Taustaa ja lähtökohtia Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämiselle

Transkriptio

1 Taustaa ja lähtökohtia Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämiselle

2 Sisällys Taustaa Keskeisiä toimintaympäristön muutostekijöitä Varsinais-Suomen nykyisen liikennestrategian tavoitteet ja niiden toteutuminen kärkiteemat investointihankkeet Henkilöliikennetutkimuksen 2016 tuloksia Suunnitelmien uusimisprosessien sisältöluonnos Keskustelua

3 Taustaa

4

5 Suunnittelutilanne ja päivitystarve Nykyinen Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035 hyväksyttiin maakuntahallituksessa 2014 lopulla Samanaikaisesti laadittiin Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Strategian kärkiteemoja ja -toimia on edistetty ja suunniteltu, vaikka toteutukseen saakka on neljässä vuodessa edennyt vasta melko vähän Keskeisistä tavoitteista parhaiten ovat edenneet elinkeinoelämän ja satamien kuljetuksia parantavat toimet, heikoimmin kestävien kulkutapojen suosion ja kulkutapaosuuden kasvattaminen Toimintaympäristön muutokset edellyttävät suunnitelman päivittämistä: ilmastovelvoitteet, lainsäädäntömuutokset, digitalisaatio ja automatisaatio jne. Vuonna 2019 laadittavan valtakunnallisen lj-suunnitelman valmistelu on jo alkanut, Turun seudun uuden MAL-sopimuksen valmistelu alkamassa Tarve sekä uuden suunnitelman laatimisprosessille että akuutti tarve nykyisen suunnitelman kärkitoimien kirkastamiselle/päivittämiselle

6 Päivitetään kärkitoimet, uusitaan strategia Varsinais-Suomen liikennestrategian perusteellisempi päivitys vuoden 2019 aikana yhdessä Turun seudun ljs:n päivityksen kanssa Nyt tehtävänä antaa suuntaviivoja sisältöön ja tekotapaan Sisältö: aloitetaan keskustelu suunnitelman tavoitteista ja painopisteistä toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen Tekotapa: esim. skenaariotarkastelut, tavoitelähtöisyys, taustaselvityksiä vai yksi työ, Sitä ennen nykyisen strategian tavoitteiden kirkastaminen ja kärkitoimien päivitys valtakunnallisen lj-suunnitelman ja Turun seudun MAL-sopimuksen valmistelua silmällä pitäen Pohjana nykyiset yhteisesti hyväksytyt tavoitteet ja kärkiteemat Niiden painotusta mietittävä ottaen huomioon tärkeimpiä toimintaympäristömuutoksia Nykyistä tehokkaampia keinoja mietittävä tavoitteiden saavuttamiseksi

7 Keskeisiä toimintaympäristön muutostekijöitä

8 Varsinais-Suomen nykyisessä liikennestrategiassa ja sen päivitystyössä sekä Helsingin seudun MAL työssä tunnistettuja ilmiöitä ja muutostekijöitä V-S nykyinen liikennestrategia HSL MAL2019 -työn tarkastelut V-S lj-strategian päivityksen taustoja Ilmastonmuutos Kaupungistuminen Kehitysvyöhykkeet Työssäkäyntialueiden laajeneminen Yhdyskuntarakenteen hajautuminen Väestönmuutokset (ikääntyminen ja ikäryhmien pienentyminen) Elämäntapojen muutos (ml. vapaaajan muutos ja matkailun kasvu) Rahoitusympäristön muutos Kulkumuotojen roolien muutos Ilmastonmuutos Resurssitehokkuus Kaupungistuminen Maahanmuutto Väestörakenteen muutos Muuttuva työ ja vapaa-aika Kokonaisvaltainen terveys, hyvinvointi ja turvallisuus Rahoitusympäristön muutos Julkisen talouden haasteet Eriarvoistumisen uhka Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen Jakamistalous Palveluistuminen Digitalisaatio Automatisaatio ja robotisaatio EU:n päästövähennysvelvoitteet ja Suomen ilmastosuunnitelmat Kaupungistuminen (ml. laajentuvat asunto- ja työmarkkina-alueet vs. yhdyskuntarakenteen hidas muutos) Positiivinen rakennemuutos (vetovoima ja kilpailukyky) Lainsäädäntö- ja hallintomuutokset: Maakuntauudistus ja maakuntalaki (ml. maakunnallisen joukkoliikenteen mahdollistuminen) Rautateiden henkilöliikenteen avautuminen kilpailulle Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Sektorilainsäädännön muutosprosessit: Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä, Laki liikenteen palveluista, Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen Liikenteen keskusvirastouudistus Liikenne palveluna Digitalisaatio

