Tervetuloa työpajaan!

Transkriptio

1 Tervetuloa työpajaan! Päivän ohjelma: Ylivieska klo Esittelykierros Sokra-koordinaatio hankkeiden tukena Ritva Sauvola, Sokra-hanke Tutkimustietoa: Kenen osallisuutta, hyvinvointia ja palveluita tulisi edistää? Reija Paananen, Sokra-hanke Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin, Solmu-hanke, Työterveyslaitos Kunta hanketoimijana, Saija Heikkilä, Kalajoen kaupunki Lounas noin klo Hyvän hankkeen tunnusmerkit toimintalinjalla 5, diaesitys, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus Työpaja: Mitä verkostoja ja yhteistyötä tarvitaan? Työstetään ideoita ja kuullaan vinkkejä sekä keskustellaan alueellisista kehittämistarpeista ja hankeideoista. 1

2 Sokra-koordinaatio hankkeiden tukena Ritva Sauvola Aluekoordinaattori, Pohjois-Suomi

3 Lukuja mukaan ilmoittautuneista: Kajaani 17 (5, 1, 5, 5, 1) Ylivieska 10 (2, 2, 3, 2, 0) Oulu 19 (7, 8, 3, 0, 1) Kajaani 0, 0, 6, 1, 7, 1, 2 Ylivieska 0, 2, 3, 1, 3, 0, 1 Oulu 1, 2, 5, 0, 9, 1, 1 3

4 Osallistujien ilmoittamia tietoja sanapilvinä: Hanketoiminta tai työni kohdentuu erityisesti seuraaviin asiakasryhmiin Hankettani tai työni sisältöä kuvaavat 3-5 avainsanaa 4

5 Sokra-koordinaatio hankkeiden tukena Pohjois-Suomessa Osallistuu hankkeiden ideointiin, suuntaamiseen ja sparraamiseen Tukee hankkeiden keskinäistä verkostoitumista ja yhteen saattamista Kokoaa ja koordinoi alueella toimivia hankkeita ja hankeverkostoa Kartoittaa mitä kehittämistyötä huono-osaisille suunnattujen palveluiden teemasta on alueella menossa Kokoaa alueellista tietoa hankkeiden lupaavista käytännöistä ja tukee niiden kehittämistä Vastaa alueellisten tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta Resurssit Pohjois-Suomessa: aluekoordinaattori ja tutkija

6 Aluekoordinaation keskeiset tehtävät Verkoston rakentaminen alueella Kohderyhmien esiin nosto verkostoissa Tutkimus ja viestintä Verkostotyö Hanketuki Hanketuki Monipuolinen viestintä Tiedontuotanto ja yhteistyö tutkijoiden kanssa 6 Ritva Sauvola

7 Hanketuki Pohjois-Suomessa Työpajasarjat ennen rakennerahasto-ohjelman hankehakuja Seuraava hankehaku päättyy Työpajoja tammikuussa Chatti/verkkoneuvonta ja muut erilaiset työskentelytavat/kokeilut Hankekahavila Oulussa yhteistyössä Kumppanuuskeskuksen kanssa Avoimet ovet eripuolilla aluetta yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa Teematilaisuudet Muut valtakunnalliset tilaisuudet ja alueelliset tilaisuudet 7 Ritva Sauvola

8 Hankekartta TL5 awa8cu.kn5z7rl5_qdw&usp=sharing Työkalu kehitteillä! Punainen: alueellinen hanke Sininen: valtakunnallisen hankkeen päätoteuttaja Keltainen: valtakunnallisen hankkeen osahanke Harmaa: päättynyt hanke

9 Käynnissä oleva hanketoiminta Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan RR-ELYn rahoittamat hankkeet 18 kpl + 5 rinnakkaista, joista 10 kohdistuu pääosin nuoriin ja 6 pitkäaikaistyöttömiin, 2 muut Hankkeiden toteuttajat: Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry, Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, Rovaniemen seudun mielenterveysseura ry, Rovalan Setlementti ry Kemin lämärit, Rovaniemen kiekko, Oulun kärpät Kuhmon kaupunki, Pudasjärven kaupunki, Sotkamon kunta, Iin kunta, Sallan kunta, Rovaniemen kaupunki, Oulun kaupunki Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy, Lapin Amk, Lapin yo ODL säätiö, Eduro-säätiö, Meri-Lapin työhönvalmennus-säätiö, Seitasäätiö, Tornion työvoimalasäätiö ELY-keskus

10 Pohjois-Suomen TL5-hankkeet Väliasema-raide tulevaisuuteen (Sotkamon kunta) Väylä-projekti (ODL, Ylitornio) Kuhmon Green Care (Kuhmon kaupunki) HYTY-projekti (ODL, Oulu) Laavu (Pudasjärven kaupunki) Välittävät verkostot (Koillis-Suomen ak, Kuusamo) Erityistukea elämään (Pohjantähtiopisto, Kemi-Tornio) Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla - "Luontoa elämään (Lapin amk, Salla, Rovaniemi, Kemijärvi) 10

