Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kuntarakenneselvitys. Väliraportti

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kuntarakenneselvitys Väliraportti koordinaattori Olavi Kaleva kehitysjohtaja Jarmo Asikainen ja johtava konsultti Anni Antila

2 Sisällys 1. Selvityksen tausta ja lähtökohdat Selvityksen tausta Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Selvitystyön vaiheet ja poikkileikkaavat tavoitteet Selvitysalueen toimintaympäristö Elinvoima ja elinkeinot Yhdyskuntarakenne Palvelut ja niiden organisointitapa Palvelutarpeet Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointi Koulutus- ja päivähoitopalvelujen organisointi Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen organisointi Teknisen ja ympäristötoimen sekä hallinto- ja tukipalvelujen organisointi Palveluverkot ja palvelupisteet Talous Kuntien tulo- ja menorakenne Organisaatio ja johtaminen Luottamushenkilöorganisaatio Henkilöstöorganisaatio ja konsernirakenteet Yhteenvetoa selvitysalueen nykytilasta Johtopäätökset ja selvitystyön eteneminen LIITTEET Liite 1 Vaasan, Mustasaaren ja selvitysalueen tulot vuosina Liite 2. Vaasan, Mustasaaren ja selvitysalueen kustannukset vuosina Liite 3 Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan toimielinrakenteet Liite 4 Konserniyhteistöt (pl. Kuntayhtymät)

3 1. Selvityksen tausta ja lähtökohdat 1.1. Selvityksen tausta Mustasaaren kunnanvaltuusto ( ) ja Vaasan kaupunginvaltuusto ( ) päättivät kuntaliitosneuvottelujen käynnistämisestä Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan kesken. Selvityksen tehtävänä on tuottaa kuntien valtuustoille tietoa päätöksenteon tueksi mahdollisesta kuntarakennelain (1698/2009) mukaisesta kuntajaon muutoksesta. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa on arvioitu kuntien ja selvitysalueen nykytilaa. Selvitystyö jatkuu tämän jälkeen uuden kunnan hahmottamiseen, joka sisältää hahmotelman yhdistymissopimuksesta sekä arvion yhdistymisen vaikutuksista. Kummallakin kunnalla on taustallaan kuntarakennemuutoksia ja kunnat ovat myös keskenään selvittäneet kuntien yhdistymistä useamman kerran. Mustasaaren kunta muodostettiin vuonna 1973, kun Björköbyn, Mustasaaren, Koivulahden, Raippaluodon ja Sulvan viisi kuntaa yhdistyivät. Samassa yhteydessä kuntaliitoksessa mukana olleen Sundomin kunnanosa yhdistettiin Vaasan kaupunkiin. Tämän jälkeen seuraava kuntarakennemuutos tapahtui 40 vuotta myöhemmin, kun Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta yhdistyivät. Vaasanseudun yhteistyöneuvottelukunta päätti Vaasan ja Mustasaaren edustajien yhteisen esityksen pohjalta ehdottaa seudun kunnille kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkamista yhteisellä selvitystyöllä (Vaasanseudun PARAS-hanke). Vaasa, Mustasaari, Vähäkyrö, Vöyri- Maksamaa, Oravainen, Maalahti, Korsnäs, Närpiö ja Kristiinankaupunki lähtivät mukaan selvitysvaiheeseen. Isokyrö jäi kokonaan pois selvitystyöstä ja Kaskinen ja Laihia ilmoittivat osallistuvansa vain yhteistyöselvitykseen mutta ei kuntaliitosselvitykseen. Vaasan kaupunginvaltuusto ja Vähänkyrön kunnanvaltuusto esittivät 2011 kuntien yhdistymistä. Kunnilla ei ollut yhteistä rajaa ja sen vuoksi toteutettiin 2011 kuntarakennelain mukainen erityinen kuntajakoselvitys Vaasan, Mustasaaren ja Vähänkyrön kanssa. Selvitys ei johtanut yhdistymiseen ja sen jälkeen Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta yhdistyivät vuonna 2013 Kunnat olivat mukana Vaasan seudun kymmenen kunnan erityisessä kuntajakoselvityksessä vuonna Kuntajakoselvittäjä päätyi ehdottamaan kuntajaon muuttamista siten, että kaikki tarkastelun kohteena olleet kymmenen kuntaa (Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri) lakkaavat ja niistä muodostettaisiin uusi kunta Tämä selvitys ei johtanut kuntajaon muutoksiin. 3

4 1.2 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Kuntajaon muuttamisesta säädetään kuntarakennelaissa. Kuntarakennelain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää edellä mainittuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntajakoa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomenja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan Selvitystyön vaiheet ja poikkileikkaavat tavoitteet Kuntaliitosselvitystyötä johtaa ohjausryhmä, johon kuuluvat kuntien kunnanhallitukset, valtuustojen puheenjohtajisto, kunnanjohtajat ja heitä avustavat viranhaltijat sekä henkilöstöjärjestöjen edustajat. Ohjausryhmän alaisuudessa toimii johtoryhmä, joka käsittelee ja valmistelee ohjausryhmään tulevat asiat sekä ohjaa käytännön selvitystyötä. Johtoryhmässä on kummastakin kunnasta neljä luottamushenkilöä, kaksi viranhaltijaa ja yksi henkilöstöjärjestöjen edustaja. Johtoryhmän alaisuudessa toimii viisi valmistelevaa työryhmää, joiden työtä on hyödynnetty selvityksen aikana. talous-, yleishallinto-, henkilöstö-, tukipalvelut ja konserni työryhmä maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö ja tekniset palvelut työryhmä koulutus-, päivähoito, sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aika työryhmä sote (maakunta, seudulliset yhteistoiminta-alueet) työryhmä maaseutu- ja saaristo työryhmä. Lisäksi yhdistymisselvityksessä on hyödynnetty muita selvityksiä ja aineistoja kuten FCG:n ART aineistoa (kuntatalous ja painelaskelma, palvelujen kustannusvertailu, väestö, työpaikat ja muut toimintaympäristö vertailut) Vaasan ja Mustasaaren talouden tilan tarkastelua (ARTTU2-tutkimusohjelma, Pentti Meklin ja Heikki Pukki) Mustasaaren ja Vaasan välisen mahdollisen kuntaliitoksen kielellisten vaikutusten ennakkoarviointi. Selvitysraportti keväällä (Siv Sandberg). Raportti liitetään kuntaliitoksen selvitysraportin aineistoksi. Aikaisemmat kuntarakenneselvitysten aineistot sekä Vaasan seudun kunta- ja palvelurakenne Kuntien dokumenttiaineistot (tilinpäätökset, talousarviot- ja suunnitelmat, hallintosäännöt ja suunnitteluaineistot) Kuntaliitosselvityksen tavoitteena on luoda uusi kaupunki, joka voi entistä paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin sekä alueen ja palvelujärjestelmän kokonaiskehittämiseen yhtenä kuntana. 4

5 Kuntien yhdistymistä selvitetään strategisista syistä; kummallakaan kunnalla ei ole merkittäviä ongelmatekijöitä talouden rakenteissa. Kuntaliitosselvitys tuottaa kuntien valtuustoille päätösmateriaalia, jonka pohjalta ne voivat päättää kuntien yhdistymisestä. Ohjausryhmä päätti kuntaliitosselvitystä ohjaavat kokonaisvaltaiset aiheet, joita ovat: 1. Pohjanmaan pääkaupunki - Koko Pohjanmaan itsestään selvä keskuspaikka, Suomen ruotsinkielisten alueiden pääkaupunki ja alueen sivistyksen ja kulttuurin keskus. Pohjalainen keskuspaikka, joka valvoo alueen etuja kansallisesti ja kansainvälisesti sekä vahvistaa yhteistyötä Pohjanmaalla ja tekee aloitteita uudesta yhteistyöstä. 2. Pohjolan energiapääkaupunki - Tiedon, yrittäjyyden ja monipuolisten työmarkkinoiden kaupunki - Koulutuksen ja innovaatioiden keskus, jolla on laaja elinkeinoelämä eri alojen paikallisista pienyrityksistä kansainvälisesti merkittäviin yhtiöihin. 3. Monimuotoisten ja vireiden osa-alueiden kaupunki - Muodostaa palveluverkoston Vaasan seudun rakennemallin, Mustasaaren strategisen yleiskaavan ja Vaasan kaupungin yleiskaavan sekä palvelustrategioiden pohjalta. Elävät kunnanosat muodostuvat paikallisten ratkaisujen, seudullisen identiteetin ja palvelumallien pohjalta yksilökeskeisesti. 4. Kielivakaus Organisaatioon sisältyy muun muassa suomenkielinen ja ruotsinkielinen sivistyslautakunta, joilla on laajat valtuudet kotouttamisessa, päivähoidossa, perusopetuksessa ja jopa toisen asteen koulutuksessa ruotsiksi ja suomeksi. Nykyisten ammatillisten oppilaitosten ja kulttuuripalveluiden toimintaedellytykset turvataan ja kielisuunnittelua toteutetaan kaikilla sektoreilla. Uusi kaupunki on toimivan kaksikielisen hallinnon edelläkävijä eri tasoilla ja havaitsee mahdollisuudet kehittää alueen monikielistä identiteettiä kansallisesti ja kansainvälisesti. 5. Kestävä talous - Uusi kunta aloittaa ilman kumulatiivista alijäämää kummassakaan kunnassa. - Uusi kunta pyrkii optimoimaan nykyiset investoinnit ja toiminnan sekä hyödyntämään tehokkaasti kiinteistömassan. - Kohtuullinen kiinteistöjen ja infrastruktuurin korjausvelka. - Verotulot, jotka mahdollistavat sekä määrätietoiset investoinnit peruspalveluihin että tulevaisuuden investoinnit ilman kohtuutonta velkaantumista. Tässä raportissa on kuvattu selvitysalueen nykytilaa ja kyseessä on välivaiheen raportointi. Väliraportoinnin yhteydessä kaikkien työryhmien väliraportointia ei ole ollut käytettävissä. Työ jatkuu uuden kunnan hahmottamiseen, jossa määritellään mahdollisen yhdistyneen kunnan rakenteet (yhdistymissopimus) sekä arvioidaan yhdistymisen vaikutuksia. SELVITYKSEN ETENEMINEN TYÖRYHMÄT JA ERILLISSELVITYKSET TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT TYÖRYHMIEN LOPPURAPORTIT 03-10/ / /2018 SELVITYSRAPORTTI JA YHDISTYMISSOPIMUS 10/2018 NEUVOA ANTAVA KANSANÄÄNESTYS 2019 VALTUUSTOJEN PÄÄTÖKSET 11/ /2019 KUNTIEN ESITYS VALTIONEUVOSTOLLE (VM) 03/2019 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YHDISTYMISHALLITUS JA YHTEISET TOIMIELIMET 06/ /2019 KUNTALIITOS VOIMAAN

