Tervetuloa työpajaan!

Transkriptio

1 Tervetuloa työpajaan! Päivän ohjelma: Kajaani klo Esittelykierros Sokra-koordinaatio hankkeiden tukena Ritva Sauvola, Sokra-hanke Hyvän hankkeen tunnusmerkit toimintalinjalla 5, Verna Mustonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tutkimustietoa: Kenen osallisuutta, hyvinvointia ja palveluita tulisi edistää? Reija Paananen, Sokra-hanke Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin, Laura Hakumäki, Solmu-hanke, Työterveyslaitos Lounas noin klo Maahanmuuttajat Kainuussa, Päivi Vatka, Kotona Suomessa-hanke Kunta hanketoimijana, Juha Heinonen, Kuhmon kaupunki Työpaja: Mitä verkostoja ja yhteistyötä tarvitaan? Työstetään ideoita ja kuullaan vinkkejä sekä keskustellaan alueellisista kehittämistarpeista ja hankeideoista. 1

2 Sokra-koordinaatio hankkeiden tukena Ritva Sauvola Aluekoordinaattori, Pohjois-Suomi

3 Lukuja mukaan ilmoittautuneista: Kajaani 17 (5, 1, 5, 5, 1) Ylivieska 10 (2, 2, 3, 2, 0) Oulu 19 (7, 8, 3, 0, 1) Kajaani 0, 0, 6, 1, 7, 1, 2 Ylivieska 0, 2, 3, 1, 3, 0, 1 Oulu 1, 2, 5, 0, 9, 1, 1 3

4 Osallistujien ilmoittamia tietoja sanapilvinä: Hanketoiminta tai työni kohdentuu erityisesti seuraaviin asiakasryhmiin Hankettani tai työni sisältöä kuvaavat 3-5 avainsanaa 4

5 Sokra-koordinaatio hankkeiden tukena Pohjois-Suomessa Osallistuu hankkeiden ideointiin, suuntaamiseen ja sparraamiseen Tukee hankkeiden keskinäistä verkostoitumista ja yhteen saattamista Kokoaa ja koordinoi alueella toimivia hankkeita ja hankeverkostoa Kartoittaa mitä kehittämistyötä huono-osaisille suunnattujen palveluiden teemasta on alueella menossa Kokoaa alueellista tietoa hankkeiden lupaavista käytännöistä ja tukee niiden kehittämistä Vastaa alueellisten tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta Resurssit Pohjois-Suomessa: aluekoordinaattori ja tutkija

6 Aluekoordinaation keskeiset tehtävät Verkoston rakentaminen alueella Kohderyhmien esiin nosto verkostoissa Tutkimus ja viestintä Verkostotyö Hanketuki Hanketuki Monipuolinen viestintä Tiedontuotanto ja yhteistyö tutkijoiden kanssa 6 Ritva Sauvola

7 Hanketuki Pohjois-Suomessa Työpajasarjat ennen rakennerahasto-ohjelman hankehakuja Seuraava hankehaku päättyy Työpajoja tammikuussa Chatti/verkkoneuvonta ja muut erilaiset työskentelytavat/kokeilut Hankekahavila Oulussa yhteistyössä Kumppanuuskeskuksen kanssa Avoimet ovet eripuolilla aluetta yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa Teematilaisuudet Muut valtakunnalliset tilaisuudet ja alueelliset tilaisuudet 7 Ritva Sauvola

8 Hankekartta TL5 awa8cu.kn5z7rl5_qdw&usp=sharing Työkalu kehitteillä! Punainen: alueellinen hanke Sininen: valtakunnallisen hankkeen päätoteuttaja Keltainen: valtakunnallisen hankkeen osahanke Harmaa: päättynyt hanke

9 Käynnissä oleva hanketoiminta Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan RR-ELYn rahoittamat hankkeet 18 kpl + 5 rinnakkaista, joista 10 kohdistuu pääosin nuoriin ja 6 pitkäaikaistyöttömiin, 2 muut Hankkeiden toteuttajat: Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry, Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, Rovaniemen seudun mielenterveysseura ry, Rovalan Setlementti ry Kemin lämärit, Rovaniemen kiekko, Oulun kärpät Kuhmon kaupunki, Pudasjärven kaupunki, Sotkamon kunta, Iin kunta, Sallan kunta, Rovaniemen kaupunki, Oulun kaupunki Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy, Lapin Amk, Lapin yo ODL säätiö, Eduro-säätiö, Meri-Lapin työhönvalmennus-säätiö, Seitasäätiö, Tornion työvoimalasäätiö ELY-keskus

10 Pohjois-Suomen TL5-hankkeet Väliasema-raide tulevaisuuteen (Sotkamon kunta) Väylä-projekti (ODL, Ylitornio) Kuhmon Green Care (Kuhmon kaupunki) HYTY-projekti (ODL, Oulu) Laavu (Pudasjärven kaupunki) Välittävät verkostot (Koillis-Suomen ak, Kuusamo) Erityistukea elämään (Pohjantähtiopisto, Kemi-Tornio) Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla - "Luontoa elämään (Lapin amk, Salla, Rovaniemi, Kemijärvi) 10

11 Pohjois-Suomen TL5-hankkeet Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä (Kemin lämärit, Kärpät (Oulu), Roi Kiekko Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa (Majakka ry, Kemi- Tornio, Simo, Tervola) SOKU - Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen (Lapin amk, Kemi, Sodankylä) Työtä luonnosta Iissä (Iin kunta) Esiselvitys järjestöjen roolista kuntalaisten yhteiskuntaosallisuuden vahvistamisessa (Rovaniemi) Starttivalmennus Stara (Tornion työhönvamennussäätiö) Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen (Oulu) 11

12 Pohjois-Suomen TL5-hankkeet Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen(ELYt) Naksu - Nuorten asumisen ohjaus ja kokonaisvaltainen sosiaalinen uudistuminen (Kajaanin seurakunta ja yhteistyökumppanit) Hyvän mielen paikat (Maaseudun sivistysliitto, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Tyrnävä) Hankkeen tavoitteena on luoda 'Hyvän mielen paikka', joka edistää sosiaalista osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä, edistää kohderyhmän työllistymistä ja työelämävalmiuksia. Hankkeen tavoitteena on luoda 'Hyvän mielen paikka', joka edistää sosiaalista osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä, edistää kohderyhmän työllistymistä ja työelämävalmiuksia. 12

