PSYYKKISESTI OIREILEVA OPPILAS -TUNNISTAMINEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN. Kuhmo Mira Talala (KM / Kognitiivinen psykoterapeutti)

Transkriptio

1 PSYYKKISESTI OIREILEVA OPPILAS -TUNNISTAMINEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN Kuhmo Mira Talala (KM / Kognitiivinen psykoterapeutti)

2 TÄMÄN PÄIVÄN SISÄLLÖISTÄ Psyyke ja psyykkinen oireilu Masennus Ahdistuneisuushäiriöt (pelot, sosiaalinen ahdistuneisuus, paniikkioireilu, pakko-oireisuus) Koulupelko, kouluhaluttomuus Muu vakava psyykkinen oireilu Työntekijän jaksaminen (jos ehditään!) Keskusteluita Harjoituksia

3 PSYYKKISTEN HÄIRIÖIDEN ETIOLOGIA - SKEEMAPSYKOTERAPEUTTINEN MALLI TYYDYTTYMÄTTÖMÄT YDINTARPEET + TEMPERAMENTTI HAITALLISET SKEEMAT (USKOMUKSET/ TAPA HAHMOTTAA MAAILMAA) HAITALLISET SELVIYTYMISMOODIT (KÄYTÖSMALLIT) OIREET, HÄIRIÖT, PSYYKKISET ONGELMAT

4 LAPSEN YDINTARPEET (Young, Klosko, Weishaar 2008) Turvallinen kiintymys (turvallisuus, pysyvyys, ennustettavuus, hyväksyntä, yhteyden kokemus hoivaajaan, fyysinen huolenpito) Itsenäisyys (kokemus omasta erillisyydestä ja omasta pätevyydestä Vapaus ilmaista tunteita ja tarpeita Spontaanisuus ja leikkiminen (itseilmaisu ja kyky iloita elämästä) Realistiset rajat (iänmukainen itsekontrolli)

5 TEMPERAMENTTI (Keltinkangas-Järvinen 2006) Lapsi ei voi muuttaa temperamenttiaan! Temperamenttitekijät: Lähestyminen ja vetäytyminen (uteliaisuus vs. arkuus) Sensitiivisyys (aistiherkkyys, emot. & sos, herkkyys) Aktiivisuus (energisyys) Sopeutuvuus Sinnikkyys Häirittävyys (keskittymiskyky) Rytmisyys (toimintojen säännöllisyys ja ennustettavuus) Intensiivisyys (tunteen kokeminen, ilmaisun voimakkuus, äänekkyys, dramaattisuus, kontrolli)

6 LAPSEN JA NUOREN OIREILU Neurologista tai reaktiivista = ei koskaan lapsen valintaa, ilkeyttä, laiskuutta, pahuutta Uskomus / skeema (tunnelukko) tulkinta tilanteesta ja muista ihmisistä toiminta Oireilun taustalla perustarpeiden laiminlyönti tarpeeseen vastaaminen hoitona? Onko kyseessä häiriö vai tietyn temperamenttipiirteen korostuminen voisiko ympäristöä muuttaa, jos temperamenttia ei voi?

7 KESKUSTELUTEHTÄVÄ 1. Mieti temperamenttitekijät janaksi esim missä kohtaa itse olet? Oma puoliso / lapsi / joku oppilas 2. Keskustele vieruskaverin kanssa, miten temperamenttitekijät vaikuttavat arjessa oppimiseen, työntekemiseen, arjen kuormittavuuteen 3. Pohtikaa, miten tätä tietoa voisi hyödyntää haastavasti oireilevan oppilaan kohdalla?

