Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Toiminta ja taloussuunnitelma HSY:n hallitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 52 Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Pekka Hänninen, puhelin (9) pekka.hanninen@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY

3 Sisällys 1 Johdanto 2 2 Strategiset hankkeet ja tavoitteet 3 3 Talous Tuloslaskelma Investoinnit Rahoitus Sitovat määrärahat Henkilöstö Tavoitteet Henkilöstömäärän kehittyminen Toimialakohtaiset erittelyt Vesihuolto Tavoitteet Toiminta Talous Jätehuolto Tavoitteet Toiminta Talous Seutu ja ympäristötieto Toiminta Talous Hallinto ja keskitetyt palvelut Tavoitteet Talous Liite 1: Strategian indikaattorit Liite 2: Ympäristöohjelma 1

4 1 Johdanto Yleistä HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseksi turvataan. Laadinnan lähtökohdat HSY:n toiminta ja taloussuunnitelman tavoiteasetanta perustuu yhtymäkokouksen hyväksymään strategiaan 22. Tavoitteet ja mittarit ovat samat kuin talousarviossa 217, ainoastaan tavoitearvot vuodelle 218 on päivitetty. Tavoitteiden pohjana ovat strategiset t: Ympäristöntilaonparantunut Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella. Talousarvion ja suunnitelman laadinnassa tuottavuustavoitteena on ollut keskimääräinen 1,5 % vuotuinen tuottavuuden paraneminen. Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muutokset sekä vesihuollon ja jätehuollon talousmallioletukset. Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n yhtymäkokouksen hyväksymiin investointiohjelmiin vuosille , johon toiminta ja taloussuunnitelmaan on päivitetty suunnitelmakaudelle tiedossa olevat olennaiset muutokset. Keväällä laaditusta alustavasta toiminta ja taloussuunnitelmasta jäsenkunnilta pyydetyt lausunnot on huomioitu lopullisen TTS:n valmistelussa. 2

5 2 Strategisethankkeetjatavoitteet Toiminta ja taloussuunnitelman tavoiteasetanta ja budjetointi perustuvat HSY:n yhtymäkokouksen hyväksymään strategiaan 22. HSY:n strategia 22 Visio 22 Vastuulliset, tehokkaat ja Strategiset t (vaikutukset) Mahdollistajat kehittyvät vesihuolto, 3. jätehuolto ja 4. seututietopalvelut kasvavan väestön tarpeisiin, asukkaiden ja ympäristön parhaaksi. 5. Ympäristöntilaonparantunut Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu HSY:npalvelutvastaavatasiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut HSY:lläon merkittävä rooli alueen materiaali ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä Tuottavuus on merkittävästija mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella Houkuttelevatyönantaja,jollaon hyviä suorituksia tavoitteleva muutoksiin kykenevä ja hyvinvoiva henkilöstö Tuloksiinjavaikutuksiintähtäävä toimintakulttuuri HSY:nyhteisökuvaonhyvä HSYoninnovatiivinenedelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani Toimintaajatus Puhtaasti parempaa palvelua vastaamme pääkaupunkiseudun vesi ja jätehuollosta sekä seutuja ilmastotiedosta Arvot Avoimesti Oikeudenmukaisesti Palveluhenkisesti Vastuullisesti Strategiset hankkeet hanke Hankkeen kuvaus Seudullinen vedentuotannon ja jakelun varmistaminen ja tehostaminen Seudullisen vedentuotannon ja jakelun varmistamiseksi ja tehostamiseksi toteutettavia hankkeita. Blominmäen jätevedenpuhdistamo Kuormituksen kasvuun ja tiukentuviin lupavaatimuksiin vastaava uusi kalliopuhdistamo, joka korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon. Jätteenkäsittelytoiminnan muuttaminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta muodostuu monipuolisia jäte ja muiden materiaalivirtojen käsittelyyn ja jalostamiseen keskittyvä energiatehokas Ekoteollisuuskeskus joka mahdollistaa alueen tehokkaan käytön ja tarjoaa alustan yritysyhteistyölle (Teolliset symbioosit) samalla, kun alue edelleen tuottaa kunnan vastuulle säädetyt jätteenkäsittely ja loppusijoituspalvelut. Ämmässuon biojätteenkäsittelyn lopputuotteiden materiaali ja energiatehokkuuden optimointi Selvitetään ja käyttöönotetaan kokonaistaloudellisin ratkaisu alueen käsittelyprosesseissa syntyville biomassoille, joka optimoi ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen, korkealaatuisten multatuotteiden valmistuksen. Kohti kestävää kaupunkiseutua älykkäillä ja puhtailla ratkaisuilla (HSY SC) Ohjelma, joka edistää HSY:n strategiaa tukevien kumppanuushankkeiden valmistelua ja käynnistämistä. Hankkeissa hyödynnetään innovatiivisia julkisia hankintoja ja innovaatiokumppanuuksia sekä tiedolla johtamisen mahdollisuuksia. Kehittämisen painopisteitä ovat kiertotalous, hulevesien hallinta sekä älykkäät ja puhtaat ratkaisut. 3