11 Pohjois-Suomen TL5-hankkeet Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä (Kemin lämärit, Kärpät (Oulu), Roi Kiekko Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa (Majakka ry, Kemi- Tornio, Simo, Tervola) SOKU - Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen (Lapin amk, Kemi, Sodankylä) Työtä luonnosta Iissä (Iin kunta) Esiselvitys järjestöjen roolista kuntalaisten yhteiskuntaosallisuuden vahvistamisessa (Rovaniemi) Starttivalmennus Stara (Tornion työhönvamennussäätiö) Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen (Oulu) 11

12 Pohjois-Suomen TL5-hankkeet Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen(ELYt) Naksu - Nuorten asumisen ohjaus ja kokonaisvaltainen sosiaalinen uudistuminen (Kajaanin seurakunta ja yhteistyökumppanit) Hyvän mielen paikat (Maaseudun sivistysliitto, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Tyrnävä) Hankkeen tavoitteena on luoda 'Hyvän mielen paikka', joka edistää sosiaalista osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä, edistää kohderyhmän työllistymistä ja työelämävalmiuksia. Hankkeen tavoitteena on luoda 'Hyvän mielen paikka', joka edistää sosiaalista osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä, edistää kohderyhmän työllistymistä ja työelämävalmiuksia. 12

13 Rahoitettuja valtakunnallisia TL5 hankekokonaisuuksia Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu) koordinaatiohanke, Työterveyslaitos Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke (SOSKUhanke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tenho - elämäntaitoja nuorille taiteen keinoin, Suomen lasten ja nuorten säätiö PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä projekti, Rauman kaupunki Osallisuutta osuuskunnista, Kiipulasäätiö Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus: hyvinvointipalvelut osallisuuden vahvistamisessa, Lapin yliopisto Polkuja työelämään (TEMPO) - osatyökykyisen työnhakijan tukemisen mallien ja käytäntöjen kehittäminen sekä levittäminen hanke, Kuntoutussäätiö 13

14 Innokylä kehittämisalusta ajatuksillesi Innokylä.fi-verkkopalvelu: on alusta hankkeiden verkostoitumiseen (THL). Sokra-verkostoa ollaan rakentamassa Mukaan voi tulla hanketoimija, rahoittaja tai aiheesta kiinnostunut. Vuoden 2016 aikana verkostoa laajennetaan alueiden ja eri aiheiden omiksi alaverkostoiksi. Sokra Pohjois-Suomi Kirjaudu ja liity verkostoon mukaan!

15 AC eli Adobe Connect Mahdollistaa: Työpajojen välillä käytävää keskustelua - chatti Videoneuvottelu yhteistyökumppanien kanssa Verkoston rakentamista muualle Suomeen Etäyhteys seminaareihin, hankekahviloihin ja työpajoihin

16 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Seuraa sivujamme:

17 Lisätietoa: Sokran verkkosivut: ja uutiskirje Sokran Pohjois-Suomen työtila Ota yhteyttä rohkeasti! Ritva Sauvola Aluekoordinaattori, Pohjois-Suomi Puh Diakonia-ammattikorkeakoulu Uusikatu 46, 3. krs, Oulu 17 Ritva Sauvola

18 Sokra, Pohjois-Suomen työpajat kevät 2016 Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

19 ESR Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Keitä ovat työelämän ulkopuolella olevat (työikäiset 15-64v)? Kohderyhmä: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet erityisesti nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät; väestöryhmät, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja joita köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettavat keskimääräistä enemmän Mitä tarkoittaa työ- ja toimintakyvyn parantaminen?