13 Rahoitettuja valtakunnallisia TL5 hankekokonaisuuksia Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu) koordinaatiohanke, Työterveyslaitos Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke (SOSKUhanke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tenho - elämäntaitoja nuorille taiteen keinoin, Suomen lasten ja nuorten säätiö PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä projekti, Rauman kaupunki Osallisuutta osuuskunnista, Kiipulasäätiö Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus: hyvinvointipalvelut osallisuuden vahvistamisessa, Lapin yliopisto Polkuja työelämään (TEMPO) - osatyökykyisen työnhakijan tukemisen mallien ja käytäntöjen kehittäminen sekä levittäminen hanke, Kuntoutussäätiö 13

14 Innokylä kehittämisalusta ajatuksillesi Innokylä.fi-verkkopalvelu: on alusta hankkeiden verkostoitumiseen (THL). Sokra-verkostoa ollaan rakentamassa Mukaan voi tulla hanketoimija, rahoittaja tai aiheesta kiinnostunut. Vuoden 2016 aikana verkostoa laajennetaan alueiden ja eri aiheiden omiksi alaverkostoiksi. Sokra Pohjois-Suomi Kirjaudu ja liity verkostoon mukaan!

15 AC eli Adobe Connect Mahdollistaa: Työpajojen välillä käytävää keskustelua - chatti Videoneuvottelu yhteistyökumppanien kanssa Verkoston rakentamista muualle Suomeen Etäyhteys seminaareihin, hankekahviloihin ja työpajoihin

16 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Seuraa sivujamme:

17 Lisätietoa: Sokran verkkosivut: ja uutiskirje Sokran Pohjois-Suomen työtila Ota yhteyttä rohkeasti! Ritva Sauvola Aluekoordinaattori, Pohjois-Suomi Puh Diakonia-ammattikorkeakoulu Uusikatu 46, 3. krs, Oulu 17 Ritva Sauvola

18 ESR: tuettava toiminta ja painotukset Kajaani Verna Mustonen

19 Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella , kehys n. 31,4 M 6,2 M 20 % TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 14,8 M 47 % TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 10,4 M 33 % TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 19

20 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus: Erityistavoitteet ja rahoitus 1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen 2. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen 3. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Koko ohjelmakaudella näihin erityistavoitteisiin varattu rahoitus: n. 14,8 M, v varattu rahoitus: n. 5,8 M 20

21 TL 4 Koulutus, osaaminen ja elinikäinen oppiminen: Erityistavoitteet ja rahoitus 1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen 2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Koko ohjelmakaudella näihin erityistavoitteisiin varattu rahoitus: n. 10,4 M, v varattu rahoitus: n. 3,9 M 21

22 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Erityistavoitteet ja rahoitus Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Tuettava toiminta pääsääntöisesti: Osallisuutta vahvistavien kokonaisvaltaisten palvelujen kehittäminen erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta Monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön ja osaamisen vahvistaminen Nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ja siihen liittyvien palvelujen kehittäminen Asukaslähtöiset toimintatavat ja palvelut osallisuuden tukemisessa Koko ohjelmakaudella näihin erityistavoitteisiin varattu rahoitus: 6,2 M (korvamerkitty 20 %), v varattu rahoitus: 2,3 M 22

23 TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Kohderyhmät ja tuensaajat Kohderyhmät: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet - erityisesti nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät; työllisyys-, sosiaali-, terveysja kuntoutuspalvelujen tarjoajat, työnantajat - väestöryhmät, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantamista ja sosiaalisen osallisuuden tukemista, jotta työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi mahdollista - Väestöryhmät, joita köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettavat keskimääräistä enemmän (romanit, vammaiset henkilöt, tietyt maahanmuuttajaryhmät, syrjintää ja ennakkoluuloja työelämään pyrkiessään kohtaavat ihmiset) Tuensaajat: kunnat; työllisyys-, sosiaali- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat; tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kansalaisjärjestöt, sosiaalipartnerit ja muut toimialaan liittyvät järjestöt, säätiöt ja yritykset 23

24 Painotukset ESR-rahoitteisissa työllisyyshankkeissa Kainuussa Kohderyhmät ja toimenpiteet: TL3: Kohderyhmänä ne, joilla on mahdollisuus aktiivisen työvoimapolitiikan keinoin päästä avoimille työmarkkinoille Käytetään monipuolisesti asiakkaan tilannetta edistäviä keinoja. Hankkeisiin sisällytetään osaamista vahvistavia elementtejä lisäksi ohjataan ja motivoidaan koulutukseen tai valmennukseen. TL4: Kohderyhmänä mm. nuoret, koulutuksen ulkopuolelle jääneet tai keskeyttäneet, koulutuksessa aliedustetut ryhmät, erityistä tukea tarvitsevat Siirtymät koulutuksesta koulutukseen tai työelämään, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus, erityisryhmien koulutusvaihtoehtojen kehittäminen, uuden ammatin hankkimisen tukeminen, osaamisen ja ammattitaidon parantaminen. TL5: Kohderyhmänä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat Työ- ja toimintakykyä ylläpitävät ja kehittävät toimenpiteet, osallisuuden lisääminen. Työllisyys kuitenkin taustalla olevana tavoitteena, vaikka aina ei heti realistista. Palvelujen kehittäminen myös ennaltaehkäisevästi. Sekä asiakastyö että rakenteet. 24

25 Ohjelman tuotos- ja tulosindikaattorit Hankkeiden tuotosindikaattorit, jotka vaikuttavat suoritusvaraukseen: TL3 ET 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen: Työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat osallistujat Yli 54-vuotiaat osallistujat -> alle 30-v. tai yli 54-v. osallistujat, jotka ovat työelämässä jättäessään toimen (TULOS) TL4 ET 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Henkilöt, joilla vain alemman tai ylemmän perusasteen koulutus Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat -> Alle 25-.v osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen (TULOS) -> Osallistujille osuvampi koulutus työelämän vaatimuksiin (TULOS) TL5 ET 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Työelämän ulkopuolella olevat, jotka eivät ole koulutuksessa Pitkäaikaistyöttömät -> Osallistujien parantunut työ- ja toimintakyky (TULOS) 25 => ESR-henkilöjärjestelmä!

