Muistio. Kansantalouden kehitysnäkymät Valtionvarainministeriön mukaan

Transkriptio

1 1 (12) Vuoden 2019 talousarvion laadintaohje Kansantalouden kehitysnäkymät Valtionvarainministeriön mukaan Suomi elää tällä hetkellä selkeää noususuhdannetta. Noususuhdanne on käynnistynyt Suomessa muita EU-maita myöhemmin ja noususuhdanteen taittumisesta on jo tehty ensimmäisiä ennusteita. Suomen bruttokansantuotteen kasvu kiihtyi viime vuonna 2,6 prosenttiin. Talouskasvun odotetaan tänä vuonna pysyvän samoissa lukemissa, 2,6 prosentissa, mutta vuosina kasvu hidastuu maltillisemmaksi, noin kahteen prosenttiin. Keskipitkällä aikavälillä vuosina talouskasvun arvioidaan palaavan potentiaalisen tuotannon kasvun tasolle eli runsaaseen prosenttiin. Historiaan nähden keskipitkälle aikavälille odotettu kasvu on hidasta, mikä johtuu talouden rakenteellisista tekijöistä. Työpanoksen kasvu lisää potentiaalisen tuotannon kasvua hieman kuluvana ja kahtena seuraavana vuonna. Tämän jälkeen työpanoksen kasvu painuu nollan alapuolelle työikäisen väestön supistuessa. Työpanoksen kasvua rajoittaa myös korkea rakenteellinen työttömyys. Kokonaistuottavuuden kasvu on kehittynyt viime vuosina vaatimattomasti ja sen kehitys jatkuu edelleen historiaan nähden heikkona. Korkean tuottavuuden toimialojen tuotanto on supistunut ja koko talouden rakenne on palveluvaltaistunut. Kokonaistuottavuuden trendikasvun arvioidaan keskipitkällä aikavälillä lähenevän yhden prosentin kasvua, kun 2000-luvun alkupuolella nähtiin yli kahden prosentin keskimääräistä kasvua. Kokonaistuottavuuden arvioitu trendikasvu on kuitenkin selkeästi viimeisten viiden vuoden keskiarvoa korkeampi. Maailmantalouden ennusteen riskit painottuvat yhä jonkin verran alasuuntaan. Kauppapoliittisten kiistojen kärjistyminen voi hidastaa maailmankaupan kasvua. Positiivisena riskinä nähdään erityisesti euroalueen odotuksia suotuisampi talouskehitys. Tämä parantaisi Suomen vientinäkymiä. Myös kehittyvissä talouksissa kasvu voi osoittautua ennustettua suotuisammaksi. Viennin maantieteellisen jakauman monipuolistuminen onkin yksi positiivinen riski. Lisäksi palveluviennin suotuisan kehityksen jatkuessa viennistä saatava arvonlisäys voi kasvaa.