8 PSYYKKINEN OIREILU JA IKÄ Nuoruusikään kuuluu tunnetiloja ja käyttäytymistapoja, jotka muissa elämänvaiheissa tulkitaan mielenterveyden häiriöiksi 15-20% nuorista kärsii hoitoa vaativista mielenterveyden ongelmista Koulun aikuiset tunnistamisen avainasemassa Yleisimpiä mielenterveyden ongelmia: masennus, ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt (2-3-kertainen ilmeneminen lapsuuteen verrattuna) Koulu-uupumus ja kouluhaluttomuus

9 KOULUTERVEYSKYSELY Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokee 12,2% 8. ja 9. luokkalaisista (11% v. 2013) Huolissaan omasta mielialastaan 12kk aikana 27% Koulu-uupumusta kokee 14% yläluokkalaisista (12% v. 2006) o Uupumusasteinen väsymys 25% o Kyynistyminen 19% o Riittämättömyys 18% Ammattiauttajalta on hakenut apua masentuneisuuteen 18% v (v %) yläluokkalaisista Arkisin alle 8h nukkuu 34% yläluokkalaisista (30% v. 2013) Netissä vietetty aika aiheuttaa ongelmia vuorokausirytmissä 23% (17% v. 2010)

10 KESKUSTELUTUOKIO MITEN KOULULLASI HUOMIOIDAAN JA HYÖDYNNETÄÄN KOULUTERVEYSKYSELYÄ OPPILASHUOLLON SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA / RESURSSOINNISSA? MITEN VOISI HYÖDYNTÄÄ PAREMMIN? VAIHDA AJATUKSIA PIENESSÄ RYHMÄSSÄ 10 MINUUTTIA!

11 MASENNUS

12 MASENNUS AIHEUTTAA MUUTOKSIA Tunnetasolla: Mielihyvä katoaa, itsetunto / itsearvostus laskee, alavireisyys, tunteettomuus / tuskaisuus Ajattelun tasolla: Muistin- ja keskittymisvaikeudet, vaikeus päättää, itsekritiikki Somaattisella tasolla: Väsymys / uupumus, unihäiriöt, muutokset ruokahalussa, kiputilat, hidastuminen / levottomuus Sosiaalisella tasolla: Vetäytyminen kontakteista ja aiemmin mielihyvää tuottaneista asioista

13 KOULUIKÄISEN MASENNUKSEN MERKKEJÄ Alakulo, ärtyneisyys Jähmeys, ilmeettömyys Kiinnostuksen puute Levottomuus Keskittymisen vaikeudet Alisuoriutuminen koulussa Haasteet sosiaalisissa suhteissa Psykosomaattinen oireilu Itsemurhauhkaukset ja -yritykset (yli 10v.)

14 NUORUUSIKÄISEN MASENNUKSEN MERKKEJÄ Muistuttaa oireilultaan aikuisten masennusta Aggressiivisuus, ärtyneisyys Psykosomaattinen oireilu Toivottomuus itsetuhoisuus Unihäiriöt Itsetunnon alhaisuus Käytöshäiriöt Asosiaalisuus, päihteet Pitkäaikainen masennus voi viivästyttää psykososiaalista murrosikää

15 MASENNUKSEN TAUSTALLA Geneettinen alttius Kehityspsykologiset ja kasvatukselliset altistavat tekijät Laukaiseva tekijä Persoonallisuus / temperamentti Perhetausta Heikot sosiaaliset suhteet Oppimisvaikeudet Muut altistavat tekijät

16 MASENTUNEEN AJATTELU Mielivaltainen päättely Valikoiva yleistäminen / huomion suuntaaminen negatiivisiin asioihin ja epäonnistumisiin Yliyleistäminen Suurentelu / vähättely Personalisaatio Dikotominen ajattelu

17 MASENNUKSEN VOIMAKKUUS JA KOULUTYÖ Lievä: Yleensä kykenee opiskelemaan ja selviytymään arjesta, mutta kaikki vaatii ponnistelua Keskivaikea: Opiskelu alkaa olla vaikeaa, itsestä / arjesta huolehtiminen vähäistä ja pakotettua Vaikea: Ei enää koulukuntoinen, huolehdittava, lamaantunut

18 MASENNUS JA OPPIMINEN (Kalska, 2011) Ajattelutoiminnot hidastuvat Aiemmin opitun hakeminen muistista hidastuu Keskittymisvaikeudet Toiminnanohjauksen vaikeudet Uuden oppiminen työlästä / vaihtelevaa