26 Työllisyyshankkeiden painotukset maakunnan toimeenpanosuunnitelmassa (TOPSUssa) Hyvinvoiva Kainuu: Työllisyys ja toimeentulo: Otetaan käyttöön osaamista vahvistavat/koulutuksellisia elementtejä sisältävät työllisyydenhoidon toimenpiteet huomioiden erilaiset oppimisen tavat Terveyden ja toimintakyvyn ylläpito: Työllistymispolun (erityisesti nuorten) alkuvaiheen palveluiden kehittäminen työ- ja toimintakykyä vahvistavilla toimenpiteillä Kuntien yhteiset ja omat toimenpiteet pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen: Työllistymispolun (erityisesti nuorten) alkuvaiheen palveluiden kehittäminen sosiaalista osallisuutta vahvistavilla toimenpiteillä 26 Taantuman kampittamisen TOPSU

27 ESR TL5 Mikä helpottaa mm. pienten toimijoiden ESR-hankkeiden toteuttamista 1) Yksinkertaistetut kustannusmallit - Flat rate 17 % (pääsääntö) tai 15 % - Flat rate 40 % (< ): vain palkkakustannukset todennetaan - Kertakorvaus (< ): vain projektisuunnitelman mukainen tulos todennetaan (esim. esiselvitysraportti tai muu yksilöitävissä oleva toimenpide) 2) Ennakko - Max 30 % hankkeen ensimmäisestä rahoituspäätöksestä - Pääsääntöisesti pienille (3. sektorin) toimijoille, ei julkisorganisaatioille 3) Yhteishanke tai tuen siirto - Tuki voidaan myöntää useammalle hakijalle yhteisesti, jolloin kaikki vastaavat yhteisvastuullisesti hankkeesta - Tuen saaja voi myös siirtää osan hankkeen toteuttamisesta toiselle tukikelpoiselle toteuttajalle - Esim. tuen saaja on kunta, joka siirtää osan tuesta pienille 3. sektorin toimijoille - Yhteishanketta tai tuen siirtoa haetaan hakemusvaiheessa - Rahoittaja harkitsee menettelyn tarkoituksenmukaisuuden - Edellyttää sopimusmenettelyjä - Helpottaa pienen toimijan hallinnollista taakkaa 27

28 Tuleva haku, mitä hankkeilta toivotaan? Haku päättyy (seuraava todennäköisesti syys-lokakuun vaihteessa) Hankkeen tarpeelle on selkeät perustelut: tulee toteuttaa Kainuu-ohjelmaa ja rr-ohjelmaa Hyvässä hankkeessa on selkeä ongelma, syy tai tarve, mikä hankkeella halutaan ratkaista Tavoite ja toimenpiteet ovat selkeät ja tarkasti määritellyt. Kilpailu rahasta kovaa ja odotukset hankkeiden sisällölle korkeat - vähemmillä resursseilla on kuitenkin saavutettava entistä parempia tuloksia ja vaikuttavuutta Kohderyhmä on selkeästi määritelty ja rajattu Hankkeen kannalta tarpeelliset kumppanit ovat sitoutuneet mukaan Kustannusarvio suhteessa hankkeen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on perusteltu ja kohtuullinen Hankkeella on suunnitelma toiminnan jatkumisesta ja vakiinnuttamisesta sekä tulosten levittämisestä Hankkeen toteuttaja on sopinut hankkeelle tulevasta muusta rahoituksesta ja sitoutunut omarahoitusosuuteensa (maksimituki 80 %) Hankkeelle on varattu riittävät ja osaavat henkilöstöresurssit Ohjelman yleiset ja erityiset valintaperusteet esim. kustannustehokkuus, innovatiivisuus - ei toimintatuki 28

29 Tuleva haku, mitä hankkeilta edellytetään? Koko Pohjois-Suomen alueella erityisenä painotuksena maahanmuuttajat sekä kotoutuminen Henkilön tulee olla laillisesti työmarkkinoiden käytettävissä: 3 kk kuluttua rekisteröitymisestä mikäli passi tms. henkilöllisyystodistus; 6 kk kuluttua rekisteröitymisestä mikäli ei henkilöllisyyspapereita Mikäli henkilöillä ei ole oleskelulupaa em. edellytykset tulee pystyä osoittamaan hankeosallistujilta Kainuussa auki kaikki toimintalinjat ja erityistavoitteet (pl. 7.1) Ylimaakunnallisia hankkeita haetaan mahdollisista alueellisista rajauksista huolimatta kaikkiin erityistavoitteisiin Hankkeiden suunnittelussa yhteistyö erittäin tärkeää, työllisyyshankkeiden osalta yhteys erityisesti TE-toimistoon ja TYP:iin jo hyvissä ajoin! Julkisia työvoimapalveluita (palkkatuki, työvoimakoulutus, valmennus) sisältävien hankkeiden osalta TYPO-koordinaatio -hanke auttaa Yhteys rahoittajaan jo suunnitteluvaiheessa SOKRA-hankkeen (TL5) apu käytettävissä 29

30 Hankkeiden yleiset valintaperusteet Hakijan (tai tuen siirronsaajan) toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu liiketoimintakieltoon. Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä (ei koske investointihankkeita, eikä yksittäisten yritysten kehittämishankkeita) Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen 30

31 Erityiset valintaperusteet TL5 hankkeet Pisteytys asteikolla 1-5, saatava vähintään puolet maksimipisteistä jotta voi tulla rahoitetuksi Hankkeen toimenpiteillä edistetään osallistujien etenemistä kohti työelämää. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin työ- ja toimintakykyä lisääviin palveluihin ja/tai toimintamalleihin. Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä ja/tai monialaisten palvelujen hyödyntämistä koordinoidusti. Hanke kohdistuu erityisesti ryhmiin, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Hanke vahvistaa kansalaistoimijalähtöisiä toimintatapoja. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. 31

32 Valtakunnallinen ESR-rahoitus 25 % Suomen ESR-rahoituksesta käytetään valtakunnallisten teemojen toteutukseen: TEM 75,9 M, OKM 89,868 M, STM 82,884 M (EU + kansallinen julkinen, ml. kuntaraha) 3 teemaa: Työllisyys (TEM & STM) Osaaminen (OKM) Osallisuus (STM) Kaikkien valtakunnallisten teemojen ja niihin liittyvien toimenpidekokonaisuuksien hakuilmoitukset julkaistaan osoitteessa: -> Ajankohtaista -> Hakuajat Saman sivuston oikeasta palstasta -> Valtakunnalliset teemat, löytyy tarkempaa tietoa em. teemojen toimenpidekokonaisuuksista Valtakunnallinen rahoitus myös kainuulaisten toimijoiden haettavissa! Tammi-helmikuussa 2016 avautuu mm. Hämeen ELY-keskuksen haku teemassa Kotona Suomessa (Haussa haetaan hankkeita, joissa kehitetään eri organisaatioiden välisessä yhteistyössä kotoutumiskoulutuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen innovatiivisia toimintatapoja, joilla tuetaan ja edistetään kotoutujien työhön, koulutukseen tai esimerkiksi yrittäjäksi hakeutumista.) 32