6 1.4. Selvitysalueen toimintaympäristö Vaasan ja Mustasaaren selvitysalue muodostaa asukkaan alueen Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa. Kunnat kuuluvat Vaasan seutukuntaan. Yhdessä Vaasa ja Mustasaari muodostavat kokonaispinta-alaltaan laajan kokonaisuuden. Yhdistyneenä kunta kuuluisi kokonaispinta-alaltaan 20. suurimman kunnan joukkoon ja meri-pinta-alaltaan se olisi 2. suurin kunta. Mustasaari muodostaisi 22 % uuden kunnan väestöpohjasta, joka on kahden kunnan liitoksena merkittävä. Esimerkiksi ARTTU2-tutkimuskunnista keskuskaupungin osuus oli alle 80 prosenttia lähinnä monikuntaliitoksissa ja kahden keskisuuren kunnan liitoksissa (Säkylä, Vöyri ja Kurikka). Verrattaessa toteutuneisiin kuntaliitoksiin Mustasaari muodostaisi siis väestöllisesti ja erityisesti alueellisesti suurehkon osan kuntien kokonaisuudesta. Selvitysalueen väestömäärä on vuosien aikana kasvanut viidenneksellä. Yhteensä alueen väestömäärä on kasvanut asukkaalla, josta yli 60 prosenttia on Vaasan väestömäärän kasvua (+9057). Kasvu on ollut voimakasta etenkin 2000-luvulla, jolloin Vaasan ja Mustasaaren väestömäärä on kasvanut kymmenneksellä. Etenkin Mustasaaressa suhteellinen väestökasvu on ollut voimakasta Mustasaari; Selvitysalue; 120 Vaasa; Mustasaari Vaasa Selvitysalue Kuvio 1. Vaasan ja Mustasaaren väestökehitys , 1980=100 Vuoden 2005 väestöennusteen mukaan Vaasan ja Mustasaaren alueella ennakoidaan väestömäärän kasvavan noin asukkaalla vuosina (n. 15 prosenttia). Tämä on selkeästi koko maan (+6 %) ja Pohjanmaan (+8 %) kasvuennustetta korkeampi. Ero suhteessa koko maan kehitykseen nähdään myös työikäisten (17 64 vuotiaat) ennusteessa. Työikäisten määrän ennustetaan kasvavan 12 %, kun koko maassa kehitys pysyy samalla tasolla ja jopa laskee hetkellisesti tarkastelujakson aikana. Mustasaaressa kasvu on ollut voimakasta, mutta väestöennusteessa tämä kehitys lievenee. 6

7 Kuvio 2. Väestöennuste vuosille Koko väestö ja työikäiset. Seudun kasvu on ollut voimakasta ja ennuste on edelleen myönteinen Vaasan ja Mustasaaren osalta. Rakennemallissa asetettu asukkaan kasvutavoite ja varautuminen (asukasmäärän) asukkaan kasvuun vuoteen 2040 mennessä sekä Vaasan kaupungin strategiassa linjattu asukasmäärä edellyttävät kuitenkin väestöennustettakin voimakkaampaa kasvua. Vuosina Vaasan kaupunki on saanut kumulatiivista nettomuuttotappiota 1046 asukkaan verran. Mustasaaressa tulomuuttajia vastaavana aikana on ollut enemmän eli kunta on saanut kumulatiivista nettomuuttovoittoa 1068 asukkaan verran. Opiskelijakaupunkina Vaasaan nettomuutto on ollut positiivista vuotiaiden ikäluokassa (417), mutta sen sijaan vuotiaiden keskuudessa nettomuutto on ollut asukkaalla negatiivinen. Mustasaarella kehitys on päinvastainen eli kunta menettää vuotiaiden ikäluokassa, mutta saa muuttovoittoa sekä tätä nuoremmasta että vanhemmasta ikäluokista. Kuvio 3. Kumulatiivinen nettomuutto Vaasan kaupungissa ja Mustasaaren kunnassa vuosina Vaasa on saanut nettomuuttovoittoa pääasiassa maakunnan kunnista sekä Kokkolasta ja Etelä- Pohjanmaalta (Kurikka, Kauhava ja Kauhajoki). Muuttotappiota Vaasa on kärsinyt eniten suuriin keskuskaupunkeihin (Helsinki, Tampere, Turku, Espoo) sekä lähialueen Laihian ja Mustasaaren kuntiin. Muuttotappio on selkeästi eniten muodostunut Helsinkiin ja Mustasaareen suuntautuvasta muutosta. Mustasaaressa selkeästi eniten muuttovoittoa on saatu Vaasasta (1479). Seuraavaksi eniten 7

8 muuttovoittoa on tullut Kristiinankaupungista (42), Närpiöstä (27) ja Uusikaarlepyystä (20). Kumulatiivisesti huonointa nettomuutto on ollut Mustasaaresta Turkuun (-84) ja siitä seuraavaksi lähikuntiin Vöyriin (-74) ja Laihialle (-65). Taulukko 1. Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan 10 parasta ja huonointa kumulatiivista nettomuuttoa vuosina parasta kumulatiivista nettomuuttoa VAASAN KAUPUNKI 10 huonointa kumulatiivista nettomuuttoa Pietarsaari 643 Helsinki Vöyri 596 Mustasaari Kristiinankaupunki 399 Tampere -900 Kokkola 367 Laihia -663 Närpiö 284 Turku -547 Kurikka 262 Espoo -508 Kauhava 237 Vantaa -438 Pedersören kunta 227 Seinäjoki -162 Kruunupyy 182 Jyväskylä -113 Kauhajoki 179 Isokyrö -86 Koko kuntaryhmä 3376 Koko kuntaryhmä Muu Suomi Muu Suomi 6090 Koko maa Koko maa parasta kumulatiivista nettomuuttoa MUSTASAAREN KUNTA 10 huonointa kumulatiivista nettomuuttoa Vaasa 1479 Turku -84 Kristiinankaupunki 42 Vöyri -74 Närpiö 27 Laihia -65 Uusikaarlepyy 20 Helsinki -43 Kauhajoki 8 Tampere -36 Forssa 8 Pietarsaari -35 Raasepori 8 Espoo -26 Nurmijärvi 8 Kuopio -23 Lohja 7 Teuva -20 Kaarina 7 Parainen -19 Koko kuntaryhmä 1614 Koko kuntaryhmä -425 Muu Suomi -546 Muu Suomi 1493 Koko maa 1068 Koko maa 1068 Kaksikielisyys Mustasaaren kunta on tällä hetkellä kaksikielinen kunta, jonka enemmistökieli on ruotsi. Vuoden 2016 lopussa kokonaisväestöstä ( asukasta) 69 % puhui ruotsia ja 29 % suomea äidinkielenään. Väestöstä kahdella (2) prosentilla oli muu kieli kuin suomi tai ruotsi äidinkielenään. Vuosien 1980 ja 2016 välillä Mustasaaren kokonaisväestö kasvoi asukkaasta asukkaaseen. Kunnan suomenkielinen vähemmistö on lisääntynyt henkilöstä vuonna 1980 (20 %) henkilöön (29 %) vuonna Vaasa on kaksikielinen kunta, jonka enemmistökieli on suomi. Vuoden 2016 lopussa kokonaisväestöstä ( asukasta) 69 % puhui suomea ja 23 % ruotsia äidinkielenään. Väestöstä kahdeksalla (8) prosentilla oli muu kieli kuin suomi tai ruotsi äidinkielenään. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien asukkaiden määrä on kasvanut voimakkaasti luvulla. Ruotsinkielinen väestö runsaat henkilöä on absoluuttisina lukuina pysynyt suhteellisen muuttumattomana 1980-luvulta asti, mutta ruotsinkielisten suhteellinen osuus on laskenut 26:sta 23:een prosenttiin. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien henkilöiden määrä on Vaasassa kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Mustasaaren ja Vaasan välisen kuntaliitoksen tuloksena olisi asukkaan kaupunki, jossa asukkaista 60 %:lla on suomi äidinkielenään, 33 %:lla ruotsi ja 7 %:lla muu kieli kuin suomi tai ruotsi. Lukumääräisesti (28 788) uuden Vaasan kielivähemmistö olisi koko maan toiseksi suurin Helsingin jälkeen (Sandberg 2018, s.4). Uusi kaupunki koostuu kaupunginosista, kylistä ja asuntoalueista, joissa on vaihtelevat kielisuhteet: on pääasiassa suomenkielisiä alueita kuten Vähäkyrö, Huutoniemi ja Suvilahti, vahvasti ruotsinkielisiä alueita kuten Raippaluoto-Björköby, Koivulahti, Sulva ja Sundom sekä selkeästi kaksikielisiä ympäristöjä kuten Sepänkylä ja Gerby. 8