9 Liikennestrategian kärkitoimien päivityksessä ja strategian uusimisessa erityisesti otettava huomioon Nykystrategian tavoitteista heikoimmin toteutunut kestävien kulkutapojen suosion ja kulkutapaosuuden kasvutavoite Ilmastonmuutos ja päästövähennysvelvoitteet Huomioon vahvemmin jo nykystrategian kärkitoimien päivityksessä, ohjaavat vahvasti lähivuosien liikennepolitiikkaa Työmarkkinat, saavutettavuus ja aluekehitys Näkyy jo nykyisessä strategiassa, merkitys kasvanut positiivisen taloustilanteen ja rakennemuutoksen myötä (työvoiman saanti) Tavoitteita: maakunnan laajuinen työ- ja asuntomarkkina-alue, Etelä-Suomen työssäkäyntialue, kehitysvyöhykkeet ja kaupunkiseutujen verkottuminen, Helsinki-Turku-Tampere-kasvukolmio Liikenteen lainsäädäntömuutokset ja kilpailun vapautuminen Huomioon jo nykystrategian kärkitoimien päivityksessä, muuttaneet pelikenttää Liikenteen automatisaatio ja digitalisaatio, jakamistalous ja palveluistuminen Vaikutuksia ja tarpeita lähdettävä miettimään strategiaa uusittaessa

10 Ilmastonmuutos ja päästövähennysvelvoitteet EU:lta sitovat päästövähennysvelvoitteet 2018, asia linjattu jo seuraavissa: VN:n selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 (2017) VN: selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 (2017) Liikenteen osalta myös parlamentaarisen liikennetyöryhmän väliraportti (2017) Liikenteen päästöt jopa 50 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna 2005 tilanteeseen Erittäin kova tavoite, jonka saavuttamiseen aikaa runsaat 10 vuotta Suurin vähennyspaali on tieliikenteessä, jonne toimia erityisesti kohdistetaan Pitkällä aikavälillä koko liikennejärjestelmästä on tehtävä erittäin vähäpäästöinen Liikenteen keinot/tavoitteet päästöjen vähentämiseksi 1. Liikennejärjestelmän energiatehokkuus noin 1 milj. t Tämä lj-työn tehtävää 2. Ajoneuvojen energiatehokkuus noin 0,6-1 milj. t 3. Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla noin 1,5-1,6 milj. t Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen käytännössä: Henkilöauto- ja lentoliikenteen vähentäminen ja ohjaaminen kestävämpiin tapoihin: matkustustarve, kulkutapavalinta, matkojen pituus, keskikuormitus, Kuljetusten vähentäminen ja ohjaaminen energiatehokkaampiin tapoihin: kuljetustarve, kuljetusmuoto, kuljetusmatkojen pituus, kuljetustehokkuus (kuormausaste, yksikkökoko), Vaatii sekä keppiä että porkkanaa Laaja keinovalikoima, joista osa tehtävä itse, osaa edunvalvottava, osaan varauduttava