20 Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2

21 1991- Pohjois-Pohjan Kempele 22,6 15,8 12,3 11,7 12,0 Oulu 28,9 20,4 14,6 13,3 14,1 Raahe 30,1 21,8 18,0 15,1 16,0 Alavieska 17,4 13,2 10,1 9,4 10,0 Haapavesi 23,8 20,8 15,6 11,4 13,5 Hailuoto 20,7 7,3 4,8 4,6 5,9 Kärsämäki 24,5 19,2 12,3 9,4 10,9 Lumijoki 19,2 15,3 14,0 11,3 10,8 Merijärvi 20,3 16,7 15,0 10,7 9,4 Pudasjärvi 28,7 23,9 18,7 17,5 16,7 Pyhäjärvi 27,7 25,8 21,1 15,5 14,2 Pyhäjoki 21,9 13,9 11,1 11,6 10,0 Pyhäntä 19,0 13,7 10,8 7,5 11,2 Reisjärvi 18,5 14,3 10,5 9,1 7,3 Sievi 15,4 12,4 10,3 9,5 11,3 Siikajoki 19,7 15,2 13,1 11,6 13,5 Siikalatva 15,5 14,7 11,9 10,9 11,6 Taivalkoski 27,5 24,3 18,0 17,8 16,1 Tyrnävä 19,9 13,1 13,5 10,9 9,8 Utajärvi 19,8 15,9 14,3 13,5 11,0 Haapajärvi 25,7 23,8 17,8 13,1 11,9 Ii 30,5 24,5 17,3 13,7 13,3 Kalajoki 19,7 12,8 10,0 8,9 9,3 Kuusamo 30,0 25,8 18,5 16,5 15,5 Liminka 21,5 12,9 11,9 10,5 10,8 Muhos 24,7 20,9 15,8 14,0 16,1 Nivala 22,5 16,1 13,3 13,0 13,2 Oulainen 23,8 20,0 15,6 14,9 15,0 Ylivieska 28,1 18,5 13,2 11,5 12,1 Kainuu Kajaani 29,6 22,8 18,3 17,0 15,7 Hyrynsalmi 22,0 17,4 15,3 15,6 14,1 Paltamo 26,2 19,6 17,8 14,4 15,0 Puolanka 26,9 24,8 19,0 16,5 18,3 Ristijärvi 20,0 15,6 12,1 8,7 10,3 Sotkamo 22,4 19,2 15,0 10,4 10,2 Vaala 24,0 21,1 18,3 14,6 15,2 Kuhmo 25,6 19,9 17,5 14,7 15,4 Suomussalmi 28,6 25,6 20,7 14,2 14,7 Pohjois-Suomi Lappi Kemi 37,6 31,9 25,2 22,3 21,1 Rovaniemi 31,6 26,8 19,9 15,4 14,8 Tornio 29,7 25,2 19,2 17,6 18,0 Enontekiö 27,4 27,1 18,4 13,3 13,9 Inari 29,3 28,9 19,4 12,9 13,5 Kittilä 29,9 24,6 15,3 9,0 10,1 Kolari 29,8 24,5 17,0 11,1 12,1 Muonio 22,6 20,6 12,4 12,1 13,9 Pelkosenniemi 23,7 21,0 15,9 12,0 14,3 Pello 27,7 24,8 14,5 11,4 13,0 Posio 27,6 21,7 15,8 10,4 12,2 Ranua 29,6 26,2 18,4 15,1 14,4 Salla 25,7 25,4 19,2 16,2 14,6 Savukoski 22,6 21,0 15,8 11,4 12,6 Simo 27,4 23,1 13,6 11,9 13,1 Sodankylä 30,4 26,6 22,9 15,2 12,5 Tervola 27,1 19,1 14,7 10,4 10,6 Utsjoki 22,9 16,9 15,7 16,8 11,3 Ylitornio 25,2 19,5 13,8 10,1 11,5 Kemijärvi 28,4 25,5 24,5 19,5 18,5 Keminmaa 27,6 20,6 15,7 13,3 15,7

22 Mielenterveyden ongelmat Pohjois-Suomen huolena, sekä nuorilla että työikäisillä Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä, v.2013 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä, v % 22 Lähde: Sotkanet

23 Pohjois-Suomessa päihdesairauksien vuoksi enemmän hoitojaksoja Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä, v % Lähde: Sotkanet

24 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuus näkyy nuorilla myös muina ongelmina % NEET= Not in Employment Education or Training ei NEET NEET 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% syntyneen NEET vuosien summa 1987 synt. toimeentulot uki 1987 synt. psyk poli tuomio (ehdollinen/ ehdoton) Larja, Törmäkangas, Merikukka, Ristikari, Gissler, Paananen Mittaako NEET-indikaattori syrjäytymistä?

25 Maahanmuuttajat muita useammin työttöminä Ulkomaalaisten työttömyysaste % (1) Kainuu (2) (6) Lappi (4) P-Pmaa (4) (2) Maahanmuuttajien työttömyyteen liittyy myös muita ongelmia, esim.: - Köyhyys maahanmuuttajaperheissä kaksinkertaista muihin verrattuna - Mielenterveyttä uhkaavat myös syrjintä, sukupuolten epätasa-arvo ja rasismi. TEM, työnvälitystilasto

26 Vieraskieliset nuoret kantaväestön nuoria suuremmassa syrjäytymisvaarassa Lähde: Pekka Myrskylä/Tilastokeskus. Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa 2014 Pohjois-Savon ELY-keskus, toukokuu

27 Maahanmuuttajataustaiset, etenkin ensimmäisen polven nuoret joutuvat useammin kiusatuksi ja kokevat fyysistä uhkaa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % Matikka ym Kouluterveyskysely 2013, Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat

28 Sosiaalinen osallisuus Syrjäytymisen vastakohta Vuorovaikutusta ja tekemistä Kokemus olla osa jotain yhteisöä/yhteiskuntaa Matka ja päämäärä Joskus matka on ainoa päämäärä Osallisuutta on olemassa myös palvelujärjestelmän ulkopuolella Osallisuuden kokemus syntyy yhteisöissä Ihminen on oman elämänsä asiantuntija 28

29 Osallisuuden edellytykset Luottamus Keskinäinen kunnioitus Toimeentulo Toiminta Palvelut Tieto, taito ja merkitykset 29 Etunimi Sukunimi