9 Taulukko 2. Mustasaaren ja Vaasan väestön jakautuminen osa-alueittain ja kielen perusteella Lähde: Siv Sandberg & Tilastokeskus Alue Väestö Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Mustasaari yhteensä % % % 457 Raippaluoto-Björköby % % % 21 Pohjois-Mustasaari % % % 72 Koivulahti % % % 71 Sepänkylä % % % 224 Etelä- ja Itä-Mustasaari % % % 19 Sulva % % % 47 Vaasa yhteensä % % % Keskusta % % % 961 Vöyrinkaupunki % % % 704 Vaskiluoto % % % 8 Palosaari % % % 506 Gerby % % % 594 Kotiranta % % % 299 Huutoniemi % % % 707 Ristinummi % % % Höstvesi % % % 15 Suvilahti % % % 306 Sundom % % % 39 Vähäkyrö % % 87 2 % 69 9

10 3. Elinvoima ja elinkeinot Kuvio 4. Työpaikkojen kehitys vuosina , 2004=100 Vuonna 2015 alueella oli työpaikkaa, joista 88 prosenttia sijaitsi Vaasan kaupungissa. Selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut työpaikalla eli 9 prosenttia vuosien aikana. Vaasan työpaikkojen suhteellinen kehitys vastaa selvitysalueen työpaikkakehitystä. Mustasaaressa kasvu on ollut hieman lievempää (+7 %). Kummassakin kunnassa kasvu on ollut kuitenkin selkeästi oman kuntakokoluokan, maakunnan ja koko maan kehitystä voimakkaampaa. Taulukko 3. Työpaikat toimialojen mukaan, % osuus C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa P Koulutus O Julkinen hallinto M Amm., tiet. ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelut Vaasa Mustasaari Selvitysalue F Rakentaminen J Informaatio ja viestintä H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys A Maatalous, metsätalous Muut toimialat 10

11 Vuonna 2015 selvitysalueen työpaikoista (41602) suurin osuus oli teollisuuden (8875), terveys- ja sosiaalipalvelujen (8008), koulutuksen (3298) sekä tukku- ja vähittäiskaupan (3764) toimialoilla. Kummassakin kunnassa nämä toimialat ovat suurimmat työpaikkamäärällä mitattuna. Mustasaaressa muita suuria toimialoja ovat myös rakentaminen sekä maa- ja metsätalous, kun taas Vaasassa Mustasaarta suurempia aloja on julkinen hallinto sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toimiala. Vuosina selvitysalueella on menetetty eniten työpaikkoja teollisuuden (-1153 työpaikkaa), rakentamisen (-493 työpaikkaa) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (-369 työpaikkaa) toimialoilla. Eniten työpaikkoja on sen sijaan saatu alueelle terveys- ja sosiaalipalvelujen (1107 työpaikkaa) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (284 työpaikkaa). Kolmanneksi eniten työpaikkojen määrä on kasvanut toimialalla kotitalouksien toiminta työnantajana (178), joka sisältää toiminnan tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön. Alueen työpaikoista vajaa 60 % oli yksityisellä sektorilla. Mustasaarella työpaikoista suhteellisesti suurempi osuus on kuntasektorilla ja yrittäjäsektorilla. Vaasassa valtion ja yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on Mustasaarta suurempi. Kuvio 5. Työpaikat työnantajasektorin mukaan 2015 Työssäkäynti selvitysalueen sisällä on voimakasta. Vaasan työllisestä työvoimasta suurin osa käy työssä kaupungin sisällä (85,6 %). Seuraavaksi eniten käydään työssä Mustasaaressa (4,9 %). Muihin kuntiin pendelöinti on erittäin vähäistä. Mustasaaren työllisestä työvoimasta suurin osa käy työssä Vaasassa (59,4%). Seuraavaksi eniten työssäkäyntiä on oman kunnan sisällä (31,9 %). Myös Mustasaaressa pendelöinti muihin kuntiin on vähäistä. Vaasan seudun osuus Suomen energiateknologiaviennistä on kolmasosa ja osuus on merkittävä koko Suomen teknologiaviennistä (12 %). Alueen yritykset työllistävät neljänneksen koko maan energia toimialasta eli työntekijää (Lähde: Energiateknologiaan liittyen Vaasan kaupungilla ja Mustasaaren kunnalla on yhteinen akkutehdashankkeen kaavoitusprosessi. Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi Vaasan hallitusohjelmaan sisältyvän Kasvusopimuksen piiriin vuosiksi Vaasan seudun elinvoimastrategiassa todetaan, että energiakeskittymän yksityisen sektorin panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat 164 miljoonaa euroa vuodessa ja ne ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta Ne ovat niin suuret, että seutu erottuu yhtenä maan merkittävimpänä tutkimus- ja kehitystyötä harjoittavana alueena. Vaasan ja Mustasaaren yhteenlaskettu työllisyysprosentti (70,7) on koko maan keskiarvoa korkeampi. Työllisyys on kuitenkin vuosien laskenut. Mustasaaressa työllisyys on erityisen korkea, 11

12 79,8 prosenttia, kun taas Vaasassa työllisyyden lasku on viimeisinä vuosina laskenut voimakkaammin, asettuen koko maan keskiarvon alapuolelle 68,3 prosenttiin. Kuvio 6. Työllisyysaste (18 64 vuotiaat) vuosina Vaasan seudulla on laaja korkeakoulu- ja koulutusverkosto, joka vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja edellytyksiä tuottamalla osaava työvoimaa. Vaasassa toimivat Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Hanken-Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto sekä kaksi ammattikorkeakoulua Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Korkeakoulut tarjoavat koulutusta tekniikan, kaupan, oikeustieteiden, kielten, kasvatustieteiden, median ja viestinnän sekä hyvinvointipalveluiden aloilla. Lisäksi Vaasassa toimivat seuraavat korkeakoulut: Turun yliopisto (lääketieteen perusopetuksen järjestäminen Vaasan keskussairaalan kanssa), Svenska social och kommunalhögskolan/helsingin yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Vaasa ja Mustasaari ovat omistajina viiden (Maalahti, Laihia, Isokyrö, Korsnäs ja Vöyri) muun kunnan ohella Vaasanseudun Kehitys Oy:ssa (VASEK). Seudullisen elinkeino- ja kehitysyhtiön päätehtävänä ovat elinkeinoneuvonta, seudun kehittämistoiminta ja seudun markkinointi. Lisäksi sekä Vaasan kaupungin kaupunkikehityksellä sekä Mustasaaren kunnalla on kaksi henkilöä (yhteensä neljä), jotka vastaavat elinkeinoelämäasioista. Vaasan yleiskaavan merkittävin työpaikka-alueiden kehittämishanke on Laatukäytävän toteuttaminen alueelle, joka ulottuu lentokentältä Palosaarelle ja keskustaan sekä edelleen Kivihakaan. Lentokentän itäpuolelle on osoitettu uusi laaja teollisuusalue Laajametsä ja pienemmät uudet työpaikka-alueet myös Sundomiin ja Västervikiin. Mustasaaren kunnan alueella kehitetään voimakkaasti Lintuvuoren, Granholmsbackenin ja Vikbyn teollisuusalueita elinkeinoelämän tarpeisiin. 12