2 2 (12) Kuntatalouden tilanne Valtionvarainministeriön kuntatalousohjelman mukaisesti kuntatalouden tila on juuri nyt hyvä. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2017 noin 3,9 mrd. euroa, mikä riitti kattamaan nettoinvestoinnit. Kuntien vuosikate oli ennätyksellisen hyvä, ja se vahvistui vuonna 2017 puoli miljardia euroa. Suotuisa kehitys johtui ensisijaisesti toimintakatteen vahvistumisesta. Kuntayhtymien vuosikate pysyi puolestaan edellisen vuoden tasolla. Kuntien lainakanta pieneni vuonna Kuntatalouden toimintamenojen kasvu on ollut maltillista kilpailukykysopimuksen ja kuntien omien toimenpiteiden ansiosta. Menojen kasvu kuitenkin kiihtyy vuonna 2019 sovittujen palkankorotusten ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättymisen vuoksi. Kuntien toimintakate vahvistui 0,9 prosenttia (vuonna 2016 se heikkeni 0,5 prosenttia), mutta verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvoi vain 0,5 prosenttia (vuonna 2016 kasvua oli 3,0 prosenttia). Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa vuodesta 2020 lähtien julkisen talouden rakenteita, kuntataloutta kokonaisuutena ja yksittäisten kuntien taloutta. Kuntien järjestämisvastuulla olevat tehtävät vähentyvät huomattavasti uudistuksen yhteydessä. Samalla kuntatalouden rakenteet muuttuvat merkittävästi, kun siirtyviä tehtäviä vastaava rahoitus siirtyy kunnilta maakunnille. Uudistuksen seurauksena kuntien käyttötalouden nettokustannuksista yli puolet, vuoden 2019 tasolla tehtyjen arviolaskelmien mukaan noin 17,6 mrd. euroa, siirtyy maakuntiin. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä maakuntien rahoitukseen siirtyvä määrä on arviolaskelmien mukaan hieman alle 6 mrd. euroa. Tämän lisäksi kunnilta maakuntiin siirtyisi noin 11 mrd. euroa kunnallisveroa sekä osa, noin 0,6 mrd. euroa, kuntien yhteisöveron tuotosta. Uudistukseen liittyvä kustannusten ja verorahoituksen siirto kunnilta maakunnille on koko maan tasolla kustannusneutraali. Tämä tarkoittaa, että kaikista kunnista yhteensä maakunnille siirtyy vain sen verran vero-, valtionosuus- ja asiakasmaksutuloja kuin kustannuksiakin siirtyy pois kunnista. Kuitenkin yksittäisessä kunnassa ero siirtyvien tulojen ja siirtyvien kustannusten välillä voi olla erittäin suuri. Tätä muutosta lievennetään valtionosuusjärjestelmään sisällytettävillä tasaus- ja siirtymäjärjestelmillä siten, että uudistuksesta aiheutuva kunnan käyttötalouden tasapainotilan muutos ei ylitä yhdessäkään kunnassa yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Kustannusneutraaliuden tavoitteen täyttämiseksi kuntien taloustilastoinnin tulee olla ajantasaista ja tarkkaa. Kunnan käyttötalous ja palvelutuotanto painottuvat uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin nuoriin ikäluokkiin: varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Tästä johtuen myös kuntien verorahoituksessa (verotulot ja valtionosuudet) tapahtuu merkittäviä kuntakohtaisia muutoksia, kun kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmässä painottuvat huomattavasti aikaisempaa enemmän nuorten ikäluokkien

3 3 (12) palvelutarpeet ja heidän osuutensa kunnan väestöstä. Aikaisemmin vanhemman väestörakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen vuoksi suhteellisesti paljon valtionosuutta saaneet kunnat ovat jatkossa entistä riippuvaisempia verotuloista. Samanaikaisesti nuoremman väestörakenteen kunnissa valtionosuuksien osuus verorahoituksessa kasvaa. Hallituksen kuntataloutta koskevat linjaukset Julkisen talouden suunnitelmaa koskeva kansallinen säännöstö edellyttää, että hallitus päättää kuntatalouden niin sanotusta menorajoitteesta. Menorajoite on euromääräinen raja valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvalle toimintamenojen muutokselle. Käytännössä menorajoitteen mukaisiin toimenpiteisiin lasketaan kaikki valtion kuntataloutta koskevat muutokset ja on kunnista itsestään kiinni toteuttavatko ne annetut mahdollisuudet täysimääräisesti. Käytännössä menorajoitteen mukaiset säästöt ovat kunnissa osittain teoreettisia, sillä esim. työajan pidennyksestä koituneita säästöjä on saatu aikaiseksi vain suurimmissa kunnissa ja suurimmissa sairaanhoitopiireissä. Toisaalta kaikkia menorajoitteen toimenpiteitä ei kuntien itsehallinnon mukaisesti välttämättä edes tarvitse toteuttaa säästötoimenpiteinä. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuonna Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuoden 2016 toteutuneiden kustannusten pohjalta vähentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 213,5 milj. euroa. Kuntien peruspalveluiden toteutuneet kustannukset vuonna 2016 olivat noin 854 milj. euroa alhaisemmat kuin laskennalliset kustannukset, joiden perusteella vuoden 2016 valtionosuudet maksettiin. Toteutuneet kustannukset olivat alhaisemmat johtuen sekä kuntien tehostamistoimista että kilpailukykysopimuksen vuoden 2017 lomarahaleikkauksesta, josta kolmeneljäsosaa kirjattiin kunnissa menosäästöksi jo vuonna Lomarahaleikkauksesta johtuen kuntien vuoden 2016 kustannukset alenivat 236 milj. eurolla ja valtionosuusprosentin mukainen valtionosuuksien vähennys tästä olisi 59 milj. euroa. Tämä ylimääräinen 59 milj. euron leikkaus kompensoidaan kunnille vuonna 2020.

