Kirjallisuuskatsaus. Mikä on kirjallisuuskatsaus? 9/27/2017. Kandiseminaari

Transkriptio

1 Kandiseminaari Kirjallisuuskatsaus Ilona Mikkonen KTT Mikä on kirjallisuuskatsaus? Tietyn tutkimuksen/tutkimuskysymyksen kannalta oleellisen kirjallisuuden ja tutkimusten esittely 1

2 Mikä on kirjallisuuskatsaus? Kirjallisuuskatsauksessa esitellään aikaisemman, olennaisten tutkimusten pääteemat Tarkoituksena Kertoa lukijalle aiheesi taustoista Vakuuttaa lukija uskottavuudestasi tutkijana (tiedät mistä puhut, tunnet kentän) Argumentoida oman työn tarpeellisuudesta (kirjallisuuskatsaus paljastaa aukon aikaisemmassa tutkimuksessa) Asemoida omaa työtäsi tieteen kenttään (tämä on se tieteellinen keskustelu, johon haluan osallistua) Mikä on kirjallisuuskatsaus? Kirjallisuuskatsauksen tulisi siis (periaatteessa) käsitellä KAIKKI oleellinen kirjallisuus valitsemastasi aiheesta Tässä rajaus tulee tärkeäksi! Tärkein rajaus tulee jo tutkimuskysymyksessä: Brändi vs. Brändin arvo Tuotekehitysprosessi vs. koemarkkinointi Joskus rajataan etukäteen myös lähteet joita aiotaan käyttää vaatii tietenkin että tiedät mitkä ovat oleellisimmat keskusteluareenat! Esim. Journal of Consumer Research, Consumption Markets & Culture, Journal of Consumer Culture 2

3 Kirjallisuuskatsauksen kirjoittaminen Kirjallisuuskatsauksessa päähuomio käsitteissä (miten asioita on käsitteellistetty ja määritelty) ja tuloksissa (millaisia löydöksiä muut tutkijat ovat esittäneet) Lopputulema on kriittisesti pohtiva esseetyyppinen katsaus, johon liität myös omia päätelmiäsi ja huomioitasi töitä ei vain luetteloida, vaan myös arvioidaan! Kirjallisuuskatsauksen kirjoittaminen Tarkoituksena on katsastaa aiempaa tutkimusta, ei tiivistää tai referoida sitä, vrt. Smith (1978) conducted a 3x3x3 factorial design to study squirrels. He concentrated on brown squirrels, stating flying squirrels are just too damn unpredictable to study (page 54) squirrels were broken into six groups and given the choice of nuts to eat. 1 group was given nothing but pecans, the other nothing but acorns, and then allowed to switch, BLAH, BLAH, BLAH, BLAH... Smith (1978) found that squirrels preferred pecans to acorns 3

4 Kirjallisuuskatsauksen kirjoittaminen Tarkoitus ei ole vain listata lähteitä ja/tai kirjoittajia Se että jokainen lause alkaa jollakin kirjoittajalla, ei ole hyvää tekstiä, esim.: JACHOWSKI (1964) developed a model investigation conducted on the interlocking precast concrete block seawall. HOMMA and HORIKAWA (1964) studied waves forces acting on the seawall which was located inside the surf zone. SELEZOV and ZHELEZNYAK (1965) conducted experiments on scour of sea bottom in front of harbor seawalls Tärkeintä ei ole se kuka sanoi mitä milloinkin, vaan millaisia teemoja voidaan löytää, onko olemassa jonkinlaista konsensusta asiasta yms. Hyvin sanottu A literature review is a piece of discursive prose, not a list describing or summarizing one piece of literature after another. It's usually a bad sign to see every paragraph beginning with the name of a researcher. Instead, organize the literature review into sections that present themes or identify trends, including relevant theory. You are not trying to list all the material published, but to synthesize and evaluate it according to the guiding concept of your thesis or research question 4

5 O'Leary, Z. (2004) The Essential Guide to Doing Research. London: Sage. Chapter Six. Kuinka siis edetä? Aihe täytyy olla valittuna, ja alustavan tutkimuskysymyksen määriteltynä pääkäsitteistö yleensä nousee implisiittisesti tästä Formuloi hakusanat millä termeillä lähdet etsimään kirjallisuutta tietokannoista Kirjallisuutta saattaa löytyä alussa todella paljon, kaikki ei loppupeleissä ole hyödyllistä Vinkki: lue abstrakti ja intro jonka perusteella päättelet onko lähde relevantti Jos kaikki tuntuu hyödylliseltä ja lukemista ihan hirveästi, kannattaa pohtia onko työ tarpeeksi hyvin rajattu J 5