19 MASENNUKSEN HUOMIOIMINEN KOULUSSA JA OPISKELUSSA Normaali kapasiteetti ei ole käytettävissä vaatimustasoa madallettava sekä laadussa että määrässä miten huomioidaan arvioinnissa? Arki on lapselle paras kuntoutus aktivointia, tekemistä, muuta ajateltavaa Kotiin jääminen vahvistaa uskomusta, ettei pysty mihinkään vaikutus itsetuntoon Tavoitteiden, suoritustapojen, opiskeluympäristön, koulupäivän pituuden eriyttäminen tai yksilöllistäminen ja esim. vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Vahvuuksien kartoittaminen ja korostaminen Mielihyvää tuottavien asioiden tekemiseen kannustaminen Sosiaalisten suhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen tukeminen

20 AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT

21 AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖIDEN TAUSTALLA Geneettinen alttius Ilmiasu riippuu kasvuympäristöstä Huonot elämänkokemukset Sosiaalisesti opittua Alkavat usein lapsuudessa (määräkohtaiset pelot, eroahdistus) tai nuoruudessa (sosiaalisten tilanteiden pelko, pakko-oireinen häiriö, paniikkihäiriö)

22 PELOT, AHDISTUS JA JÄNNITYS Pelko on ärsykespesifi vaara - reaktio Ahdistus on ennakoituun uhkaan liittyvä valmiustila, jossa on mukana tulkintaa ja merkityksiä Kun pelko on ylimitoitettua ja yksilö jatkuvasti valmiustilassa, puhutaan pelkoja ahdistuneisuushäiriöistä Jännitys on normaalia, mutta voi kehittyä peloksi tai ahdistuneisuudeksi

23 PELON JA JÄNNITYKSEN KOHTAAMINEN Pelkomittari Pelon kesyttäminen Rohkeuskoulu Pelottavan kohteen muokkaaminen mielikuvissa Altistusharjoitukset

24 AJATUSVIRHEET AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖISELLÄ Tarkkaavuus suuntautuu itseen ja/tai omiin fyysisiin reaktioihin mind reading Pyrkimys kontrolloida ahdistusta huolehtimalla (tuleva) ja ruminoimalla (menneisyys) Keinona selviytyä usein välttely tai turvakäyttäytyminen (rituaalit jne) vahvistavat ja ylläpitävät oireilua Valikoiva muistaminen (negatiiviset asiat)

25 AHDISTUNEEN KÄYTTÄYTYMINEN KOULUSSA Sosiaalinen ahdistuneisuus: Poissaolot esitelmäpäivinä / tietyillä tunneilla, ei juuri koskaan viittaa, ei aina vastaa edes kysyttäessä, vetäytyy isoissa (oudoissa) ryhmissä, istuu mielellään takana / reunoilla, leikkii näkymätöntä Paniikkihäiriö: Ei käy ruokalassa, välttelee tilanteita, joissa on paljon ihmisiä, istuu mielellään oven läheisyydessä luokassa, poistuu kesken tunnin vessaan tms. Koulupelko: ei tule ollenkaan kouluun Pakko-oireinen: tuottamisen vaikeus tehtävissä, järjestelyrituaalit, kaavamainen toimiminen PTSD: odottamattomat tunneryöpyt, pakoreaktiot

26 SOSIAALISTEN TILANTEIDEN PELKO Pelkää toisten negatiivista huomiota, kritiikkiä, huomautuksia, tuomitsemista ja/tai ahdistusoireiden näkymistä muille Rajoittunut muoto: esim. vain esitelmät luokan edessä tai ääneen lukeminen Yleistynyt muoto: esim. uudet ryhmät, julkiset tilat, tuntemattomille puhuminen Tyypillisesti korostuu tilanteissa, joissa on paljon ihmisiä (esim. ruokala, juhlat) Saattaa aiheuttaa paniikkikohtauksia / voimakkaita ahdistukohtauksia Ei pidä sekoittaa ujouteen Johtaa usein eristäytymiseen ikätovereista / yksinäisyyteen vaara masennukseen

