OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI JA HYVÄKSILUKEMINEN

Transkriptio

1 Sivu 1 (11) OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI JA HYVÄKSILUKEMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. TARKOITUS JA SOVELTAMISALA 2. VIITTEET 3. OPISKELIJA-ARVIOINNIN PERUSTEET 3.1 Arvioinnin tavoitteet, kohteet ja muodot 3.2 Arvosanan määräytyminen 4. OPPIMISTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN OSOITTAMINEN 5. ARVOSANAT 5.1 Arvosanat Hämeen ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista 5.2 Arvosanan julkisuus 5.3 Arvosana valtion virkamieheltä vaadittavasta kielitaidosta 6. MUUALLA SUORITETTUJEN JA SUORITETTAVIEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN JA KIELTEN OPINNOISTA VAPAUTTAMI- NEN 6.1 Periaatteet hyväksilukemisessa 6.2 Hyväksilukemismenettely 6.3 Vapautusmenettely kielten opinnoista 6.4 Muualla suoritettujen opintojen kirjaaminen opintorekisteriin 7. ARVOSANAN KOROTTAMINEN 7.1 Hylätyn arvosanan korottaminen 7.2 Hyväksytyn arvosanan korottaminen 8. ARVIOINNIN OIKAISEMINEN LIITTEET Ylläpitäjä 1. Hakemus ja päätös opintojen hyväksilukemiseksi AK0901_L1 2. Hakemus ja päätös kieliopinnoista vapauttamiseksi AK0901_L2 Vararehtori Hyväksyjä Voimassa Veijo Hintsanen, HAMK:n rehtori lähtien

2 Sivu 2 (11) OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI JA HYVÄKSILUKEMINEN 1. TARKOITUS JA SOVELTAMISALA Tämä ohje määrittelee yhtenäiset periaatteet Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) suoritettavien perustutkintojen ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin kuuluvien opintojaksojen arviointiin ja muualla suoritettujen korkeakoulutasoisten opintojen ja harjoittelujen hyväksilukemiseen, vapauttamiseen kielten opinnoista, arvosanan korottamiseen ja oikaisumenettelyyn. Ohje täydentää Hämeen ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Ohje ei koske Hämeen ammatti-instituuttia, Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisia erikoistumisopintoja, ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (ent. jatkotutkinnot) eikä ammatillista opettajakorkeakoulua. 2. VIITTEET Opintojen arviointiin ja hyväksilukemiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä sisältää - Ammattikorkeakoululaki (351/2003) - Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (352/2003, muutos 497/2004) - Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) - Hallintolaki 434/ Hämeen ammattikorkeakoulun tutkintosääntö, AK Opinnäytetyöopas, AK Opintojakson suunnittelu, toteutus ja arviointi, K Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, AK Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva harjoittelu ja työpaikkaopinnot, AK Rehtorin päätös no 100/1999, Vapautusmenettely kielten opetuksessa - Rehtorin päätös no 127/2000, Kypsyysnäytteen käytännöt - Rehtorin päätös no 33/2003, Ruotsin arvosanan määräytyminen Oikeudesta tehdä päätöksiä opintoihin liittyvistä asioista määrätään - HAKKY:n hallintosäännössä ( ), H HAMK:n johtosäännössä ( ), AH0107.