11 Työmarkkinat, saavutettavuus ja aluekehitys Akuuttina haasteena työvoiman saatavuus niin kaupunkiseuduilla kuin maaseudulla yritysten edellytykset ja sijoittuminen myös julkishallinnon työvoiman saanti Aluekehitystarpeena ja -tavoitteena työvoiman saavutettavuuden parantaminen ja työssäkäyntialueiden laajentaminen sekä kaupunkiseutujen verkostoituminen työpaikkojen parempi saavutettavuus myös asukkaiden kannalta tärkeä vetovoimatekijä laajemminkin nähtävissä kaupunkiseutujen vuorovaikutuksen kasvu hyvien liikenneyhteyksien myötä, mikä synnyttää ja vahvojen liikennekäytävien varaan kehittyviä vuorovaikutusvyöhykkeitä ja -alueita Liikkumisen kasvu ristiriidassa liikenteen kasvun hillitsemistavoitteiden kanssa tarvitaan joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamista (suhteessa autoon) tärkeää työpaikkojen sijoittuminen joukkoliikenteellä saavutettaviin sijainteihin etäläsnäolon potentiaali? Keskusten välisen saavutettavuuden (matka-ajan) merkittävä muutos vaikea saada aikaan tieverkolla junayhteyksien nopeuttaminen ykköstavoitteena tärkeitä myös nopeat bussiyhteydet sekä juna- ja bussitarjonnan määrä ja laatu lentoliikenteen merkitys, kehitys ja haitat Turun seudulla, Suomessa ja globaalisti?

12 Liikenteen lainsäädäntömuutokset ja kilpailun vapautuminen Liikennepalvelulaki Liikennepalvelujen tuottajille velvoite avata liikennetietojen rajapinnat sekä kertalippujen myynti kolmansille osapuolille mahdollisuudet uudenlaisiin kuluttajapalveluihin, matkojen yhdistelyyn, kokonaisten matkaketjujen myyntiin jne. MaaS-palvelut. Taksiliikenteen säätelyn purku taksin ja linja-auton rinnalle uusia palvelukonsepteja, julkisten kuljetusten hankintaan uusi tilanne. Kilpailun avaaminen henkilöraideliikenteessä VR:n yksinoikeudesta henkilöraideliikenteessä luovutaan ensi vuosikymmenellä. VR ja LVM perustavat kalustoyhtiön sekä kiinteistöyhtiön erityistehtäväyhtiöiksi LVM:n omistajaohjaukseen vuoden 2018 loppuun mennessä. Kalustoyhtiöön kaikki Etelä-Suomen taajamaliikenteessä käytettävät Sm2- ja Sm4-junat, yhtiö aloittaa myös uuden taajamajunakaluston hankinnan valmistelut. Kiinteistöyhtiöön Etelä-Suomen taajamaliikenteen liikennöinnin kannalta välttämättömät kiinteistöt. Kilpailu aloitetaan Etelä-Suomen taajamaliikenteestä, tavoitteena käyttöoikeussopimus. Aikataulutavoitteena kilpailutuksen 1. vaiheen aloitus syksyllä 2018, päätökset 2021 ja kilpailutetun liikennöinnin aloitus LVM:ltä kysely alueille osto- ja velvoiteliikenteen kehittämistarpeista sekä halukkuudesta osallistua alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihankkeeseen Maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnille toimivalta oman alueensa junaliikenteeseen?

13 Liikenteen automatisaatio Automaatio ensimmäisenä ammattiliikenteeseen (kustannussäästö) Laivaliikenne ja raideliikenne Bussit ja rekat Henkilöautot Teknologian kehitys ja hinta? Kuluttajien kysyntä ja hyväksyntä? Mikä muuttuu? Kuljetus- ja liikkumispalvelujen sekä ajoneuvojen hinta kulku- ja kuljetustapojen työnjako muuttuu, auton omistuksen tarve ja hinta muuttuu Mahdollisuus auton käyttöön autoliikenne lisääntyy, joukkoliikenne vähenee? Matka-ajan merkitys matkat pitenevät, suorite kasvaa? Jatkossa pohdittava, pyritäänkö vaikuttamaan, edistämään, hyödyntämään vai varautumaan? Markkinavoimat ohjaa? Mitä säädellään? Mikä on yhteiskunnan intressi? Mitä tavoitellaan? Mihin voidaan ja halutaan hyödyntää? Mitä seuraa? Mihin varaudutaan? Infran vaatimukset ja kustannukset? Kuka maksaa?