6 Kuinka edetä? Kun olet löytänyt mielestäsi hyvän kokonaisuuden lähteitä, muodosta ensin kokonaiskuva - Lue lähteet läpi silmäillen paperin jälkeen alat todennäköisesti nähdä jonkinlaisia yhteyksiä (viitataan samaan kirjallisuuteen) ja teemoja tai leirejä Esim. Kaksi selvää päälinjaa, yksi ryhmä tutkijoita ajattelee että Y johtuu X:stä., toiselle ryhmälle X on vain yksi vaikuttava tekijä Kuinka edetä? Yksi hyvä tapa tutustua lähteisiin on kirjoittaa niistä itselle pieni analyysi Voit tehdä näistä esim. taulukon tyyliin: Kirjoittaja(t), vuosi Tutkimusmenetelmät Päätulokset Omia huomioita (tutkimuksen rajoitteet, miten kritisoisit muuten, mitä hyvää, kenen kanssa samaa mieltä/eri mieltä yms.) 6

7 Kuinka edetä? Pidä myös kirjaa tekemistäsi hauista, jotta pysyt kartalla siitä mitä tietokantoja ja hakusanoja olet jo käyttänytj Tieteellinen kirjoittaminen ja lähteiden käyttö 7

8 Tieteellisen kirjoittamisen piirteitä (mukaellen Männikkö 2008; Nykänen 2002; Kielhelppi; Iisa 2004) Tieteellisten tekstien tarkoitus on raportoida tutkimusta ja tuottaa uutta tietoa Tieteelliset tekstit ovat argumentoivia: pyritään perustellen, eri vaihtoehtoja punniten vakuuttamaan lukija kirjoittajan ajatuksen oikeellisuudesta Edellytetään läpinäkyvyyttä: omat näkemykset ja lainattu teksti tai tieto täytyy erottaa toisistaan ja käytetyt lähteet merkitä huolellisesti Tekstien on edettävä johdonmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesta näkökulmasta, ja niissä on käytettävä sujuvaa yleiskieltä Tieteellisen kirjoittamisen piirteitä (mukaellen Männikkö 2008; Nykänen 2002; Kielhelppi; Iisa 2004) Tieteellisen/akateemisen kirjoitelman tunnusmerkkejä: - Argumentointi (vetoamalla aiempaan tai omaan tutkimukseen) - Käsitteellistäminen ja termien täsmällinen määritteleminen - Tiedon varmuuden asteen ilmaiseminen 8

9 Tieteellisen kirjoittamisen piirteitä (mukaellen Männikkö 2008; Nykänen 2002; Kielhelppi; Iisa 2004) Mutta hyvä tieteellinen/akateeminen teksti ei ole - Pelkkää vanhan toistamista ja referointia kirjoittajan oman äänen tulee kuulua, ja aiempaa tutkimusta arvioida kriittisesti! - Asioiden listaamista - Kaikkien mahdollisten asioiden kirjaamista aihepiiristä Tieteellisen kirjoittamisen piirteitä (mukaellen Männikkö 2008; Nykänen 2002; Kielhelppi; Iisa 2004) Tieteellisessä kirjoittamisessa käytetään lähdeviittauksia, eli tekstin sisällä tai alaviitteenä olevia ilmoituksia siitä mistä tekstissä esitetty tieto on peräisin, i.e. kuka sen on ennen kirjoittajaa esittänyt Miksi lähdeviitteitä tarvitaan? - Lukija voi tarkistaa väitteen tms. paikkansapitävyyden, tai arvioida siihen perustuvan tulkinnan oikeellisuutta - Kiinnostunut lukija voi löytää alkuperäisen (tämä lähdeluettelon avulla) - Vältetään plagiointiepäilyt ja annetaan kunnia sille kelle se kuuluu! 9

10 Lähdeviitteiden käyttö kanditutkielmassa Kandityö perustuu lähteisiin - Tietoja lainattaessa on ilmoitettava, mistä lähteestä tiedot on saatu - Tekstistä on erotuttava, mitkä ovat kirjoittajan omia ajatuksia ja mitkä ovat peräisin jostakin muusta lähteestä Tämä on erityisen tärkeää juuri plagioinnin välttämiseksi Lähdeviitteet ja plagiointi Mitä on plagiointi? - Tutkimuseettinen neuvottelukunta: plagiointi = luvatonta lainaamista = jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omana - Osa hyvän tieteellisen tavan vastaisia käytäntöjä, muita ovat Sepittämiminen (fabrication): tekaistujen havaintojen esittäminen tiedeyhteisölle Havaintojen vääristely (misrepresentation, falsification): alkuperäisten havaintojen tarkoituksellinen muokkaaminen tai esittäminen niin, että havaintoihin perustuva tulos vääristyy Anastaminen (misappropriation): tutkijalle luottamuksellisesti esitetyn alkuperäisen tutkimusidean, -suunnitelman tai -havaintojen oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissään 10