30 Osallinen ihminen taas kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. 30 Etunimi Sukunimi

31 uusia toimijoita, uusia näkökulmia, uudenlaista yhteistyötä jotain uutta palvelurakenteeseen kohderyhmän asiantuntemusta on hyödynnetty, osallistujia on osallistettu suunnitteluun/ toimintaan Lupaava sosiaalisen osallisuuden edistämisen käytäntö jäänyt pysyväksi toiminnaksi vaikuttavuutta on arvioitu Hankkeen tavoitteena on ollut erityisesti sosiaalisen osallisuuden ja / tai elämänhallinnan lisääminen - on onnistuttu

32 Osallisuuden tukeminen tulee aloittaa ihmisten arkipäivästä Työskentelyn tulee lähteä liikkeelle osallistujien itsensä taidoista, mielenkiinnon kohteista ja toiveista käsin Kiinnitettävä huomiota osallisuuden edellytysten luomiseen, mm. Sijainti Aukioloajat Maksuttomuus Toiminnan keskityttävä Ihmisten kohtaamiseen, ei tiettyihin menetelmiin, Läsnäoloon ja kanssakulkijuuteen Arkisiin jaettuihin ja hitaisiin kohtaamisiin Ovien avaamiseen kiinnostumiseen

33 Ongelmakeskeisyydestä vahvuuksien tukemiseen ja tulevaisuuden näyn luomiseen Useita koulun aloituksia Erotettu koulusta Oppimisvaikeudet Koulu keskeytynyt/ keskeytymässä Koulusta myöhästymistä Koulupoissaolot Koulukiusaamista Poissaolot työpajalta Ero seurustelukumppanista Arjesta selviytyminen Asioiden hoitamatta jättäminen Armeija keskeytymässä/poistettu armeijasta 33 Kannatellen, Lavikainen - Oman tulevaisuuden suunnittelu - Toimeentulon parantaminen - Koulutukseen hakeutuminen - Omien vahvuuksien löytyminen - Arkielämään liittyvistä tavallisista asioista selviäminen - Osallistuminen harrastusja järjestötoimintaan - Paremmat sosiaaliset valmiudet Paula Saikkonen, Sanna Blomgren, Pekka Karjalainen ja Minna Kivipelto Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta? Alkoholin ongelmakäyttö Päihteet Vuorokausirytmi sekaisin Asunnottomuus Ongelmallinen rahankäyttö Työttömyys/ilman koulutusta Mielenterveysongelmat Mielialaongelmat Huono motivaatio Moniongelmaisuus Jää neljän seinän sisälle Käsittelemättömät asiat

34 Madalletaan kynnyksiä Spontaani, omaehtoinen asiointi ilman ajanvarausta, lähetettä, palveluseteliä tms. Aukioloajat on pidennetty ja sovitettu kohderyhmien tarpeisiin Asiointikynnystä on madallettu sijainnilla Palveluiden maksuttomuus Mahdollisuus asioida anonyymisti Päihteiden käyttö, asuinpaikka tai kansalaisuus tai muu asiat eivät ole esteitä palveluun pääsylle Avun ja tuen saaminen edellyttää mahdollisimman vähän byrokratiaa

35 Omatoimisuus lisääntyy, tiiviin tuen tarve vähenee 35 Alkuun voi olla pitkä matka Lähde: Nuoret eteenpäin 2015 Olemassa olevat palvelut tukevat nuorta eteenpäin Kannatellen eteenpäin Elämä haltuun Nuoren kokonaistilanteen selvittäminen, tavoitteiden asettaminen Kontakti nuoreen Syrjäytynyt nuori Nuori pääsee olemassa olevien palveluiden piiriin Nuori tekee itselleen jatkosuunnitelman, tuki jatkuu Mielekäs tekeminen ja kuntoutuminen Yksilötapaamiset, toiminnalliset ja kuntouttavat ryhmät Luottamuksellisen suhteen luominen Nuori kohdataan hänelle tutussa ympäristössä Nuori saa oman työntekijän

36 Ratkaisuna tukien ja palkkojen sovittelu sekä sosiaalinen innovaatio Taustalla lähiön rapautuminen ja lähikaupan kuolema Huoli asuntojen hinnoista (ja iäkkäiden asukkaiden palveluista) Vajaakuntoisten kauppa => Lähikauppa franchising-idealla (SPAR) Kiinteistön omistajan vuokranalennus Yksitoista vajaakuntoista kokoaikaiseen työhön kauppiaan kanssa asukkaiden ja asiakkaiden kiittelemä

37 Taustalla lähiön rapautuminen ja koulupudokkaat Huoli alueen imagosta (ja nuorten tulevaisuudesta =rikollisuudesta) Tasokas Solo-ravintola, joka toimii myös oppilaitoksena Subventioita suuryrityksiltä, valtion tuki koulutukseen 35 riskinuorta työssä ravintoloitsijan kanssa Vasta vakiinnuttamisvaiheessa, myydään lähitulevaisuudessa asukkaiden kiittelemä Ratkaisuna tukien ja palkkojen sovittelu sekä sosiaalinen innovaatio