4 4 (12)

5 5 (12) Muutokset eläkemaksuissa (Kevan budjetointiohje ) Tulorekisterin myötä vuoden 2019 alusta alkaen palkkaperusteisen eläkemaksun perintä muuttuu merkittävästi. Eläkemaksuprosessin muutosten lisäksi Keva on valmistellut palkkaperusteiseen eläkemaksuun muutoksia vuodesta 2019 alkaen. Aiemmin suunnitellusta poiketen varhaiseläkemenoperusteinen maksu lakkautetaan jo vuoden 2018 jälkeen. Vuoden 2019 alusta alkaen käyttöön otettaisiin uusi työkyvyttömyyseläkemaksu, joka perittäisiin osana palkkaperusteista maksua. Työkyvyttömyyseläkemaksuun ei myöskään tulisi aiemmin kaavailtua siirtymäaikaa. Palkkaperusteisen eläkemaksun muutokset edellyttävät Kevan valtuuskunnan hyväksyntään , eli seuraava päivänä siitä kun Nurmeksen kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion vuodelle Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön Tulorekisteri muuttaa palkkaperusteisten eläkemaksujen maksuprosessin. Työnantaja pidättää edelleen työntekijän eläkemaksun palkanmaksun yhteydessä, mutta ei itsenäisesti tilitä työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisia eläkemaksuja. Sen sijaan Keva laskuttaa työnantajalta helmikuusta 2019 alkaen kuukausittain euromääräisen palkkaperusteisen eläkemaksun, joka perustuu työnantajan edellisen kuukauden aikana tulorekisteriin ilmoittamiin ansioihin. Laskun eräpäivä on palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden jälkimmäisen puoliskon puolella. Koska palkkaperusteisten eläkemaksujen laskutus perustuu jatkossa työnantajan tulorekisteriin ilmoittamiin tietoihin, se on kerralla lopullinen. Eläkemaksujen täsmäytystä ei jatkossa enää tarvita. Työnantaja kuitenkin tilittää tammikuussa 2019 joulukuun palkoista maksettavat eläkemaksut. Samoin vuoden 2018 palkkaperusteiset eläkemaksut ja vuosiansiot täsmäytetään vielä keväällä Lisäksi varhaiseläkemenoperusteinen eläkemaksun korvaa työkyvyttömyyseläkemaksu. Tämä lasketaan etukäteen prosenttina palkkasummasta ja se peritään osana palkkaperusteista eläkemaksua. Varhaiseläkemenoperusteisen maksun tapaan työkyvyttömyyseläkemaksun tavoitteena on kannustaa työnantajaa panostamaan työkyvyn ylläpitoon ja etsimään ratkaisuja työn tarjoamiseen osittaisen työkyvyn säilyttäneille työntekijöille. Työkyvyttömyyseläkemaksun laskennassa huomioidaan kahden kalenterivuoden aikana alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuet ja niistä aiheutunut eläkemeno 24 kuukauden aikana varhaiseläkemenoperusteisen eläkemaksun nykyisen 36 kuukauden sijasta. Työkyvyttömyyttä edeltävä osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki huomioidaan eläkemenoa vähentävänä 24 kuukauden ajalta.

