Ensiapua mielenterveydelle työpajan arjessa. Jyväskylä

Transkriptio

1 Ensiapua mielenterveydelle työpajan arjessa Jyväskylä

2 Tavoitteet Osallistuja saa tietoa yleisimmistä mielenterveyden häiriöstä ja niiden ilmenemisestä arkipäivässä Osallistujalla on tarvittaessa valmiudet ottaa puheeksi, tarjota apua ja ohjata hoitoon Osallistuja tunnistaa osaamisensa rajat

3 Koulutuksen sisältö Mielenterveyden käsite Mielenterveyden häiriöt Suomessa Masennus Ahdistuneisuus Psykoosit Itsetuhoisuus

4 Mielenterveyden haasteiden määritelmät Mielenterveyden ongelma Mielenterveys ailahtelee Lähes jokainen kokee Mielenterveyden häiriö Määräytyy tautiluokituksen mukaan Kaksijakoinen se joko on tai ei Elämän aikana puolet ihmisistä Vuoden aikana yksi neljästä Mielisairaus Psykoottiset häiriöt Elämän aikana noin 3 % suomalaisista Mielenterveyden ongelmat Mielenterveyden häiriöt Mielisairaudet

5 Mielenterveyden häiriö Diagnosoitu sairaus, joka Vaikuttaa työkykyä alentavasti Alentaa toimintakykyä Vaikuttaa mielenkiintoon solmia ihmissuhteita Vaikuttaa henkilön kykyyn, ajatteluun ja käyttäytymiseen

6 Toipuminen Toivo Osallistuminen Oma vastuu Psykoedukaatio Tuki

7 Mielenterveyden ongelmien vaikutus Mielenterveyden ongelmat alkavat useimmiten nuoruudessa tai varhaisessa aikuisuudessa. Ensimmäinen sairastumisjakso: 18 ikävuoteen mennessä 50 % 25 ikävuoteen mennessä 75 % Sairastuvuus suurimmillaan vuotiaana Ensimmäisistä oireista hoidon aloittamiseen saattaa mennä useita vuosia

8 Mielenterveyden ongelmien vaikutus vuorovaikutukseen Mielenterveyden ongelmat voivat vaikuttaa sosiaaliseen toimintakykyyn (esim. energian puute ja tahdonvoiman alentuminen) Niihin liittyy usein epämiellyttävä olo sosiaalisissa tilanteissa Vaikutus käyttäytymiseen voidaan tulkita laiskuutena tai yhteistyökyvyttömyytenä On tärkeää tukea ja antaa tilaa toipumiselle Voinnista on hyvä kysyä ihan kuin flunssan tai tapaturman yhteydessä jotkut haluavat puhua, toiset eivät Mutta kaikki arvostavat että osoittaa välittävänsä Puhu myös jokapäiväisistä asioista, eikä vain mielenterveyden ongelmasta

9 Ammatillinen apu Ensisijainen hoitopaikka on terveyskeskus, työterveys- tai opiskelijaterveydenhuolto Yksityinen lääkäriasema Erikoissairaanhoito Päihdeongelmissa päihdeklinikat tai katkaisuhoitoasemat Kriisikeskukset

10 Mitä masennustila on? Masennus on yleistä, 6 % suomalaisista sairastaa sitä vuosittain Noin puolet sairastuu ennen 25 vuoden ikää Samanaikaisesti voi ilmetä ahdistusta ja päihteidenkäyttöä Masennus koostuu monesta erilaisesta oireesta Se kestää vähintään kaksi viikkoa Masennus vaikuttaa tunteisiin, ajatteluun, käyttäytymiseen, fyysiseen hyvinvointiin, kykyyn solmia ja ylläpitää ihmissuhteita sekä kykyyn tehdä työtä ja harrastaa

11 Masennuksen pääoireita Epätavallisen surullinen mieli, joka ei häviä Mielenkiinnon ja mielihyvän puute Energian puute ja väsymys Syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet Kuoleman toiveet ja kuoleman ajattelu Vaikeus keskittyä tai tehdä päätöksiä Hidas liikkuminen tai levottomuus Nukkumisvaikeudet tai liiallinen nukkuminen Ruokahalun muutokset

12 Masennuksen hoito Psykoterapia (kognitiivinen terapia, IPT, perheterapia) Keskusteluhoito Itsehoito Verkkoterapia Vertaistuki Lääkehoito Sähköhoito (ETC) Valohoito

13 Mitä ahdistus on? Eroaa tavallisesta arkipäivän ahdistuneisuudesta, kun se häiritsee työntekoa ja ihmissuhteita se on pitkäkestoista sillä on taipumus pahentua

14 Ahdistuksen fyysiset oireet Sydän- ja verisuonisto: puristus sydämessä, rintakipu, nopea rytmi, punastuminen Hengitys: nopea ja lyhyt hengitys Neurologiset: huimaus, päänsärky, hikoilu, kihelmöinti, tunnottomuus Ruoansulatus: tukehtumisen tunne, kuiva suu, pahoinvointi, oksentelu, ripuli Lihakset: lihaskipu, levottomuus, vapina ja tärinä