38 Sama konsepti myös Haminassa! Pitkäkestoisella ja monialaisella tuella pysyviä parannuksia elämänhallintaan

39 Mihin toiminta on perustunut? Aito asiakaslähtöisyys: Monialaisuus ja kehittymismahdollisuudet (edellytys: suurehko koko) Ennakkoluulottomuus: Onnistunut yhteistyö julkisen sektorin kanssa Kokonaisvaltaisuus: aluekehittäminen Kumppanuudet: paikallinen verkostoituminen Hallittu riskinotto, liiketoiminnan laajentaminen

40 Kolmas sektori ja kunta

41 ViaDia ry:n toimintaa Ruokatyö Päiväkeskukset ViaDia torit Sosiaaliset muutot ja varastointi Sosiaalinen isännöinti Puutyöverstas Kristillinen kuntoutusosasto, vankikuntoutuspolku ja avovankien päiväkuntoutus Päivätoiminta Tukiasuminen Lähde: Pekka Matilainen, ViaDia ry

42 Varikko toiminnan perusta Kristillinen ihmiskäsitys ja päihdetyö, tasaarvoinen kohtaaminen ja palvelu Asiakaslähtöisyys: sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Arvoperusta Asiakastyön ydin Omaohjaajatoimintamalli, sosiaali- ja päihdetyön menetelmät Kuntouttavan asiakastyön toimintamalli Moniammatill inen verkostoyhtei styö Kiinteä verkostoyhteistyö mm. kuntien sosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan, TEhallinnon, Rikosseuraamuslaitoks en ja muiden yhdistysten kanssa

43 Viranomaisverkostojen kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet Vaikeassa elämäntilanteessa olevan rinnalla kulkeminen ja tukeminen palvelujen saamisessa Palvelujen oikea-aikaisuuden turvaaminen haastavissa elämän- ja työmarkkinatilanteissa olevien ihmisten kohdalla Pirstaleisen palvelujärjestelmän jäsentäminen asiakkaan kanssa, palvelujärjestelmässä toimimisen tukeminen ja palvelujen toisiinsa nitominen

44 Asiakkaat hyötyvät! Yhteisöön kuuluminen, mielekäs tekeminen ja päivien sisältö omaan osallistumiseen voi vaikuttaa (ei pakkoa) Ilmainen ruokailu (aamupala, lounas, päiväkahvi) ja mahdollisuus saada ruokakassi viikottain kotiin Uimahalli- ja kuntosaliliput ja bussikortit Korttikoulutukset: ensiapu-, hygienia-, työturvallisuusja/tai tulityökortti, kuljetusalan täydennyskoulutus kädestä pitäen tukeminen ja tiivis viranomaisyhteistyö

45 Hyödyt yhteistyöverkostojen näkökulmasta Kun asiakas saa päiviinsä sisältöä, rytmiä ja mielekästä tekemistä, sitoutuneisuus ja motivoituneisuus elämänmuutokseen ja toimintaan vahvistuu. Uudet haasteet ja onnistumisen kokemukset vahvistavat identiteettiä ja parempaan arkeen pääsemistä Esim. asunnon saaminen ei olisi ilman ViaDia tukipalvelua mahdollista Tukee myös koulutukseen tai työelämään siirtymistä

46 Etsitään ja saatetaan Katuklinikan ja Vernan tavoite on sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelle jäävien päihteitä käyttävien tavoittaminen, kohtaaminen ja saattaminen palvelujen piiriin vertaistoiminnan ja ammattilaisten yhteistyön avulla. Katuklinikka: työntekijät menevät vertaisten osoittamiin paikkoihin, Haittojen vähentymisen ideologia punaisena lankana. Verna: Naiseuden vahvistaminen ja tukeminen. Koulutetut vernat tukevat, jakavat tietoa ja saattavat ihmisiä palveluihin omissa verkostoissaan

47 Erittäin vaikeasti tavoitettavat Eivät tule palveluihin missään tilanteessa Vaikeasti tavoitettavat Käyttävät palveluita satunnaisesti Helposti tavoitettavat Käyttävät palveluita säännöllisesti AMMATTILAISET LÄHI- VERTAISET ETÄ- VERTAISET

48 48 Yllätti miten pienestä asiakas oli kiitollinen. Hänestä oli aivan uskomatonta, että hänet tullaan hakemaan omasta kodistaan, saatetaan vastaanotolle ja vielä jäädään sinnekin pitämään kädestä kiinni tarvittaessa. Jäi vähän ristiriitainen olo; hyvä fiilis, että olin pystynyt auttamaan, mutta huomasi kyllä, että asiakas ei ollut tottunut itselleen mitään saamaan, saati pyytämään :(.

