tekemistä, muuta ajateltavaa Kotiin jääminen vahvistaa uskomusta, ettei pysty mihinkään vaikutus itsetuntoon Tavoitteiden, suoritustapojen, opiskeluympäristön, koulupäivän pituuden eriyttäminen tai yksilöllistäminen ja esim. vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Vahvuuksien kartoittaminen ja korostaminen Mielihyvää tuottavien asioiden tekemiseen kannustaminen Sosiaalisten suhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen tukeminen

21 HARJOITUS: TOIVOPAKKI Kirjoita 1-5 asiaa, jotka tuovat elämään iloa ja nautintoa Kirjoita 1-5 tärkeintä syytä elää Jokaiseen listan kohtaan 1-3 esinettä, jotka muistuttavat tästä PIIRRÄ Oppilaiden kanssa voi myös kerätä konkreettisia esineitä, leikata lehdistä kuvia, käyttää postikortteja jne.

22 KESKUSTELUHETKI PIENESSÄ RYHMÄSSÄ Mikä on haastavinta masentuneiden oppilaiden kohdalla ja kohtaamisessa? Mitä onnistuneita ratkaisuja olette kouluillanne tehneet koulutyön tukemiseksi masentuneiden kohdalla? Miten hoitoonohjaaminen on tapahtunut ja sujunut? KYSYMYKSIÄ KOULUTTAJALLE? POST-IT LAPUILLE, käsitellään huhtikuun koulutuspäivässä!

23 AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT

24 AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖIDEN TAUSTALLA Geneettinen alttius Ilmiasu riippuu kasvuympäristöstä Huonot elämänkokemukset Sosiaalisesti opittua Alkavat usein lapsuudessa (määräkohtaiset pelot, eroahdistus) tai nuoruudessa (sosiaalisten tilanteiden pelko, pakko-oireinen häiriö, paniikkihäiriö)

25 PELOT, AHDISTUS JA JÄNNITYS Pelko on ärsykespesifi vaara - reaktio Ahdistus on ennakoituun uhkaan liittyvä valmiustila, jossa on mukana tulkintaa ja merkityksiä Kun pelko on ylimitoitettua ja yksilö jatkuvasti valmiustilassa, puhutaan pelkoja ahdistuneisuushäiriöistä Jännitys on normaalia, mutta voi kehittyä peloksi tai ahdistuneisuudeksi

26 PELON JA JÄNNITYKSEN KOHTAAMINEN Pelkomittari Pelon kesyttäminen Rohkeuskoulu Pelottavan kohteen muokkaaminen mielikuvissa Altistusharjoitukset

27 HARJOITUS: VOIMAELÄIN Istu mukavasti ja sulje silmäsi. Hengitä rauhallisesti. Kuvittele itsesi johonkin mieluisaan paikkaan, paikkaan, jossa halutessasi voit kerätä voimia ja rohkeutta itsellesi. Sinulla on siellä mukava olla ja mieleesi nousee kuva sinulle sopivasta voimakkaasta eläimestä tai hahmosta. Se voi olla eläin, jonka ajattelet olevan voimakas ja rohkea, tai se voi olla jokin hahmo, jolla on tällaiset ominaisuudet. Se voi olla vaikkapa jokin sarjakuvahahmo tai mielikuvitusolento. Kuvittele, että saat sellaisia voimia, joita tällä kuvittelemallasi hahmolla tai eläimellä on. Saat rohkeutta, kun pelottaa tai on kiperä tilanne. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Sisään ja ulos. Joka kerta kun hengität sisään, saat rohkeutta ja voimaa. Joka kerta kun hengität ulos, voimasi ja rohkeutesi lisääntyvät.tunnet olosi vahvaksi. Nyt voit avata silmäsi.