6 Tavoitteet vuodelle 218 (suluissa esitetty TA217 tavoitearvo) 1. Ympäristön tila on parantunut TTS tavoite Jätevedenpuhdistuksen fosforikuorma on enintään 38 tonnia/vuosi ja typpikuorma enintään 12 tonnia/vuosi TA 218 mittari Fosforikuorma tonnia/vuosi TA 218 tavoitearvo 38 (38) Typpikuorma tonnia/vuosi 1 2 (1 2) HSY:n oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt vähenevät Verkostoon pumpattu vesimäärä pienenee Päästöt tonnia co2ekv/vuosi Vesimäärä l/asukas/vrk 174 (182 ) Kotitalouksien jätteen kierrätysaste nousee Kierrätysaste% 5 % (5 %) 2. Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu Vedenjakelun keskeytysten aika lyhenee Keskeytysaika, 3 vuoden liukuva keskiarvo min/asukas/vuosi 1 (13) 3. HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut Sähköisten asiointipalvelujen käyttö lisääntyy % vesimittarilukemista sähköisesti % jätepalvelutilauksista sähköisesti Asukkaiden kyselyssä antama arvosana Kulutettu energiamäärä GWh Uusiutuvan energian määrän suhde käytetyn energian määrään % 42 % (4 %) Asukkaiden arvio HSY:n kokonaisonnistumisesta paranee Omassa toiminnassa kulutettu energiamäärä pienenee HSY:n tuottaman uusiutuvan energian määrä suhteessa käytetyn energian määrään kasvaa 4. HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä Vesihuollon tuottavuus paranee 5. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti Jätehuollon tuottavuus paranee parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös Tukitoimintojen tuottavuus paranee investointimenot katetaan tulorahoituksella 6. Houkutteleva työnantaja, jolla on hyviä suorituksia tavoitteleva muutoksiin kykenevä ja hyvinvoiva henkilöstö Vesihuollon investointien tulorahoitusosuus kehittyy pitkällä aikavälillä positiivisesti. TTS kaudella Blominmäen jätevedenpuhdistamoinvestointi kuitenkin laskee tulorahoitusosuutta. Henkilöstönkokemustyöhyvinvoinnistaparanee 22 (213) 55 % (47 %) 3,88 (3,87) 189 (191) 1 (1) Toimintakulut/asukas/vuosi 8, (8) 164 (164) Jätehuollon toimintamenot ilman läpilaskutuseriä/jätemäärät 25,7 % ( 24,5 %) Hallinnon ja keskitetysti tuotettujen palveluiden osuus HSY:n henkilövahvuudesta 14 % ( 12 %) Hallinnon ja keskitetysti tuotettujen palveluiden osuus HSY:n toimintamenoista Investointien tulorahoitus % Keskimäärin noin 6% (keskim. noin 6 %) Henkilöstökyselynindeksi *) (3,95/67) Henkilöstön kokemus osaamisen kehittämisestä paranee Henkilöstökyselynindeksi *)(3,9) 7. Tuloksiin ja vaikutuksiin tähtäävä toimintakulttuuri Henkilöstön kokemus johtamis ja toimintakulttuurin kannustavuudesta paranee Henkilöstökyselynindeksi *)(3,9) 8. HSY:n yhteisökuva on hyvä Myönteinen mielikuva HSY:stä ja luottamus HSY:n toimintaan lisääntyvät 9. HSY on innovatiivinen edelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani T&K&Ihankkeidenosuusliikevaihdostakasvaa Asukkaiden kyselyssä antama arvosana: Kuinka todennäköisesti kertoisi jotain myönteistä HSY:hyn liittyen Asukkaiden kyselyssä antama arvosana: HSY:n toiminnan luotettavuus T&K&Ihankkeidenosuus liikevaihdosta, % 3,8 (3,75) 3,95 (3,9),6 (,7) *) Vuodelle 218 ei tavoitearvoa: Henkilöstökysely toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran v Vuoden 218 toimenpiteet kuvattu kappaleessa 4 Henkilöstö. 4

7 3 Talous 3.1 Tuloslaskelma x 1 euroa Muutos% TP 216 TA 217 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE /217 TOIMINTATULOT ,8 % Myyntituotot ,5 % Kuntaosuudet , % Muut tuotot ,9 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,6 % 2,5 % TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot ,1 % Palvelujen ostot ,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % Muut toimintakulut ,6 % TOIMINTAKATE ,1 % RAHOITUSTULOT JA MENOT ,3 % VUOSIKATE* ,4 % POISTOT ,3 % SATUNNAISET ERÄT 6 74 TILIKAUDEN TULOS ,5 % , % TULOVEROT , % TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ ,2 % 26,8 % 69,2 % 21,3 % 63,1 % 26,8 % 68,5 % 28,2 % 67,1 % 214,2 % 68,2 % 214,9 % 68,2 % VARAUSTEN MUUTOKSET Tuloslaskelman tunnuslukuja Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Vuosikate prosenttia keskimääräisistä poistonalaisista investoinneista *) Tunnusluku kuvaa kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyttä investointien rahoittamiseksi. Kun tunnusluku on 1 % tai enemmän, tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä. Jos vuosikate on keskimääräistä investointitasoa pienempi (tunnusluku < 1 %), kuntayhtymä joutuu rahoittamaan osan investoinneista ulkopuolisella lainarahoituksella. 5

8 Toimintatuotot HSY:n toimintatuotot vuonna 218 ovat 357,1 miljoonaa, 2,8 miljoonaa (+,8 %) enemmän vuoden 217 talousarvioon verrattuna. Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muutokset sekä vesihuollon ja jätehuollon talousmallioletukset x 1 eur 25 68,2 % 69,7 % 69,2 % 71,2 % 72,2 % 72,8 % 29,2 % 27,8 % 27,9 % 26,1 % 25,2 % 24,7 % TP 216 TA 217 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 Vesihuollon myyntituotot Jätehuollon myyntituotot Kuntaosuudet Muut Toimintamenot HSY:n toimintamenot vuonna 218 ovat 173,5 miljoonaa euroa, 4,5 miljoonaa (2,5 %) vähemmän vuoden 217 talousarvioon verrattuna. Toimintakulujen budjetoinnissa on huomioitu toiminnan muutokset ja tiedossa olevat kustannusmuutokset, kuten kemikaalikustannusten normaalia nopeampi kohoaminen sekä eräät kertaluontoiset kustannuserät (mm. Suomenojan pilaantuneiden maiden käsittely sekä Tikkurilan vesitornin purku). Jätehuollossa toimintakuluihin vaikuttavat mm. jätteenkuljetuksen käsittelyosuuden läpilaskutuksen vaiheittainen lopettaminen sekä jätevoimalan läpilaskutuksen kirjaustavan muutos, joilla kuitenkaan ei ole tulosvaikutusta x 1 eur 14 45,7 % 43,6 % 44,6 % 41,5 % 39,3 % 39,1 % 2,1 % 21,7 % 2,9 % 22,8 % 23,3 % 23,5 % 34,4 % 34,8 % 34,5 % 35,7 % 37,4 % 37,4 % TP 216 TA 217 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 Välittömät toimintakulut Välilliset toimintakulut Kiinteät toimintakulut Toimintakuluista noin 42 % on toimintavolyymeista riippuvia menoja, kuten jätteen kuljetuspalvelujen ostoja, veden ja jäteveden puhdistukseen liittyviä energia ja kemikaalikuluja yms. maksuja. Välillisten menojen 6