14 Naapurimaakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien arviointi Varsinais-Suomen näkökulmasta Naapurimaakunnista ainoastaan Satakunnassa painottuu vahvasti Varsinais- Suomen kanssa yhteisen valtatie 8:n liikennekäytävän merkitys ja kehittäminen Uudellamaalla nykyisen Rantaradan kehittäminen ja ratayhteys Lohjalle kyllä esillä, mutta oikorata Saloon vähemmän radat ja junaliikenne vahvasti esillä, mutta päähuomio on pääradan kehittämisessä ja Helsingin pään kapasiteettikysymyksissä Pirkanmaalla lähes kaikki muut liikennesuunnat vahvemmin esillä kuin Turun suunta, varsinkaan Toijalan radan ja sen junaliikenteen kehittäminen ei esillä päähuomio on pääradan kehittämisessä ja Pohjanmaan ja Keski-Suomen suuntien kehittämistarpeissa, myös Satakunnan suunta esillä Varsinais-Suomea vahvemmin Kanta-Hämeessä Turun suunnan kehittämistarpeena lähinnä juna- ja bussitarjonnan parantaminen pääratavyöhyke ykkösasia, mutta myös kakkostievyöhyke Hki-Forssa-Pori sekä poikittainen kehityskäytävä Turku-Forssa-Hml/Rmäki-Lahti esillä

15 Naapurimaakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien arviointi Varsinais-Suomen näkökulmasta Varsinais-Suomen tulisi löytää vahvempia yhteisiä visioita ja näkemyksiä aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuudesta ja tavoitteista erityisesti Uudenmaan ja Pirkanmaan kanssa Helsinki-Turku-Tampere-kasvukolmio, reitti Skandinaviaan jne. Katse myös ulospäin: Tukholman seutu yhteistyön ja verkottumisen kohteena, kehityskäytävä Ruotsiin?

16 Valtio-osapuolen MAL-tavoitteita (YM:n nimeämispyyntö Turun seudun MAL-valmisteluryhmistä ) MAL-sopimusten tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, riittävän ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen. MAL-sopimuksissa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota ilmastonmuutoksen hidastamiseen liittyviin toimenpiteisiin, etenkin liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä kestävään kaupunkikehittämiseen. Liikenne Kaupunkiseudut ovat tärkeässä roolissa liikenteelle asetettujen päästötavoitteiden saavuttamisessa. Liikennejärjestelmän kehittämisessä on vahva ilmastopainotus. Tämä tarkoittaa mm. kestävien liikkumismuotojen, kuten joukko- ja pyöräliikenteen ja kävelyn sekä henkilöautosuoritetta vähentävien liikkumisen palveluiden edistämistä sekä vähäpäästöisten liikenteen käyttövoimien käyttöön ottoa. Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä antaa joulukuussa raporttinsa toimenpiteistä, joilla liikenteen päästötavoite voitaisiin saavuttaa ja edetä kohti hiiletöntä liikennettä vuonna Työn tulokset ovat käytettävissä sopimusvalmisteluissa. Työssä tarkastellaan em. keinojen lisäksi myös liikenteen hinnoitteluun ja verotukseen liittyviä toimia ja kulkumuodon valintaan liittyviä taloudellisia kannustimia.

17 Varsinais-Suomen nykyisen liikennestrategian tavoitteet ja niiden toteutuminen kärkiteemat investointihankkeet

18 Suomen Varsinais- liikennestrategian 2035 tavoitteet Tavoitteiden lisäksi liikennejärjestelmän kehittämiselle on tunnistettu reunaehtoina valtakunnalliset ympäristötavoitteet valtakunnalliset liikenneturvallisuustavoitteet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