28 AJATUSVIRHEET AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖISELLÄ Tarkkaavuus suuntautuu itseen ja/tai omiin fyysisiin reaktioihin mind reading Pyrkimys kontrolloida ahdistusta huolehtimalla (tuleva) ja ruminoimalla (menneisyys) Keinona selviytyä usein välttely tai turvakäyttäytyminen (rituaalit jne) vahvistavat ja ylläpitävät oireilua Valikoiva muistaminen (negatiiviset asiat)

29 AHDISTUNEEN KÄYTTÄYTYMINEN KOULUSSA Sosiaalinen ahdistuneisuus: Poissaolot esitelmäpäivinä / tietyillä tunneilla, ei juuri koskaan viittaa, ei aina vastaa edes kysyttäessä, vetäytyy isoissa (oudoissa) ryhmissä, istuu mielellään takana / reunoilla, leikkii näkymätöntä Paniikkihäiriö: Ei käy ruokalassa, välttelee tilanteita, joissa on paljon ihmisiä, istuu mielellään oven läheisyydessä luokassa, poistuu kesken tunnin vessaan tms. Koulupelko: ei tule ollenkaan kouluun Pakko-oireinen: tuottamisen vaikeus tehtävissä, järjestelyrituaalit, kaavamainen toimiminen PTSD: odottamattomat tunneryöpyt, pakoreaktiot

30 SOSIAALISTEN TILANTEIDEN PELKO Pelkää toisten negatiivista huomiota, kritiikkiä, huomautuksia, tuomitsemista ja/tai ahdistusoireiden näkymistä muille Rajoittunut muoto: esim. vain esitelmät luokan edessä tai ääneen lukeminen Yleistynyt muoto: esim. uudet ryhmät, julkiset tilat, tuntemattomille puhuminen Tyypillisesti korostuu tilanteissa, joissa on paljon ihmisiä (esim. ruokala, juhlat) Saattaa aiheuttaa paniikkikohtauksia / voimakkaita ahdistukohtauksia Ei pidä sekoittaa ujouteen Johtaa usein eristäytymiseen ikätovereista / yksinäisyyteen vaara masennukseen

31 PANIIKKIHÄIRIÖ Pelko välittömästä fyysisestä tai psyykkisestä katastrofista (sydänkohtaus, oksennukseen tukehtuminen, kuoleminen, hulluksi tuleminen, kontrollinen menettäminen) Äkillisiä, aluksi odottamattomia voimakkaan ahdistuksen kohtauksia Somaattiset oireet: Sydämen tykytys, vapina, pahoinvointi, hengenahdistus Kognitiiviset oireet: Pelko hulluksi tulemisesta, kuolemasta tai oksentamisesta Pelko paniikkikohtauksen uusiutumisesta voi johtaa paniikkihäiriöön

32 PAKKO-OIREISUUDEN ILMENEMINEN LAPSILLA JA NUORILLA Normatiiviset pakko-oireet: 3-7v. Alle 1h päivässä Siirtymätilanteissa ahdistuneisuuden tilapäinen hallinta Reaktiiviset pakko-oireet: Erotilanteet Omaisen kuolema Pakko-oireet osana muita oireyhtymiä (Asperger, Tourette, syömishäiriöt, psykoosi) Vakiintuneet pakko-oireet = OCD

33 PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ (OCD) Aiheuttaa haittaa kehitystason mukaiselle toiminnalle ja elämiselle, voi olla invalidisoiva Pakkotoiminnot = rituaaleja, joilla pyritään estämään ahdistava/pelottava tapahtuma tai ajatus Pakkoajatukset = hämmentävät / pelottavat / ahdistavat ajatukset ja mielikuvat, jotka tunkeutuvat mieleen Pakkotoiminnot (eli turvakäyttäytyminen) helpottavat aluksi oloa pakkotoimintojen voimistuminen ahdistuneisuus pakkotoiminnoista lisää ahdistuneisuuden kokonaismäärää Sisältää lapsen maagista ajattelua Suuri geneettinen alttius Turvattomuus / trauma usein laukaisijana

34

35 HUOLEHTIMINEN JA STRESSAAMINEN - YLEISTYNEEN AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖN SIEMEN Uskomus, että huolehtimalla voi estää ikäviä asioita tai hoitaa menneitä epäonnistumisia Huolihetki Huolipussi Asioiden asettaminen mittasuhteisiin konkreettisesti Huolen korit