9 osuus on noin 23 %. Tällaisia ovat erilaiset asiantuntija ja muut eituotannolliset palvelut, joiden määrään voidaan vaikuttaa talousarviovuoden aikana. Kiinteiden kulujen osuus on noin 36 %. Näitä ovat mm. kiinteistöjen vastikkeet ja vuokrat sekä pitkiin sopimuksiin sidotut menot, kuten tietojärjestelmien ylläpito yms. Tuloksen muodostuminen Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 218 on 185,6 miljoonaa (52, %), kun se vuoden 217 talousarviossa on 178,2 miljoonaa (5,3 %). Toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ollen 189,7 miljoonaa (53,5 %) vuonna 22. Vuonna 218 nettorahoituskulut ovat 67,8 miljoonaa,,2 milj. (+,3 %) enemmän kuin talousarviossa 217. Korkokuluista 63, miljoonaa euroa on jäsenkunnille perustamislainoista maksettavia korkoja. Näiden osuus vähenee suunnitelmakauden lopulla, kun perustamislainojen ensimmäiset lyhennykset alkavat vuonna 219. Rahoitustuottoihin on budjetoitu 1, miljoonan euron osinkotuotot Uudenmaan Woima Oy:ltä. Toimintakatteen ja rahoituserien jälkeen syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 218 vuosikate on 117,7 miljoonaa, kun investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 225,7 miljoonaa euroa. Vuosikate paranee koko suunnitelmakauden ajan, mutta siitä huolimatta erityisesti vesihuollon investointien rahoittamiseksi joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 37 miljoonaa euroa toteutuvasta investointitasosta riippuen. Jätehuollon toimialalla tulorahoitus kattaa toimialan investoinnit täysimääräisesti kaikkina suunnitelmavuosina. Tulorahoituksen (vuosikate) riittävyys pääomamenojen maksamiseen TP 216 ENN 217 Investoinnit TAE 218 Lainojen lyhennykset TSE 219 TSE 22 Vuosikate Vuonna 218 tilikauden tulos on vuosikatteesta vähennettävien pysyvien vastaavien (käyttöomaisuus) poistojen jälkeen +14,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Jätehuollon investointivarauksen aiempaan purkamiseen liittyvien poistoerokirjausten ja vesihuollon tuloksesta maksettavien tuloverojen jälkeen tilikauden ylijäämä on +14, miljoonaa euroa. 7

10 Jäsenkuntien maksuosuudet Kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti HSY perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä. Maksuosuudet jaetaan jäsenkuntien asukasluvun suhteessa siten, ettei yhden kunnan maksuosuus voi olla yli 5 % ja se on vähintään 1 %. Kuntaosuuksien jakautuminen kunnittain on esitetty alla olevassa taulukossa (jako asukasmäärien mukaisesti). x 1 euroa TP 216 ENN 217 Kuntaosuudet Seutu ja ympäristötiedon toimintaan Ilmastoinfon toimintaan Kuntaosuudet yhteensä Aikaisempien vuosien ylijäämän hyvitys Laskutettavat kuntaosuudet Kuntaosuudet jäsenkunnittain Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Yhteensä Muutos% TS /217 TA 218 TS Osuus% ENN 217 5, % ,2 % , % 41 21,8 % 892 1, % 4 1 TA TS TS ,5 %, %,4 %, % Kuntaosuuksilla katetaan se osuus seutu ja ympäristötiedon tehtävien hoidosta aiheutuvista kustannuksista, jota ei voida kattaa tulosalueen muilla myyntituotoilla tai ulkopuolisella hankerahoituksella. Viestintä ja neuvontayksikköön kuuluvan ilmastoinfon toiminnasta yhteistyötahoilta laskutettavien osuuksien jälkeen loput toiminta kuluista katetaan HSY:n ja jäsenkuntien välisen sopimuksen mukaisesti kuntaosuuksilla. Seutu ja ympäristötiedon tulosalueen aiempien vuosien ylijäämäisistä tuloksista kertynyt kumulatiivinen ylijäämä hyvitetään laatimalla tulosalueen budjetti alijäämäiseksi siten, ettei kuntaosuuksia laskuteta täysimääräisinä. Vuoden 217 tulosennusteen mukainen kumulatiivinen ylijäämä,6 miljoonaa on kohdistettu täysimääräisesti suunnitelmakaudelle etupainotteisesti kuntaosuuksia vähentäväksi. Perustamislainoista jäsenkunnille maksettavat korot Jäsenkuntalainojen korko on vuodesta 213 alkaen sidottu Suomen valtion 1 vuoden sarjaobligaation tuottoon lisättynä 2, prosenttiyksikön lainamarginaalilla. Korko on kuitenkin aina vähintään 5,3 %. Taloussuunnitelmaa laadittaessa 1 vuoden sarjaobligaatioiden tuotto on viimeisten vuosien ajan pysynyt alle 2 %:n, eikä merkittävää nousua ole ennakoitavissa, jonka vuoksi perustamislainojen korot on laskettu vähimmäiskorolla. Vuonna 219 aloitetaan ensimmäiset lainanlyhennykset (Laina A). x 1 euroa Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Yhteensä TAE 218 Pääoma Korot TSE 219 Pääoma Korot TSE 22 Pääoma Korot

11 3.2 Investoinnit Muutos% x 1 euroa TP 216 TA 217 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE /217 Vesihuolto ,2 % Jätehuolto 3,3 % Seutu ja ympäristötieto , % Tukipalvelut , % Muut ,5 % ,2 % Investoinnit yhteensä Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n yhtymäkokouksen hyväksymiin investointiohjelmiin vuosille , johon toiminta ja taloussuunnitelmaan on päivitetty suunnitelmakaudelle tiedossa olevat olennaiset muutokset. 3.3 Rahoitus x 1 euroa Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TP 216 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta ,1 % 2,19 2, ,5 % 2,22 4, ,7 % 2,15, ,1 % 1,8, ,6 % 1,37, Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat 1.1. Rahoituslaskelman tunnuslukuja Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, eur Investointien tulorahoitus % Lainanhoitokate Kassan riittävyys (pv) 9

12 Perustamislainat HSY:n jäsenkunnilta ovat yhteensä 1,2 miljardia euroa, jonka lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua pitkäaikaista lainaa vuoden 217 ennusteen mukaan noin 273 miljoonaa, mikäli vuoden 217 tulorahoitus ja investoinnit toteutuvat vuosiennusteen mukaisesti. Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä, jonka vuoksi suunnitelmakauden kaikkina vuosina joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 37 miljoonaa euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suunnitelmakaudella yhteensä noin 121 miljoonalla. Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 52 miljoonaa euroa. Taseen keskeisiä eriä x 1 euroa Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma (korollinen) lainat jäsenkunnilta lainat ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta Omavaraisuusaste (%) TP 216 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE ,2 % 28,4 % 27,8 % 27, % 27, % Lähivuosien erittäin suurista investoinneista johtuen HSY:n omavaraisuusaste heikkenee suunnitelmakaudella ollen vuoden 22 lopussa 27, % kun viimeisimmässä tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 28,2 %. Suunnitelmakauden ylijäämäiset tulokset kasvattavat omaa pääomaa, mutta vieraan pääoman kasvu, suunniteltujen investointien rahoittamiseksi tarvittavasta ulkopuolisesta lainarahoituksesta johtuen, heikentää omavaraisuutta. 3.4 Sitovat määrärahat x 1 eur TA 218 Vesihuolto Toimintamenot ilman sisäisiä eriä Investointimenot (netto) Jätehuolto Toimintamenot ilman sisäisiä eriä Investointimenot (netto) Seutu ja ympäristötieto Kuntaosuudet Toimintamenot ilman sisäisiä eriä Investointimenot (netto) Tukipalvelut Toimintamenot Investointimenot (netto) Asiakaspalvelu Toimintamenot Investointimenot (netto) Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen Toimintamenot Investointimenot (netto)