49 Muutamia lähteitä osallisuudesta ja osallisuuden edistämisen toimintamalleista osallisuushanke Salli: Osallisuuden jäljillä. Jämsén, Arja & Pyykkönen, Anne (toim.) Nuorten osallisuuden ja osaamisen edistäminen vapaa-ajan toiminnassa. NOTKE-hankkeen hyvät käytännöt: Reunanen Liisa uence=2 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen. Järjestöt suunnan näyttäjinä. Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist (toim.) Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 9/ Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeen (Sokra) verkkosivut

50 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: Sakari Kainulainen, Reija Paananen,

51 Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin Aluetyöpaja Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos koordinaatiohanke Solmu

52 Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn parantaminen ESR toimintalinjaan 5 liittyvien hankkeiden tavoitteena on työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen, joten hanketoimijat tarvitsevat käyttökelpoisen ja yhtenäisen arviointimenetelmän, jolla he voivat arvioida hankkeisiin osallistujien työ- ja toimintakykyä sekä niiden muutoksia hankkeiden lopussa Laura Hakumäki

53 ESR-koordinaatiohanke Solmu Tarjoaa koordinoitavien ESR TL 5 hankkeiden käyttöön työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän, Kykyviisarin Kehittää Kykyviisaria hankkeiden kanssa Kouluttaa, ohjaa, neuvoo ja tukee hankkeiden vetäjiä Arvioi ohjelmatason vaikuttavuutta työja toimintakyvyn muutosten suhteen Laura Hakumäki

54 Kykyviisari on voimaannuttava, voimavaralähtöinen arviointimenetelmä, joka tukee omaa tilannettaan arvioivan henkilön työ- ja toimintakykyä - antamalla henkilökohtaista palautetta ja ehdottamalla jatkotoimia - ohjaamalla arvioijaa/hanketoimijaa tuen antamisessa ja tavoitteiden asettamisessa Laura Hakumäki

55 Kykyviisarin tarkoitus Olla apuna hankkeisiin osallistujille ja työvälineenä hanketoimijalle työ- ja toimintakyvyn muutosten arvioinnissa Osallistujan/asiakkaan oma näkemys asiasta (itseraportointi) on välttämätön kun halutaan tietää, miten toimintakyvyn eri osa-alueet vaikuttavat hänen elämäänsä tai osallistumiseensa (työkykyynsä) Laura Hakumäki

56 Kykyviisari 1.0 osa-alueet 1/2 Peruskysymyksiin vastaavat kaikki -> tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä Kysymysten osa-alueet: 1) Elämään tyytyväisyys 2) Arkitaidot (toimista selviytyminen kotona, pankissa/virastoissa asioiminen, julkisilla kulkuneuvoilla matkustaminen, internetin käyttö) 3) Koettu työkyky (asteikolla 0-10) 4) Koettu terveys (miten kokee oman terveytensä hyvä-huono) Laura Hakumäki

57 Kykyviisari 1.0 osa-alueet 2/2 5) Sosiaalinen osallisuus (onko ystäviä, saako käytännön apua, osallistuuko jonkin yhteisön tms. toimintaan ja miten aktiivisesti) 6) Psyykkinen toimintakyky (toiveikkuus, itsensä kokeminen hyödylliseksi ym.) 7) Kognitiivinen toimintakyky (miten pystyy keskittymään asioihin, uuden tiedon omaksuminen ym.) 8) Fyysinen toimintakyky (mm. millainen on fyysinen kunto, pystyykö kävelemään tietyn matkan, entä juoksemaan) 9) Taustatiedot Laura Hakumäki

58 Millaisia hyötyjä Kykyviisarista on TL5 - hankkeille ja -toimijoille? Kykyviisari antaa kokonaisvaltaisen kuvan hankeosallistujien työ- ja toimintakyvystä Hanketoimija saa tietoa siitä, mihin toimintakyvyn osa-alueeseen kohdentaa toimenpiteitä Yhtenäinen lähestymistapa yksilön kohtaamiseen Vertailtavuus muiden hankkeiden kanssa Laura Hakumäki

59 Millaisia hyötyjä Kykyviisarista voi olla hankeosallistujalle? itsetuntemuksen paraneminen jäsentää tavoitteita ylläpitää toivoa jatkaa eteenpäin voimaantuminen muutoksen myötä -> vastaaminen ja palautteen saaminen voi käynnistää muutosprosessin, jossa omaa tilannettaan arvioi uudella tavalla, objektiivisemmin -> parhaimmillaan vastaaja löytää uusia keinoja oman tilanteen tueksi Laura Hakumäki

60 Miten Kykyviisarin saa TL 5 -hankkeen käyttöön? Miten pääsee mukaan kehittämään? Suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet Tutustu hankkeen www-sivuihin, tai ota yhteyttä Laura Hakumäkeen tai Minna Savinaiseen Saat perustietoa Kykyviisarista hankesuunnittelua varten Käynnissä olevat hankkeet Solmu-hanke ottaa yhteyttä hankkeisiin (mikäli ette saa yhteydenottoa, ota yhteyttä Miia Wikströmiin) Osallistuminen alueellisiin koulutus- ja kehittelytilaisuuksiin Kykyviisari ja käyttöopas sekä ZEF-linkki hankkeen käyttöön Laura Hakumäki