27 PANIIKKIHÄIRIÖ Pelko välittömästä fyysisestä tai psyykkisestä katastrofista (sydänkohtaus, oksennukseen tukehtuminen, kuoleminen, hulluksi tuleminen, kontrollinen menettäminen) Äkillisiä, aluksi odottamattomia voimakkaan ahdistuksen kohtauksia Somaattiset oireet: Sydämen tykytys, vapina, pahoinvointi, hengenahdistus Kognitiiviset oireet: Pelko hulluksi tulemisesta, kuolemasta tai oksentamisesta Pelko paniikkikohtauksen uusiutumisesta voi johtaa paniikkihäiriöön

28 PAKKO-OIREISUUDEN ILMENEMINEN LAPSILLA JA NUORILLA Normatiiviset pakko-oireet: 3-7v. Alle 1h päivässä Siirtymätilanteissa ahdistuneisuuden tilapäinen hallinta Reaktiiviset pakko-oireet: Erotilanteet Omaisen kuolema Pakko-oireet osana muita oireyhtymiä (Asperger, Tourette, syömishäiriöt, psykoosi) Vakiintuneet pakko-oireet = OCD

29 PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ (OCD) Aiheuttaa haittaa kehitystason mukaiselle toiminnalle ja elämiselle, voi olla invalidisoiva Pakkotoiminnot = rituaaleja, joilla pyritään estämään ahdistava/pelottava tapahtuma tai ajatus Pakkoajatukset = hämmentävät / pelottavat / ahdistavat ajatukset ja mielikuvat, jotka tunkeutuvat mieleen Pakkotoiminnot (eli turvakäyttäytyminen) helpottavat aluksi oloa pakkotoimintojen voimistuminen ahdistuneisuus pakkotoiminnoista lisää ahdistuneisuuden kokonaismäärää Sisältää lapsen maagista ajattelua Suuri geneettinen alttius Turvattomuus / trauma usein laukaisijana

30 PTSD (Post Traumatic Stress Disorder) Traumaattinen tilanne sekä voimakas pelko / kauhu -kokemus Uudelleen läpieläminen ajatuksissa, unissa, flashpackeissa Voimakas ahdistus tai fysiologisia reaktioita traumaa muistuttavissa tilanteissa Traumaan liittyvien asioiden välttely Kykenemättömyys muistaa trauman keskeisiä seikkoja Kiinnostuksen katoaminen, tunteiden laimeneminen, etääntyminen muista, tulevaisuuden toivottomuus Jatkuvia vireystilan oireita; univaikeudet, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet, varuillaan olo / säikkyminen Oireet kestävät yli 1kk (reaktiovaiheeseen juuttuminen) Oireet aiheuttavat kärsimystä ja haittaa

31 HUOLEHTIMINEN JA STRESSAAMINEN - YLEISTYNEEN AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖN SIEMEN Uskomus, että huolehtimalla voi estää ikäviä asioita tai hoitaa menneitä epäonnistumisia Huolihetki Huolipussi Asioiden asettaminen mittasuhteisiin konkreettisesti Huolen korit

32 TURVAKÄYTTÄYTYMINEN PAHENTAA AHDISTUNEISUUTTA Vahvistaa toistuvasti kielteisiä uskomuksia omasta selviämisestä ja tilanteen ylivoimaisuudesta Korjaavaa kokemusta ei pääse syntymään, kun tilanteita vältellään Asteittainen altistaminen on paras keino muuttaa uskomuksia tunne muuttuu ja syntyy korjaava kokemus

33 MITEN AUTTAA AHDISTUNUTTA? Asteittainen altistaminen (ei liian vaativaa, mutta pientä epämiellyttävyyttä) Harjoitusta sosiaalisiin tilanteisiin (aluksi pienemmässä ryhmässä) Ahdistuksen määrän ja keston rajallisuuden hahmottaminen Rentoutumisen harjoittelu, helpot mindfulness-harjoitukset Itsetunnon vahvistaminen Yksilökohtainen oppilashuollon tuki hoitoon ohjaus