19 Tavoitteiden toteutuminen Maakunnan elinkeinoelämän ja satamien kuljetuksia sujuvoittavien (tie) ja tehostavien (meri, rata) hankkeiden toteutus ja suunnitteluvalmius edistyneet hyvin: Turun satamayhteyden parantaminen Uudenkaupungin meriväylän syventäminen Salon itäisen ohitustien 1. vaihe Valtatien 8 parantaminen Kt 43:n liittymäparannukset Uudessakaupungissa Uudenkaupungin radan sähköistys (käynnistynyt) Kehätien itäosan parantaminen (rahoitus 1. vaiheelle myönnetty) Kehätien jatkosuunnittelu Raisiossa ja Naantalissa Raskas läpiajoliikenne on ohjattu pois keskusta-alueilta Turussa ja Salossa (Salossa ohitustien 2. vaihe vielä tekemättä) Turun Kehätien toimivuus on kriittinen tekijä koko maakunnan tavaraliikenteelle. Tiekuljetusten pullonkaulakohtana nyt Kehätien ja vt 8:n liittymä (Turun satamaliikenne) ja Raision keskustan läpikulku (Naantalin satamaliikenne). Parantamishankkeet hyvässä suunnitteluputkessa (itäpään nelikaistaistus, Raision eritasoliittymän uusiminen ja keskustan tunneli, Raisio-Naantali nelikaistaistus), toteutus riippuu rahoituspäätöksistä.

20 Tavoitteiden toteutuminen Tavoitetta maakunnan laajuisesta työmarkkina-alueesta on parantanut vt 9:n bussitarjonnan paraneminen Loimaan suunnalla, Uudenkaupungin autotehtaalle järjestetyt bussiyhteydet sekä vt 8:n parantamisen myötä sujuvoituvat autoyhteydet Vakka-Suomen suunnalla. parantanut bussiliikenteen palvelutason nosto tärkeimmillä Turun seudun seudullisilla bussiyhteyssuunnilla (Turku-Aura, Turku-Parainen, Turku-Masku ja Turku-Paimio). heikentänyt Toijalan radan junatarjonnan heikentyminen Loimaan suunnalla. Maakunnan laajuisen työmarkkina-alueen merkittävä vahvistaminen vaatii jatkossa tieyhteyksien sujuvuuden ohella parempia joukkoliikenneyhteyksiä seutukeskuksiin: Loimaan junatarjonnan parantamista nykyistä useampia radanvarren taajamia palvelevaa junatarjontaa Rantaradan ja Toijalan radan varrella nykyistä nopeampia joukkoliikenneyhteyksiä käytännössä junaa Uudenkaupungin suuntaan.

21 Tavoitteiden toteutuminen Tavoite keskeisten kaukoliikenteen liikennesuuntien kehittämisestä ja joukkoliikenteen kilpailukyvystä suhteessa autoon: Satakunnan suuntaan on parannettu kasitietä ja jatkotoimia on suunnitteilla (mm. Laitilan ja Euran eritasoliittymät). Tieyhteyksien ml. bussiliikenne kehittämistarvetta korostaa se, että ratayhteys puuttuu. Helsingin ratayhteyden parantaminen on suunnitteluputkessa. Runsaan tunnin junayhteydellä olisi iso merkitys, mutta kalliin hankkeen toteutus osinakin haastavaa rahoituspäätösten kannalta. Vaatii uusia rahoitusmalleja (yhtiö?). Tampereen suunta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tieyhteys on toimiva ja bussiyhteydet parantuneet, suurimmat palvelutasopuutteet ovat radalla (junatarjonta, infra). Vt 9:n parantamistoimet ovat suunnitteilla (Lieto-Aura nelikaistaistus, Auran liittymäjärjestelyt). Joukkoliikenteen kilpailukyky suhteessa autoon ei ole parantunut merkittävästi millään kaukoliikenteen suunnalla junien ja bussien kokonaistarjonnan ja nopeuden osalta, vaan niihin pitää panostaa nykyistä vahvemmin. Kilpailukykyä on ylläpitänyt bussi- ja junamatkojen hintojen aleneminen kiristyneen kilpailun myötä.

