Euroopan sosiaalirahastosta rahoitusta kotoutuvien osallisuuden edistämiseen kohti työelämää

Transkriptio

1 Euroopan sosiaalirahastosta rahoitusta kotoutuvien osallisuuden edistämiseen kohti työelämää Reija Paananen, tutkija, Sokra-hanke/Diakonia-ammattikorkeakoulu Ritva Sauvola, aluekoordinaattori, Sokra-hanke/Diakoniaammattikorkeakoulu

2 Sokran aluekoordinaation keskeiset tehtävät Verkoston rakentaminen alueella Kohderyhmien esiin nosto verkostoissa Tutkimus ja viestintä Hanketuki Verkostotyö Tutkimus Monipuolinen viestintä Hanketuki Hyvät käytännöt jakoon 2 Ritva Sauvola

3 ESR Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Toimenpiteillä tuetaan syrjäytymisvaarassa oleville suunnattuja palveluita. Toiminnassa painotetaan ennaltaehkäiseviä palveluita ja toimintatapoja. Kohderyhmä: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet erityisesti nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät; väestöryhmät, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja joita köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettavat keskimääräistä enemmän Lisätietoa: 3

4 Maahanmuuttajat muita useammin työttöminä Ulkomaalaisten työttömyysaste % (1) Kainuu (2) (6) Lappi (4) P-Pmaa (4) (2) Maahanmuuttajien hyvinvointiin liittyy myös muita ongelmia, esim: - Köyhyys maahanmuuttajaperheissä kaksinkertaista muihin verrattuna - Mielenterveysoireita kantaväestöä enemmän - Mielenterveyttä uhkaavat myös syrjintä, sukupuolten epätasaarvo ja rasismi. - Palvelut eivät tavoita ja kohdennu oikein, mikä heikentää toimintakykyä ja lisää syrjäytymisvaaraa TEM, työnvälitystilasto 5

5 Vieraskieliset nuoret kantaväestön nuoria suuremmassa syrjäytymisvaarassa Lähde: Pekka Myrskylä/Tilastokeskus. Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa 2014 Pohjois-Savon ELY-keskus, toukokuu

6 Maahanmuuttajataustaiset, etenkin ensimmäisen polven nuoret joutuvat useammin kiusatuksi ja kokevat fyysistä uhkaa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % Matikka ym Kouluterveyskysely 2013, Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat 7 7

7 Sosiaalinen osallisuus Syrjäytymisen vastakohta Vuorovaikutusta ja tekemistä Kokemus olla osa jotain yhteisöä/yhteiskuntaa Matka ja päämäärä Joskus matka on ainoa päämäärä Osallisuuden kokemus syntyy yhteisöissä Ihminen on oman elämänsä asiantuntija 8

8 Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. Osallisuuden kokemus vaikuttaa siihen, millaisen osan toimintakyvystään ihminen pystyy ottamaan käyttöönsä. Osallisuuden muotoja ovat muun muassa asiakas-, palvelu-, tieto-, demokratia-, koulutus- sekä työelämäosallisuus (Sokra-hanke 2016). 9 Etunimi Sukunimi

9 Omatoimisuus lisääntyy, tiiviin tuen tarve vähenee 10 Alkuun voi olla pitkä matka Lähde: Nuoret eteenpäin 2015 Olemassa olevat palvelut tukevat nuorta eteenpäin Kannatellen eteenpäin Elämä haltuun Nuoren kokonaistilanteen selvittäminen, tavoitteiden asettaminen Kontakti nuoreen Syrjäytynyt nuori Nuori pääsee olemassa olevien palveluiden piiriin Nuori tekee itselleen jatkosuunnitelman, tuki jatkuu Mielekäs tekeminen ja kuntoutuminen Yksilötapaamiset, toiminnalliset ja kuntouttavat ryhmät Luottamuksellisen suhteen luominen Nuori kohdataan hänelle tutussa ympäristössä Nuori saa oman työntekijän

10 Ongelmakeskeisyydestä vahvuuksien tukemiseen ja tulevaisuuden näyn luomiseen Useita koulun aloituksia Erotettu koulusta Oppimisvaikeudet Koulu keskeytynyt/ keskeytymässä Koulusta myöhästymistä Koulupoissaolot Koulukiusaamista Poissaolot työpajalta Ero seurustelukumppanista Arjesta selviytyminen Asioiden hoitamatta jättäminen Armeija keskeytymässä/poistettu armeijasta 11 Kannatellen, Lavikainen - Oman tulevaisuuden suunnittelu - Toimeentulon parantaminen - Koulutukseen hakeutuminen - Omien vahvuuksien löytyminen - Arkielämään liittyvistä tavallisista asioista selviäminen - Osallistuminen harrastusja järjestötoimintaan - Paremmat sosiaaliset valmiudet Paula Saikkonen, Sanna Blomgren, Pekka Karjalainen ja Minna Kivipelto Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta? Alkoholin ongelmakäyttö Päihteet Vuorokausirytmi sekaisin Asunnottomuus Ongelmallinen rahankäyttö Työttömyys/ilman koulutusta Mielenterveysongelmat Mielialaongelmat Huono motivaatio Moniongelmaisuus Jää neljän seinän sisälle Käsittelemättömät asiat