36 TURVAKÄYTTÄYTYMINEN PAHENTAA AHDISTUNEISUUTTA Vahvistaa toistuvasti kielteisiä uskomuksia omasta selviämisestä ja tilanteen ylivoimaisuudesta Korjaavaa kokemusta ei pääse syntymään, kun tilanteita vältellään Asteittainen altistaminen on paras keino muuttaa uskomuksia tunne muuttuu ja syntyy korjaava kokemus

37 MITEN AUTTAA AHDISTUNUTTA? Asteittainen altistaminen (ei liian vaativaa, mutta pientä epämiellyttävyyttä) Harjoitusta sosiaalisiin tilanteisiin (aluksi pienemmässä ryhmässä) Ahdistuksen määrän ja keston rajallisuuden hahmottaminen Rentoutumisen harjoittelu, helpot mindfulness-harjoitukset Itsetunnon vahvistaminen Yksilökohtainen oppilashuollon tuki hoitoon ohjaus

38 AHDISTUKSEN TUTKIMISTA Ahdistus ei ole tunne mikä tunne on taustalla? Pelko, suru, häpeä vai jokin muu? Missä tunne tuntuu? Miten se saa toimimaan? Mikä ajatus sen aiheuttaa? Onko ajatus totta? Onko se totta kaikkien ihmisten kohdalla? Miten lohduttaisit parasta ystävääsi tilanteessa? Sano se itsellesi? Miltä tuntuisi ajatella näin? Mikä pelottaa / jännittää eniten? Mikä siinä olisi pahinta? Mikä siinä?. Mitä pitäisi tapahtua, jotta tämä katastrofi tapahtuisi? Mitä ennen sitä? Ennen sitä? Jne? Kuinka todennäköisiä nämä ovat (yksi kerrallaan 0-100)?

39 MITEN AUTTAA AHDISTUSKOHTAUKSEN SAANUTTA Rauhallinen tila Jonkun ihmisen kanssa keskustelu (ajatuksille uusi kohde) Liikkuminen tai puuhailu Hetkeen kiinnittäminen (esim. esineiden laskeminen, mindfulness, kamman tunnustelu) Ajatusten keskittäminen (kertotaulut, laskeminen 100 alaspäin, luettelot)

40 AJATUKSEN RAUHOITTAMINEN Katsele ikkunasta ja havainnoi tarkasti, mitä näet Etsi ympäristöstäsi eri värejä Keskity kuuntelemaan kellon tikitystä / omaa hengitystä / ympäristön ääniä Tunnustele lattiaa tarkasti jalkapohjillasi Tunnustele, miltä tuntuu istua tuolilla; miten selkä osuu tuoliin, miten jalat painautuvat tuolia vasten, jne Tunnustele käsissäsi jotakin esinettä ja kuvaile mielessäsi, miltä se tuntuu Koskettele sormilla kasvojasi ja hiuksiasi ja tunnustele, miltä se tuntuu Haistele esim. sitrushedelmää ja keskity tuoksuun Juo kylmää juomaa ja tunnustele, miltä se tuntuu suussa, kurkussa, mahassa Syö kirpeää purkkaa tms. ja keskity makuaistimukseen

41 MILLOIN HOITOON? Välttämis- ja turvakäyttäytyminen on vaikeaa ja rajoittaa elämää Realiteettitaju on häiriintynyt Oireisto vie paljon aikaa Subjektiivinen kärsimys on suurta Komorbiditeetti

42 HARJOITUS: TURVAPAIKKA Ei todellinen paikka Väripaletti 1-4 väriä anna mielikuvan muodostua Äänet, tuoksut, esineet, ihmiset tai eläimet vain turvallisia asioita Reitti tämän hetken ja turvapaikan välille, muutama toisto Paluu tähän hetkeen

43 KESKUSTELUHETKI PIENESSÄ RYHMÄSSÄ Kuinka hyvin ahdistuneisuushäiriöt havaitaan ja huomioidaan koulussasi opetuksessa ja muussa toiminnassa? Hyviä käytänteitä jaettavaksi muille? Miten toimintatavat yksittäisen oppilaan kohdalla kirjataan / varmistetaan jatkuvuus ja pysyvyys? KYSYTTÄVÄÄ KOULUTTAJALLE? POST-IT LAPUILLE, käsitellään huhtikuussa!