13 4 Henkilöstö 4.1 Tavoitteet Vuodelle 218 ei tavoitearvoa: Henkilöstökysely toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran v Houkutteleva työnantaja, jolla on hyviä suorituksia tavoitteleva muutoksiin kykenevä ja hyvinvoiva henkilöstö 7. Tuloksiin ja vaikutuksiin tähtäävä toimintakulttuuri 4.2 TTS tavoite Henkilöstön kokemus työhyvinvoinnista paranee Toimenpiteet 218 Päivitetyntyöhyvinvointiohjelmanjalkautus Henkilöstökyselyn217tulostenperusteellatehtyjen kehittämissuunnitelmien toteutus PäihdeohjelmajaVATUprosessinvalmennus esimiehille Henkilöstön kokemus osaamisen kehittämisestä paranee Osaamiskartoituksiajatketaantyöntekijäryhmittäin.Kartoituksen tuloksia käytetään hyödyksi koulutuksien suunnittelussa, perehdyttämisessä ja tehtäväkierroissa. Kartoitukset ovat myös osana vuosittain käytävää kehityskeskustelua. Henkilöstön kokemus johtamis ja toimintakulttuurin kannustavuudesta paranee Työtäuudellatyylillämallin käyttöönottojaseuranta Päivitettyjenjohtamisenperiaatteidenjalkautus Esimiesvalmennuksienjatkaminenjakehittäminen Henkilöstömäärän kehittyminen Henkilöstön määrällinen tarve on arvioitu suunnitelmakaudelle päivitetyssä henkilöstösuunnitelmassa Vuoden 218 keskimääräinen henkilöstömäärä on yhteensä 788,5 htv, kun se vuonna 217 suunnitelman mukaisesti on 771,3 htv. Täyttölupamenettelyn kautta henkilöstötarvetta tarkastellaan kauden aikana tapauskohtaisesti. Henkilöstömäärien toteutumat ovatkin jääneet suunniteltua alemmalle tasolle. Vuonna 218 henkilöstömäärä kasvaa tilapäisesti edellisen vuoden tasosta. Jätehuollossa ja asiakaspalvelussa määrää kasvattavat HSY:n uudet palvelut, kuten sako ja umpikaivolietteiden tyhjennyspalvelut sekä asuinkiinteistöjen kartongin ja muovinkeräyksen laajeneminen, kasvaneiden sopimusmäärien ja asiakaskontaktien myötä. Henkilöstömäärä kääntyy laskuun suunnitelmakauden lopulla määräaikaisuuksien päättyessä ja eläköitymisten myötä. Henkilöstömäärän kehittyminen , 8, 75, 7, 65, 6, 55, 5, , , , , Toteutunut (217 ennuste) Suunniteltu 774,7 78,7 768,5 771,3 788,5 78,7 769,7 Toteutunut (217 ennuste) Suunniteltu 11

14 5 Toimialakohtaiset erittelyt 5.1 Vesihuolto Tavoitteet 1. Ympäristön tila on parantunut TTS tavoite Jätevedenpuhdistuksen fosforikuorma on enintään 38 tonnia/vuosi ja typpikuorma enintään 12 tonnia/vuosi TA 218 mittari Fosforikuorma tonnia/vuosi TA 218 tavoitearvo 38 TA 218 mittari Typpikuorma tonnia/vuosi TA 218 tavoitearvo 1 2 TA 218 mittari Vesimäärä l/asukas/vrk TA 218 tavoitearvo 22 Toimenpiteet 218 Toteutetaansuunnitellutennakkohuollotjasaneeraukset Optimoidaanfosforinpoistoajaalkalointikemikaalinsyöttöä Varautuminen:Tutkitaanvaihtoehtoistensaostuskemikaalienkäyttöä 1. Ympäristön tila on parantunut TTS tavoite Jätevedenpuhdistuksen fosforikuorma on enintään 38 tonnia/vuosi ja typpikuorma enintään 12 tonnia/vuosi Toimenpiteet 218 Toteutetaansuunnitellutennakkohuollotjasaneeraukset. Optimoidaanbiologisenprosessintoimintaa. Viestitäänjaneuvotaantyppijalanjälkeenliittyen 1. Ympäristön tila on parantunut TTS tavoite Verkostoon pumpattu vesimäärä pienenee Toimenpiteet 218 Lisätään ja tehostetaan saneerausinvestointeja huomioimalla niiden suunnittelussa mahdollisimman kattavasti kaikki verkostotarpeet yli eri tarpeiden ja korirajojen Toteutetaan vuotohallintastrategian mukaisia toimenpiteitä, kuten veden virtausmittausten rakentamista sekä niistä saatavan tiedon hyödyntämistä 2. Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu TTS tavoite Vedenjakelun keskeytysten aika lyhenee TA 218 mittari Keskeytysaika, 3 vuoden liukuva keskiarvo min/asukas/vuosi TA 218 tavoitearvo 1 Toimenpiteet 218 Operatiivista toimintaa tehostetaan Verkkoosastolla kehitettävän ja käyttöönotettavan toiminnanohjausjärjestelmän kautta 5. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella TTS tavoite Vesihuollon tuottavuus paranee TA 218 mittari Toimintakulut/asukas/vuosi TA 218 tavoitearvo 8, Toimenpiteet 218 Parannetaanvedentuotannonjajakelunresurssitehokkuutta Kehitetäänjätevedenpuhdistuksenenergiatehokkuuttaedelleen Tehostetaanjätevedenpuhdistuksenkemikaalienkäyttöä Kehitetääntoiminnanjataloudenraportointia 12