3 Sivu 3 (11) 3. OPISKELIJA-ARVIOINNIN PERUSTEET 3.1 Arvioinnin tavoitteet, kohteet ja muodot 3.2 Arvosanan määräytyminen Opiskelija-arvioinnilla sekä ohjataan oppimista tavoitteiden suuntaan että tarkistetaan että niihin päästään. Arvioinnin avulla opiskelijaa kannustetaan ja motivoidaan itseohjautuvuuteen sekä asettamaan omalle oppimiselle tavoitteita ja myös seuraamaan omaa edistymistään. Oppimisen arvioinnin tulee tukea opiskelijan ammatillisen kasvun prosessia. Opiskelija-arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista, monipuolista, luotettavaa, tehokasta ja systemaattista. Arviointitietoa kootaan eri tavoin ja sitä käytetään monipuolisesti myös opetuksen ja oppimisen kehittämiseen. Ohjaavaa arviointia eli palautetta hyödynnetään jatkuvasti oppimisen ja opettamisen välillä. Opintojakson aikana havainnointiin perustuva arviointi on ensisijaisesti ohjaavaa arviointia, jonka perusteella annetaan välitöntä (myös positiivista) palautetta opiskelijalle. Palautteen myötä opiskelija oppii tunnistamaan opiskeltavan asian merkityksiä ja omaa suhdettaan siihen. Havainnoinnin tulos voi vaikuttaa myös arvosanaan nostavasti tai laskevasti. Itsearviointi on tärkeä prosessi opiskelijan kehityksessä itsenäiseksi ja omalle toiminnalleen tavoitteita asettavaksi oppijaksi. Itsearvioinnissa opiskelija arvioi oppimistaan suhteessa aikaisempaan osaamiseensa, tapaansa oppia ja ratkaista ongelmia. Itsearviointivalmiuksien kehittyminen on osa asiantuntijaksi kehittymistä. Opiskelijaa opastetaan opintojen alusta saakka oman oppimisensa ja oppimistulosten itsearviointiin. Vertaisarviointi eli opiskelijakollegoiden töiden arviointi opettaa opiskelijalle myös oman työn arviointia. Opintojakson toteutussuunnitelmassa ilmaistuihin tavoitteisiin suhteutettu kokonaisarviointi (summatiivinen arviointi) muodostuu opiskeluprosessin aikana tapahtuneesta havainnointiin pohjautuneesta arvioinnista, erilaisten harjoitustehtävien ja tenttien kautta saadusta kokoavasta arvioinnista sekä tarvittaessa opiskelijan itsearvioinnista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan hallitsemiin ammatin ydinasioiden laajoihin kokonaisuuksiin ja kykyyn nähdä asioitten välisiä yhteyksiä. Työelämä edellyttää henkilöstöltään sekä hyvää ja ajantasaista ammatillista osaamista (ammattispesifit taidot) että vuorovaikutustaitoihin ja työskentelytapaan liittyviä taitoja (metataidot). Kokonaisarviointi siirtyy opiskelijarekisteriin arvosanana (0 5). Kokonaisarvioinnissa katsotaan, missä määrin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut oppimistavoitteet. Opiskelija-arviointi tehdään suhteessa oppimistavoitteisiin (tavoiteperustainen arviointi). Opettaja kuvaa opintojakson tavoitteet ja kuhunkin arvosanaan vaadittavat suoritukset toteutussuunnitelmassa ja opintojakson alussa.