34 AHDISTUKSEN TUTKIMISTA Ahdistus ei ole tunne mikä tunne on taustalla? Pelko, suru, häpeä vai jokin muu? Missä tunne tuntuu? Miten se saa toimimaan? Mikä ajatus sen aiheuttaa? Onko ajatus totta? Onko se totta kaikkien ihmisten kohdalla? Miten lohduttaisit parasta ystävääsi tilanteessa? Sano se itsellesi? Miltä tuntuisi ajatella näin? Mikä pelottaa / jännittää eniten? Mikä siinä olisi pahinta? Mikä siinä?. Mitä pitäisi tapahtua, jotta tämä katastrofi tapahtuisi? Mitä ennen sitä? Ennen sitä? Jne? Kuinka todennäköisiä nämä ovat (yksi kerrallaan 0-100)?

35 MITEN AUTTAA AHDISTUSKOHTAUKSEN / PANIIKKIKOHTAUKSEN SAANUTTA Rauhallinen tila Jonkun ihmisen kanssa keskustelu (ajatuksille uusi kohde) Liikkuminen tai puuhailu Hetkeen kiinnittäminen (esim. esineiden laskeminen, mindfulness, kamman tunnustelu) Ajatusten keskittäminen (kertotaulut, laskeminen 100 alaspäin, luettelot)

36 AJATUKSEN RAUHOITTAMINEN Katsele ikkunasta ja havainnoi tarkasti, mitä näet Etsi ympäristöstäsi eri värejä Keskity kuuntelemaan kellon tikitystä / omaa hengitystä / ympäristön ääniä Tunnustele lattiaa tarkasti jalkapohjillasi Tunnustele, miltä tuntuu istua tuolilla; miten selkä osuu tuoliin, miten jalat painautuvat tuolia vasten, jne Tunnustele käsissäsi jotakin esinettä ja kuvaile mielessäsi, miltä se tuntuu Koskettele sormilla kasvojasi ja hiuksiasi ja tunnustele, miltä se tuntuu Haistele esim. sitrushedelmää ja keskity tuoksuun Juo kylmää juomaa ja tunnustele, miltä se tuntuu suussa, kurkussa, mahassa Syö kirpeää purkkaa tms. ja keskity makuaistimukseen

37 MILLOIN HOITOON? Välttämis- ja turvakäyttäytyminen on vaikeaa ja rajoittaa elämää Realiteettitaju on häiriintynyt Oireisto vie paljon aikaa Subjektiivinen kärsimys on suurta Komorbiditeetti

38 HARJOITUS: TURVAPAIKKA Ei todellinen paikka Väripaletti 1-4 väriä anna mielikuvan muodostua Äänet, tuoksut, esineet, ihmiset tai eläimet vain turvallisia asioita Reitti tämän hetken ja turvapaikan välille, muutama toisto Paluu tähän hetkeen

39 KESKUSTELUHETKI PIENESSÄ RYHMÄSSÄ Mikä on haastavinta masentuneiden / ahdistuneiden oppilaiden kohdalla ja kohtaamisessa? Mitä onnistuneita ratkaisuja olette kouluillanne tehneet koulutyön tukemiseksi masentuneiden / ahdistuneiden kohdalla? Miten hoitoonohjaaminen on tapahtunut ja sujunut? Kysymyksiä kouluttajalle? 20 MINUUTTIA AIKAA!

40 KOULUHALUTTOMUUS, KOULUPELKO VAI KOULU-UUPUMUS

41 TYÖVÄLINEITÄ ARVIOIMISEEN Koulunkäyntihaluttomuuden arviointiopas: Soisalo, Kinnarinen & Haarala Koulu-uupumusmittari BBI-10

42 KOULUHALUTTOMUUSTYYPIT Ahdistuneet tai välttelevät kieltäytyjät: Peloista ja ahdistuneisuushöiriöistä kärsivät Eroahdistuksesta kärsivät Masentuneet Pinnaajat: Huomionhakuiset, tukea etsivät Syrjäytymisvaarassa olevat

43 AHDISTUNEET KIELTÄYTYJÄT Masentuneet, ahdistuneet, pelko-oireiset Psykosomaattinen oireilu Haluavat tulla kouluun, mutta eivät pysty Vanhemmat usein tietoisia poissaoloista ja halukkaita saamaan apua tilanteeseen