13 Vaasan ja Mustasaaren selvitysalue muodostaa asukkaan maakunnan elinvoimaisuuden kannalta merkittävän keskuksen. Kumpikin kunta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla sekä väestön että työpaikkojen suhteen. Viimeisinä vuosina kasvu on näyttänyt heikentyneen. Elinvoimaisuudessa merkittävä painoarvo on alueen energia-teknologian keskittymällä sekä koulutuskeskittymällä. Energia-alan yrityksissä on noin työntekijää, joka on neljäsosa Suomen koko energia-alan työvoimasta ja kolmasosa Suomen energiateknologiaviennistä. Vaasa ja Mustasaari muodostavat yhtenäisen ja tiiviin työssäkäynnin kokonaisuuden ja pendelöinti muihin kuntiin on vähäistä. Selvityksen poikkileikkaavana tavoitteena on Pohjanmaan pääkaupunki : Koko Pohjanmaan itsestään selvä keskuspaikka, Suomen ruotsinkielisten alueiden pääkaupunki ja alueen sivistyksen ja kulttuurin keskus. Pohjalainen keskuspaikka, joka valvoo alueen etuja kansallisesti ja kansainvälisesti sekä vahvistaa yhteistyötä Pohjanmaalla ja tekee aloitteita uudesta yhteistyöstä. Toisena poikkileikkaavana tavoitteena on Pohjolan energiapääkaupunki - Tiedon, yrittäjyyden ja monipuolisten työmarkkinoiden kaupunki : Koulutuksen ja innovaatioiden keskus, jolla on laaja elinkeinoelämä eri alojen paikallisista pienyrityksistä kansainvälisesti merkittäviin yhtiöihin. 13

14 4. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteellisesti Vaasan ja Mustasaaren alueet muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Alueen taajamat ovat kasvaneet yhteen siten, että Vaasasta alkava kaupunkimainen yhdyskuntarakenne ulottuu pitkälle Mustasaaren kunnan taajamiin. Mustasaaren keskustaajama on noin 4 kilometrin etäisyydellä Vaasan keskustasta. Vähänkyrön kunnan liityttyä vuoden 2013 alussa Vaasan kaupunkiin, Mustasaaren kunta jakaa nykyisen Vaasan kaupungin maantieteellisesti kahteen eri osaan. Elinvoimaisuuden näkökulmasta Vaasan kaupunkiseudun ytimen muodostavalla Vaasa- Mustasaari alueella maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen kokonaisuutena sisältää tulevaisuuden kasvun näkökulmasta merkittävää potentiaalia, koska resurssit voidaan yhdistää ja suunnata kehittämispanostukset aluekokonaisuuden kannalta tehokkaasti ja vaikuttavasti. Vaasa on yhdyskuntarakenteeltaan tiivis alue, jossa maaseutu on rakennettu tiheään ja lähelle kaupunkikeskustaa. Vaasan yleiskaavassa varaudutaan uuden asunnon rakentamiseen vuosina Asemakaavavaiheessa olevia uusia asuntoalueita ovat Purola ja Böle. Muita tärkeimpiä asuntorakentamisen laajenemisalueita ovat Gerbyn niemi, Klemettilä, ravirata, Vaskiluoto, Huutoniemen sairaala ja Myrgrund. Lisäksi kaavassa on esitetty lukuisia pienempiä alueita nykyisiin asuntoalueisiin liittyen. Mustasaaren kunta koostuu eteläisestä maaseutualueesta, Vaasaa ympäröivästä saaristosta sekä tiiviistä Sepänkylän keskusalueesta. Mustasaaren kunnan maankäytön yleissuunnittelun lähtökohtana on Vaasan kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ja Mustasaaren strateginen yleiskaava. Mustasaaren alueella on vireillä useita osayleiskaava-hankkeita kuten Sepänkylän osayleiskaavan tarkistus, Karperö-Singsby osayleiskaava, Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava, Gransholmsbackenin osayleiskaavan tarkistaminen, Tuovila, Björkön-Raippaluodon rantaosayleiskaavan tarkistaminen ja Koivulahden osayleiskaava. Mustasaaressa kunta ei omista riittävästi maa-alueita osa-aluekeskuksissa, jotta se voisi tehokkaasti asemakaavoittaa ja ohjata maankäyttöä (Teknisen työryhmän raportti s. 15). Vuositasolla Mustasaarella on budjetoitu miljoona euroa maanhankintaan. Vaasassa raakamaan pitkäjänteinen hankinta on jo kauan ollut osa kaupungin strategisia investointeja. Vaasassa erityisesti keskusta-alueen rakentamista ohjataan yksityiskohtaisemmin rakennustapaohjeiden ja yksityiskohtaisten kaavamääräysten avulla. Kuvio 7. Väestön sijoittuminen Vaasan seudulla (Rakennemalli) 14

15 Mustasaaren suurimmat saaret ovat Raippaluoto ja Björköby. Saaristosta suuri osa on UNESCO:n maailmanperintökohdetta. Vuoden 2017 lopussa selvitysalueella oli kesämökkiä. Näistä 68 % sijaitsi Mustasaaren alueella (3931). Vaasassa saaristo muodostaa loma-asutuskeskittymän. Vaasan Tulevaisuuden saaristo -suunnitelmassa saaristo on uusi kaupunkirakenteen keskeinen kasvusuunta vuoden 2030 jälkeen, jossa yhdistyvät pysyväis- ja vapaa-ajanasuminen sekä toimivat virkistysyhteydet ja virkistyskohteet. Mustasaari on määrätietoisesti lähtenyt kehittämään matkailua panostamalla erityisesti satamien kehittämiseen ja palvelutarjonnan parantamiseen luodakseen elinkeinoelämälle toimintamahdollisuuksia ja asukkaille mahdollisuudet asua saaristossa. Vaasan kaupunkiseudulle (Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri) on laadittu pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli Rakennemallityön tavoitteena on ollut yhteisen näkemyksen löytäminen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen päälinjoista. Työ liittyy kiinteästi seudun energiaosaamisesta, merellisyydestä ja kulttuurista kumpuavaan elinvoimaan. Ns. aurinkomallin peruselementit muodostuvat kolmesta kasvua synnyttävästä säteestä, joiden keskeisen solmukohdan Vaasan ja Mustasaaren alue muodostaa. Kuvio 8. Aurinkomalli (Rakennemalli) Alueen sisäinen saavutettavuus on hyvä; alueen väliset kulkuyhteydet Vaasan keskustasta ovat päätieverkolla (kuvio 9) puolen tunnin sisällä lukuun ottamatta saaristoaluetta. Liikennöidympiä teitä Vaasan kaupunkiseudulla ovat VT8 ja VT3. Haasteena sekä Vaasan että Mustasaaren alueilla mainittiin kuitenkin julkinen liikenne ja sen riittävyys. Mustasaaren suurimpien saarten Raippaluodon ja Björkön liikenneyhteydet mantereelle paranivat merkittävästi Raippaluodon sillan valmistuttua vuonna Raippaluodon silta toimii tänäkin päivänä merkittävänä turistinähtävyytenä. Mantereesta pohjoiseen sijaitsevat saaret Köklot ja Värlax saivat siltayhteyden mantereeseen jo 1970-luvulla. 15

16 Kuvio 9. Saavutettavuus Vaasan kaupunkiseudulla (Lähde: Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli) Yhdyskuntarakenteellisesti alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jossa alueiden taajamat (erityisesti Sepänkylä ja Böle) ovat kasvaneet kuntarajojen yli. Alue on jo nyt luonteva asukkaiden arjen elämänpiirin työssäkäynnin, asioinnin, opiskelun ja harrastusten näkökulmasta. Alueeltaan laajan Mustasaaren ja sitä pienemmän Vaasan mahdollisesta yhdistymisestä syntyvä uusi kunta kuuluisi kokonaispinta-alaltaan 20 suurimman kunnan joukkoon. Alue sisältäisi monipuolisesti sekä kaupunkiympäristöä että maaseutua ja saaristoa. Alueella sijaitsee myös yksi Suomen seitsemästä UNESCO maailmaperintökohteesta, Merenkurkun saaristo. Selvityksen poikkileikkaavana tavoitteena on Monimuotoisten ja vireiden osa-alueiden kaupunki : Muodostaa palveluverkoston Vaasan seudun rakennemallin, Mustasaaren strategisen yleiskaavan ja Vaasan kaupungin yleiskaavan sekä palvelustrategioiden pohjalta. Elävät kunnanosat muodostuvat paikallisten ratkaisujen, seudullisen identiteetin ja palvelumallien pohjalta yksilökeskeisesti. 16