6 6 (12) Keva ennakoi vuodelle 2019 seuraavia palkkaperusteisia eläkemaksuja: Eläkemenoperusteinen eläke voidaan alustavasti budjetoida kertomalla vuoden 2018 eläkemaksu 1,08:lla. Kuntakohtaiset budjetointiohjeet Kevalta valmistuvat kesän aikana. Nurmeksen talous Nurmes ei laadi kuntatalouden kehitysarviota kuntien keskimääräisen muutoksen mukaan vaan ottaen huomioon paikallistalouden ja kuntatalouden erityispiirteet. Valtionosuuksien ja verotulojen arvioinnissa nojataan Kuntaliiton antamiin ennusteisiin. Valtakunnallisesti tehdyt päätökset vaikuttavat Nurmekseen monin eri tavoin ja vaikutus ei aina ole sama kuin valtakunnassa keskimäärin. Työllisyys vahvistui Nurmeksessa viime vuonna hieman muuta hitaammalla tahdilla, minkä vuoksi tämän ja tulevan vuoden tuloverojen kasvu on Nurmeksessa suhteellisesti monia muita kuntia nopeammin. Siun sote parantaa merkittävästi Nurmeksen kaupungin kustannuksien ennustettavuutta talousarvion laadintaa tehdessä, mutta maakuntauudistuksesta johtuen Siun

7 7 (12) sotelle kertyvät kumulatiiviset alijäämät tulee kuitata pois vuoden 2019 lopussa. Toisin sanoen tältä ja tulevalta vuodelta kertyvät alijäämät tulevat jäsenkunnille kerralla menoksi vuoden 2019 tilinpäätökseen maakuntauudistuksen toteutuessa. Onneksi vuoteen 2018 on lähdetty pienestä kumulatiivisesta ylijäämästä mikä hieman tasoittaa tilannetta. Vuodelle 2019 suurin menoja muuttava tekijä on neuvotteluissa sovittu palkkaratkaisu. Kunta-alan sopimuskorotukset nostavat palkkasummaa vuonna ,4 prosenttia ja lisäksi tuloksellisuuteen perustuva kertaerä 9,2 prosenttia tulee maksuun tammikuussa Kertaerän vaikutus koko vuoden palkkasummassa on 0,7 prosenttia. Samaan aikaan lomarahojen 30 prosentin leikkaus poistuu huhtikuussa alkaen kertyvistä lomarahoista. Lomarahat budjetoidaan ensi vuoden talousarvioon täysimääräisesti ilman leikkausta ja palkkoihin kirjataan budjetointivaiheessa 3,1 prosentin korotus, vaikka todellisuudessa korotus ei toteudu kaikille henkilöille tällaisena. Kokonaiskorotus 3,1 on varovaisuuden periaatteen mukainen korotus. Nurmeksen kaupungin hankkimista palveluista suurin osa on palveluita ja vain pieni osa tuotteita tai tarvikkeita. Henkilöstökustannusten nousu ja yleiset palkkaratkaisut näkyvät ulkopuolelta hankituissa palveluissa, joista suurin on tietenkin Siun sotelta hankitut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Muista indekseistä kuluttajahintojen ennakoidaan nousevan 1,4 prosenttia ja rakennuskustannusindeksin 2 prosenttia. Nurmeksen taloussuunnitelmassa vuodelle 2019 valtionosuuksiksi arvioitiin euroa. Kuntaliitto on ennustanut että vuoden 2019 valtionosuudet olivat euroa eli erotus olisi euroa. Valtionosuudet pienentyvät Nurmeksessa odotusten mukaisesti euroa eli 3,2 prosenttia ja 123 euroa per asukas. Muutos johtuu sekä väkiluvun pienentymisestä että valtionosuuksien indeksikorotuksen yhden vuoden jäädytyksestä. Taloussuunnitelmassa 2019 puolestaan verotulojen ennakoitiin olevan euroa. Nyt talouskasvun ja työllisyyden parantamisen oltua ennakoitua parempaa, Kuntaliitto ennustaa jopa hieman yli 25 miljoonan euron verotuloja. Pieni varautuneisuus näin suuren kasvun ennustamiseen on kuitenkin paikallaan. Kokonaisuudessaan verorahoituksen (valtionosuudet ja verotulot) voidaan ennakoida pysyvän tämän vuoden tasolla, ehkä hieman nousevan. Nurmeksen toimintakate heikkeni 0,3 % vuonna 2014, 0,2 % vuonna 2015, 2,1 % vuonna Vuonna 2017 toimintakate parantui 2,92 prosenttia. Vuoden 2018 talousarviossa oleva toimintakate heikkenee vuoden 2017 tilinpäätökseen nähden 1,68 prosenttia. Vuodelle 2019 toimintakate tulee heikkenemään palkankorotusten myötä, mutta muiden indeksien kautta tulevat korotukset kaupungin tuottoihin kompensoivat tätä nousua hieman. Kestävä taso tässä toimintakatteen kasvulle tässä tilanteessa ensi vuoden osalta on noin 1-2 prosenttia. Kaupungin kannalta on oleellista hillitä palkankorotuksista johtuvaa kustannusten kasvua. Tämä vaatii jokaiselta tulosyksiköltä toimenpiteitä ja toiminnan tehostamista. Kustannusten kasvun hillitsemisellä voidaan säilyttää vuosikate sellaisella tasolla,