11 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISTA TUKEVAT ESR-HANKKEET Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma /Kotoutumishankkeet ,%20FI.pdf/70e1ecf8-771d c-4070eae3f Etunimi Sukunimi

12 Hankekentän tilanne , TL5 EURAssa on hyväksyttynä 156 hanketta, joista: 33 varsinaista hanketta ja 9 rinnakkaishanketta Pohjois- Suomessa 1 sai rahoituksen, mutta ei käynnistynyt (Länsi- ja Keski- Suomessa) 12 päättynyttä, joista 1 Pohjois-Suomessa 10 rinnakkaishanketta, joista 9 Pohjois-Suomessa 12 valtakunnallista (ml. Sokra ja Solmu) 13 Lea Kurki

13 Maahanmuuttajahankkeet, alueellinen jakauma 14 Hankkeita, joissa hankesuunnitelman mukaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, on Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi- ja Keski-Suomi Pohjois-Suomi Valtakunnallinen 1 14 Etunimi Sukunimi

14 Maahanmuuttajahankkeiden toteuttajat, kaikki Muu 1 Seurakunta 1 Yritys 2 Kuntayhtymä Kunta 8 2 Tutkimuslaitos 1 3 Oppilaitos 6 3 Muu 3. sektorin toimija 5 3 Kansalaisjärjestö Päätoteuttajat Osatoteuttajat 17 Etunimi Sukunimi

15 Maahanmuuttajiin kohdentuvia TL5-hankkeita Taidevaihde HYTY Hyvän mielen paikat Laavu SOKU Kujelma T Soppi Stara-Ranua Esikoto MOK Hyvä alku Raahessa 19 Etunimi Sukunimi

16 uusia toimijoita, uusia näkökulmia, uudenlaista yhteistyötä jotain uutta palvelurakenteeseen kohderyhmän asiantuntemusta on hyödynnetty, osallistujat ovat osallisia suunnittelussa/ toiminnassa Lupaava sosiaalisen osallisuuden edistämisen käytäntö kotipesä hankkeen jälkeen mietitty/ jäänyt pysyväksi toiminnaksi Hankkeen tavoitteena on ollut erityisesti sosiaalisen osallisuuden ja / tai elämänhallinnan lisääminen - on onnistuttu vaikuttavuutta on arvioitu

17 Osallisuuden tukeminen tulee aloittaa ihmisten arkipäivästä Työskentelyn tulee lähteä liikkeelle osallistujien itsensä taidoista, mielenkiinnon kohteista ja toiveista käsin Kiinnitettävä huomiota osallisuuden edellytysten luomiseen, mm. Sijainti Aukioloajat Maksuttomuus Toiminnan keskityttävä Ihmisten kohtaamiseen, ei tiettyihin menetelmiin, Läsnäoloon ja kanssakulkijuuteen Arkisiin jaettuihin ja hitaisiin kohtaamisiin Ovien avaamiseen kiinnostumiseen

18 Ryhmissä pohdittavia asioita Minkälaisia hyviä kokemuksia? Minkälaisilla toimilla on onnistuttu? Mitä ei kannata kokeilla? 1. Motivointi ja sitouttaminen toimintaan Miten huomioidaan muiden ongelmien, esim. päihde- ja mielenterveysongelmien, vaikutus hanketoiminnassa? Kynnys lähteä yksin on korkea, miten voimme madaltaa kynnyksiä? 2. Miten voidaan lisätä kulttuurista tietämystä ja edistää osallisuutta sekä tapoja huomioida kulttuurisia kysymyksiä toiminnassa? On oltava yhteisö, mihin kotoutua. Miten tämän voi huomioida hanketyössä? Miten madaltaa sukupuoleen liittyviä kynnyksiä? 22 Etunimi Sukunimi

19 Muutamia lähteitä huono-osaisuudesta, osallisuudesta ja osallisuuden edistämisen toimintamalleista Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeen (Sokra) verkkosivut Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/ Juha Koivisto & Pia Blomqvist Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumisen rakennuspalikat INNOKYLÄN INNOVAATIOKATSAUS THL TYÖPAPERI 23/ pdf?sequence=1 osallisuushanke Salli: Osallisuuden jäljillä. Jämsén, Arja & Pyykkönen, Anne (toim.) pdf Nuorten osallisuuden ja osaamisen edistäminen vapaa-ajan toiminnassa. NOTKE-hankkeen hyvät käytännöt: Reunanen Liisa Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen. Järjestöt suunnan näyttäjinä. Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist (toim.) Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 9/