17 5. Palvelut ja niiden organisointitapa 5.1 Palvelutarpeet Palvelutarveanalyysi nojautuu pitkälti ikäluokittaiseen väestöennusteeseen. Ikäluokan suora vaikutus palvelutarpeeseen vaihtelee jonkin verran riippuen palvelusta. Ikäluokan koko vaikuttaa hyvin suoraan perusopetuksen palvelutarpeeseen, koska se on kaikille pakollista ja koska kotiopetus ja yksityiset peruskoulut ovat melko marginaalisessa roolissa kokonaisuuden kannalta. Eräissä palveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa lopulliseen palvelutarpeeseen liittyy useita muitakin taustatekijöitä, kuin pelkkä ikäluokan koko esim. naisten työllisyysaste, työllisyystilanne yleensä sekä vaihtoehtoisten mallien houkuttelevuus eli lähinnä kotihoito. Lukion palvelutarpeeseen vaikuttaa ikäluokan koon lisäksi jossain määrin ikäluokan jakautuminen ammatilliseen opetukseen ja lukioon. Terveyspalveluiden tarve kasvaa yleisesti iän kasvaessa, kun työlliset siirtyvät työterveyshuollosta julkisten palveluiden käyttäjiksi ja ikä itsessään lisää terveyspalveluiden tarvetta. Väestön terveydentila (sairastavuusindeksi) vaikuttaa palveluiden tarpeeseen. Nykyisellään kunta voi varsinaisen terveydenhuollon lisäksi perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa tarjota ennaltaehkäisevää terveysvalistusta, kuten ravitsemusneuvontaa jne. Tulevassa kunnassa kunta voi vaikuttaa sairastavuusindeksiin tarjoamalla esimerkiksi kohtuuhintaisia liikuntamahdollisuuksia sekä rakentamalla arkiliikkumista (kävely ja pyöräily) tukevaa infrastruktuuria ja pitämällä sen kunnossa. Julkisten terveyspalveluiden käyttöön vaikuttaa myös väestön varallisuus, tarjolla olevat yksityiset terveyspalvelut ja halu käyttää niitä. Tässä esitetyt palvelutarve-ennusteet pohjautuvat tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteeseen. On kuitenkin huomioitava, että tilastokeskuksen vuoden 2015 ennuste ei ole toteutumassa vuoden 2016 ja 2017 väestötietojen perusteella monessakaan paikassa. Vaikuttaa siltä, että alueiden välinen polarisaatio on koko maata koskevasta talouskasvusta huolimatta kasvanut entisestään, ja myös perinteisesti vahvana pidetyissä keskisuurissa kaupungeissa väestökasvu on hidastunut, pysähtynyt tai jopa muuttunut väestön vähenemiseen, kuten Vaasassa vuonna Vuoden 2016 ja 2017 tietojen perusteella ei voida todeta, että onko kyseessä uusi laajempi yhteiskunnallinen ilmiö vai poikkeama. Jos kyseessä olisi uusi trendi nyt esitetyt palvelutarpeet voivat muuttua paljonkin. Jos syntyvyyden lasku jää pysyvästi aikaisempaa matalammalle tasolle, ja muuttoliike vie nuoria aikuisia muualle, voivat palvelutarpeet pienentyä tässä esitetystä. Kaikkiin palvelutarve-ennusteisiin liittyy paljon epävarmuutta, mitä lähemmäksi vuotta 2040 tullaan. Väliin voi mahtua ajanjaksoja jolloin syntyvyys on koholla ja laskee taas joinakin vuosina. Päivähoidon palvelutarve on herkkä muutoksille, koska muutaman vuoden suurempi poikkeama näkyy vain vuoden viiveellä palvelutarpeessa. Tulevaisuudessa myös kasvava maahanmuutto voi vaikuttaa palvelutarpeisiin tavoilla, joita on vielä hankala arvioida. Varhaiskasvatus 1-6-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2040 menneessä koko alueella 7 % nykyisestä tasosta, mikä tarkoittaa, että tässä ikäryhmässä on 6300 lasta vuonna 2040 koko alueella. Vaasa- Mustasaari alueella ikäluokka kasvaa siten noin 400 henkeä. Kasvu muodostuu jo vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen tilanne tasaantuu. Kasvusta suurin osa muodostuu Vaasassa, jossa kasvua on 9 %. Mustasaaren osalta kasvu on maltillisempaa (2 %). Mustasaaren kohdalla ikäluokan koko on noin 60 lasta suurempi vuonna 2020 kuin nykyisellään, ja tämän jälkeen ikäluokan koko laskee, siten että vuonna vuotiaita on Mustasaaressa 2 prosenttia enemmän kuin nykyisin. Koko maassa samalla tarkastelujaksolla ikäluokan koko pienenee 3 %. Palvelutarpeeksi muutettuna ikäluokan 1-6-vuotiaat kehitys tarkoittaa, että vuonna 2032 koko alueella varkaiskasvatuksessa olisi palvelutarpeen kasvua 6,3 prosenttia eli 280 lasta enemmän kuin nykyisellään. Tällä hetkellä 1-6-vuotiaiden ikäluokasta on Vaasassa kunnan kustantamassa päivähoidossa noin 70 % lapsista ja Mustasaaressa noin 85 % ikäluokasta. Eroa kuntien välillä on 15 prosenttiyksikköä. Koko maassa varhaiskasvatuksen piiriin kuuluu noin 68 prosenttia 1 6-vuotiaista lapsista, joista kunnan kustantamassa päiväkotihoidossa oli 76 prosenttia ja perhepäivähoidossa 10 prosenttia varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista vuonna Hypoteettisesti, jos kaikki Vaasan ja 17

18 Mustasaaren ikäluokan 1-6-vuotaat lapset olisivat kunnan kustantaman varhaiskasvatuksen piirissä palvelutarve kasvaisi 1400 lapsella. Koko Vaasa-Mustasaari alueella palvelutarve ei näytä kuitenkaan olevan kasvamassa ainakaan merkittävästi sen johdosta, että yhä useampi lapsi hakeutuisi kunnallisen päivähoidon piiriin. Uudellamaalla, jossa varhaiskasvatuksen piirissä olevien lapsien määrä on suurin kaikista maakunnista, ikäluokasta 1-6-vuotiaat 73 % on päivähoidossa. Vastaava Vaasan ja Mustasaaren yhteenlaskettu luku on 75 %. Helsingissä kunnan päivähoidossa käyvien 3-6-vuotiaiden lasten osuus vaihtelee peruspiireittäin 65 prosentista 85 prosenttiin. Jos Vaasassa päivähoidon käyttö kasvaisi 5 prosenttiyksikköä vuoden 2017 väestötasolla, tarkoittaisi se noin 200 uuden lapsen siirtymistä kunnallisen päivähoidon piiriin. Kotihoidon kuntalisä on tällä hetkellä Vaasassa 200 kuukaudessa alle 2-vuotiaasta lapseta. Mustasaaressa kuntalisää ei makseta. Koko maassa kuntalisää vuonna 2018 maksoi 48 kuntaa 253:sta kyselyyn vastanneesta kunnasta. Kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen on vähentynyt. Vuonna 2014 kuntalisää maksoi vielä ainakin 85 kuntaa. Keskimäärin kuntalisää maksettiin vuonna 2018 alle 3-vuotiaasta lapsesta 154 euroa. Lisän suuruuden vaihteluväli oli alle 3-vuotiaasta lapsesta euron välillä kunnasta riippuen. Varhaiskasvatuksessa lasten määrä ei suoraan vaikuta kunnan oman palveluntuotannon tarpeeseen (tilat, henkilöstö & tukipalvelut). Varhaiskasvatus voidaan järjestää myös suorana ostopalveluna tai palveluseteliä hyödyntäen yksityiseltä palvelutuottajalta. Esiopetus Esiopetus on nykyään pakollista kaikille ja ikäluokkien kehitys vaikuttaa esiopetuksen palvelutarjontaan siten suoraan. Vuonna 2017 Vaasassa oli 701 lasta esiopetuksessa ja sen ennustetaan kasvavan väestöennusteen mukaisesti vuoteen 2032 mennessä 10 %. Mustasaaressa vuonna 2016 lapsia esiopetuksessa oli 296 ja vuonna 2032 esiopetuksessa olevien lapsien määräksi arvioidaan 279 eli palvelutarve vähenee hiukan, mutta vasta vuoden 2020 jälkeen. Peruskoulu Peruskouluikäisten lasten määrän (7-15-vuotiaat) arvioidaan kasvavan Vaasassa ja Mustasaaressa molemmissa vuoteen 2040 mennessä 7 prosenttia. Koko maassa ikäluokan koko pienenee samalla ajanjaksolla 3 prosenttia. Vaasassa ikäluokan kasvu on tasaista kohden vuotta Mustasaaressa ikäluokka kasvaa vuoteen 2025 mennessä voimakkaasti (noin 12 %) ja sitten kasvu tasoittuu siten, että vuonna 2040 ikäluokka on 7 prosenttia suurempi kuin vuonna Peruskoulun palvelutarve noudattelee lähes sellaiseen ikäluokan kehitystä. Ennusteen mukaan Vaasa- Mustasaari alueella on vuonna 2032 hieman yli 600 lasta enemmän perusopetuksen piirissä kuin Mustasaaressa perusopetuksen piirissä olevien lasten määrä kasvaa 300 henkeä nykyisestä jo vuoteen 2024 mennessä. Ennustetta voidaan pitää hyvin luotettavana vuoteen 2024 asti, koska mahdollinen syntyvyyden alenema tällä hetkellä ei vaikuta siihen. Ennuste pohjautuu arvioon väestökehityksestä eikä huomioi dynaamisia vaikutuksia kuten muuttoliikettä. Jos Vaasa ja Mustasaari menettäisivät vetovoimaisuuttaan lapsiperheiden keskuudessa samalla työssäkäyntialueella palvelutarve ennuste ei toteutuisi. Lukio Lukiokoulutuksen palvelutarpeeseen vaikuttaa useampi tekijä. Merkittävin niistä on ikäluokan koko, mutta myös ikäluokan jakautuminen ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen eli lukion suosio vaikuttaa asiaan. Yleinen trendi on ollut, että lukiokoulutuksen suosio on hiipunut ja näyttää edelleen hiipuvan. Koko Vaasa-Mustasaari alueella muutaman prosentin suosion lasku tarkoittaisi noin kolmeakymmentä henkeä, eli merkitys olisi palvelutarpeen suunnittelun näkökulmasta vähäinen. Lukiokoulutus ei pohjaudu myöskään alueelliseen perustaan. Vaasan ja Mustasaaren lukioihin voidaan hakeutua muulta maasta ja Vaasasta ja Mustasaaresta voidaan hakeutua muualle lukioon. Koulujen imagolla on vaikutusta asiaan ja palvelutarve voi kasvaa tai vähentyä jossain määrin myös imagoon perustuen. 18