33 Rahoitetut hankkeet TL3 ET 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen S20177 Kajaanin välityömarkkinoiden kehittämishanke (Kajaanin kaupunki, Kainuun Nuotta ry, Spartak Kajaani ry, Kajaanin työvoimayhdistys ry, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry) rinnakkaishanke palkkatuille ja työvoimakoulutukselle S20193 Kainuun TYPO-koordinaatio (Kainuun ELY-keskus) S20240 Osaava ohjaaja (Kainuun ELY-keskus) S20538 NUPPA - nuorten palvelupaikka Kajaani (Kajaanin kaupunki) ET 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen S20026 Työhyvinvoinnin ja työntuottavuuden toimintamallit rakennemuutoksessa (Teollisuustaito Oy) S20048 Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen (Kainuun Etu Oy) rinnakkaishanke työvoimakoulutukselle S20178 Tyhy & tuottavuus; Työhyvinvointi ja tuottavuus Kainuussa kehittämishanke (KoulutusAvain Oy) S20385 Työ Unelmatyöksi - tuottavuutta ja työhyvinvointia Kainuu sotessa (Kainuun sote - kuntayhtymä) S20425 Tuottavuutta ja laatua yhteistyöllä Pohjois-Suomen yrityksiin (Lapin ELY-keskus) , ylimaakunnallinen hanke 33

34 Rahoitetut hankkeet TL4 ET 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen S20025 Amisyrityksessä oppiminen -hanke (KAO) S20165 InnovaPro (Kajaanin ammattikorkeakoulu) S20191 NYVI - tukipalveluita ja aktivointia yrittäjyyteen (Kainuun Nuotta ry) S20225 Kotokoulutuksen kehittäminen (Arffman Consulting Oy) rinnakkaishanke työvoimakoulutukseen S20332 Lohiba buttijatta - Kainuun romanihanke (AIKOPA) S20382 NISU Nivelvaiheiden sujuvoittaminen (KAO) S20435 ementoroinnin kehittäminen ammattikorkeakouluopintojen ja työelämän rajapinnassa (KAMK, Centria-ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy) , ylimaakunnallinen hanke 34

35 Rahoitetut hankkeet TL4 ET 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen S20002 RestoRus- matkailun ammattikorkeakoulututkinto venäjää äidinkielenään tai toisena kielenään puhuville (KAMK) S20087 SIMPPELI - Simulaattori- ja peliosaaminen opetuksen kehittämisessä (KAMK) S20229 Vesienhallinta kaivoksessa (AIKOPA, Oulun yliopisto, Kainuun Etu Oy) S20383 Koulutusmoduleilla osaamistase kilpailukykyiseksi - Kajaani Lab (Oulun yliopisto / Cemis-Oulu) S20384 RunkoPES ja CLT koulutuksessa (Kuhmon kaupunki / Woodpolis & KAO) S20330 Kaivi - Kaivosalan virtuaalinen oppimisympäristö (Lapin amk & KAMK) , ylimaakunnallinen hanke S20482 PUUNET Puurakentamisen verkko-osaamiskeskus (Työtehoseura ry, Lappia, Koillis-Suomen Aikuiskoulutuskeskus) , ylimaakunnallinen hanke 35

36 Rahoitetut hankkeet TL5 ET 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen S20004 Väliasema-raide tulevaisuuteen (Sotkamon kunta) S20049 Kuhmon Green Care (Kuhmon kaupunki) rinnakkaishanke palkkatukiin S20480 Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) , ylimaakunnallinen hanke S20526 NAKSU (Nuorten asumisenohjaus ja kokonaisvaltainen sosiaalinen uudistuminen) (Kajaanin seurakunta) S20552 Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen (Suomussalmen kunta) Lisätietoa kaikista rahoitetuista hankkeista rakennerahastotietopalvelusta: 36

37 Lisätietoa > EU-rahoitus 37

38 Sokra, Pohjois-Suomen työpajat kevät 2016 Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

39 ESR Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Keitä ovat työelämän ulkopuolella olevat (työikäiset 15-64v)? Kohderyhmä: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet erityisesti nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät; väestöryhmät, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja joita köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettavat keskimääräistä enemmän Mitä tarkoittaa työ- ja toimintakyvyn parantaminen?