15 5. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella TTS tavoite Vesihuollon investointien tulorahoitusosuus kehittyy pitkällä aikavälilllä positiivisesti. TTS kaudella Blominmäen jätevedenpuhdistamoinvestointi kuitenkin laskee tulorahoitusosuutta. TA 218 TA 218 mittari tavoitearvo Investointien tulorahoitus % Keskimäärin noin 6% Toimenpiteet 218 Tehostetaaninvestointientalousseurantaa Strategiset hankkeet hanke Hankkeen kuvaus Seudullinen vedentuotannon ja jakelun varmistaminen ja tehostaminen Seudullisen vedentuotannon ja jakelun varmistamiseksi ja tehostamiseksi toteutettavia hankkeita. Toimenpiteet 218 Pitkäkosken kapasiteetin kasvattamisen toteutussuunnittelu käynnistetty ja ensimmäinen urakkaosuus kilpailutettu. Hiekkaharjunuuden vesitornin urakan valmiusaste 8 % hanke Hankkeen kuvaus Blominmäen jätevedenpuhdistamo Kuormituksen kasvuun ja tiukentuviin lupavaatimuksiin vastaava uusi kalliopuhdistamo, joka korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon. Toimenpiteet 218 Projektinjohtourakka käynnistetty ja betonivaluista tehty 3%. Kaikki tunneliurakat käynnissä Toiminta miljoonaa m3 Tuotettu ja laskutettu vesimäärä 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, TP 21 TP 211 TP 212 TP 213 TP 214 TP 215 TP 216 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 Tuotettu vesimäärä 91,2 94,1 93,6 91,9 91,3 89,7 94,4 91,3 92,5 92, 91,6 Laskutettava vesimäärä 72,4 73,1 71,9 72,3 73, 72,9 73,8 73,9 74,1 74,4 74,7 13

16 Käsiteltävä jätevesimäärä 16, 14, miljoonaa m3 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Käsiteltävä jätevesimäärä TP 21 TP 211 TP 212 TP 213 TP 214 TP 215 TP 216 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE ,6 139,1 152,3 131,6 129,6 138, 136,1 129, 138,5 139,9 14,9 Ympäristön tilaa parannetaan Jätevedenpuhdistuksen tulokuormituksen kasvusta huolimatta jätevedenpuhdistuksen jälkeinen fosfori ja typpikuorma mereen pyritään suunnitelmakaudella pitämään ennallaan. Tämä vaatii Viikinmäen puhdistamon jatkuvaa kehittämistä. Myös kulutustottumusten ja vesistökuormituksen välistä yhteyttä on tärkeä viestiä asukkaille. Lisäksi viemäreiden vuotovesien määrää pyritään pienentämään. Vuonna 221 käyttöönotettava Blominmäen jätevedenpuhdistamo tulee alentamaan merkittävästi sekä typpi että fosforikuormitusta. Suunnittelukaudella pyritään aloittamaan sekaviemäriverkon eriyttäminen. HSY:n alueella on noin 22 km sekaviemäriverkostoa, pääosin Helsingin kantakaupungin alueella. Sekaviemäriverkostosta tapahtuu rankkasateilla verkostoylivuotoja. Vaikka ylivuotava vesi on laimeaa (jätevettä alle 5 % ja 95 % hulevettä), sen vaikutukset näkyvät kuitenkin ajoittaisina pistemäisinä rantavesien virkistyskäytön heikkenemisinä, mistä syystä sekaviemäröinnin ylivuotoja pyritään suunnitelmakaudella vähentämään. Eriyttäminen toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja sen suunnitelmallinen eteneminen tulee vaatimaan näiden tarpeiden huomioimisen investointien budjetoinnissa. Ilmastonmuutoksesta johtuva sademäärien todennäköinen kasvu korostaa näiden toimenpiteiden tärkeyttä. Vedenpuhdistuksen suunnitelmakauden tavoite on, että asukasta kohden verkostoon pumpattu vesimäärä (l/as/vrk) vähenee. Verkostoon pumpattu vesi jakautuu vedenkäyttöön ja vuotovesiin. Suunnitelmakaudella vedenkäytön raportointia kehitetään entisestään ja aluemittausjärjestelmän rakentamista jatketaan. Aluemittausjärjestelmän rakentaminen kestää koko suunnitelmakauden ajan. Järjestelmä mahdollistaa vedenjakelun tarkemman seurannan ja näin auttaa vuotojen vähentämisessä. Toimintavarmuus on korkea Vedenjakelun toimintavarmuutta lisätään toimintakaudella varmentamalla runkovesiyhteyksiä. Toimintavarmuus lisääntyy myös vuoden 216 lopulla käyttöönotetun vedenjakelun ohjausjärjestelmän edelleen kehittämisen avulla. Lisäksi jakeluvarmuutta lisätään saneeraamalla paineenkorotusasemia sekä lisäämällä kriittisimpiin kohteisiin varavoimaa. Jätevedenpuhdistuksessa toimintavarmuuden ensimmäisenä tavoitteena on lupavaatimusten täysimääräinen toteutuminen kuormituksen kasvusta huolimatta. Blominmäen jätevedenpuhdistamo tulee valmistuttuaan 14