15 Ahdistuksen psykologiset oireet Asiaan nähden epärealistinen ja liiallinen pelko ja huoli Ylikierroksilla käyminen Keskittymiskyvyn ja muistin aleneminen Päättämättömyys, ärtyisyys, sekavuus, vihamielisyys, tunne kuilun reunalla olemisesta Väsymys, unihäiriöt, levottomat unet

16 Ahdistuksen oireet käyttäytymisessä Välttämiskäyttäytyminen Pakko-oireinen toiminta Epämiellyttävä olo sosiaalisissa tilanteissa Pelot Korostunut huoli terveydestä ja itsensä tarkkailu

17 Ahdistushäiriöitä Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko Sosiaalisten tilanteiden pelko Erityiset fobiat Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) Pakko-oireinen häiriö (OCD)

18 Faktoja paniikkikohtauksesta 25% ihmisistä kokee paniikkikohtauksen elämänsä aikana Ahdistushäiriöstä kärsivät ovat alttiimpia saamaan kohtauksen Mitä nuorempi henkilö on saadessaan ensimmäisen paniikkikohtauksen sitä todennäköisemmin hänelle kehittyy häiriö Mitään erityistä laukaisevaa tekijää ei tarvita Pelottava, mutta ei vaarallinen

19 Paniikkikohtauksen ensiapu Pysy rauhallisena Puhu rauhoittavasti ja varmasti, selvästi ja hitaasti Etsi jostain hiljainen ja mukava paikka istua Mitä tahansa teetkin, auttaa Hyväksy, että henkilö tuntee kauhun todellisena Kerro henkilölle, että hän on turvassa ja että oireet tulevat menemään ohi Puhuta henkilöä, niin hänen hengityksensä tasaantuu 19 Ritva Karila-Hietala

20 Ahdistushäiriön hoito Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja altistaminen Lääkehoito vaikeassa ahdistuksessa Rentoutumisen opettelu Itsehoito-oppaat, jotka perustuvat kognitiivisiin harjoituksiin Vertaistuki

21 Mitä psykoosi on Psykoosi on yleisnimitys mielenterveyden häiriölle, jossa todellisuudentaju on vääristynyt Ajatuksenkulku, tunne-elämä ja mahdollisesti käyttäytyminen on poikkeavaa Sairauteen kuuluu aistiharhoja ja harhaluuloja, esimerkiksi todentuntoisia ääniä Sairaudentunne saattaa puuttua täysin

22 Muutokset tunteissa ja motivaatiossa Ahdistus Masennus Hermostuneisuus Epäluuloisuus Tunne-elämän latistuminen Epätarkoituksenmukaiset tunteet Ruokahalun muutokset Vähentynyt energia ja motivaatio

23 Muutokset ajattelussa ja havaintokyvyssä Keskittymisen ja huomion kiinnittämisen vaikeudet Vieraantuneisuuden tunne itsestä tai muista Ulkopuolisuuden tunne Omituiset ideat Epätavalliset aistikokemukset

24 Muutokset käyttäytymisessä Univaikeudet Sosiaalinen eristäytyminen tai vetäytyminen Alentunut kyky huolehtia opiskelusta, työstä ja sosiaalisista suhteissa Alentunut toimintakyky

25 Psykoosin riskitekijöitä Perinnöllinen alttius Kannabiksen käyttö Sosiaalinen stressi Miessukupuoli skitsofrenia Kaksisuuntainen mielialahäiriö Maahamuuttajuus

26 Psykoottisia häiriöitä Skitsofrenia Kaksisuuntainen mielialahäiriö Psykoottinen depressio Skitsoaffektiivinen häiriö Alkoholin, lääkkeiden tai huumeiden käytön aiheuttama psykoosi

27 Kaksisuuntainen mielialahäiriö Depression ja kohonneen mielialan vaihteluita Kohonneen mielialan oireita ovat: lisääntynyt toimeliaisuus unen tarpeen väheneminen ärtyisyys ajatuksenriento ja puhetulva estottomuus ja uhkarohkeus suureelliset kuvitelmat itsekritiikin puute

28 Faktoja itsemurhasta Yleisin kuolinsyy vuotiailla miehillä Liikenneonnettomuuksien tilastointi Itsemurhayrityksiä noin /vuosi: näistä joka 10. uusii yrityksensä Ikäihmisten itsemurhat ovat laskemaan päin Suomessa ei itsemurhien ehkäisyohjelmaa toistaiseksi, tulossa on 28 Ritva Karila-Hietala

29 Itsetuhoisuuden arviointi Tunteet lukossa; tunne ettei ole ulospääsyä Vetäytyminen eroon ystävistä, perheestä ja muista yhteyksistä Dramaattinen muutos mielialoissa Voimakkaat mielen muutokset Tunne, ettei elämällä ole tarkoitusta, ei ole syytä elää Holtiton/ tai harkitsematon toiminta tai riskinotto

