Potilas ensin. Vuosikertomus 2017

Transkriptio

1 Potilas ensin. Vuosikertomus 2017

2 4 Johtajan katsaus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vuosi Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 6 Keski-Suomen Sairaala Nova -projektin eteneminen 8 Peruskivi on muurattu 10 Henkilöstö valmistautuu Sairaala Novaan ja soteen Henkilöstö valmistautuu Sairaala Novaan ja soteen Liikelaitokset ja tunnusluvut 14 Seututerveyskeskuksessa valmistaudutaan soten tuomiin uudistuksiin 16 Seututerveyskeskus uudistusten keskellä 18 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin omistukset yhtiöissä ja osuudet säätiöissä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin organisaatio Keski-Suomen sairaanhoitopiirin organisaatio Toimialueiden ja vastuualueiden johtajat 2016 Potilas ensin. Kohti uutta sairaalaa 6 14 Peruskivi on muurattu 8 Seututerveyskeskus uudistusten keskellä 24 Luottamushenkilöt Tuloslaskelma 27 Rahoituslaskelma 28 Tase 30 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alue ja jäsenkunnat terveyskeskusalueittain Seututerveyskeskuksessa valmistaudutaan soten tuomiin uudistuksiin

3 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Perustoimintojen osalta vuosi 2017 oli vakiintunut, tasapainoinen ja onnistunut. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä (KSSHP) ei toimintavuoden aikana toteutettu olennaisia muutoksia lukuun ottamatta päivystystä, joka siirtyi ns. yhteispäivystysmallin. Koko talon tasolla asiakkaiden palvelujen saatavuus parani ja jonotusajat pysyivät hoitotakuun rajoissa. Kokonaisuudessaan palvelujen kysyntä ja käyttö jatkoivat keskimääräistä kahden ja puolen prosentin kasvua lähes kaikilla erikoisaloilla. Näyttää siltä, että väestön ikääntyminen ja hoitomahdollisuuksien kehitys tulevat jatkossakin lisäämään erikoissairaanhoidon palveluita 2 2,5 prosentilla per vuosi. Jos nousukäyrää pyritään pysyvästi loiventamaan, nollakasvuun tai jopa pienentämään, edellyttää se merkittävää palveluverkon uudistamista, painopisteen siirtämistä perustason palveluihin ja/tai selkeitä kansallisia priorisointilinjauksia. Kuntien talouden niukkuuden paineessa vuoden 2017 talousarvio perustui oletukselle, että volyymi säilyy vuoden 2016 tasolla. Kuten talousosassa yksityiskohtaisesti raportoidaan, asetelma johti siihen, että KSSHP:ssä sekä tulot että menot ylittivät reilusti talousarvion. Talouden tasapainottamiseksi laadittua toimenpideohjelmaa noudatettiin, mutta menojen kasvua ei onnistuttu hillitsemään talousarviossa asetettuun raamiin. Positiivista talouden osalta oli se, että toiminnasta kertyi reilusti ylijämää. Hallituksen niin päättäessä, ylijäämä tullaan palauttamaan kuntien kanssa sovittavalla tavalla ja aikataululla. Kertynyt kumulatiivinen ylijäämä (yli 12 miljoonaa) auttaa myös sairaanhoitopiiriä tasapainottamaan taloutensa todennäköisen maakunta- ja sote-uudistuksen astuessa voimaan vuonna Soten myötä myös sairaanhoitopiirin talous on siirtymässä ns. raamibudjetointiin, ja sitä on syytä ryhtyä harjoittelemaan jo Vuoden 2017 aikana tavoitteiden suuntainen henkilöstötyö-panoksen supistuminen pysähtyi ja kääntyi jopa nousuun: sairauspoissaoloja saatiin vähennettyä, mutta samaan aikaan määräaikaisten työntekijöiden määrä kasvoi. Kokonaistyöpanoksen kasvua osin selittää potilasmäärien vuotuinen kasvu sekä merkittävät kehittämishankkeet, kuten Sairaala Nova. Henkilöstösuunnittelun menetelmiä ja työkaluja