44 VÄLTTELEVÄT KIELTÄYTYJÄT Välttelevät (ainakin aluksi) tiettyjä tunteja tai tehtäviä Keksittyjä tai liioiteltuja fyysisiä oireita tai sairauksia (eivät itse huomaa tai myönnä oireiden ja välttelyn yhteyttä) Vanhemmat usein pitkään kuittavat poissaoloja ja uskovat fyysisten sairauksien olemassaoloon Usein aktiivisia ja kiinnostuneita koulun ulkopuolisessa elämässä Peliriippuvaiset

45 EROAHDISTUS Tyypillisempää alakouluikäisillä Liiallinen ja korostunut pelko vanhemman menettämisestä Somaattiset vaivat Hankalat kouluun lähdöt (kiukuttelua, vetkuttelua) myöhästymiset, poissaolot Vanhemmat yleensä tietoisia poissaoloista, mutta usein kietoutuneisuutta / liiallista suojelevuutta suhteessa lapseen hidastaa avun vastaanottamista

46 KOULUPELKO Kouluun (rakennukseen, ihmisiin, suoriuksiin) liittyvä fobia-asteinen pelko, joka estää lähtemästä kouluun (ahdistus välttely tai lamaantuminen tai pakko-oireiset rituaalit) Halu lähteä, turhautuminen itsetunnon lasku vaikutus mielialaan Ei yleensä liity uhmakkuutta Psykosomaattista oireilua Yleensä myös muita pelkoja / ahdistuneisuushäiriöiden piirteitä Vanhemmat tietoisia ja aktiivisia yleensä

47 KOULU-UUPUMUS Aikuisten työuupumuksen kaltainen pitkään jatkunut stressiperäinen uupumus Uupumusasteinen väsymys Kyynistyminen Riittämättömyys Johtaa hoitamattomana usein masennukseen Taustalla voi olla oppimisvaikeus, liian suuret tavoitteet / haaveet tulevaisuudelle, vanhempien painostus, kaveriporukka

48 KOULU-UUPUMUKSEN MERKKEJÄ Unihäiriöt Jatkuva väsymys Itkuisuus ja kiihtyneisyys kouluasioista puhuttaessa Kouluasioiden hallitsematon vellominen mielessä Mielekkyyden katoaminen koulutyöstä / motivaation lasku Koulusuoriutumisen yhtäkkinen lasku

49 MITEN OHJATA KOULU-UUPUNUTTA Ajankäytön suunnittelua Asioita mittasuhteisiin Pakkolepoa, toimien ja tehtävien karsimista Oppimisvaikeuksien ja masennuksen kartoittaminen / poissulkeminen Realistinen tavoitteiden asettaminen Palkkioilla motivoiminen Itsetunnon tukeminen Opiskeluhuollon tukeen ohjaaminen / Hoitoon ohjaaminen

50 PERINTEISET PINNAAJAT Taustalta ei ole löydettävissä psyykkistä häiriötä Poissaolojen salailu Uhmaaminen, sääntöjen rikkominen, muu asosiaalinen käytös Taustalla saattaa olla oppimisen ongelmia

51 MUITA SYITÄ KIELTÄYTYÄ KOULUNKÄYNNISTÄ Motivaatio-ongelmat koulua ei koeta mielekkääksi (taustalla voi olla esimerkin puute, vanhemmuuden haasteet, akuutit huolet tms.) Liian kova kilpailu Muut elämäntilanteen stressitilanteet (seurustelusuhteet, kaverisuhteet, kotihuolet, paineet harrastuksessa jne) Epäonnistumisen pelko (häpeä) KOULUPOISSAOLOILLE ON AINA OLEMASSA JOKIN SYY!