17 parantamaan myös toimintavarmuutta. Suunnittelukaudella edennetään myös Viikinmäen purkutunnelin kahdentamiseen liittyvää kokonaisuutta välillä ViikinmäkiViikki. Verkoston toimintahäiriöitä pyritään vähentämään suunnittelukäytäntöjä kehittämällä. Viemäritukosten osalta toimenpiteet kohdistuvat optimoidumpaan saneerausten kohdentamiseen sisältäen pahiten painuneiden tai muutoin vaurioituneiden viemäreiden saneerauksen. Vedenjakeluverkon osalta toimenpiteenä on sellaisen saneerauksen priorisointimenetelmän kehittäminen ja käyttöönotto, jolla verkostosaneerausten vaikuttavuutta pystytään entisestään parantamaan. Lisäksi saneerausmäärää pyritään jatkossa, tulevina vuosina nostamaan verkostoinfran ikääntymistä ja kunnon heikentymistä vastaavasti. Vesihuoltolain mukaisen hulevesisopimuksen jäsenkuntien ja HSY:n kesken on tarkoitus astua voimaan vuoden 218 aikana. Sopimus selkeyttää hulevesivastuita, mikä tulee heijastumaan pitkällä aikavälillä koko hulevesijärjestelmän toimintavarmuuden paranemisena. HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut Vesihuollon johtoryhmässä analysoidaan systemaattisesti asiakaspalautteita. Raportointia ja raportoidun tiedon analysointia kehittämällä parannetaan yhteisten ongelmakohteiden tunnistamista ja esiin nousevien ongelmien ratkaisemista sekä voidaan näin vahvistaa myönteistä asiakaskokemusta. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella Vesihuollon tuottavuutta parannetaan optimoimalla palvelujen oston ja oman työn välistä suhdetta sekä virtaviivaistamalla toimintatapoja sekä vesihuollossa että HSY:n keskitetyissä palveluissakin. Kustannussäästöjä saadaan aikaan myös toteuttamalla energiatehokkuutta parantavia investointeja, sekä lisäämällä mahdollisuuksien mukaan omaa energiantuotantoa. HSY on innovatiivinen edelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani Vuonna 215 käynnistyneen HSYtasoisen Resurssitehokas Pääkaupunkiseutu (REPA) kehityshankkeen osana on osin Tekesin rahoittama kehityshanke ÄlykäsVesi. Sen keskiössä on ollut eri järjestelmissä ja eri tahoilla syntyvän tiedon tehokas hyödyntäminen vesihuollon operatiivisessa toiminnassa, johtamisessa ja kehittämisessä sekä toimintaympäristön kehittymisen ja muutosten hallinta. ÄlykäsVesi kehityshanke päättyy vuoden 217 loppupuolella, mutta Smart Water teeman alla tehtävä tutkimus ja kehitystyö jatkuu ensimmäisestä vaiheesta saatavien kokemusten perusteella ainakin nykyisen strategiakauden loppuun eli vuoteen 22. HSY on toteuttanut osana ympäristöministeriön RAKIrahoitusohjelmaa ravinteiden poistoon ja talteenottoon liittyviä kehityshankkeita vuodesta 214 alkaen. Vuosien 216 ja 217 aikana on toteutettu RAKI ohjelman puitteissa ns. RAVITA hanke, jossa on pilotoitu fosforin talteenottoa jätevedestä sekä tarkasteltu sen yhdistämistä typen talteenoton kanssa. Nyt hanke saa jatkoa, kun RAVITA DEMO hanke on valittu osaksi hallituksen kiertotalouden kärkihanketta. HSY tekee laajaa yhteistyötä sekä kansainvälisesti (European Benchmarking Cooperation, Nordic Water Cities, Bochumin yliopisto) että kotimaassa (Vesilaitosyhdistys, Aalto yliopisto). Yhteistyön laajuus ja jatkuvuus ovat osoitus siitä, että HSY on tunnustettu aktiiviseksi ja luotettavaksi yhteistyökumppaniksi niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. 15

18 5.1.3 Talous Vesihuollon tuloslaskelma TP TA ENN TAE TSE TSE Muutos% 218/217 3, % 2,9 % 11,2 % ,6 % TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut , % 1,6 % 13,3 % 2,2 % 19,7 % TOIMINTAKATE , % RAHOITUSTULOT JA MENOT ,3 % ,1 % ,8 % TILIKAUDEN TULOS ,8 % VARAUSTEN MUUTOKSET TULOVEROT , % TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ ,3 % 281,1 % 272, % 278,8 % 271,8 % 277,1 % 277,7 % 58,3 % 55,3 % 57,9 % 57,6 % 58,1 % 58,1 % x 1 euroa TOIMINTATULOT Myyntituotot Kuntaosuudet Muut tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN VUOSIKATE POISTOT Tuloslaskelman tunnuslukuja Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Vuosikate prosenttia keskimääräisistä poistonalaisista investoinneista Vuosille hintojen korotus on toteutettu talousmallia maltillisempana. Käyttö ja perusmaksuihin tehdään 1, %:n vuotuinen korotus. Korotukset perustuvat tulevien vuosien suurien investointien poistojen ja rahoituskulujen kattamiseen. Rakentamisen volyymi on kasvanut voimakkaasti pääkaupunkiseudulla, mikä on näkynyt liittymismaksujen tuottojen kasvuna. Vuonna 218 arvioidaan rakentamisen korkeasuhdanteen vielä jatkuvan, laskien tästä suunnitelmavuosille. Talousarviovuodelle tehdään liittymismaksuihin 1, %:n hinnankorotus. Tulosvaikutuksessa tulee kuitenkin huomioida lisääntyneet liitostyöt ja niistä aiheutuvat kustannukset. Vesihuollon käyttö, perus ja liittymismaksut sekä niiden hinnoittelurakenne ovat parhaillaan tarkasteltavana. Selvitys käynnistyi hulevesimaksujen määrittelyn sekä laskutusjärjestelmän uusimisen myötä. Lisäksi Vesilaitosyhdistys (VVY) julkaisi vuoden 217 alussa päivitetyt ohjeet ja suositukset koskien vesihuollon maksuja. Uuden laskutusjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä asiakasmaksuissa tapahtuu muutoksia. Näiden tarkoituksena on selkiyttää laskutuksen perusteita ja kohdistaa maksut paremmin kustannusvastaavasti. 16

19 Kehittämisen painopistealueet näkyvät suunnittelukaudella taloudessa. Näitä ovat mm. panostukset työturvallisuuteen, tutkimukseen ja kehitykseen (mm. RAVITAprojekti ja vedenpuhdistuksen kalvosuodatuksen pilotointi) sekä työtapojen muutokseen (mm. digiloikka). Talouteen vaikuttavia tekijöitä ovat myös kemikaalikustannusten normaalia nopeampi kohoaminen sekä eräät kertaluontoiset kustannuserät (mm. Suomenojan pilaantuneiden maiden käsittely sekä Tikkurilan vesitornin purku). Vesihuollon tuottavuuden kehitys Toimintakulut / asukas eur /asukas 95, 9, 85, 8, 75, 7, 65, 6, 55, 5, Toimintakulut/asukas V. 216 rahassa , 87,4 81,5 86, 88, 9,4 83,7 84,6 8,3 8,4 84, 84,3 8,3 8,3 TA ,4 8,4 TAE ,6 81, TSE 219 8,5 79, TSE 22 79,7 78,1 Vesihuollon tulorahoituksen (vuosikate) riittävyys investointien ja lainanlyhennysten maksamiseen TP 216 ENN 217 Investoinnit TAE 218 Lainojen lyhennykset TSE 219 TSE 22 Vuosikate 17