40 Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2

41 1991- Pohjois-Pohjan Kempele 22,6 15,8 12,3 11,7 12,0 Oulu 28,9 20,4 14,6 13,3 14,1 Raahe 30,1 21,8 18,0 15,1 16,0 Alavieska 17,4 13,2 10,1 9,4 10,0 Haapavesi 23,8 20,8 15,6 11,4 13,5 Hailuoto 20,7 7,3 4,8 4,6 5,9 Kärsämäki 24,5 19,2 12,3 9,4 10,9 Lumijoki 19,2 15,3 14,0 11,3 10,8 Merijärvi 20,3 16,7 15,0 10,7 9,4 Pudasjärvi 28,7 23,9 18,7 17,5 16,7 Pyhäjärvi 27,7 25,8 21,1 15,5 14,2 Pyhäjoki 21,9 13,9 11,1 11,6 10,0 Pyhäntä 19,0 13,7 10,8 7,5 11,2 Reisjärvi 18,5 14,3 10,5 9,1 7,3 Sievi 15,4 12,4 10,3 9,5 11,3 Siikajoki 19,7 15,2 13,1 11,6 13,5 Siikalatva 15,5 14,7 11,9 10,9 11,6 Taivalkoski 27,5 24,3 18,0 17,8 16,1 Tyrnävä 19,9 13,1 13,5 10,9 9,8 Utajärvi 19,8 15,9 14,3 13,5 11,0 Haapajärvi 25,7 23,8 17,8 13,1 11,9 Ii 30,5 24,5 17,3 13,7 13,3 Kalajoki 19,7 12,8 10,0 8,9 9,3 Kuusamo 30,0 25,8 18,5 16,5 15,5 Liminka 21,5 12,9 11,9 10,5 10,8 Muhos 24,7 20,9 15,8 14,0 16,1 Nivala 22,5 16,1 13,3 13,0 13,2 Oulainen 23,8 20,0 15,6 14,9 15,0 Ylivieska 28,1 18,5 13,2 11,5 12,1 Kainuu Kajaani 29,6 22,8 18,3 17,0 15,7 Hyrynsalmi 22,0 17,4 15,3 15,6 14,1 Paltamo 26,2 19,6 17,8 14,4 15,0 Puolanka 26,9 24,8 19,0 16,5 18,3 Ristijärvi 20,0 15,6 12,1 8,7 10,3 Sotkamo 22,4 19,2 15,0 10,4 10,2 Vaala 24,0 21,1 18,3 14,6 15,2 Kuhmo 25,6 19,9 17,5 14,7 15,4 Suomussalmi 28,6 25,6 20,7 14,2 14,7 Pohjois-Suomi Lappi Kemi 37,6 31,9 25,2 22,3 21,1 Rovaniemi 31,6 26,8 19,9 15,4 14,8 Tornio 29,7 25,2 19,2 17,6 18,0 Enontekiö 27,4 27,1 18,4 13,3 13,9 Inari 29,3 28,9 19,4 12,9 13,5 Kittilä 29,9 24,6 15,3 9,0 10,1 Kolari 29,8 24,5 17,0 11,1 12,1 Muonio 22,6 20,6 12,4 12,1 13,9 Pelkosenniemi 23,7 21,0 15,9 12,0 14,3 Pello 27,7 24,8 14,5 11,4 13,0 Posio 27,6 21,7 15,8 10,4 12,2 Ranua 29,6 26,2 18,4 15,1 14,4 Salla 25,7 25,4 19,2 16,2 14,6 Savukoski 22,6 21,0 15,8 11,4 12,6 Simo 27,4 23,1 13,6 11,9 13,1 Sodankylä 30,4 26,6 22,9 15,2 12,5 Tervola 27,1 19,1 14,7 10,4 10,6 Utsjoki 22,9 16,9 15,7 16,8 11,3 Ylitornio 25,2 19,5 13,8 10,1 11,5 Kemijärvi 28,4 25,5 24,5 19,5 18,5 Keminmaa 27,6 20,6 15,7 13,3 15,7

42 Mielenterveyden ongelmat Pohjois-Suomen huolena, sekä nuorilla että työikäisillä Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä, v.2013 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä, v % 42 Lähde: Sotkanet

43 Pohjois-Suomessa päihdesairauksien vuoksi enemmän hoitojaksoja Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä, v % Lähde: Sotkanet

44 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuus näkyy nuorilla myös muina ongelmina % NEET= Not in Employment Education or Training ei NEET NEET 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% syntyneen NEET vuosien summa 1987 synt. toimeentulot uki 1987 synt. psyk poli tuomio (ehdollinen/ ehdoton) Larja, Törmäkangas, Merikukka, Ristikari, Gissler, Paananen Mittaako NEET-indikaattori syrjäytymistä?

45 Maahanmuuttajat muita useammin työttöminä Ulkomaalaisten työttömyysaste % (1) Kainuu (2) (6) Lappi (4) P-Pmaa (4) (2) Maahanmuuttajien työttömyyteen liittyy myös muita ongelmia, esim.: - Köyhyys maahanmuuttajaperheissä kaksinkertaista muihin verrattuna - Mielenterveyttä uhkaavat myös syrjintä, sukupuolten epätasa-arvo ja rasismi. TEM, työnvälitystilasto

46 Vieraskieliset nuoret kantaväestön nuoria suuremmassa syrjäytymisvaarassa Lähde: Pekka Myrskylä/Tilastokeskus. Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa 2014 Pohjois-Savon ELY-keskus, toukokuu

47 Maahanmuuttajataustaiset, etenkin ensimmäisen polven nuoret joutuvat useammin kiusatuksi ja kokevat fyysistä uhkaa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % Matikka ym Kouluterveyskysely 2013, Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat

48 Sosiaalinen osallisuus Syrjäytymisen vastakohta Vuorovaikutusta ja tekemistä Kokemus olla osa jotain yhteisöä/yhteiskuntaa Matka ja päämäärä Joskus matka on ainoa päämäärä Osallisuutta on olemassa myös palvelujärjestelmän ulkopuolella Osallisuuden kokemus syntyy yhteisöissä Ihminen on oman elämänsä asiantuntija 48

49 Osallisuuden edellytykset Luottamus Keskinäinen kunnioitus Toimeentulo Toiminta Palvelut Tieto, taito ja merkitykset 49 Etunimi Sukunimi

50 Osallinen ihminen taas kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. 50 Etunimi Sukunimi

51 uusia toimijoita, uusia näkökulmia, uudenlaista yhteistyötä jotain uutta palvelurakenteeseen kohderyhmän asiantuntemusta on hyödynnetty, osallistujia on osallistettu suunnitteluun/ toimintaan Lupaava sosiaalisen osallisuuden edistämisen käytäntö jäänyt pysyväksi toiminnaksi vaikuttavuutta on arvioitu Hankkeen tavoitteena on ollut erityisesti sosiaalisen osallisuuden ja / tai elämänhallinnan lisääminen - on onnistuttu

52 Osallisuuden tukeminen tulee aloittaa ihmisten arkipäivästä Työskentelyn tulee lähteä liikkeelle osallistujien itsensä taidoista, mielenkiinnon kohteista ja toiveista käsin Kiinnitettävä huomiota osallisuuden edellytysten luomiseen, mm. Sijainti Aukioloajat Maksuttomuus Toiminnan keskityttävä Ihmisten kohtaamiseen, ei tiettyihin menetelmiin, Läsnäoloon ja kanssakulkijuuteen Arkisiin jaettuihin ja hitaisiin kohtaamisiin Ovien avaamiseen kiinnostumiseen