4 Sivu 4 (11) Opiskelijoita ei aseteta arvioinnilla paremmuusjärjestykseen. Opintojakson arvosanojen jakaumaa ei määritetä ennakolta. Arvosana määräytyy opintojakson ja toteutussuunnitelman tavoitteiden mukaisten asioiden hallitsemista mittaavien harjoitustöiden, kokeiden tms. ja jatkuvan havainnoinnin perusteella. Arvosanojen vaatimustasoja asetettaessa päätetään, miten ja missä määrin opiskelijan on saavutettava asetetut oppimistavoitteet. Opintojaksosta annetaan arvosana opintorekisteriin. Opettajan on annettava arvosana viimeistään yhden kuukauden kuluttua (= 30 päivää) opintojakson toteutussuunnitelmaan merkitystä päättymispäivämäärästä. Opettaja antaa jokaiselle opiskelijalle opintojaksosta henkilökohtaisen arvosanan, vaikka opinnot olisi toteutettu ryhmä-, projekti- tai itsenäisenä työskentelynä. Opettaja voi käyttää apunaan ryhmän jäsenten arvioita kunkin yksilösuorituksesta. Ryhmätentit arvioidaan kuten muutkin tentit ja kullekin ryhmän jäsenelle tulee sama arvosana. Opinnäytetyön arvioinnista on lisäohjeita opinnäytetyöoppaassa. 4. OPPIMISTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN OSOITTAMINEN 5 ARVOSANAT Opiskelijan on osoitettava hallitsevansa opintojaksolle asetetut oppimistavoitteet suorittamalla opintojakson toteutussuunnitelman mukaiset harjoitustyöt, näytöt tai näiden yhdistelmät. Poikkeusmenettelyistä on opiskelijan sovittava opintojakson opettajan kanssa. Oppimistavoitteiden saavuttamisen arviointi voi myös pohjautua portfolioon, oppimispäiväkirjaan tai muihin opiskelijan tuottamiin omaa kehittymistä osoittaviin dokumentteihin, jotka myös ohjaavat opiskelijaa jäsentämän omaa oppimistaan. Opintojaksolla voidaan käyttää luento- tai kirjallisuuskuulustelun sijaan ryhmätenttiä, jossa opiskelijat vastaavat pienryhmissä annettuihin kysymyksiin käyttäen apuna kirjoja ja muistiinpanoja. Yksittäinen opintojakso tulee suorittaa yhden vuoden kuluessa opintojakson toteutuksen päättymisestä. Jos opiskelija haluaa suorittaa opintojakson näytöllä, hän sopii opintojaksokohtaisesti opettajan kanssa näyttömenettelystä. Vaatimukset perustuvat tuolloin opetussuunnitelman opintojakson tavoitteisiin. Näyttönä suoritetusta opintojaksosta annetaan arvosana kuten muistakin opintojaksoista. 5.1 Arvosanat Hämeen ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista Kaikista opiskelijan suorittamista opintojaksoista annetaan arvosana. Opettajan on annettava arvosana viimeistään yhden kuukauden (=30 päivää) kuluttua opintojakson toteutussuunnitelmaan merkitystä päättymispäivämäärästä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen. Opiskelijalle varataan tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muu-

5 Sivu 5 (11) 5.2 Arvosanan julkisuus ten taltioituun opintosuoritukseen. Opettaja säilyttää arvosanan muodostamisen perusteena olleen kirjallisen tai muuten taltioidun arviointia dokumentoivan aineiston vähintään kuusi kuukautta tulosten julkaisemisen jälkeen. Opintojakson arvosana on numeerinen asteikolla 0 5: - hylätty (0) - tyydyttävä (1 2) - hyvä (3 4) - kiitettävä (5) Arvosanat ovat tiettyjen suoritustason symboleja. Ne eivät ole tasavälisiä osaamisen mittoja. Opintojaksototeutuksen arvosanavaatimukset kirjataan opintojakson toteutussuunnitelmaan. Nämä perustuvat opintojakson opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Erityistapauksissa on mahdollisuus arvioida vapaasti valittaviin opintoihin kuuluva opintojakso käyttäen sanallista asteikkoa Suoritus hyväksytty (S) Hylätty (0). Tämän menettelyn tulosyksikön johtaja hyväksyy hyväksyessään opintojakson toteutussuunnitelman. Opiskelijoille tiedotetaan asiasta toteutussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Tuolloin