11 Lähdeviitteet ja plagiointi Plagioinnin muodot (Surakka ym.) 1. Kopioi ja liitä plagiointi: suora kopiointi toisesta lähteestä ilman asianmukaista lähdeviittausta ja lainausmerkkejä. Huom! Myös suorat käännökset ilman asianmukaista lähdeviittausta 2. Plagiointi sanaa tai sanoja vaihtamalla: tekstin kopioimista siten, että tekee vain pieniä muutoksia (esim. sanajärjestyksen vaihtaminen, sanan/sanojen korvaaminen synonyymeillä) Lähdeviitteet ja plagiointi 3. Tyylin kopiointi: toisen tekijän päättelyn seuraamista lause lauseelta tai kappale kappaleelta siten, että mukaillaan toisen tekijän tuotoksen sisältöä 4. Metaforan eli kieli- tai vertauskuvan plagiointi: toisen käyttämän metaforan kopiointia omaan työhön. 5. Idean plagiointi: toisen tekijän idean esittämistä omana siten, että ei anna kunniaa alkuperäiselle idean esittäjälle. 11

12 Viittaustekniikka Lähdeviitteet - viittaustekniikkaa Suositeltavaa käyttää tekstinsisäistä viittaamista Artikkeliin viitatessa viite on muotoa (Sukunimi vuosi). Jos kysymyksessä on kirja, viittaus on muotoa (Sukunimi vuosi, sivunumero) - Esim. Analyysi tarkoittaa jonkin kokonaisuuden hajottamista osiin (Uusitalo 1991, 23). Viittauksen kohteena oleva henkilö voi esiintyä myös subjektina - Esim. Ketonen (1976, 16-20) on korostanut 12

13 Lähdeviitteet - viittaustekniikkaa Kun kirjoittajia on kaksi - molemmat nimet mainitaan lähdeviitteessä (sulkeissa yhdistettynä &-merkillä ja subjektina käytettäessä välissä on ja-sana) Esim. Laadullinen analyysi on luova prosessi (Strauss & Gorbin 1990, 15). Esim. Strauss ja Gorbin (1990, 15) esittävät, että laadullinen analyysi on luova prosessi. Kun kirjoittajia on kolme tai useampia - viittauksessa mainitaan ensimmäinen kirjoittaja sekä lyhenne ym. Esim. Suomenkielisessä raportoinnissa on syytä käyttää suomenkielisiä ilmauksia (Hirsjärvi ym. 1986, 122). Esim. Hirsjärvi ym. (1986, 122) tähdentävät, että suomenkielisessä Lähdeviitteet - viittaustekniikkaa Jos alkuperäisen kirjoittajan nimi ei ole tiedossa - voit viitata myös käyttämällä jotain muuta "tunnusta" Esim. Opintoraha on tarkoitettu riittämään opiskeluaikaiseen muonitukseen (Kela 2004, 12). Esim. Opintoraha tuskin nousee seuraavaan 10 vuoteen (Tilastokeskus 2003). Internet-lähteeseen viittaaminen: - Lähdeviittaus normaalisti, mutta lähdeluettelossa on mainittava lähteen www-osoite sekä päivämäärä, jolloin kyseistä www-sivua on käyty katsomassa 13

14 Lähdeviitteet - viittaustekniikkaa Toissijaiset lähteet - Kannattaa aina pyrkiä etsimään ensisijainen lähde, mutta aina se ei ole mahdollista Esimerkki: Luet Graeffin 1996 kirjoittamaa artikkelia, jossa viitataan Arnoldin tutkimukseen vuodelta Haluat viitata Arnoldiin, mutta et löydä mistään alkuperäistä artikkelia. Tekstissä: Arnold (1991 ks. Graef 1996) Lähdeluettelossa: Graef (1996) Lähdeluettelossa vain se teos jota olet oikeasti lukenut! Lähdeviitteet - viittaustekniikkaa Suorat lainaukset - Suoria lainauksia voi käyttää harkiten. Tällöin lainattava teksti laitetaan lainausmerkkeihin, ja viitteessä ilmoitetaan aina myös sivunumero Esim. Tietosuojadiskurssien tunnistaminen tekee näkyviksi tavat, joilla henkilötietojen hyödyntämistä ja kuluttajan tietosuojaa puheessa tuotetaan eli tehdään todeksi. (Lähteenmäki 2009, 143). - Pitkiä lainauksia samasta lähteestä kannattaa välttää; on parempi tuoda esille useita lähteitä ja kirjoittaa näistä oma synteesi eli kokoava yhteenveto 14

15 Lähdeluettelot Kaikki tekstissä mainitut viitteet luetteloidaan aakkosjärjestyksessä lähdeluetteloon työn loppuun Lähdeluetteloon merkitään - Tekijä - Vuosi - Teoksen/artikkelin nimi - Julkaisun nimi, vuosikerta ja numero (artikkeleista) - Painos (kirjoista) - Kustantaja ja painopaikka (kirjoista) - Sivun osoite ja vierailipäivä (internet-sivuista) & 15

16 16