61 Koulutus- ja kehittelypäivät 2016 (nyt tiedossa olevat) 2.2. Oulu 9.2. Kuopio Tampere 2.3. Etelä-Suomi (paikkakunta varmistumatta) Videoneuvotteluyhteys mahdollinen em. paikkakunnilla Koulutuksia sovitaan lisää hankkeiden tarpeiden mukaan Videokoulutus suunnitteilla (kevät 2016) Ilmoittautumiset: -> Tapahtumakalenteri -> Kirjoita hakusanaksi Kykyviisari ja paina Hae Laura Hakumäki

62 Solmu yhteyshenkilöt Kykyviisaria koskevissa asioissa: Tutkija Miia Wikström (Helsinki), puh Hankeasioissa: Koordinaattori Laura Hakumäki (Kuopio), puh tai Projektipäällikkö Minna Savinainen (Tampere), puh Viestintäasioissa: Erityisasiantuntija Anne Salmi (Oulu), puh etunimi.sukunimi[at]ttl.fi kykyviisari[at]ttl.fi Laura Hakumäki

63 ri

64 ESR: tuettava toiminta ja painotukset TL5 Toimintamalleja ja tuloksia osallisuuden edistämiseen -työpajat Ylivieska ja Oulu

65 Alueellinen ESR-rahoitus Pohjois-Pohjanmaalla vuositasolla (v. 2016) (arvio, ei vielä vahvistettu) 2,7 M 20 % 6,6 M 48 % TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 4,5 M 32 % TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 65

66 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Erityistavoitteet ja rahoitus Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Tuettava toiminta pääsääntöisesti: Osallisuutta vahvistavien kokonaisvaltaisten palvelujen kehittäminen erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta Monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön ja osaamisen vahvistaminen Nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ja siihen liittyvien palvelujen kehittäminen Asukaslähtöiset toimintatavat ja palvelut osallisuuden tukemisessa 66

67 TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Kohderyhmät ja tuensaajat Kohderyhmät: - työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet - erityisesti nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät; työllisyys-, sosiaali-, terveysja kuntoutuspalvelujen tarjoajat, työnantajat - väestöryhmät, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantamista ja sosiaalisen osallisuuden tukemista, jotta työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi mahdollista - Väestöryhmät, joita köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettavat keskimääräistä enemmän (romanit, vammaiset henkilöt, tietyt maahanmuuttajaryhmät, syrjintää ja ennakkoluuloja työelämään pyrkiessään kohtaavat ihmiset) Tuensaajat: kunnat; työllisyys-, sosiaali- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat; tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kansalaisjärjestöt, sosiaalipartnerit ja muut toimialaan liittyvät järjestöt, säätiöt ja yritykset 67

68 TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Tuettava toiminta Kehitetään esim. syrjäytymisen ehkäisyssä kehitetään varhaisen puuttumisen toimintamalleja. nuorten osallisuutta ja elämänhallintaa tukevia toimintamalleja matalan kynnyksen ohjaus- ja tukipalveluita räätälöityjä sosiaali-, terveys- kuntoutus- ja työllisyyspalveluita, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä vertaistukea, yhteisöllisiä palveluratkaisuja, omaehtoista toimintaa tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä vammaisten, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja muiden erityisryhmien palveluita 68

69 TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Tuotokset ja tulokset Hankkeiden välittömät mitattavat tulokset: Osallistujien parantunut työ- ja toimintakyky (positiivinen tason muutos) Hankkeiden tuotosindikaattorit: Työmarkkinaosapuolten tai kansalaisjärjestöjen täysin tai osittain toteuttamien hankkeiden lukumäärä Työelämän ulkopuolella olevat, jotka eivät ole koulutuksessa (4 100) Pitkäaikaistyöttömät (11 250) => ESR-henkilöjärjestelmä 69

70 Työvoimapoliittiset toimenpiteet ESR-hankkeissa ESR-kehittämishankkeeseen on mahdollista liittää työvoimapoliittisia toimenpiteitä Tukikelpoisia toimenpiteitä ovat: työvoimakoulutus, valmennus ja palkkatuki ESR-osarahoitteisten työvoimapalvelujen hallinnointi hoidetaan alueen ELYkeskuksen koordinaatiohankkeen toimesta ja viranomaispäätökset sekä URA-merkinnät tehdään TE-toimistossa Palvelut toteutetaan noudattaen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia Mikäli hankkeeseen suunniteltuun toimintaan liittyy ko. toimenpiteitä, tulee arvio toimien määrästä esittää kehittämishankkeen hakemuksessa Hakukuulutuksen liitteenä erillinen ohje 70