tulee myös sopia hyväksytyn suorituksen perusteet alkaen koulutusohjelmien yhteisiin perusopintoihin kuuluvat Johdatus ammattikorkeakouluopintoihin -opintojakso ja alkaen Tutkiva ja kehittävä osaaja -opintojakso arvioidaan asteikolla Suoritus hyväksytty (S) tai Hylätty (0). Näiden opintojaksojen hyväksytyn suorituksen perusteet määritellään yhteisesti HAMK:ssa. Hyväksytty suoritus vastaa Hyvä (3):n suoritusta jälkeen aloittaneilla opiskelijoilla vain opintojakso Opiskelu ammattikorkeakoulussa arvioidaan sanallisella asteikolla Suoritus hyväksytty (S) Hylätty (0). Kypsyysnäyte arvioidaan sanallisella asteikolla Hyväksytty Hylätty. Tutkintoon kuuluva opinnäytetyö arvioidaan numeerisesti asteikolla 0 5. Tutkintoon kuuluva harjoittelu kirjataan suoritetuksi opintorekisteriin merkinnällä Suoritus hyväksytty (S). Julkisuus- ja tietosuojalainsäädäntö määrittää arvosanojen julkisuuden. Sanallisia arviointeja opiskelijan opinnoista ei saa asettaa julkisesti esille eikä esittää yleisesti tietoverkossa. Opintojakson ja sen osasuoritusten arvosana- ja opiskelijanumerolistat voidaan laittaa ilmoitustaululle. Opiskelija pääsee tarkastelemaan omilla tunnuksillaan opiskelijahallintojärjestelmästä omia opin-

6 Sivu 6 (11) tosuorituksiaan. Opintojakson opettaja pääsee kirjaamaan vain opettamansa opintojakson arvosanat. 5.3 Arvosana valtion virkamieheltä vaadittavasta kielitaidosta Rehtorin päätöksen mukaisesti Hämeen ammattikorkeakoulussa noudatetaan alkaen suoritettavien pakollisten ruotsin kielen opintojen arvioinnissa seuraavaa käytäntöä: Todistukseen tulee merkintä Opiskelija on osoittanut sellaista ruotsin suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003, 6 ) mukaan valtion henkilöstöltä vaadittavaa toisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla hyvä (kun ruotsin kielen opintojakson arvosana on opintorekisterissä 4 5) tai tyydyttävä (kun ruotsin opintojakson arvosana on 1 3). Tätä aikaisemmin suoritetuista pakollisten ruotsin kielen opinnoista kurssiarvosanat 3 5 vastaavat kielitutkintolautakunnan ns. pienen kielikokeen arvosanaa hyvä ja arvosanat 1 2 arvosanaa tyydyttävä. 6. MUUALLA SUORITETTUJEN JA SUORITETTAVIEN OPINTOJEN HYVÄKSILU- KEMINEN JA KIELTEN OPINNOISTA VAPAUTTAMINEN 6.1 Periaatteet hyväksilukemisessa Yleistä Tulosyksikön johtaja voi hyväksyä osaksi ammattikorkeakoulututkintoa muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suoritettuja vastaavia opintoja sekä hyväksyä korvaavuuksina tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla taikka harjoittelua vastaavalla työkokemuksella. Korvaavat opinnot ja harjoittelu voivat olla suoritettuja ennen opintojen alkua tai niiden kuluessa. Ennen opintojen alkua suoritetut, mahdollisesti hyväksiluettavat opinnot tulee hyväksiluetuttaa kerralla opintojen alussa. Opintojen aikana muualla suoritettavista opinnoista, kuten muussa kotimaisessa korkeakoulussa, virtuaaliamk:ssa tai KV-vaihdossa suoritettavien opintojen ja työharjoittelun osalta on opintojen hyväksiluettavuus hyväksytettävä etukäteen tulosyksikön johtajalla. Kaikki hyväksilukemiset tehdään hyväksilukemismenettelyn kautta kts. 6.2). KV-vaihdossa suoritettavien opintojen hyväksyttämisessä käytetään ennen ulkomaille lähtemistä Learning agreement -lomaketta ja KV-vaihdossa suoritettavan harjoittelun hyväksyttämisessä Work Placement Agrementlomaketta. Nämä lomakkeet löytyvät HAMK:n kansainvälisen opiskelijavaihdon sivuilta. KV-vaihdon jälkeen opiskelija täyttää hyväksilukemislomakkeen, liittää siihen saamansa ulkomaisen oppilaitoksen antaman todistuksen ja hakee mahdollisesti vaihdon aikana muuttuneeseen suunnitelmaansa hyväksynnät HAMK:n opetussuunnitelman mukaisista korvautuvuuksista.