53 Ongelmakeskeisyydestä vahvuuksien tukemiseen ja tulevaisuuden näyn luomiseen Useita koulun aloituksia Erotettu koulusta Oppimisvaikeudet Koulu keskeytynyt/ keskeytymässä Koulusta myöhästymistä Koulupoissaolot Koulukiusaamista Poissaolot työpajalta Ero seurustelukumppanista Arjesta selviytyminen Asioiden hoitamatta jättäminen Armeija keskeytymässä/poistettu armeijasta 53 Kannatellen, Lavikainen - Oman tulevaisuuden suunnittelu - Toimeentulon parantaminen - Koulutukseen hakeutuminen - Omien vahvuuksien löytyminen - Arkielämään liittyvistä tavallisista asioista selviäminen - Osallistuminen harrastusja järjestötoimintaan - Paremmat sosiaaliset valmiudet Paula Saikkonen, Sanna Blomgren, Pekka Karjalainen ja Minna Kivipelto Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta? Alkoholin ongelmakäyttö Päihteet Vuorokausirytmi sekaisin Asunnottomuus Ongelmallinen rahankäyttö Työttömyys/ilman koulutusta Mielenterveysongelmat Mielialaongelmat Huono motivaatio Moniongelmaisuus Jää neljän seinän sisälle Käsittelemättömät asiat

54 Madalletaan kynnyksiä Spontaani, omaehtoinen asiointi ilman ajanvarausta, lähetettä, palveluseteliä tms. Aukioloajat on pidennetty ja sovitettu kohderyhmien tarpeisiin Asiointikynnystä on madallettu sijainnilla Palveluiden maksuttomuus Mahdollisuus asioida anonyymisti Päihteiden käyttö, asuinpaikka tai kansalaisuus tai muu asiat eivät ole esteitä palveluun pääsylle Avun ja tuen saaminen edellyttää mahdollisimman vähän byrokratiaa

55 Omatoimisuus lisääntyy, tiiviin tuen tarve vähenee 55 Alkuun voi olla pitkä matka Lähde: Nuoret eteenpäin 2015 Olemassa olevat palvelut tukevat nuorta eteenpäin Kannatellen eteenpäin Elämä haltuun Nuoren kokonaistilanteen selvittäminen, tavoitteiden asettaminen Kontakti nuoreen Syrjäytynyt nuori Nuori pääsee olemassa olevien palveluiden piiriin Nuori tekee itselleen jatkosuunnitelman, tuki jatkuu Mielekäs tekeminen ja kuntoutuminen Yksilötapaamiset, toiminnalliset ja kuntouttavat ryhmät Luottamuksellisen suhteen luominen Nuori kohdataan hänelle tutussa ympäristössä Nuori saa oman työntekijän

56 Ratkaisuna tukien ja palkkojen sovittelu sekä sosiaalinen innovaatio Taustalla lähiön rapautuminen ja lähikaupan kuolema Huoli asuntojen hinnoista (ja iäkkäiden asukkaiden palveluista) Vajaakuntoisten kauppa => Lähikauppa franchising-idealla (SPAR) Kiinteistön omistajan vuokranalennus Yksitoista vajaakuntoista kokoaikaiseen työhön kauppiaan kanssa asukkaiden ja asiakkaiden kiittelemä

57 Taustalla lähiön rapautuminen ja koulupudokkaat Huoli alueen imagosta (ja nuorten tulevaisuudesta =rikollisuudesta) Tasokas Solo-ravintola, joka toimii myös oppilaitoksena Subventioita suuryrityksiltä, valtion tuki koulutukseen 35 riskinuorta työssä ravintoloitsijan kanssa Vasta vakiinnuttamisvaiheessa, myydään lähitulevaisuudessa asukkaiden kiittelemä Ratkaisuna tukien ja palkkojen sovittelu sekä sosiaalinen innovaatio

58 Sama konsepti myös Haminassa! Pitkäkestoisella ja monialaisella tuella pysyviä parannuksia elämänhallintaan

59 Mihin toiminta on perustunut? Aito asiakaslähtöisyys: Monialaisuus ja kehittymismahdollisuudet (edellytys: suurehko koko) Ennakkoluulottomuus: Onnistunut yhteistyö julkisen sektorin kanssa Kokonaisvaltaisuus: aluekehittäminen Kumppanuudet: paikallinen verkostoituminen Hallittu riskinotto, liiketoiminnan laajentaminen

60 Kolmas sektori ja kunta

61 ViaDia ry:n toimintaa Ruokatyö Päiväkeskukset ViaDia torit Sosiaaliset muutot ja varastointi Sosiaalinen isännöinti Puutyöverstas Kristillinen kuntoutusosasto, vankikuntoutuspolku ja avovankien päiväkuntoutus Päivätoiminta Tukiasuminen Lähde: Pekka Matilainen, ViaDia ry

62 Varikko toiminnan perusta Kristillinen ihmiskäsitys ja päihdetyö, tasaarvoinen kohtaaminen ja palvelu Asiakaslähtöisyys: sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Arvoperusta Asiakastyön ydin Omaohjaajatoimintamalli, sosiaali- ja päihdetyön menetelmät Kuntouttavan asiakastyön toimintamalli Moniammatill inen verkostoyhtei styö Kiinteä verkostoyhteistyö mm. kuntien sosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan, TEhallinnon, Rikosseuraamuslaitoks en ja muiden yhdistysten kanssa

63 Viranomaisverkostojen kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet Vaikeassa elämäntilanteessa olevan rinnalla kulkeminen ja tukeminen palvelujen saamisessa Palvelujen oikea-aikaisuuden turvaaminen haastavissa elämän- ja työmarkkinatilanteissa olevien ihmisten kohdalla Pirstaleisen palvelujärjestelmän jäsentäminen asiakkaan kanssa, palvelujärjestelmässä toimimisen tukeminen ja palvelujen toisiinsa nitominen

64 Asiakkaat hyötyvät! Yhteisöön kuuluminen, mielekäs tekeminen ja päivien sisältö omaan osallistumiseen voi vaikuttaa (ei pakkoa) Ilmainen ruokailu (aamupala, lounas, päiväkahvi) ja mahdollisuus saada ruokakassi viikottain kotiin Uimahalli- ja kuntosaliliput ja bussikortit Korttikoulutukset: ensiapu-, hygienia-, työturvallisuusja/tai tulityökortti, kuljetusalan täydennyskoulutus kädestä pitäen tukeminen ja tiivis viranomaisyhteistyö

65 Hyödyt yhteistyöverkostojen näkökulmasta Kun asiakas saa päiviinsä sisältöä, rytmiä ja mielekästä tekemistä, sitoutuneisuus ja motivoituneisuus elämänmuutokseen ja toimintaan vahvistuu. Uudet haasteet ja onnistumisen kokemukset vahvistavat identiteettiä ja parempaan arkeen pääsemistä Esim. asunnon saaminen ei olisi ilman ViaDia tukipalvelua mahdollista Tukee myös koulutukseen tai työelämään siirtymistä