30 Itsetuhoisen ihmisen kanssa puhuminen: 3 avaintoimintoa 1. Jos epäilet itsetuhoisuutta, niin kysy siitä suoraan 2. Jos saat myöntävän vastauksen, niin älä jätä henkilöä yksin 3. Auta hänet ammattiavun piiriin 30 Ritva Karila-Hietala

31 Kysy suoraan itsetuhoisuudesta Kysy henkilöltä suoraan, onko hänellä itsetuhoisia ajatuksia Esimerkiksi: oletko ajatellut tappaa itsesi? onko sinulla ollut ajatuksia itsemurhasta? oletko ajatellut itsemurhaa? Kysyminen ei lisää itsemurhariskiä 31 Ritva Karila-Hietala

32 Itsensä vahingoittaminen Viiltely Polttaminen Haavojen auki repiminen Riskikäyttäytyminen

33 Kuinka auttaa? Yleensä itsensä vahingoittamiseen liittyy oireen piilottelua ja häpeää Kerro, että olet huomannut asian ja haluat auttaa Pysy rauhallisena ja vältä kielteistä reagointia Itsensä vahingoittaminen on selviytymiskeino ja keskustelussa kannattaa keskittyä muihin ahdistuksen lievittämiskeinoihin. Älä rankaise tai uhkaa 33 Ritva Karila-Hietala

34 1. Lähesty, arvioi ja auta Jos olet huolissasi toisen henkilön mahdollisesta masennuksesta, ota se puheeksi hänen kanssaan sopivassa tilanteessa Havainnoi, onko henkilö välittömän ammatillisen avun tarpeessa Joskus tarvitaan enemmän aikaa, jotta ihminen itse motivoituisi keskusteluun ja avun vastaanottamiseen

35 Arkista kohtaamista Kohtaaminen on arkipäiväistä ja hiljaisuutta rikkovaa. Keskustelua voi viritellä esimerkiksi: Mitä sinulle kuuluu? Miten voit? Miltä sinusta tuntuu? Kysyminen auttaa keskusteluyhteyden ylläpitoa. Pääset yli - tai Ota rennosti -neuvojen sijaan voi kysyä, Olen pahoillani, ettet voi hyvin. / Olen huomannut, että olet allapäin. Miten voin auttaa? Mitä voisin tehdä hyväksesi? Toisen rajoja ja yksityisyyttä tulee kunnioittaa, mutta kuulumisten kysyminen ei vahingoita ketään. Apua voi tarjota uudelleen, vaikka toinen olisi siitä aiemmin kieltäytynyt. Miten voit tänään, mitä nyt kuuluu? Haluaisitko nyt jutella?

36 Miten lähestyä? Sopiva aika - kun olet itse rauhallinen Sopiva paikka - mahdollisimman mukava ja rauhallinen Ilmaise, että olet huolissasi Kysy, miten henkilö voi Älä painosta puhumaan, vaan palaa myöhemmin asiaan Kunnioita henkilön yksityisyyttä ja tilanteen luottamuksellisuutta Käytä minä muotoa puhuessasi

37 2. Kuuntele avoimena ja tuomitsematta Päähuomio tunteissa, ajatuksissa ja kokemuksissa Ilmaise huolesi kunnioittavasti, olematta tuomitseva Kuuntele myötätuntoisesti ja eläytyvästi ÄLÄ reagoi tai puhu kielteisesti kerro, että hänellä ei ole mitään syytä masentua turhaudu

38 Avoin kuunteleminen Asenteet ole hyväksyvä älä moralisoi ole aito ja myötätuntoinen Sanalliset taidot kuuntele keskeyttämättä anna vain vähän neuvoja varmista, että olet ymmärtänyt oikein kokoa keskustelu yhteen Sanattomat taidot huomioi, mitä ja miten henkilö puhuu pidä katsekontakti pidä itsesi rentona istutaan, mutta ei suoraan vastatusten

39 3. Tue ja tarjoa tietoa Kunnioita ja arvosta Älä syyllistä Tarjoa: Johdonmukaista emotionaalista tukea ja ymmärrystä Tarkoituksenmukaista ja pätevää tietoa Toivoa toipumisesta Käytännöllistä apua

40 4. Kannusta huolehtimaan itsestä Toipuminen on nopeampaa henkilöillä, jotka kokevat saavansa tukea Tukena voivat olla omaiset, muut läheiset, ystävät, työkaverit Vertaistuki Itsehoitomenetelmät yhdessä muiden hoitojen kanssa keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa luotettavista menetelmistä päihteiden käytön välttäminen Vältä painostamista

41 5. Rohkaise tarvittaessa hakemaan ammattiapua Henkilöllä on oikeus ammatilliseen apuun, kun masennus on kestänyt viikkoja ja vaikuttaa henkilön toimintakykyyn Kysy, tarvitseeko tai haluaako hän apua Anna tietoa mahdollisuuksista Tarjoa apua ammatillisen avun hankinnassa Rohkaise sinnikkyyteen

42