7 Sivu 7 (11) 6.2 Hyväksilukemismenettely Tutkintoon hyväksiluettavuutta arvioitaessa lähtökohtana on, että tutkinnon ja opetussuunnitelman vaatimukset täyttyvät. Opiskelijalla on velvollisuus näyttää toteen opintojen taso ja tulosyksikön johtajalla on oikeus hyväksyä tai hylätä hyväksilukemispyyntö perustellusti. Tulosyksikön johtaja määrittele lopullisen muualla suoritettujen opintojen ja harjoittelun hyväksymislaajuuden. Hyväksiluettavuutta arvioitaessa huomioidaan suoritettavan tutkinnon vaatimukset, aikaisempien opintojen, työharjoittelun ja työkokemuksen määrä, vaatimustaso ja ikä. Pääsääntöisesti ei yli kymmentä vuotta vanhempia opintoja hyväksilueta. Opintoihin ei hyväksytä alle 1,5 opintopisteen (yhden opintoviikon) suoritusta. Opintojen osaksi ei voi voida hyväksyä sellaisia suorituksia, jotka sisältyvät opiskeltavan ohjelman opiskelijavalintaperusteisiin (lukio, II asteen ammatillinen koulutus). Periaatteet aikuiskoulutuksessa Aikuiskoulutuksena toteutettavat tutkinnot ja tutkintojen opetussuunnitelmat ovat samat kuin nuorten koulutuksessa. Suoritettavien opintojen laajuus määräytyy HOPS:n perusteella. Aikaisemmat opinnot saatetaan osaksi HOPSia hyväksilukemismenettelyn (ks. 6.2) kautta. Opiskelija hakee kirjallisesti koulutusohjelmalta opintojen hyväksilukemista liitteenä 1. olevalla lomakkeella. Hakemuksesta tulee selvitä korvaavan opintojakson nimi, laajuus ja koulutuksen toteuttaja. Opintojen tulee olla arvioidut ja hyväksytysti suoritetut. Opintojen laajuuden ja sisällön osoittamisvelvollisuus on opiskelijalla. Hakemukseen tulee liittää jäljennökset todistuksista tai muu selvitys oppimistavoitteiden hallitsemisesta. Opiskelija toimittaa hakemuksen liitteineen yksikön opintotoimistoon, josta se lähtee opettajalle lausunnolle. Vapaasti valittavien opintojen tai opiskelijavaihdossa suoritettujen opintojen osalta lausunnon antajana voi olla myös opinto-ohjaaja tai kv-koordinaattori. Tulosyksikön johtaja tekee päätöksen hyväksilukemisesta. Päätöksestä ilmenee, mitä tutkinnon osia ja opintojaksoja suorituksilla korvataan. Päätökseen merkitään myös tutkintotodistuksen englanninkielistä liitettä varten opintojakson nimi englanniksi. Toimipisteen opintotoimisto kirjaa korvaavuuden opintorekisteriin. Opiskelija saa kopion päätöksestä. Alkuperäinen hakemus arkistoidaan toimipisteen opintotoimistoon. Hakemuksen käsittelyaika on enimmillään neljä viikkoa. Opiskelija voi tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen.