44 LASTEN JA NUORTEN ITSETUHOISUUS

45 ITSETUHOISUUS 10-15% nuorilla toistuvia itsemurha-ajatuksia 3-5% itsemurhayrityksiä Tytöillä kaksi kertaa yleisempää kuin pojilla Poikien kuolleisuus itsemurhiin nelinkertainen Itsemurhariski alle 10-vuotiailla on hyvin vähäinen, kasvaa 24-vuotiaaksi saakka 90% itsemurhan tehneistä nuorista on kärsinyt mielenterveyden ongelmista ja 30-50% on ollut psykiatrisessa hoitokontaktissa aiemmin (lapsiasiainvaltuutetun raportti 2015)

46 ..jatkuu Toistuva kuoleman toivominen ja itsensä vahingoittaminen ei kuulu normaaliin murrosikään Itsetuhoisuus liittyy aina johonkin psyykkiseen pulmaan (masennus, ahdistuneisuus, jne) Itsemurha-ajatuksista voi ja pitää kysyä suoraan Nuori kertoo ajatuksistaan ja suunnitelmistaan todennäköisemmin ikätovereilleen kuin aikuisille

47 ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN Kuvitelmat ja ajatukset kuolemasta Itsemurhasuunnitelmat, jäähyväiskirjeet Hyvinvointia, turvallisuutta ja henkeä vaarantavat toiminnot Voi olla onnettomuuksiksi naamioitua Lastenpsykiatrisessa hoidossa olevilla lapsilla noin 15% itsetuhoista käyttäytymistä Viiltely, raapiminen, itsensä lyöminen, polttojäljet

48 ITSETUHOISUUDEN TAUSTALLA Epätoivo ja toivottomuus Kasautuva stressi, toistuvat muutokset Yhteys muihin mielenterveydenhäiriöihin (masennus, skitsofrenia, psykoosi, kaksisuuntainen mielialahäiriö, riippuvuushäiriö) Perheen kaoottisuus / kriisiytyvyys Vanhemman vakava masennus Väkivalta / traumatausta

49 ITSEMURHAN MOTIIVEJA Koulupaineet ja stressi, perheen muutokset, menetykset, sosiaaliset paineet Toivottomuus, kaikki on mennyttä, jatkuvat pettymykset, häpeä Eristyneisyys (yhteisöstä, seksuaalivähemmistöt, traumauhrit), yksinäisyys Uhrautuminen perheen, aatteen tms. puolesta tai ajatus suojella muita omalta pahuudelta

50 ITSEMURHAN VAROITUSMERKKEJÄ Nuori tuo esiin kokemuksen umpikujassa olemisesta ja toivottomuudesta Puheet, että on taakkana muille Luovuttaminen, piittaamattomuus Riskikäyttäytyminen arjessa Itsetuhoiset puheet, kirjoitukset, teot, piirustukset Ei mielihyvän ilmauksia Mielialan äkillinen kohoaminen (pitkän) alavireisyysjakson jälkeen Vakavat unihäiriöt Voimakas ahdistus Eristäytyminen läheisistä Itseä halveksivat puheet / itseä vihaavat, raivoavat puheet Koulusuoriutumisen yllättävä lasku

51 RISKITEKIJÖITÄ Mielialahäiriö tai muu mielenterveyden häiriö Persoonallisuushäiriö Tappavan menetelmän saatavuus Perhehistoriassa itsemurha Perheessä vakavaa masennusta Perheen riitaisuus Seksuaalinen hyväksikäyttö Perheväkivalta

52 ..JATKUU Menetys (ero, kuolema) Puutteelliset tukiverkot Osastohoidon päättyminen Huonot sosiaaliset suhteet Huono fyysinen terveys Aiemmat itsemurhayritykset Suvaitsematon ympäristö ja erilaisuuden kokemus Parisuhdetilanteen muuttuminen