22 Tavoitteiden toteutuminen Tavoite kestävien kulkutapojen suosion ja kulkutapaosuuden kasvusta kaupunkialueilla, taajamissa ja kaukoliikenteessä ei ole edistynyt: Valtakunnallisen ja Turun seudun henkilöliikennetutkimuksen 2016 mukaan auton osuus maakunnan ja Turun seudun asukkaiden matkoista ei ole vähentynyt vaan pikemminkin kasvanut vuoteen 2008 verrattuna. Maakunnan vilkkaimpien pääteiden autoliikenteen määrät ovat kasvaneet jatkuvasti, viime vuosina nopeimmin Turun Kehätiellä sekä valtateillä 1 ja 8. Joukkoliikennematkustus on viime vuosina lisääntynyt Turun kaupunkiseudun paikallisliikenteessä ja oletettavasti myös kaukoliikenteen vahvimmilla pääsuunnilla, mutta ei tarpeeksi muuttamaan kulkutapaosuuksia ja vähentämään autoliikennettä. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteisiin ja edistämiseen kaupunkiseuduilla ja taajamissa sekä kaukoliikenteen pääsuunnilla pitää panostaa nykyistä enemmän. Valtion ja kuntien rahoituksesta suurin osa on käytetty autoliikenteeseen olosuhteiden parantamiseen.

23 Tavoitteiden toteutuminen Maaseudun ja saariston liikenneyhteydet: Perusväylänpidon rahoitustaso on jatkossakin huolena, jotta nykyisen kunto- ja hoitotason turvaava vuosien korotettu rahoitustaso ei laske pysyvästi. Ohuimman kysynnän alueilla joukkoliikenne hiipuu, tilalle tarvitaan uudenlaisia palvelukonsepteja. Uusi liikennepalvelulaki luo siihen uusia edellytyksiä. Saaristoliikenteen uudistamisessa ei toistaiseksi ole päästy pitkälle, mutta yhteysalusliikenteessä on kuitenkin kehitetty hankintakonseptia asiakasystävällisempään suuntaan ja maantielauttaliikenteen kehittämis- ja hankintastrategiatyö on käynnissä.

24 Turun seudun liikennetavoitteet Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035: Rakennetaan jalankulku- ja joukkoliikennekaupunkia Uudistetaan liikkumisen tapoja Hillitään matkanpituuksien kasvua, lisätään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyä ja pysäytetään henkilöautoliikenteen osuuden kasvu Luodaan edellytykset tehokkaalle seudulliselle joukkoliikennejärjestelmälle, jonka perustana on kilpailukykyinen runkoverkko (runkobussit, raitiotie ja juna) Sovitetaan tavarankuljetusten tarpeet yhteen muun maankäytön ja muiden toimintojen kanssa Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035: Priorisoidaan toimia, jotka lisäävät jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja hillitsevät autoilun tarvetta Turvataan toimivat kuljetusyhteydet Kestävien kulkutapojen kulkutapaosuustavoitteet vuoteen 2030 mennessä Turun kaupungissa 52 % yli 66 % tasolle Kaupunkiseudun muissa kunnissa % yli 40 % tasolle

25 V-S liikennestrategian kehittämisteemat Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttina Skandinaviaan Kilpailukykyiset meri- ja lentoyhteydet Tehokkaat rannikon ja sisämaan yhteydet liikenteen pääsuuntien kehittämispolut Helsingin yhteyksien nopeuttaminen Sisämaan yhteyksien vahvistaminen Länsirannikon kehitysvyöhyke Toimivat alueelliset ja paikalliset yhteydet Valtion perusväylänpidon rahoitustason nosto ja alueellisen liikkumavaran lisääminen Joukkoliikenteen voimakas kehittäminen Saaristoliikenteen uudistaminen Kestävä ja turvallinen liikenne Kävely ja pyöräily ykköseksi kaupunkialueilla ja taajamissa Varsinais-Suomi liikenneturvallisuuden edelläkävijäksi