8 8 (12) että se kattaa korkeahkon, noin neljän miljoonan investointitason ja neljän miljoonan poistot. Tulevien vuosien tuloslaskelmia parantavat aiempina vuosina tehdyt merkittävät investointivaraukset, joista tuloutuu poistoerona tilikauden ylijäämään noin euroa vuosittain. On kuitenkin syytä ymmärtää, että investointivaraukset eivät lisää kaupungin käytettävissä olevia rahoja, vaan toimintakatteen yli menevät investoinnit katetaan joko kassavaroja syömällä, kiinteää omaisuuttaa myymällä tai lainaa ottamalla. Kuntastrategia ja talousarvion laadinta Nurmeksen valtuusto hyväksyi uuden kuntastrategian, Nurmeksen suunta, kokouksessaan Strategiassa on neljä kehittämislinjaa ja niillä koko valtuustokauden strateginen tavoite. Kehittämislinjoille on tehty jokaiselle vuodelle joukko vuosittaisia tavoitteita, joiden kautta kehittämislinjojen toteutumista seurataan vuosittaisella tasolla. Kehittämislinjat ja vuosittaiset tavoitteet on viety Targetor-järjestelmään. Targetoriin syötettävät vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet linkitetään kehittämislinjoihin ja sitä kautta voidaan seurata osavuosiraporteissa ja tilinpäätöksessä kokonaisuuden toteutumista.

9 9 (12) Kuva 1 Osa vuoden osavuosiraportin mukaisesta toiminnallisten tavoitteiden seurannasta Vuoden 2018 talousarviota laadittaessa strategian valmistelu oli vielä kesken ja tavoitteita ollut vielä tiedossa. Tämän vuoksi tavoitteet laadittiin strategiaa laatineiden työryhmien nimien mukaisilla näkökulmilla: Yritysjälki, Konsernijälki, Nurmeksen jälki, Muutoksen jälki ja Kuntalaisjälki. Nyt vuoden 2019 talousarviota laadittaessa strategian tavoitteet ovat selvillä. Tämän vuoksi näkökulmiksi vaihdetaan strategiassa mainitut kehittämislinjat: Elinvoimaa kasvun kautta, Nurmeksen vetovoimaisuus, Kaupungin oman toiminnan kehittäminen ja Järkevä tilojen käyttö. Targetoriin toiminnallisia tavoitteita syötettäessä tulosalueen yleiskuvaus tulee korttiin jossa näkökulmana on Kaupungin oman toiminnan kehittäminen. Jokainen yksittäinen toiminnallinen tavoite linkitetään johonkin kyseisen kortin kehittämislinjan vuosittaiseen tavoitteeseen tai kehittämislinjan yleistavoitteeseen.