19 Lukioikäisten määrä kasvaa ennusteen mukaan Mustasaaressa 22 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, ja korkeimmillaan se on vuonna Vaasassa ikäluokka vuotiaat kasvaa samalla ajanjaksolla 17 prosenttia, ja yhteensä Vaasa-Mustasaari alueella lukio ikäisten määrä kasvaa 19 % nykyisestä vuoteen Kasvu on selkeästi suurempaa kuin koko maassa (3 %). Palvelutarpeena kasvuprosentit tarkoittaisivat, että Vaasassa vuoteen 2032 mennessä lukiolaisten määrä kasvaisi noin kahdella sadalla oppilaalla ja Mustasaaressa palvelutarve kasvaisi nykyisestä noin 50 oppilaalla. Ikääntyneiden palvelut Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Vaasassa ja Mustasaaressa merkittävästi, kuten koko maassa. Vuonna 2040 Mustasaaressa yli 65-vuotiaita on 34 % nykyistä enemmän ja Vaasassa 26 % nykyistä enemmän. Koko maassa kasvua on ajanjaksolla tässä ikäryhmässä noin 30 prosenttia. Yhteensä Vaasa-Mustasaari alueella on vuonna 2040 vajaa 5000 yli 65-vuotiasta enemmän kuin vuoden 2017 lopussa. Yli 85-vuotiaita tulee olemaan Vaasa-Mustasaari alueella vuonna 2040 noin 2700 henkeä enemmän kuin vuoden 2017 lopussa. Vaasassa (109 %) ja Mustasaaressa (124 %) yli 85-vuotiaiden määrä ei kasva aivan yhtä paljon kuin koko maassa (136 %). Iän kasvaessa erityisesti yli 75 vuotiaiden terveyspalveluiden ja kotipalveluiden tarve kasvaa. Paikkakunnittain on olemassa kuitenkin suuria eroja sairastavuuden suhteen. Sairastavuusindeksi oli vuonna 2016 Mustasaaressa 76 ja Vaasassa 93. Kummallakaan paikkakunnalla ei ole havaittavissa positiivista tai negatiivista trendiä asian suhteen. Mustasaaren sairastavuusindeksi on varsin matala. Vaasankin sairastavuusindeksi on selvästi matalampi kuin esimerkiksi Joensuussa (109) ja Kuopiossa (116). Tämä on asia jossa länsirannikko ja itäinen Suomi erottuvat selkeästi toisistaan. Pääsääntöisesti nyt eläköityvät henkilöt ovat terveempiä kuin aikaisemmat sukupolvet, ja mitä lähemmäksi ennusteissa tullaan vuotta 2040, sitä hankalempi on myös arvioida, mikä vaikutus ikääntyneiden palveluiden tarpeeseen on alati kehittyvällä lääketieteellä. Eläköityvät sukupolvet ovat myös varakkaampia kuin aikaisemmat sukupolvet ja siten heillä on myös mahdollisuus ostaa sairastavuutta vähentäviä palveluita suoraan markkinoilta. 5.2 Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointi Vaasan kaupunki järjestää ja tuottaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Mustasaari tuottaa isäntäkuntana Vöyrin perusterveydenhuollon palvelut. Pohjanmaan kuntien omistama Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tuottaa molemmille kunnille erikoissairaanhoidon palvelut. Hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen tavoite on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelut maakuntahallinnolle vastuulle Sen jälkeen palvelujen järjestämisvalta ja tuotannon organisointi sekä rahoitus siirtyvät kuntien vallan ja vastuun ulkopuolelle. Sen sijaan maakunnan ja kunnan asukkaiden palvelujen toimivuus edellyttää yhteistyötä rajapinnoilla. Kunnilla ja maakunnalla on velvoite terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja sen raportointi hyvinvointikertomuksella. 5.3 Koulutus- ja päivähoitopalvelujen organisointi Mustasaaressa yksi perusopetuksen tulosalue. Mustasaaressa suurempi tuntiresurssi 1-3 luokilla kuin Vaasassa. Vaasassa laajempi perusopetuksen tarjonta: englanninkielinen opetus, musiikkiluokat, steiner, ym. Vaasassa suomenkielinen ja ruotsikielinen perusopetus ovat erillisiä tulosalueita. Suomenkielinen perusopetus on jaettu kahteen maantieteelliseen alueeseen, joista aluerehtorit vastaavat. Alue 1 koostuu Pohjoisen ja Keskustan alueen kouluista, alue 2 koostuu Itäisen alueen ja Vähäkyrön kouluista. Kouluverkkoselvityksen ( ) mukaan suomenkielisen perusopetuksen kouluverkko on tasapainossa oppilasmäärien ja koulujen maantieteellisen sijainnin suhteen. Yhtenäiskoulut toimivat jo Pohjoisella alueella (Onkilahden yhtenäiskoulu) ja Vähänkyrön alueella (Savilahden yhtenäiskoulu). 19

20 Mustasaaren kunnan ruotsinkielisessä perusopetuksessa on neljätoista koulua vuosiluokkien 1 6 oppilaille ja yksi yhteinen koulu vuosiluokkien 7 9 oppilaille. Kunnassa tarjotaan suomenkielistä perusopetusta kahdessa koulussa, toisessa vuosiluokkien 1 6 oppilaille ja toisessa vuosiluokkien 1 9 oppilaille. Perusopetuksen tilat suunnitellaan valtuuston vahvistamien periaatteiden mukaisesti oppimiskeskuksiin kunnan eri osa-alueille. Oppimiskeskus käsittää esiopetus-, perusopetus- ja kirjastopalvelut, ja sen tilat voivat olla yhteiskäytössä vapaan sivistystyön, kulttuuri ja vapaa-aikatoiminnan sekä paikallisten yhdistysten kanssa. Esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään tarkoituksenmukaisesti näiden oppimiskeskusten yhteyteen. Sivistyslautakunta päätti lakkauttaa ja yhdistää Koivulahden alueen koulut. Elokuussa 2019 Mustasaaren neljä koulua (Hankmo, Petsmo, Kuni-Vassor ja Veikars) lakkautetaan ja yhdistetään Kvevlax skolaan Koivulahden oppimiskeskuksen muodostamiseksi. Oppimiskeskukseen tulee esiopetus-, perusopetus- ja kirjastopalvelut, ja tilat ovat yhteiskäytössä vapaan sivistystyön, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan sekä paikallisten yhdistyten kanssa. Aamu- ja iltapäivätoiminta muuttaa oppimiskeskukseen syksyllä Koivulahden oppimiskeskusken ja keskuskoulun laajennus- ja kunnostustyöt aloitettiin vuonna Mustasaaressa on 22 päiväkotia ja lisäksi perhepäivähoitoa. Vaasassa varhaiskasvatuksen toimintaalue koostuu kolmesta maantieteellisestä alueesta: Itäinen alue, Keskustan alue, Pohjoinen alue. Vaasassa on 39 kunnallista päiväkotia ja 12 ostopalvelupalvelupäiväkotia sekä lisäksi perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäiväkoteja. Kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen. Vaasan kaupungin varhaiskasvatus on kaksikielinen. Päiväkoteja on sekä ruotsin- että suomenkielisiä ja varhaiskasvatuksen hallinto on kaksikielinen. Vaasassa suomenkielinen ja ruotsinkielinen lukio sekä Mustasaaressa ruotsinkielinen lukio. Mustasaaressa kunta käyttää rahoja lukiokoulutukseen 1000e/oppilas valtion rahoituksen lisäksi, Vaasassa lukiot toimivat valtion rahoituksen turvin. Ammatillista koulutusta tuottaa Vaasan ja Mustasaaren sekä muiden kuntien ruotsinkielinen ammattiopistokuntayhtymä SÖFUK. Ammatillisia oppilaitoksia Vaasassa on kolme Vaasan ammattiopisto, Vaasan aikuiskoulutuskeskus sekä Yrkesakademin i Österbotten, jonka omistaa ja toiminnasta vastaa SÖFUK. 5.4 Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen organisointi Vaasan kaupungin opistot on Vaasan kaupungin organisaatiorakenteessa uusi tulosalue, johon on yhdistetty Vaasa-opiston, Vasa Arbiksen ja Kuula-opiston toiminnot. Mustasaaressa kaksikielinen aikuisopisto. Mustasaaren kunta ostaa osan musiikinopetuksesta Vaasan kaupungilta. Mustasaarella on oma musiikkiopisto. Vaasa ja Mustasaari omistavat yhdessä kuntayhtymä Vaasanseudun Areenan, jonka tiloja ovat Botniahalli ja Vaasan Sähkö Arena (jäähalli). Lisäksi kuntayhtymä huolehtii Elisa Stadionin ylläpidosta. Vaasanseudun kuntayhtymän omia liikuntapaikkoja ovat jäähalli ja Botniahalli ja se vastaa tällä hetkellä myös Vaasan kaupungin taseyksikön Elisa Stadionin kunnossapidosta. Alueella on Vaasassa sijaitseva uimahalli. Mustasaarella ei omaa uimahallia, mutta sellaista suunnitellaan. Mustasaaressa kolmas sektori mukana kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palveluissa enemmän kuin Vaasassa. Mustasaaressa määritelty euroina paljonko kunta tukee yhdistyksiä (maksuttomat alle 18v harjoitusvuorot). Vaasan kaupungilla on kaupunginteatteri, jonka rahoitukseen myös Mustasaari osallistuu. Lisäksi Vaasan kaupungissa toimii SÖFUKin ylläpitämä Wasa Teater. Vaasan kaupunginorkesteri on kaupungin omaa toimintaa ja yhteistyötä tehdään alan toimijoiden kanssa. 5.5 Teknisen ja ympäristötoimen sekä hallinto- ja tukipalvelujen organisointi Lainsäädännön ja kaavoitusprosessin samanlaisuudesta huolimatta Vaasan ja Mustasaaren kuntien maankäytön suunnittelun organisoinnin eroihin vaikuttaa eniten kuntien kokoero, maa-alueiden omistussuhteet ja päätöksentekokulttuuri. Kunnallistekniikan hoidossa Vaasan kaupunki tuottaa palveluja pääosin omalla organisaatiolla, kun Mustasaaren kunta hankkii palveluja myös paikallisilta yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Mustasaari panostaa 20