26 V-S liikennestrategian kehittämisteemat

27 V-S liikennestrategian kehittämisteemat

28 Turun seudun ljs 2035: Kehittämisteemat Viihtyisä ja vetovoimainen jalankulku- ja pyöräkaupunki Rakennetaan jalankulku- ja pyöräkaupunkia Luodaan sujuvat pyöräilyn pääreitit Vaikutetaan asenteisiin ja tottumuksiin Palveleva joukkoliikennekaupunki Luodaan tehokas runkoliikenne Tehdään matkoista sujuvia ja nopeita Helpotetaan joukkoliikenteen käyttöä ja uudenlaisia palveluja Toimiva autoliikenne ja kustannustehokkaat kuljetukset Hyödynnetään tehokkaasti liikenteen hallinnan keinoja Varmistetaan pääväylien toimivuus Tarjotaan elinkeinoelämälle toimivat kuljetusyhteydet Turvallinen liikenne ja viisaat valinnat Tehdään aktiivista liikenneturvallisuustyötä Toteutetaan kustannustehokkaita turvallisuustoimia Vaikutetaan liikkumisvalintoihin ja liikutaan viisaammin Katso myös

29 V-S liikennestrategia 2035: Investoinnit I = v mennessä / II = v mennessä / III = v mennessä käynnistettävät toimenpiteet Toimenpide Kust.arvio M Kiireellisyys Turun seudun MAL-rahoituksen turvaaminen valtion ja kuntien budjeteissa 2,5 / vuosi Jatkuva Rahoituksen lisääminen perusväylänpitoon Jatkuva Valtion ja kuntien rahoitus pieniin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin Jatkuva Kustannustehokas liikenteen hallinta, mm. älykäs liikennevalo-ohjaus Jatkuva Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen alueellisten suunnitelmien mukaisesti ja sen edellyttämä rahoitus Tärkeimmät melu- ja pohjavesisuojaukset muiden hankkeiden yhteydessä tai erillisrahoituksella Joukkoliikenne Linja-autoliikenteen etuisuudet Turun sisääntulo- ja satamareiteillä I Liityntäpysäköinnin (pp/auto) parantaminen asemilla ja pysäkeillä Jatkuva Taajamien keskuspysäkkien kehittäminen pysäkkiterminaaleiksi Jatkuva Turun matkakeskuksen rakentaminen II-III Salon matkakeskuksen kehittäminen I-II I I-III

30 V-S liikennestrategia 2035: Investoinnit I = v mennessä / II = v mennessä / III = v mennessä käynnistettävät toimenpiteet Toimenpide Kust.arvio M Kiireellisyys Turku Helsinki-ratayhteys Häiriöherkkyys ja turvallisuus, ml. Vaalan tasoristeyksen poisto ym I-II Espoon kaupunkirata 120 II Turku Salo ja Espoo Karjaa kehittäminen: kohtauspaikat, kaksoisraiteet, pohjanvahvistukset ym II-III Oikorata Salo Lohja Espoo III+ Turku Tampere-ratayhteys Toijalan radan ja Vanhan Tampereentien risteyssilta 15 I Mellilän ja Matkun kohtaamispaikat, tasoristeysten poistoja 15 I-II Nopeustason nosto, tasoristeyksien poistot ja akselipaino 25 t ~100 III Uudenkaupungin rata Tasoristeysten turvaaminen ja poistoja ml. Kustavintie ja Raisiontie II-III Sähköistys III Tasoristeysten turvallisuuden parantaminen risteysjärjestelyillä, turvalaitteilla sekä uusilla älyliikenteen keinoilla Paikallisjunan rata- ja seisakeinvestoinnit (Salo, Loimaa, U:ki) II-III I-II