10 10 (12) Kuva 2 Strategiakartta 2019 Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi talousarvioon voi ottaa erillisiä, helposti numeroilla mitattavia seurantatietoja- ja tavoitteita, esimerkiksi opiskelijamäärästä, kustannuksista per asiakas tai vaikkapa myönnetyistä lupapäätöksistä. Hallintosäännön mukaisesti Nurmeksen kaupungissa on kolme hallinnollista toimialaa. Hyvinvointipalveluiden toimiala jakaantuu kulttuuripalveluiden, opetus ja koulutuspalveluiden, vapaa-aikapalveluiden ja varhaiskasvatuspalveluiden tulosalueisiin. Kaupunginhallituksen toimiala jakaantuu hallintopalveluiden, ruokahuoltopalveluiden ja Pielisen Karjalan maaseutupalveluiden tulosalueisiin. Kaupunkirakennepalveluiden toimiala jakaantuu kuntatekniikan palveluiden, maankäyttö ja rakennusvalvontapalveluiden sekä tilapalveluiden tulosalueisiin. Lisäksi talousarviossa ovat tekniset tulosalueet hyvinvointipalveluiden hallinto ja kaupunkirakennepalveluiden hallinto. Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tehdään tulosalueittain. Talousarvio laaditaan kustannuspaikoittain ja kustannuspaikkojen sisällä toiminnoittain. Toiminnoittain tehtävä talousarvio on kirjattava suoraan Raindance-ohjelmaan. Kaupunkirakennepalvelut laativat talousarvion kohteittain. Raindanceen tulee elokuussa pohjatiedoksi kuluvan vuoden ensimmäisen puolikkaan taloustoteuma.

11 11 (12) Aikataulut Ulkoinen aikataulu VM:n talousarvioehdotus julkistetaan netissä Maan hallituksen budjettiriihi TAE eduskunnalle julkaistaan netissä Siun soten raami- ja maksuosuus vuodelle 2019 tiedossa lokakuussa Kaupungin sisäinen aikataulu Tilitoimiston järjestämä budjetointikoulutus Kaupunginhallitus sopii käsittelyaikataulusta ja evästää valmistelua Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden laadinnan koulutus iltapäivällä Valtuustoseminaari Toimialojen talousarvio-, taloussuunnitelma- sekä investointiohjelmaesitykset, jotka sisältävät suunnitelman tuottavuutta kasvattavista toimista sekä vastaukset hyvinvointikertomuksessa esitettyihin tavoitteisiin syötettynä Targetoriin ja Raindanceen. Kaupunginjohtajan neuvottelut toimialojen kanssa talousarviosta sekä Veroprosenttiesitykset kaupunginhallituksessa ja valtuustossa Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Kaupunginhallituksen talousarviokokoukset alkaen. Kaupunginhallituksen talousarvioesityksen hyväksyminen Kaupunginvaltuuston talousarviokokous

12 12 (12) Aikataulu tytäryhtiöille: Nuoriso- ja matkailukeskus Hyvärilä Oy:n, Nurmeksen Lämpö Oy:n ja Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalojen sekä Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Pikes Oy:n konsernineuvottelut tai Konserniyhtiöiden esitykset vuoden 2019 valtuustotason tavoitteista, rahoitusosuudesta ja muista toimenpiteistä tulee olla syötettynä Targetoriin Talousjohtaja Jussi Sallinen