8 Sivu 8 (11) 6.3 Vapautusmenettely kielten opinnoista Kielten opinnoista vapauttamista määrittävät asetus 352/2003 ja rehtorin päätös nro 100/99. Määrittelyt ovat seuraavat: Suomen kieli ja ruotsin kieli Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, tai opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, voidaan vapauttaa suomen ja ruotsin kielen opinnoista. Pakollinen vieras kieli Erityisestä syystä opiskelija voi saada vapautuksen vieraan kielen opinnoista. Esimerkkinä se, että opiskelija ei ole oppivelvollisuusaikana opiskellut vierasta kieltä. Tutkinnon pakollisten kielten opinnoista voi hakea vapautusta vararehtorilta liitteenä 2. olevalla lomakkeella. Opiskelija toimittaa hakemuksen liitteineen lausunnolle vapautettavaksi haettavan kielen opintojakson opettajalle. Opettaja toimittaa hakemuksen liitteineen HAMK:n kielikoulutuskeskuksen johtajalle, joka esittää hakemuksen hyväksymistä tai hylkäämistä vararehtorille. Opintorekisteriin vapautuspäätös merkitään V-kirjaimella. Vapautus ei muuta tutkinnon vähimmäislaajuutta, vaan pakolliset kieliopinnot korvataan muilla perus- tai ammattiopinnoilla HOPS-menettelyn mukaisesti. Alkuperäinen hakemus arkistoidaan vararehtorin toimistoon. Hakemuksen käsittelyaika on enimmillään neljä viikkoa. Opiskelija voi tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen. 6.4 Muualla suoritettujen opintojen kirjaaminen opintorekisteriin Muualla suoritetuista tutkintoon hyväksytyistä opinnoista ei anneta arvosanaa, poikkeuksena on VirtuaaliAMK:ssa suoritetut opintojaksot. Opintorekisteriin kirjataan hyväksyntä osaksi tutkintoa. Korvaava suoritus (K) Korvaavan suorituksen opiskelija on suorittanut tai suorittaa muualla kuin omassa ammattikorkeakoulussa, ja sillä hän korvaa opinnoistaan jonkin tutkintoon kuuluvan opintojakson tai sen osan. Poikkeuksena vapaasti valittavat opinnot. Hyväksytty (H) Hyväksytty (H) on muualla suoritettu vapaasti valittaviin opintoihin luettava opintojakso.

9 Sivu 9 (11) 7 ARVOSANAN KOROTTAMINEN 7.1 Hylätyn arvosanan korottaminen 7.2 Hyväksytyn arvosanan korottaminen 8 ARVIOINNIN OIKAISEMINEN Hyväksytyn arvosanan korottamisyritys kohdistuu aina koko opintojaksoon, ei sen osasuorituksiin. Opinnäytetyön hyväksyttyä arvosanaa ei voi korottaa. Opintojakson toteutukselle ilmoittautuminen on pakollista ja sitovaa. Opintojakson suorittamisesta luopuvan opiskelijan on sovittava asiasta opettajan kanssa. Opintojakson toteutussuunnitelmassa määritellään opintojakson päättymisajankohta, josta lukien yhden kuukauden (= 30 päivää) kuluessa opettaja antaa arvosanat. Mikäli opiskelija ei tämän ajanjakson kuluessa ole suorittanut hyväksyttävästi kaikkia opintojaksoon kuuluvia tehtäviä, hänelle annetaan arvosana 0. Hylättyä arvosanaa voi yrittää korottaa kahdesti. Jos opiskelija ei uusintakerroilla saa hyväksyttävää arvosanaa, hänen on neuvoteltava opettajan kanssa opintojakson suorittamisesta. Koulutusohjelma määrittelee kolme ajankohtaa hylätyn arvosanan korottamiseen. Korottamismahdollisuudet on tarjottava vuoden sisällä opintojakson arviointiajankohdasta lukien. Nämä ajankohdat ilmoitetaan opintojakson toteutussuunnitelmassa opiskelijoille. Silloin kun opiskelija on ilmoittautunut korottamaan hylättyä arvosanaa, mutta peruu osallistumisensa, peruminen on tehtävä vähintään 4 arkipäivää ennen korotusajankohtaa. Perumatta jäänyt ilmoittautuminen lasketaan korotusyrityskerraksi. Uusinnan vaatimukset perustuvat opintojakson toteutussuunnitelmaan. Hyväksytysti suoritetun opintojakson arvosanaa on mahdollista yrittää korottaa kerran. Jos opintojakson arviointipäivämäärästä on kulunut alle vuosi, osaamisen näytön arvioinnin perustana on opintojakson toteutussuunnitelma. Jos arviointipäivämäärästä on kulunut aikaa pitempään, osaamisen näytön arviointi perustuu viimeisimpään toteutussuunnitelmaan. Onnistumaton arvosanan korotusyritys ei alenna arvosanaa. Oikaisua voi hakea tutkintolautakunnalta ammattikorkeakoulututkinnon tai avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksojen arvosanaan. Harjoittelun hyväksymistä tai hylkäämistä tutkintolautakunta ei käsittele.