31 V-S liikennestrategia 2035: Investoinnit I = v mennessä / II = v mennessä / III = v mennessä käynnistettävät toimenpiteet Toimenpide Kust.arvio M Kiireellisyys Turun Kehätien (E18) kehittämispolku: välin vt10-vt1 eritasoliittymät ja nelikaistaistus, vt8 liittymä ja Raision keskustan tunneli, Raisio-Naantali Valtatie 9 I vaihe: liittymä/pysäkki/jk+pp-järjestelyjä, Lieto Aura nelikaistaistus, kt 41 kääntö Aurassa (liikennevalot), 5 ohituskaistaparia II-III 90 I-II II vaihe: eritasoliittymät Lentoasema, Aura, Kyrö ja Mellilä, ym III Valtatie 8 (II vaihe) Liikenneturvallisuustoimia välillä Nousiainen Mynämäki ja Laitilan kohdalla, mm. Laitilan liittymäjärjestelyt, liittymä- ja jk+pp-järjestelyjä II Matka-ajan ennakoitavuuden turvaaminen, mm. ohituskaistoja II-III Vt 10 nykyisen tien pienet parantamistoimet välillä Lieto Turku Kt 43 ja katu: U:gin satamayhteyden liittymä- ja jk+pp-järjestelyt Mt 180 Kirjalan sillan peruskorjaus/uusiminen II Mt 180 Kaarinan läntinen ohitus 38 III Kt 52 Salon itäisen ohitustien 2. vaihe 17 III Rahoitusmalli silloitusohjelmaan: Kivimo, Saverkeit, Mossala, Högsar 37 I-II I-II II

32 V-S liikennestrategia 2035: Investoinnit Pitkän tähtäimen väylävaraukset (tarkasteltavaksi, ratkaistavaksi ja huomioon otettavaksi maakuntakaavassa) Liedon ohikulkutie (vt 10) tai valtatien 10 kääntö valtatielle 9 Liedon pohjoispuolelta Seututie Aura Mynämäki (HAKU-tien länsiosa) Kantatien 52 pohjoispään uusi linjaus Somero vt 10 Uudenkaupungin keskustan ohitustie (LORIVO-tie) Paraisten ja Kemiönsaaren välinen yhteystarve Parainen Nauvo kiinteä yhteys Uusikaupunki Rauma Pori-ratayhteys Valtionrahoitukseen liittyvät liikenneinvestoinnit, jotka mukana vain Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelmassa: Kust.arvio M Kiireellisyys Turun raitiotiehen varautuminen ja jatkotoimenpiteistä päättäminen I Mt 185 Naantalintien liittymien parantaminen, bussipysäkit ja pyörätie 4 I Vt 10 Liedon ohikulkutie tai vt 10 kääntö valtatielle 9 60 / 30 III Mt 2200 Kaarinantien pohjoispään kääntö (varautuminen siihen) 26 III

33 Henkilöliikennetutkimuksen 2016 tuloksia

34 Henkilöliikennetutkimus 2016 Varsinais-Suomessa kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) kulkutapaosuus on keskimääräistä pienempi ja selvästi alhaisempi kuin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla kestävien kulkutapojen osuus on laskenut edelliseen 2010 henkilöliikennetutkimukseen verrattuna henkilöauton osuus matkasuoritteesta (henkilökilometreistä) on silti maan keskimääräistä luokkaa ja hieman alhaisempi kuin Pirkanmaalla Varsinaissuomalaisten automatkojen keskipituus keskimääräistä lyhyempi

35 Lähde Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016

36 Kestävien kulkutapojen (jk+pp+ joukkoliikenne) osuus maakunnittain Lähde Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016

37 Matkasuorite maakunnittain Lähde Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016

38 Turun seudun asukkaiden tekemien kotimaanmatkojen kulkutapajakauma Huom! 1997 ja 2008 kaupunkiseutu (Turku, Raisio, Naantali, Lieto, Kaarina, Piikkiö) 2016 Turun seutukunta + Aura ja Parainen

39 Turun seudun ljs: Kestävien kulkutapojen (jk+pp+joukkoliikenne) kulkutapaosuustavoitteet vuoteen 2030 mennessä Turun kaupungissa 52 % yli 66 % tasolle Kaupunkiseudun muissa kunnissa % yli 40 % tasolle Lähde Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016

40 Suunnitelmien uusimisprosessien sisältö

41 Suunnitelmien uusimisprosessien sisältöluonnos