53 SUOJAAVIA TEKIJÖITÄ Hyvät sosiaaliset suhteet Ammattiapu saatavilla ja kyky ottaa apua vastaan Selviytymiskeinot hyvin kehittyneet Hyvät ongelmanratkaisutaidot Kyky säädellä tunteita Hengellisyys tai muu elämän syvempi tarkoitus

54 MITEN EI PIDÄ SUHTAUTUA Pinnallinen tsemppaaminen Tunteiden välttäminen Kuolemanhalun puutteellinen arviointi Väärät päätelmät itsetuhoisuuden syistä Passiivisuus Neuvominen luennoimalla Sairaalahoito ilman tavoitteellista suunnitelmaa (eristäminen, aktiivisuuden väheneminen, arjen rutiinien puuttuminen)

55 MITEN TOIMIA? Luota intuitioon ja omaan tulkintaasi Kerro nuorelle huolestasi ja kuuntele nuoren kertomus Kysy mitä nuori tarkoittaa kuolemalla Kysy: Miten? Missä? Milloin? Älä näytä järkytystäsi Älä moralisoi Älä lupaa säilyttää saamaasi tietoa salaisuutena! Älä jätä nuorta yksin, jos arvelet, että riski on akuutti Ota yhteys nuoren huoltajiin (jos alaikäinen) Ohjaa / toimita avun piiriin (psykiatrinen hoito ja lastensuojelu) Kerro nuorelle, miten aiot toimia ja miksi

56 MITEN OTTAA PUHEEKSI? Minulla herää tästä huoli / ajatus Oletko ajatellut paljon kuolemaa? Tuntuuko sinusta niin pahalta, että haluaisit kuolla? Oletko ajatellut tehdä itsellesi jotakin? Tuntuuko sinusta, että voisit yrittää itsemurhaa? Oletko joskus yrittänyt itsemurhaa? Tunnetko ketään, joka on tehnyt itsemurhan? Mitä muita tapoja helpottaa hankalaa oloa / tilannetta olet miettinyt? Oletko kertonut jollekin ajatuksistasi? Oletko suunnitellut itsemurhan tekemistä? Onko sinulla päätettynä aika ja tekotapa? Lopuksi LUPAUS auttaa nuorta viemällä asiaa eteenpäin!

57 KÄYTÄNNÖN TOIMET Älä päästä nuorta lähtemään tilanteesta yksin Alaikäisen kohdalla puhelu kotiin / lastensuojeluun Huoltajan ohjeistaminen oman kunnan päivystys- ja palvelukäytänteistä (hyvä löytyä esim. kriisisuunnitelmasta tai opiskeluhuollon suunnitelmasta) TAI nuoren ohjaaminen välittömästi kouluterveydenhuoltoon/opiskeluhuoltoon, jossa voidaan arvioida akuutti hoidon tarve

58 ENNALTAEHKÄISYÄ Vanhemmuuden tukeminen; keskustelua kasvatuksellisissa asioissa, perheen ohjaaminen matalalla kynnyksellä esim. sosiaalihuoltolain palveluiden / koulukuraattorin palveluiden piiriin perheen vuorovaikutukseen liittyvissä asioissa todettu suuri vaikutus (lapsiasiainvaltuutetun raportti 2015) Yhteisöllisyys ja tunnetaitojen harjoittelu koulussa Yksinäisyyteen puuttuminen koulussa ja lapsen/nuoren auttaminen vertaisryhmiin vapaa-ajalla Vanhempien psykoedukaatio ennalta ja kriisitilanteissa lapsen trauma-alttiudesta ja tukemisesta Masennuksen seulominen

59 ENSI KERRAN AIHEITA Keskusteluissa heränneiden kysymysten käsittelyä Traumatisoitunut oppilas Kouluhaluttomuus, koulupelko, koulu-uupumus Muut psyykkiset haasteet (syömishäiriöt, psykoosit, tunne-elämän haasteet, käytöshäiriöt Materiaaleja ryhmiin ja yksilötyöhön (esimerkkejä ja kokemusten jakamista) Työntekijän jaksaminen