52 MUITA VAKAVIA MIELENTERVEYDEN HAASTEITA LAPSILLA JA NUORILLA

53 TRAUMAN VAIKUTUKSET OPPIMISEEN Pelko ja uhka vaikuttaa aivokemiaan kapasiteetti ei ole normaalisti käytettävissä jatkuvan hälyytystilan vuoksi Koulusuoriutumisen taso heittelee Kielellinen kehitys voi jäädä jälkeen, erityisesti perheväkivalta-tapauksissa Muistin ja tarkkaavuuden häiriöt Tunnetilan muutokset ja vireystilan ongelmat ADHD ja PTSD oireilevat ulospäin samankaltaisesti taustatiedolla tärkeä merkitys tuen ja hoidon suunnittelussa

54 DISSOSIAATIO Tietoisuuden, muistin, identiteetin tai ympäröivän maailman käsitykseen liittyvä häiriö tai hajaannus vaikeuttaa tapahtuneen käsittämistä ja käsittelyä Yhtäkkinen tai vähittäin tuleva Hetkellinen tai krooninen Derealization = Tunne, että tapahtumat ovat unta Depersonalization = ruumista irtaantuminen, ajan ja paikan -tajun menetys Pakkovaellus = Identiteetin ja menneen kadottaminen ja uuden luominen, vaeltaminen pois omasta elinpiiristä (ei pysyvä tila) Dissosiatiivinen identiteettihäiriö = useampi identiteetti samassa henkilössä

55 LAPSEN JA NUOREN DISSOSIAATION TUNNISTAMINEN Traumaattisten tapahtumien muistamattomuus tai kieltäminen Poissaolokohtaukset Persoonallisuuden ailahtelu Epätavallinen unohtelu ja hämmennys tutuissa tilanteissa Huono (ikätasoon nähden) ajantaju Huomattava päivittäinen / tunneittainen vaihtelu suoriutumistasossa Nopea taantuminen Tekemisten kieltäminen ja valhetelu ilmeisissä tilanteissa, ei opi kokemuksista Nopeasti vaihtuvat ja / tai ohimenevät fyysiset vaivat Ikään kuulumaton seksuaalinen käytös

56 jatkuu Lapsella on selittämättömiä vammoja ja/tai vahingoittaa itseään Aistiharhat Hyvin eläväinen mielikuvituskaveri Toistuvia raivokohtauksia, joiden aikana lapsella on poikkeuksellisen suuret voimat Unissakävelyä usein Epätavallisia yöllisiä kokemuksia (aaveita, epämääräisiä muistikuvia, selittämättömiä tapahtumia) Itsekseen puhumista / keskustelua eri äänensävyillä Lapsesta voi erottaa kaksi tai useamman selkeästi toisistaan erillisen persoonan, jotka vaihtelevat

57 TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS Lähes aina traumatausta tai vakavasti laiminlyönyt kasvuympäristö Pelko hylkäämisestä välttely vs. takertuminen Epävakaita ja intensiivisiä ihmissuhteita Epävakaa minäkuva / identiteettihäiriö Itsetuhoisuus / itselle vahingollinen impulsiivisuus Reagoi herkästi tapahtumiin mielialan/tunnetilan vaihteluilla hankala rauhoittua ja tyyntyä Voimakkaita suuttumuksen tunteita ja vaikeus kontrolloida vihaa Stressaantuneena/väsyneenä saattaa olla paranoidista ajattelua / dissosiointia

58 SYÖMISHÄIRIÖT Anoreksia Bulimia Sekamuotoinen Ahmimishäiriö (ilman tyhjennyskäyttäytymistä) = BED Ortoreksia

59 SYÖMISHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN Anoreksia: lapsi/nuori ei syö, ei riisuunnu muiden nähden, käyttää löysiä vaatteita / kerrospukeutuu huomiota herättävän runsaasti, palelee aina, pakonomainen liikkumisen tarve, lanungokarvoitus Bulimia: toistuvat wc:ssä käymiset ruokailujen jälkeen, turvonneet posket, kellastuneet hampaat, haavat rystysissä, vaihteleva paino, rahan runsas kulutus BED: nopea lihominen, suuri rahan kulutus, yksin syöminen Ortoreksia: ihmedieetit, terveelliset elämäntavat ja niiden julistaminen, pakkomielteinen ja hysteerinen ruokaan liittyvien sääntöjen suhteen