10 Sivu 10 (11) Hämeen ammattikorkeakoulun kolmijäsenisen tutkintolautakunnan nimittää Hämeen ammattikorkeakoulun hallitus. Tutkintolautakunnassa on puheenjohtajana yliopettaja sekä opettajien ja opiskelijoiden edustaja. Kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa opintojakson arvosanaan, hän voi pyytää oikaisua siihen opettajalta. Kirjallinen oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tiedon arvosanasta (opintorekisteriin merkitty arviointipäivämäärä). Opettajan tekemään kirjalliseen vastineeseen tyytymätön voi hakea oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta. Oikaisuvaatimus on esitettävä 14 päivän kuluttua siitä, kun opiskelija on saanut tiedon oikaisupyyntöä koskevasta opettajan vastineesta. Oikaisuvaatimus toimitetaan tutkintolautakunnalle osoitteeseen Visamäentie 35 A, PL 230, Hämeenlinna. Oikaisuvaatimus katsotaan saapuneeksi ajoissa, kun se on kirjattu saapuneeksi 14 päivän kuluessa opettajan kirjallisesta vastineesta. Kirjallisesta oikaisuvaatimuksesta tulee ilmetä ainakin opiskelijan vaatimukset perusteineen, opiskelijan nimi, koulutusohjelma sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi, mm. mahdollisten täydentävien tietojen pyytämiseksi. Tutkintolautakunta käsittelee oikaisuvaatimuksen viivytyksettä ja pyytää opintojakson arvioineen/arvioineiden lausunnon ja harkintansa mukaan ulkopuolisen asiantuntijalausunnon. Ulkopuolisella lausunnon laativalla asiantuntijalla on käytettävissään edellä esitetyt asiakirjat. Tutkintolautakunnan jäsenet eivät osallistu arvioimiensa opintojaksojen oikaisuvaatimusten käsittelyyn, eivätkä kirjoita lausuntoja. Tutkintolautakunta perustaa päätöksen säädösten ja toimintaohjeiden määrittelyihin sekä oikaisuvaatimukseen liittyvään materiaaliin. Päätöspöytäkirjan allekirjoittavat tutkintolautakunnan jäsenet. Tutkintolautakunta toimittaa päätöspöytäkirjan oikaisuvaatimuksen asianosaisille. Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa. Pöytäkirjat lähetetään tiedoksi rehtorille, tulosyksikön johtajalle ja vararehtorille. Asiakirjat arkistoi rehtorin sihteeri.

11 Sivu 11 (11) Muutosluettelo Versio Päiväys Muutetut sivut Kuvaus versio Muutettu päätösvastuut HAMK:n johtosäännön mukaiseksi. Koulutus- ja opetusprosessia johtaa vararehtori. Vapautuksen kielten opinnoista antaa vararehtori kielikoulutuskeskuksen johtajan esityksestä. Tähän on luotu uusi lomake. Tutkintolautakunnan asettaa HAMK:n hallitus. Jakelu Rehtori Säilytys Alkuperäiskansio Vararehtori ja johtajat Tulosyksiköiden johtajat Opintotoimisto / vastuuopintosihteerit Laatutukihenkilöt / Koulutusohjelmien jakelu Kehittämisyksikön laatukäsikirja Yksiköiden kirjastojen laatukäsikirjat HAMK:n Internetsivut Tutkintolautakunta Kielikoulutuskeskus elearning Centre HAMKO ry