66 Etsitään ja saatetaan Katuklinikan ja Vernan tavoite on sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelle jäävien päihteitä käyttävien tavoittaminen, kohtaaminen ja saattaminen palvelujen piiriin vertaistoiminnan ja ammattilaisten yhteistyön avulla. Katuklinikka: työntekijät menevät vertaisten osoittamiin paikkoihin, Haittojen vähentymisen ideologia punaisena lankana. Verna: Naiseuden vahvistaminen ja tukeminen. Koulutetut vernat tukevat, jakavat tietoa ja saattavat ihmisiä palveluihin omissa verkostoissaan

67 Erittäin vaikeasti tavoitettavat Eivät tule palveluihin missään tilanteessa Vaikeasti tavoitettavat Käyttävät palveluita satunnaisesti Helposti tavoitettavat Käyttävät palveluita säännöllisesti AMMATTILAISET LÄHI- VERTAISET ETÄ- VERTAISET

68 68 Yllätti miten pienestä asiakas oli kiitollinen. Hänestä oli aivan uskomatonta, että hänet tullaan hakemaan omasta kodistaan, saatetaan vastaanotolle ja vielä jäädään sinnekin pitämään kädestä kiinni tarvittaessa. Jäi vähän ristiriitainen olo; hyvä fiilis, että olin pystynyt auttamaan, mutta huomasi kyllä, että asiakas ei ollut tottunut itselleen mitään saamaan, saati pyytämään :(.

69 Muutamia lähteitä osallisuudesta ja osallisuuden edistämisen toimintamalleista osallisuushanke Salli: Osallisuuden jäljillä. Jämsén, Arja & Pyykkönen, Anne (toim.) Nuorten osallisuuden ja osaamisen edistäminen vapaa-ajan toiminnassa. NOTKE-hankkeen hyvät käytännöt: Reunanen Liisa uence=2 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen. Järjestöt suunnan näyttäjinä. Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist (toim.) Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 9/ Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeen (Sokra) verkkosivut

70 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: Sakari Kainulainen, Reija Paananen,

71 Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin Aluetyöpaja Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos koordinaatiohanke Solmu

72 Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn parantaminen ESR toimintalinjaan 5 liittyvien hankkeiden tavoitteena on työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen, joten hanketoimijat tarvitsevat käyttökelpoisen ja yhtenäisen arviointimenetelmän, jolla he voivat arvioida hankkeisiin osallistujien työ- ja toimintakykyä sekä niiden muutoksia hankkeiden lopussa Laura Hakumäki

73 ESR-koordinaatiohanke Solmu Tarjoaa koordinoitavien ESR TL 5 hankkeiden käyttöön työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän, Kykyviisarin Kehittää Kykyviisaria hankkeiden kanssa Kouluttaa, ohjaa, neuvoo ja tukee hankkeiden vetäjiä Arvioi ohjelmatason vaikuttavuutta työja toimintakyvyn muutosten suhteen Laura Hakumäki

74 Kykyviisari on voimaannuttava, voimavaralähtöinen arviointimenetelmä, joka tukee omaa tilannettaan arvioivan henkilön työ- ja toimintakykyä - antamalla henkilökohtaista palautetta ja ehdottamalla jatkotoimia - ohjaamalla arvioijaa/hanketoimijaa tuen antamisessa ja tavoitteiden asettamisessa Laura Hakumäki

75 Kykyviisarin tarkoitus Olla apuna hankkeisiin osallistujille ja työvälineenä hanketoimijalle työ- ja toimintakyvyn muutosten arvioinnissa Osallistujan/asiakkaan oma näkemys asiasta (itseraportointi) on välttämätön kun halutaan tietää, miten toimintakyvyn eri osa-alueet vaikuttavat hänen elämäänsä tai osallistumiseensa (työkykyynsä) Laura Hakumäki

76 Kykyviisari 1.0 osa-alueet 1/2 Peruskysymyksiin vastaavat kaikki -> tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä Kysymysten osa-alueet: 1) Elämään tyytyväisyys 2) Arkitaidot (toimista selviytyminen kotona, pankissa/virastoissa asioiminen, julkisilla kulkuneuvoilla matkustaminen, internetin käyttö) 3) Koettu työkyky (asteikolla 0-10) 4) Koettu terveys (miten kokee oman terveytensä hyvä-huono) Laura Hakumäki

77 Kykyviisari 1.0 osa-alueet 2/2 5) Sosiaalinen osallisuus (onko ystäviä, saako käytännön apua, osallistuuko jonkin yhteisön tms. toimintaan ja miten aktiivisesti) 6) Psyykkinen toimintakyky (toiveikkuus, itsensä kokeminen hyödylliseksi ym.) 7) Kognitiivinen toimintakyky (miten pystyy keskittymään asioihin, uuden tiedon omaksuminen ym.) 8) Fyysinen toimintakyky (mm. millainen on fyysinen kunto, pystyykö kävelemään tietyn matkan, entä juoksemaan) 9) Taustatiedot Laura Hakumäki

78 Millaisia hyötyjä Kykyviisarista on TL5 - hankkeille ja -toimijoille? Kykyviisari antaa kokonaisvaltaisen kuvan hankeosallistujien työ- ja toimintakyvystä Hanketoimija saa tietoa siitä, mihin toimintakyvyn osa-alueeseen kohdentaa toimenpiteitä Yhtenäinen lähestymistapa yksilön kohtaamiseen Vertailtavuus muiden hankkeiden kanssa Laura Hakumäki

79 Millaisia hyötyjä Kykyviisarista voi olla hankeosallistujalle? itsetuntemuksen paraneminen jäsentää tavoitteita ylläpitää toivoa jatkaa eteenpäin voimaantuminen muutoksen myötä -> vastaaminen ja palautteen saaminen voi käynnistää muutosprosessin, jossa omaa tilannettaan arvioi uudella tavalla, objektiivisemmin -> parhaimmillaan vastaaja löytää uusia keinoja oman tilanteen tueksi Laura Hakumäki