60 SYÖMISHÄIRIÖIDEN TAUSTALLA Usein ahdistuneisuushäiriö tai traumatausta Minäkuvan vääristymä Huono itsetunto Keino hallita ahdistusta Halu kontrolloida ahdistusta tuottavaa asiaa / tilannetta

61 PSYKOOSIT Mielen pirstaloituminen Realiteettien katoaminen Harha-aistimukset Sekavat puheet Luuloharhat /vainoharhaisuus Mania / grandiositeettiharhat Merkitysten antaminen kaikille asioille Äkkinäiset johtopäätökset Voimakkaat tunnetilojen vaihtelut ja niiden selkeä vaikutus merkityksiin ja tulkintoihin Epätoivoisuus, pelokkuus, ahdistuneisuus

62 TUNNE-ELÄMÄN HAASTEET Tunteiden nimeämisen ja tunnistamisen vaikeus Tunnesäätelyn puutteet Mielenteorian kehittymättömyys MITEN VOI TUKEA KOULUSSA? Tunnetaitojen opettaminen ja vahvistaminen Oma esimerkki ja mallioppiminen

63 TUNNETAITOIHIN MATERIAALEJA Inside Out -elokuva + siihen liittyvä kirjallinen materiaali (englanniksi) Satukirja: Piki (Katri Kirkkopelto) + materiaalia: Sun ja mun juttu (Piki-satuun liittyvä opas ryhmiin)

64 KÄYTÖSHÄIRIÖT Käytösoire = reaktiivinen, lyhytkestoinen Käytöshäiriö = pitkään jatkuva tila Oireet: Kiusaaminen, tappelut, raivokohtaukset, tottelemattomuus, töykeys, yhteistyökyvyttömhyys, auktoriteetin vastustaminen Voi liittyä oletus väkivallan hyödyllisyydestä tai oikeutuksesta Riskejä: neurologiset pulmat, perhetilanteet, vanhemmuuden ja kasvatuksen puutteet Häiriötä vahvistaa: huomion kiinnittäminen pelkästään lapsen negatiiviseen käytökseen, riittämätön ohjaus tilanteissa, joissa lapsi käyttäytyy ei-toivotusti

65 SOSIAALISIIN TAITOIHIN MATERIAALEJA MLL:n materiaalit ART ( PROKOULU ( MALTTI ( akuntoutuksella)

66 LISÄÄ MATERIAALEJA VOIMANEIDOT e/ /application/pdf/ /voimaneidot,%20opas%20tytt%c3% B6jen%20oman%20voiman%20haltuunoton%20ja%20aggression%20hallinn an%20tukemiseen.pdf) BELLAT (

67 TYÖNTEKIJÄN JAKSAMINEN

68 OMAN JAKSAMISEN TUKEMINEN Työajan rajaaminen Oman ydintehtävän ja -osaamisen tunnistaminen ja rajaaminen Konsultaation hakeminen Työnohjaus Mindfulness / rentoutumis -harjoitusten säännöllinen käyttö Huolen korit Oman kehon kuuntelu ja stressin merkkien tunnistaminen leikkisyyden lisääminen elämään

69 Ei se kuormita, mitä tapahtuu, vaan se, miten siihen suhtautuu

70 OMAN KUORMITUKSEN TUTKIMINEN Mikä tilanteessa / asiassa tuntuu hankalalta? Mikä siinä hankalimmalta? Mitä siitä seuraisi, jos tämä olisi totta? Mitä se kertoisi minusta, muista maailmasta? Onko tämä ajatus totta? Mikä fakta tukee sitä, että se on? Mikä kumoaa? Kuinka totta 0-100% ajatus on? Miten ajattelisin, jos tämä tapahtuisi parhaalle ystävälle? Miten lohduttaisin? Auttaako tämä ajatus minua? Mikä auttaisi / rauhoittaisi / rentouttaisi? Mitä tarvitsisin juuri nyt?

71 HARJOITUS: TURVAKUPLA Rauhoittavan värinen vahva ja venyvä kupla Kuplan sisään kaikki ahdistava, pelottava vaikeat tunteet, haastavat tilanteet jne. Päästetään kupla taivaalle

72 Harjoituksia oppilaille ja itselle