21 yksityisteiden varustamisen ja hoidon avustuksiin enemmän kuin Vaasa. Vaasan ja Vähänkyrön yhdistymisen jälkeen Vaasan kaupunki on lisännyt yksityisteiden rahoitusta. Puhtaan veden tuotannon organisointiin vaikuttavat Vaasan johtoverkostojen ikä ja Mustasaaren yhdyskuntarakenne. Jäteveden puhdistuksessa Mustasaari käyttää Vaasan puhdistamoa, jossa Mustasaari on myös mukana omistajana ja sopimuksenmukaisesti osallistuu kustannuksiin ja investointeihin. Vaasan kaupungissa talotoimi on liikelaitos ja Mustasaaren kunnassa kiinteistötoimi osa kunnan toimintaa. Vaasan talotoimi on luonteeltaan hallinnoija ja tilaaja, varsinkin sen jälkeen, kun talotoimen kiinteistöhuolto on toukokuun 2018 alusta yhtiöitetty. Talotoimen organisaatio on yhtiöittämisen myötä kehittymässä vahvasti asiantuntijaorganisaatioksi. Mustasaaressa kiinteistötoimi on paitsi hallinnoija ja tilaaja myös hoidosta ja kunnossapidosta vastaava taho. Ympäristönsuojelussa Vaasan kaupunki järjestää palvelut omassa organisaatiossa ja ympäristöterveydenhuollossa tuottaa palvelut Laihialle. Ympäristöterveydenhuoltoa Mustasaari ylläpitää Kristiinankaupungille, Närpiölle, Kaskisille, Korsnäsille, Maalahdelle ja Vöyrille. Ympäristönsuojelussa Mustasaari toimii isäntäkuntana yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat myös Korsnäs, Närpiö, Maalahti, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Jätehuollosta seudulla vastaa Vaasan kaupunki isäntäkuntana. Kiinteistötoimi ja kiinteistöjen kunnossapito on järjestetty eri tavalla molemmissa kunnissa. Vaasassa on siirrytty kiinteistönhoitajien erikoistumiseen ja kiinteistöjen huolto ja kunnossapito, ruokapalvelut ja puhtauspalvelut on yhtiöitetty toukokuun 2018 alusta. Vaasan osalta tähän yhtiöön kuuluu lisäksi kaupungin keskusvaraston ja kuljetustoimiston toiminta sekä hankinnat. 5.6 Palveluverkot ja palvelupisteet Edellä kuvattu palvelujen organisoinnin tarkennuksena on tässä luvussa esitetty toimialojen palveluverkot ja niiden toimipisteet. Mustasaaren kunnan palveluverkot on kuvattu alla. Perusopetuksen tilat suunnitellaan valtuuston vahvistamien periaatteiden mukaisesti oppimiskeskuksiin kunnan eri osa-alueille. Oppimiskeskus käsittää esiopetus-, perusopetus- ja kirjastopalvelut, ja sen tilat voivat olla yhteiskäytössä vapaan sivistystyön, kulttuuri ja vapaaaikatoiminnan sekä paikallisten yhdistysten kanssa. Esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään tarkoituksenmukaisesti näiden oppimiskeskusten yhteyteen. Raportoinnin tässä vaiheessa ei ole yhteistä molempien kuntien palvelujen karttakuvausta. Työryhmät ovat käsitelleet erillisiä palveluverkkoja. 21

22 Kuvio 10. Mustasaaren palveluverkko 22

23 Vaasan kaupungin suomenkielisen ja ruotsinkielisen perusopetuksen palveluverkot on taulukoitu alla. Kuvio 11. Vaasan perusopetuksen palveluverkot Koulut ja oppilasmäärät suomenkielinen perusopetus (Opetushallituksen tilastointipäivä) Koulu Lk 23 Oppilasmäärä Täyttöaste (kouluverkko-selvitys Alue 1: (keskusta + Pohjoinen) Keskustan alue Hietalahden koulu erityisopetus % Keskuskoulu 1-6, kielikylpy % Merenkurkun koulu Suvilahden koulu 7-9, kielikylpy, englanninkielinen opetus 1-6, englanninkielinen opetus % % Pohjoinen alue Isolahden koulu erityisopetus % Länsimetsän koulu 1-6, kielikylpy % Onkilahden yhtenäiskoulu valmistava opetus % Alue 2: (Itäinen + Vähäkyrö) Itäinen alue Huutoniemen koulu % Nummen koulu erityisopetus % valmistava opetus Vanhan Vaasan koulu % Variskan koulu valmistava opetus % Vähänkyrön alue Merikaarron koulu % Savilahden yhtenäiskoulu % Tervajoen koulu %

24 Yhteensä oppilasta 80% Elevantal svenskspråkig grundläggande utbildning Skola Borgaregatans skola Åk Elevantal Användningsgrad (Skolnätverks-utredning ) 7-9, Flexibel grundl % förberedande Gerby skola % Haga skola 1-9, specialklasser, % förberedande Sundom skola % Vikinga skola % Yhteensä 1258 Mustasaaren kunnan ja Vaasan kaupungin palvelujen organisoinnissa ja palveluverkoissa on samanlaisia ja erilaisia piirteitä. Erilaisuudet johtuvat pääosin kuntien eroista väkiluvussa, yhdyskuntarakenteessa ja kielisuhteista. Vaasa on vanha kaupunki ja siten myös kaupunkikeskusta on rakenteeltaan tiivis. Kuntaliitos Vähänkyrön kanssa laajensi maaseutumaista aluetta. Alueen kasvu on näyttäytynyt voimakkaasti maaseutumaisessa Mustasaaren kunnassa, johon on suuntautunut suuri osa Vaasan lähtömuutosta. Vaasalla on myös suurena kaupunkina ja maakuntakeskuksena hallintoa ja palveluja, joita pienemmät kunnat eivät ylläpidä. Esimerkiksi kulttuuripalveluissa teatterit ja orkesteri ovat tyypillisiä, samoin liikuntapalveluissa esimerkiksi uimahalli. Mustasaaren kunta tukeutuu vapaa-ajan ja teknisen toimen palveluissa aktiiviseen pienyritysten ja yhdistysten toimijakenttään. Molemmissa kunnissa palvelut ovat saatavilla suomen ja ruotsin kielellä. 24