20 Vesihuollon investoinnit x 1 euroa TP 216 Muutos% TA 217 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE /217 KAUPUNKILÄHTÖISET INVESTOINNIT Toimintaalueen laajentuminen ja kaavoitus 1 Kaavoituksen mukainen laajentuminen 2 Laajentuminen hajaasutusalueille 3 Johtosiirrot ,6 % 8, % 14,9 % 16,7 % VESIHUOLTOLÄHTÖISET HANKKEET Vedenhankinta ja puhdistus 4 Vedenhankinnan uudisinvestoinnit 5 Vedenhankinnan saneerausinvestoinnit 6 Vedenpuhdistuksen uudisinvestoinnit Pitkäkoski Vanhakaupunki Muut uudisinvestoinnit 7 Vedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit ,5 % 15, % 76,3 % 77,4 % 75,6 % 1,6 % Vedenjakelu ja viemäröinti 8 Vedenjakelun uudisinvestoinnit 9 Viemäröinnin uudisinvestoinnit 1 Verkostojen saneerausinvestoinnit 11 Vedenjakelun laitteiden saneerausinvestoinnit 12 Viemäröinnin laitteiden saneerausinvestoinnit ,5 % 71,9 % 152,9 % 12,7 % 137,5 % 45,7 % Jätevedenpuhdistus 13 Jätevedenpuhdistuksen uudisinvestoinnit Blominmäki Viikinmäki (kapasiteetti ja laatu) 14 Jätevedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit 15 Purkutunneleiden uudisinvestoinnit 16 Purkutunneleiden saneerausinvestoinnit ,2 % 129,9 % 128,1 % 233,3 % 2,9 % , % Rahoitusosuudet investointimenoihin ,9 % Vesihuollon investoinnit yhteensä ,1 % Muut investoinnit (irtaimisto, kiinteistöt ym) Vesihuollon investointisuunnitelma perustuu HSY:n yhtymäkokouksen hyväksymään vesihuollon investointiohjelmaan, jossa on esitetty vesihuollon investointitarpeet vuosille Suunnitelmaan on tehty eri hankkeiden aikataulujärjestelyistä aiheutuneet muutokset. Toimintaalueen laajentumisen ja kaavoituksen edellyttämät investoinnit suunnitelmakaudelle ovat yhteensä 111,4 milj. euroa. Suunnitelmakauden merkittäviä hankkeita ovat mm. Finnoo ja Perkkaa Espoossa, Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Pasila Helsingissä sekä Kehäradan asemaseudut Vantaalla. Hajaasutusalueiden osalta käynnistetään vesihuollon rakentaminen mm. Pakankylässä Espoossa sekä Kiilan alueella Vantaalla. Vallisaaren liittämiseen HSY:n vesi ja viemäriverkkoon varaudutaan. Vedenhankinnan ja puhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle ovat yhteensä 21,4 milj. euroa. Merkittävin investointi kaudella on Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosten kapasiteetin nostaminen ja rakennustekninen saneeraus. 18

21 Vedenjakelun ja viemäröinnin investoinnit suunnittelukaudelle ovat yhteensä 152 milj. euroa. Vedenjakeluverkoston merkittävimmät investoinnit suunnitelmakaudella ovat Hiekkaharjun uuden vesitornin rakentaminen, uusi yhteys Vanhastakaupungista AlaTikkurilaan, uusi yhteys Mäkkylästä Kauniaisten vesitornille sekä Ruoholahdessa Porkkalankatua etenevä varmistusyhteys. Merkittävimmät viemäröintijärjestelmän investoinnit suunnitelmakaudella ovat Kivistön ja KoillisEspoon runkoviemäri, sekä Jokivarsi Mikkola runkoviemäri. Verkostosaneerauksissa keskitytään asiakaspalvelun parantamiseen panostamalla toimintavarmuuteen sekä viemäritulvien ehkäisyyn. Verkostosaneerauksia tehdään yhteishankkeina uusien runkohankkeiden ja kaupunkien maankäytön kehittymiseen liittyvien hankkeiden kanssa optimoiden yli asiakastarpeiden, kaupunkien maankäytöntarpeiden ja kapasiteetin kasvattamisen tarpeiden. Etelärannan ja Esplanadin alueiden vesihuoltoverkostojen saneeraus ajankohtaistuu samassa yhteydessä toteutettavan sekaviemäröinnin eriyttämisen kanssa. Vesihuollon tunneleiden saneerauksiin panostetaan toimintavarmuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Jätevedenpuhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudella ovat yhteensä 268 milj. euroa. Merkittävin investointi suunnitelmakaudella on Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke, johon on suunnitelmakaudella varattu 25 milj. euroa. Lisäksi Viikinmäen puhdistamon toiminnan kannalta kriittinen purkutunneliyhteys välillä Viikinmäki Viikki kahdennetaan ja varaudutaan käynnistämään ravinteiden poistoa tehostavia investointeja suunnittelukauden lopulla. 19

22 Vesihuollon rahoituslaskelma x 1 euroa Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TP 216 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta Vesihuollon taseen keskeisiä eriä x 1 euroa Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma (korollinen) lainat jäsenkunnilta lainat ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta Omavaraisuusaste (%) TP 216 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE ,9 % 26,9 % 26,1 % 25,2 % 25, % 2

23 5.2 Jätehuolto Tavoitteet 1. Ympäristön tila on parantunut TTS tavoite Kotitalouksien jätteen kierrätysaste nousee TA 218 mittari Kierrätysaste% TA 218 tavoitearvo 5 Toimenpiteet 218: Otetaan vapaaehtoisia kiinteistöjä mukaan muovipakkausten kiinteistökohtaiseen keräykseen. Päätetään kiinteistökohtaisen muovipakkausten keräyksen jatkosta vuoden 218 jälkeen. Suunnitellaan ja valmistaudutaan aloittamaan pientalojen lähinnä omakotitalojen ja paritalojen monilokerokeräyspilotti. Pilotti voidaan aikaisintaan aloittaa syksyllä 218. Puujätteen syntypaikkalajittelua parannetaan Sorttiasemilla, jotta puujätettä voitaisiin ohjata materiaalihyötykäyttöön Sorttiasemillapilotoidaan eri jätejakeiden erilliskeräystämateriaalihyötykäytön edistämiseksi. 5. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella TTS tavoite Jätehuollon tuottavuus paranee TA 218 mittari Jätehuollon toimintamenot ilman läpilaskutuseriä/jätemäärät TA 218 tavoitearvo 164 Toimenpiteet 218: Kehitetään palveluja kustannustehokkaasti siten, että asiakkaille tarjotaan laajempi palveluvalikoima ilman että kiinteistöjen jätemaksuihin tehdään reaalikorotuksia. Strategiset hankkeet hanke Hankkeen kuvaus Jätteenkäsittelytoiminnan muuttaminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta muodostuu monipuolisia jäte ja muiden materiaalivirtojen käsittelyyn ja jalostamiseen keskittyvä energiatehokas Ekoteollisuuskeskus joka mahdollistaa alueen tehokkaan käytön ja tarjoaa alustan yritysyhteistyölle (Teolliset symbioosit) samalla, kun alue edelleen tuottaa kunnan vastuulle säädetyt jätteenkäsittely ja loppusijoituspalvelut. Toimenpiteet 218: Jatketaan ja laajennetaan toimintaa alueelle sijoittuvien yhteistyöyritysten kanssa ja edistetään alueella tapahtuvaa tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaa yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Laajennetaan teollisen symbioositoiminnan tunnusmerkit täyttävää yritysyhteistyötä HSY:n omistamalla Seutulan alueella. Osallistutaan kiertotaloutta edistävään kehitystyöhön 6Aika hankkeessa. hanke Ämmässuon biojätteenkäsittelyn lopputuotteiden materiaali ja energiatehokkuuden optimointi Hankkeen kuvaus Selvitetään ja käyttöönotetaan kokonaistaloudellisin ratkaisu alueen käsittelyprosesseissa syntyville biomassoille, joka optimoi ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen, korkealaatuisten multatuotteiden valmistuksen. Toimenpiteet 218: Jatketaan ja laajennetaan toimintaa alueelle sijoittuvien yhteistyöyritysten kanssa ja edistetään alueella tapahtuvaa tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaa yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Laajennetaan teollisen symbioositoiminnan tunnusmerkit täyttävää yritysyhteistyötä HSY:n omistamalla Seutulan alueella. Osallistutaan kiertotaloutta edistävään kehitystyöhön 6Aika hankkeessa. 21