80 Miten Kykyviisarin saa TL 5 -hankkeen käyttöön? Miten pääsee mukaan kehittämään? Suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet Tutustu hankkeen www-sivuihin, tai ota yhteyttä Laura Hakumäkeen tai Minna Savinaiseen Saat perustietoa Kykyviisarista hankesuunnittelua varten Käynnissä olevat hankkeet Solmu-hanke ottaa yhteyttä hankkeisiin (mikäli ette saa yhteydenottoa, ota yhteyttä Miia Wikströmiin) Osallistuminen alueellisiin koulutus- ja kehittelytilaisuuksiin Kykyviisari ja käyttöopas sekä ZEF-linkki hankkeen käyttöön Laura Hakumäki

81 Koulutus- ja kehittelypäivät 2016 (nyt tiedossa olevat) 2.2. Oulu 9.2. Kuopio Tampere 2.3. Etelä-Suomi (paikkakunta varmistumatta) Videoneuvotteluyhteys mahdollinen em. paikkakunnilla Koulutuksia sovitaan lisää hankkeiden tarpeiden mukaan Videokoulutus suunnitteilla (kevät 2016) Ilmoittautumiset: -> Tapahtumakalenteri -> Kirjoita hakusanaksi Kykyviisari ja paina Hae Laura Hakumäki

82 Solmu yhteyshenkilöt Kykyviisaria koskevissa asioissa: Tutkija Miia Wikström (Helsinki), puh Hankeasioissa: Koordinaattori Laura Hakumäki (Kuopio), puh tai Projektipäällikkö Minna Savinainen (Tampere), puh Viestintäasioissa: Erityisasiantuntija Anne Salmi (Oulu), puh etunimi.sukunimi[at]ttl.fi kykyviisari[at]ttl.fi Laura Hakumäki

83 ri

84

85 Kotona Suomessa-hanke Valtakunnallinen ESR-rahoitteinen hanke Hankkeen kesto vuoden 2017 loppuun Hanketta hallinnoi Uudenmaan ELY-keskus Hanketiimi 10 henkilöä: kaksi projektipäällikköä, projektisuunnittelija ja 7 aluekoordinaattoria Kaksi hankeosiota: Hyvä Polku ja Hyvä Alku Tiivis yhteistyö kotouttamisen osaamiskeskuksen (TEM) kanssa ( 85

86 Hyvä Polku -hankeosio Kotouttamistyötä tekevien työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen valtakunnallisesti Koulutukset ja muut tilaisuudet ja tapahtumat Esimerkiksi: kevät 2016 tulossa kolmen päivän koulutuskokonaisuuksia kuntien työntekijöille Verkostojen rakentaminen paikallisesti ja alueellisesti (tarvittaessa) Esimerkiksi: monikulttuurisen sosiaalityön verkosto Pohjois-Pohjanmaa & Kainuu Alueellinen tiedottaminen Prosessien kartoittaminen ja kehittäminen Kotouttamisen osaamiskeskuksen toiminnan vieminen alueelliselle ja paikalliselle tasolle Kotouttamisen hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen

87 Hyvä Alku-hankeosio Hyvä Alku hankeosiossa toteutetaan pilottiprojekteja Ensimmäinen pilottihankehaku oli keväällä 2015 > hankkeet alkavat tammi-helmikuussa 2016 Hankkeiden tulosten perusteella luodaan maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelukokonaisuus Oulu & Pudasjärvi: Hyvä alku Pohjois-Pohjanmaalla Seuraava pilottihankehaku aukeaa tammi-helmikuussa 2016 Haussa hankkeita, joissa kehitetään innovatiivisia toimintatapoja kotoutumiskoulutuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen Kotona Suomessa -hanke vastaa valtakunnallisten tulosten muotoilusta ja pilottihankkeiden tukemisesta

88 Näkökulmia hankkeisiin (1/5) Kaksisuuntainen kotoutuminen ja hyvät etniset suhteet Kantaväestön ja maahanmuuttajien kohtaamisen ja yhdessä tekemisen mahdollistava toiminta Esimerkiksi yhteisiä tapahtumia, tilaisuuksia, retkiä, juhlia, kerhoja, harrastustoimintaa, vapaaehtoistoimintaa, ryhmätoimintaa, vertaistukea Tavalliset suomalaiset maahanmuuttajia kotouttamaan esimerkiksi ystävä-, ystäväperhe- tai kummitoiminnan kautta Toisin sanoen: ei pelkästään maahanmuuttajiin keskittyvä hanke

89 Näkökulmia hankkeisiin (2/5) Maahanmuuttajien oma toimijuus ja osallisuus Kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet Maahanmuuttajat mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa, ei vain toiminnan kohteina tai toimintoihin osallistumassa Miten voitaisiin vahvistaa ja tukea maahanmuuttajien osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi lähiyhteisössä/ yhteiskunnassa/ edustamassasi järjestössä tai oppilaitoksessa?

90 Näkökulmia hankkeisiin (3/5) Oman roolin tai toiminnan pitäminen selkeänä mielessä Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, vaan jokaisella on oma paikkansa Kannattaa keskittyä siihen, minkä osaa parhaiten Miten omaa (perus)toimintaa voisi muokata tai kehittää niin, että se soveltuisi paremmin myös muille kohderyhmille kuin niille, jotka toiminta jo tavoittaa? Eihän toiminta huomaamatta sulje pois joitakin kohderyhmiä?

91 Näkökulmia hankkeisiin (4/5) Yhteistyön tekeminen Päällekkäisyyksien välttäminen; miten oma hanke parhaiten täydentäisi jo olemassa olevaa? Mitä kotouttamistyön kentältä puuttuu? Muiden hankkeiden (toiminnassa tai alkamassa olevien) huomioiminen Paikallisesti/ alueellisesti/ valtakunnallisesti Maahanmuuttajajärjestöjen huomioiminen

92 Näkökulmia hankkeisiin (5/5) Miten tavoitetaan se kohderyhmä, kenelle hanke suunnattu? Miten tiedotetaan, minkälaisia kanavia tiedottamisessa käytetään? Minkälaista kieltä käytetään? Onko tiedottaminen ja viestintä (pelkästään) kirjallista? Miten tiedottaminen voisi tapahtua kasvokkain? Kädestä pitäen mukaan toimintaan hakeminen

93 Yhteystiedot Päivi Vatka Kotona Suomessa hanke Aluekoordinaattori, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu p Uudenmaan ELY-keskus, työllisyys, työvoiman kehittäminen ja kotouttaminen Toimipaikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, OULU