71 Painotukset ESR-rahoitteisissa työllisyyshankkeissa Kohderyhmät ja toimenpiteet: TL3: Kohderyhmänä ne, joilla on mahdollisuus aktiivisen työvoimapolitiikan keinoin päästä avoimille työmarkkinoille Käytetään monipuolisesti asiakkaan tilannetta edistäviä keinoja. Hankkeisiin sisällytetään osaamista vahvistavia elementtejä lisäksi ohjataan ja motivoidaan koulutukseen tai valmennukseen. Työvoimapoliittiseen rinnakkaishankkeeseen voidaan sisällyttää työvoimakoulutusta, valmennuksia, palkkatukea. TL5: Kohderyhmänä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat Työ- ja toimintakykyä ylläpitävät ja kehittävät toimenpiteet, osallisuuden lisääminen. Työllisyys kuitenkin taustalla olevana tavoitteena, vaikka aina ei heti realistista. Palvelujen kehittäminen myös ennaltaehkäisevästi. Sekä asiakastyö että rakenteet. 71

72 Tuleva haku, mitä hankkeilta toivotaan? Haku päättyy Hankehaun erityisenä painotuksena on maahanmuuttajien kotouttaminen Kohderyhmänä toimintalinjoilla 3-5 voivat olla myös maahanmuuttajataustaiset henkilöt: Turvapaikanhakijat, joilla on työnteko-oikeus: 3 kk turvapaikkahakemuksen jättämisestä, jos on voimassa oleva matkustusasiakirja 6 kk, mikäli ei ole matkustusasiakirjaa Hankkeen tarpeelle on selkeät perustelut: tulee toteuttaa RR-ohjelmaa ja tukea maakuntaohjelman toimeenpanoa. Hyvässä hankkeessa on selkeä ongelma, syy tai tarve, mikä hankkeella halutaan ratkaista Tavoite ja toimenpiteet ovat selkeät ja tarkasti määritellyt. Kohderyhmä on selkeästi määritelty ja rajattu Hankkeen kannalta tarpeelliset kumppanit ovat sitoutuneet mukaan Hankkeella on suunnitelma toiminnan jatkumisesta ja vakiinnuttamisesta sekä tulosten levittämisestä Hankkeen toteuttaja on sopinut hankkeelle tulevasta muusta rahoituksesta ja sitoutunut omarahoitusosuuteensa Hankkeelle on varattu riittävät ja osaavat henkilöstöresurssit Ohjelman yleiset ja erityiset valintaperusteet esim. kustannustehokkuus, innovatiivisuus - 72 ei toimintatuki

73 Hankkeiden yleiset valintaperusteet Hakijan (tai tuen siirronsaajan) toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu liiketoimintakieltoon. Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä (ei koske investointihankkeita, eikä yksittäisten yritysten kehittämishankkeita) Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen 73

74 Erityiset valintaperusteet TL5 hankkeet Pisteytys asteikolla 1-5, saatava vähintään puolet maksimipisteistä jotta voi tulla rahoitetuksi Hankkeen toimenpiteillä edistetään osallistujien etenemistä kohti työelämää Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin työ- ja toimintakykyä lisääviin palveluihin ja/tai toimintamalleihin Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä ja/tai monialaisten palvelujen hyödyntämistä koordinoidusti Hanke kohdistuu erityisesti ryhmiin, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Hanke vahvistaa kansalaistoimijalähtöisiä toimintatapoja Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa Hanke tukee yhdenvertaisuutta Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa 74

75 Mihin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota hankehakemuksessa? Hakemuksen täyttöohjeet! Lisäksi?-merkki kysymysten kohdalla apuna 3 Hankkeen perustiedot (ohjaa hakemuslomakkeen muuta sisältöä) 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? 75

76 Mihin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota hankehakemuksessa? 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 13 Horisontaaliset periaatteet Kustannusarvio & rahoitussuunnitelma Yhteishankkeet: yhteishankesopimus Rahoitussitoumukset / aiesopimukset muusta rahoituksesta Ytimekkäät vastaukset kysymyksiin, ei turhaa lavertelua Keskusteltu jo suunnitteluvaiheessa olennaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, esim. TE-toimisto 76

77 Hakemusten käsittelyprosessi Hakemus tulee vireille, kun se on jätetty rahoittavalle viranomaiselle EURA järjestelmässä, hakemukset otetaan käsittelyyn kootusti hakuajan päätyttyä Hakemuksen käsittelijän valinta, ilmoitus hakijalle Mahdolliset lisäneuvottelut hakijan kanssa Hakemuksen arviointi ja pisteytys Mahdolliset lausunnot hakemuksesta Hakemuksen käsittely ELY-keskuksen hankeryhmissä, maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä (MYRS) ja tarvittaessa maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) siinä maakunnassa, jossa hanketta toteutetaan Käsittelyaika: tavoitteena alle 4 kk:n käsittelyaika, mukaan ei lasketa aikaa joka hakijalta kuluu lisätietojen ja täydennysten antamiseen Myönteinen tai kielteinen päätös (hankkeen aloittaminen ennen rahoituspäätöstä omalla riskillä mahdollista, ei sido rahoittajaa) 77

78 Lisätietoa > EU-rahoitus 78