25 6. Talous Alla olevassa taulukossa on tarkasteltu Vaasan, Mustasaaren ja selvitysalueen kuntataloutta kuntien arviointimenettelyyn liittyvien talouden tunnuslukujen näkökulmasta. Vaasan kaupungilla rajaarvoista täyttyi kunnan taseeseen kertyneen alijäämän kriteeri sekä konsernin suhteellinen velkaantuneisuus. Mustasaarella täyttyi suhteellinen velkaantuneisuuden tunnusluku. Selvitysalue yhdessä olisi täyttänyt alijäämää ja konsernin suhteellista velkaantuneisuutta koskevat kriteerit. Kuntalain uudistuksen yhteydessä myös alijäämän kattamista koskevia kriteereitä tiukennettiin. Alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa ja kattamisvelvollisuus koskee myös kuntayhtymiä. Arviointimenettely voi käynnistyä myös, jos kunnan taseen kertynyt alijäämä on vähintään /as viimeisimmässä ja vähintään 500 /as edeltäneessä tilinpäätöksessä. Selvitysalueella ja Vaasan kaupungilla on ollut alijäämää vuosina , mutta alijäämä ei täytä kriteeriä ollen euroa asukasta kohden. Molemmissa kunnissa alijäämäkehitys on alkanut , mutta Vaasassa se on jatkunut voimakkaampana ja päätynyt taseeseen kertyneenä alijäämänä. Kummankin kunnan ylijäämäkehitys on ollut koko maan ja Pohjamaan kehitystä huonompaa. Yhtenä syynä Vaasan alijäämäkehityksessä on ollut vähäinen asukaskohtaisen verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kasvu, joka on lähes pysähtynyt vuoden 2012 jälkeen. Vaasan konsernin kertynyt ylijäämä on taas huomattavan suuri (2190 euroa/asukas). Mustasaaren konsernin ylijäämä on (585 euroa/asukas). Uuden arviointimenettelyn kriteerien täyttyminen Raja-arvo Vuosi Vaasa Mustasaari Selvitysalue A. Kunnan kertynyt ali/ylijäämä, /as < B. Konsernin kertynyt ali/ylijäämä, /as < C1. Konsernin vuosikate, /as < C2. Tulovero-% > 20, ,00 20,50 C2. Tulovero-% > 20, ,00 20,50 C2. Tulovero-% > 20, ,00 20,75 C3. Konsernin lainamäärä, /as 9448, C4. Konsernin suht. velkaantuminen, % >50% % 64 % 94 % Talouden tasapainon näkökulmasta kunnan vuosikatteen tulisi kattaa poistot ja pitkällä aikavälillä kunnan nettoinvestoinnit. Selvitysalueella vuosikate oli riittävä poistojen kattamiseen. Taulukko 4. Kuntien Vuosikate/poistot (%) vuosina MUSTASAARI 91 % 65 % 135 % 122,6 % VAASA 10 % 38 % 84 % 99,9 % SELVITYSALUE 25 % 44 % 94 % 105,1 % 6.1 Kuntien tulo- ja menorakenne Vaasan ja Mustasaaren tulorakenteesta suurin osa perustuu verotuloihin. Mustasaarella verotulot muodostavat miltei 60 prosenttia tulopohjasta, kun taas Vaasalla vastaava osuus on 55 %. Myös valtionosuudet muodostavat suuremman osan Mustasaaren (24 %) tulorakenteesta verrattuna Vaasaan (20 %). Vaasalla sen sijaan toimintatuotot (24 %) sekä korko- ja muut rahoitustuotot (3 %) muodostavat suuremman osuuden tulorakenteesta. 25

26 Selvitysalueella tulotaso on kasvanut vuosina ,94 prosenttia (6 milj. euroa). Tulotaso on kasvanut etenkin verotulojen kasvun kautta (2,24 %), mutta toimintatuottojen osalta tulotaso on laskenut 5 prosenttia (7,2 miljoonaa euroa). Mustasaarella tulotaso on kasvanut 4 prosenttia (5,1 miljoonaa euroa) ja suurin osa tästä kasvusta on syntynyt valtionosuuksien kasvun (11,7 %) ja verotulojen kasvun (2,9%) myötä. Valtionosuuksien määrä kuntien tuloista on valtakunnallisesti katsoen keskimääräistä pienempi. Kunnan toimintatuottojen määrä on kuitenkin laskenut (-0,76%) kuten korko- ja muiden rahoitustuottojen (-54,8%). Vaasassa tulotaso on kasvanut vuosien aikana 0,17 prosenttia (0,9 miljoonaa euroa). Vaasan tulokehityksessä vaikuttaa etenkin vuoden 2017 kehitys. Vuosina kaupungin tulotaso oli kasvanut 16,2 miljoonaa euroa. Kaupungin toimintatuotot ovat laskeneet -5,8 prosenttia, kun taas verotulot ovat kasvaneet yli 2 prosenttia. Tulojen kehitystä on kuvattu erikseen liitteessä 1. Taulukko 5. Kuntien tulorakenne (tilinpäätökset 2017) 1000 EUR MUSTASAARI VAASA SELVITYSALUE TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ VEROTULOT VALTIONOSUUDET KORKO- JA MUUT RAHOITUSTUOTOT %-OSUUS Mustasaari Vaasa Selvitysalue TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ VEROTULOT VALTIONOSUUDET KORKO- JA MUUT RAHOITUSTUOTOT 0,1 2,8 2,3 Vaasan ja Mustasaaren kunnallisverotuksessa verotettavat tulot (euroa/asukas, deflatoitu) ovat lähellä toisiaan ja maan keskiarvoa. Vuosina Mustasaaren verotettava tulotaso on kasvanut ja Vaasassa pysynyt lähes samalla tasolla. Alkuvaiheessa Vaasassa verotettavat tulot olivat selkeästi koko maan keskitasoa korkeammat, mutta vuoden 2016 lopulla alhaisemmat. Mustasaaressa on käynyt päinvastoin eli verotulot ovat kasvaneet. Ero kuntien välillä ei ole kuitenkaan suuri. 26

27 Kuvio 12. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot Yksi verotulojen kasvuun vaikuttava tekijä ovat veroprosentit. Vaasan tuloveroprosentti vuonna 2017 on 20,00 ja Mustasaaren 20,75. Vaasa on korottanut tuloveroprosenttiaan vuodesta 2005 vain 0,97 prosenttiyksikköä, kun taas Mustasaari on korottanut 2,00 prosenttiyksikköä. Samoilla viime vuosien tuloveroprosenteilla kuntien asukaskohtainen kertynyt jäämä olisi suurin piirtein yhtä suuri. Taulukko 6. Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan kiinteistöverot VAASA MUSTASAARI TULOVERO 20,00 % 20,75 % YLEINEN 1,15 % 1,00 % VAKITUISET ASUINRAKENNUKSET 0,50 % 0,55 % MUUT ASUINRAKENNUKSET 1,15 % VOIMALAITOKSET 2,85 % 3,10 % YLEISHYÖDYLLISET YHTEISÖT 0,00 % 27

28 RAKENTAMATTOMAT RAKENNUSPAIKAT 3,0 % 6,00 % Vuonna 2017 selvitysalueella kertyi toimintakuluja, korkokuluja ja muita rahoituskuluja 6902 euroa asukasta kohden. Vaasassa kulut olivat 7107 euroa/asukas ja Mustasaaressa 6188 euroa/asukas. Menorakenteeltaan kunnat ovat erittäin samankaltaisia. Kummassakin kunnassa menoista 50 % muodostuu henkilöstökuluista ja 37 % palvelujen ostoista. Vuosien aikana Vaasan kaupungin kulutaso on laskenut 5,44 prosenttia. Kustannusten lasku muodostuu pääasiassa henkilöstökulujen (-6,94%) ja avustusten (-21,62%) laskusta. Mustasaaressa kustannukset ovat vuosina pysyneet samalla tasolla (kasvua 0,02%). Kulutaso on laskenut etenkin avustusten (-5,94%) ja korkokulujen (-29,24%) osalta. Kasvua on kuitenkin ollut etenkin aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osalta (+8,44%). Kun kuntien kustannustason muutosta katsotaan suhteessa asukasluvun laskuun, ovat asukaskohtaiset kustannukset laskeneet myös Mustasaaressa. Kulut vuosilta on esitetty erillisessä liitteessä 2. Kuvio 13. Vaasan, Mustasaaren ja selvitysalueen menot asukasta kohden vuonna Lainakanta Selvitysalueen kuntien lainakanta asukasta kohden on ollut selkeästi yli maan keskiarvon vuosina etenkin Vaasan kaupungin osalta. Myös konsernin lainakanta on Vaasalla korkea suhteessa koko maan tasoon. Vaasan lainakanta kääntyi vuonna 2017 lievään laskuun. Mustasaaren lainakanta on pysynyt pääasiassa samalla tasolla ja jopa hieman laskenut. Konsernin lainakanta Mustasaarella on alhaisempi kuin koko maan keskiarvo. Pitkälläkään aikavälillä kasvavan Vaasan kaupungin lainakanta ei olennaisesti pienene. Myös Mustasaaressa lainakannan on ennakoitu kasvavan mm. investointitason kasvusta johtuen. 28

29 Kuvio 14. Kuntien lainakanta ja konsernin lainakanta asukasta kohden vuosina Taseet Vaasan ja Mustasaaren kuntakonsernien koossa on huomattava ero. Mustasaaren konsernitaseen loppusumma on vajaa puolet Vaasan konsernin taseesta, mutta omavaraisuusasteet ovat lähes yhtä suuret. Vaasan kuntakonsernin omavaraisuusaste on 36,7 % ja Mustasaaren omavaraisuusaste on 35,5 %. Vaasan taseella mitattu konsernin koko on selvästi oman kuntakokoluokan ja MannerSuomen kuntien keskiarvoa suurempi. Tarkastellessa konsernin nettovarallisuutta voidaan huomata, että Vaasan konsernin nettovarallisuus on asukasta kohden koko maan tasoa korkeampi kun taas Mustasaarella nettovarallisuus on alhaisempi. 29