24 5.2.2 Toiminta Jätteiden kuljetus asiakaskiinteistöiltä Asiakaskiinteistöiltä kuljetetut jätteet (x 1 tn) Astiatyhjennysten määrä (x 1 kpl) ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE Jätteiden käsittely ja energiahyödyntäminen x Loppusijoitettavat jätteet Biojäte Maaainekset Muut jätteet Energiahyödynnettävä jätevoimalaan ENN TAE TSE TSE HSY:n jätteenkuljetusten palvelutarjontaa kehitetään Muovipakkausten kiinteistökohtaista keräystä laajennetaan vuonna 217 siten, että palveluun voi liittyä vapaaehtoisesti uusia kiinteistöjä. Muovipakkausten tuottajayhteisön Suomen Uusiomuovin (SUMI) kanssa tehtiin 217 sopimus muovipakkausten vastaanotosta ja toimittamisesta Fortumin muovinjalostuslaitokselle. Sopimus kiinteistöiltä kerätyn muovipakkausjätteen vastaanotosta on voimassa 218 loppuun asti. Vuoden 218 aikana tullaan päättämään muovipakkausten keräyksen jatkamisesta ja lajitteluvelvoitteen sisällyttämisestä jätehuoltomääräyksiin. Vuoden 218 aikana valmistellaan ja suunnitellaan pientaloille suunnattua monilokerokeräyspilottia. Pilotointi on tarkoitus aloittaa vuoden 218 lopulla rajatulla omakotitaloalueella. Sako ja umpikaivolietekuljetuspalvelua tullaan kehittämään edelleen suunnitelmakaudella palvelusta saatujen kokemusten perusteella 22

25 Sorttiasema toiminta laajenee Sorttiasemilla ja alueellisissa keräyspisteissä tullaan keräämään jätettä noin 75 tonnia vuositasolla. Sorttiasemien palveluja kehitetään kierrätysmahdollisuuksia ja asiakaskokemusta parantamalla. Ruskeasannan Sorttiaseman kävijämäärät ovat kasvussa, mikä tasaa koko asemaverkoston asiakasmääriä ja vähentää Kivikon ja Konala Sorttiasemien ajoittaista ruuhkautumista. Kirkkonummen Jorvaksen Sorttiasema otetaan vuoden 218 alusta, jolloin Kirkkonummen ja EteläEspoon palvelut paranevat. Jorvaksen Sorttiasema korvaa nykyisen Munkinmäen Sorttiaseman. Pakkausjäteasetuksen mukaisesti vastuu kierrätyspisteistä on siirtynyt tuottajille HSY on sopinut Rinki Oy:n kanssa yhteistyöstä kierrätyspistetoiminnan osalta vuoden 218 loppuun asti. Sopimuksen ajan HSY ylläpitää keräysverkostoa ja siihen liittyvää asiakaspalvelua. Kierrätyspistetoiminnan järjestämisen jatkosta tullaan päättämään vuoden 218 aikana Rinki Oy:n ja pakkausjätteiden tuottajayhteisöjen kanssa. Kaatopaikkakäsittelystä jätteiden hyödyntämiseen Jätteiden hyödyntämistä pyritään lisäämään suunnitelmakaudella. Ämmässuon täyttöalueella voidaan hyödyntää jalostettuja jätemateriaaleja sulkemistoimenpiteiden yhteydessä. Lopullisia pintarakenteita tehdään myös tulevalla TTSkaudella, joihin hyödynnetään alueelle tulevia hyötykäyttöön kelpaamattomia maaaineksia. Jätelain muutoksella saattaa olla vaikutuksia Ämmässuolla vastaanotettaviin jätemääriin johtuen muun ohella nykyisen jätelain kuntien toissijaisen jätehuollon järjestämisvastuun rajauksista uudessa jätelaissa. Tällä hetkellä vaikutusten laajuutta on vaikea arvioida. Tulevat kehitysnäkymät Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu jätelain muuttaminen siten, että kuntien vastuulla ovat asumisessa syntyvät jätteet alueelliset erityispiirteet huomioiden. Ympäristöministeriö on kirjauksen johdosta lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi laiksi jätelain muuttamisesta. Esityksen mukaan kunnille säädetty vastuu rajattaisiin pääosin vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Kunnan hallinto ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte jäisi edelleen kunnan jätehuoltovastuulle. Kunnan toissijaisten jätehuoltopalvelujen järjestämiselle säädettyjä edellytyksiä ehdotetaan täsmennettäväksi nykyisestä. Jätelakiin lisättäisiin myös jätelain ja julkisia hankintoja koskevan lain yhteensovittamiseksi tarpeelliset sidosyksikköjä koskevat säännökset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Jätteenkuljetussopimuksille on esitetty kolmen vuoden mittaista siirtymäaikaa. Osana jätelain muutoksen valmistelua ympäristöministeriö laati erillisen selvityksen kuntien jätelaitosten omistaman infran eriyttämisestä. Lisäksi ympäristöministeriö selvittää jätehuollon markkinapaikkaa tai muuta vastaavaa menettelyä, joka tukisi kunnan toissijaisen jätehuoltovastuun edellytyksenä olevan markkinapuutteen arviointia. Selvitysten mahdollisia vaikutuksia HSY:n jätehuollon tehtäväkenttään ja talouteen on toistaiseksi mahdotonta arvioida. Jätelain muutosesityksen eduskuntakäsittely sekä edellä mainitut selvitykset on aikataulutettu syksylle