on edelleen kehitetty, jotta kokonaisvaltaisempi tarkastelu mahdollistuu yli vastuu- ja toimialuerajojen. Vuonna 2018 toteutettavan organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistuksen myötä luodaan edellytykset olennaisesti nykyistä joustavampaan menettelyyn henkilöstösuunnittelussa. Keski-Suomen seututerveyskeskuksella on niin ikään ollut seurantamittareiden valossa onnistunut toimintavuosi. Jonkinasteista kuohuntaa aiheuttivat muutamien kuntien pohdinnat ja toimenpiteet liittyen tilojen myyntiin tai koko toiminnan ulkoistuksiin. Seututer- veyskeskus on kehittänyt vuoden aikana voimakkaasti omaa palvelutarjontaansa. Muutamilla terveysasemilla on pilotoitu kokonaan uudentyyppisiä palvelumalleja ja panostettu merkittävästi asiakkaiden palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden kehittämiseen. Siinä on hyödynnetty myös verkkopohjaisia sähköisiä palveluja ja viestintäkanavia. Sairaala Novan rakentaminen on vuoden 2017 aikana edennyt aikataulussa ja ripeästi. Runkovaihe valmistuu kesään 2018 menneessä. Rakentamista, taloteknistä varustamista ja lääkintälaitteiden hankintoja on vielä paljon edessäpäin. Novan avautumiseen ja H-hetkeen on enää 2,5 vuotta. Kokonaisen sairaalan käynnistäminen on erittäin mittava kokonaisuus ja siksi muutonsuunnittelukin käynnistyi jo syksyllä Vuoden 2017 aikana käynnistimme sairaanhoitopiirin ja koko maakunnan kannalta historiallisen ja kauaskantoisen projektin, eli asiakas- ja potilastietojärjestelmän (APTJ), kilpailutuksen. Kyseessä on usean kymmen miljoonan euron hankintaprosessi, jossa ensimmäistä kertaa koko maakuntaan tulee yhtenäinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Uusi APTJ tarjoaa koko sote-henkilöstölle nykyaikaisen asiakastyön työkalun. Asiakkaille ja potilaille järjestelmä merkitsee sitä, että heistä palvelujen käytön yhteydessä syntyvät tiedot terveydestä ja hyvinvoinnista (mm. kuvantaminen, laboratorio, erilaiset seurantamittaukset, palvelujen käyttöprofiili), ovat saatavilla 24/7 samassa järjestelmässä. KSSHP:n johtoryhmän jäsenet ja kymmenet muut ammattilaiset ovat vuoden 2017 aikana osallistuneet tai olleet oman työnsä ohessa vastuuvalmistelijan rooleissa sote- ja maakuntavalmistelussa. Peruste tai motiivi olla tiiviisti valmistelussa mukana on luonnollisesti siinä, että sote- ja maakuntalainsäädännön toteutuessa sairaanhoitopiiri lakkaa ja järjestämistehtävät siirtyvät maakuntaan ja erikoissairaanhoitopalvelujen tuottaminen toteutuu maakunnan liikelaitoksen osana. Siksi KSSHP:n työntekijöiden on ollut perusteltua käyttää aikaa ja jonkin verran taloudellisia resursseja myös tähän suunnitteluun. Juha Kinnunen sairaanhoitopiirin johtaja

4 Keski-Suomen Sairaala Nova -projektin eteneminen vuonna 2017 ELOKUU HUHTIKUU Elementtiasennus jatkui KESÄKUU Kaivutyöt olivat pääosin valmiit Väliseinämuuraukset aloitettiin Perustustyöt käynnissä koko rakennuksen alueella Väestönsuojaasennukset alkoivat Ensimmäisen lohkon K-elementit asennettiin. Paalutustyöt valmiit 2018 HELMIKUU Peruskiven muuraustilaisuus pidettiin 1.2. Täyttötyöt jatkuivat LOKAKUU 2017 MAALISKUU Ensimmäiset elementtiasennukset aloitettiin K- ja D-lohkoilla TOUKOKUU Tuotantokeittiön ja P-talon maanrakennustyöt aloitettiin HEINÄKUU Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintailmoitus Tuotantokeittiön ja P-talon elementtiasennus aloitettiin Työt käynnissä kaikilla 13 lohkolla JOULUKUU Perustustyöt valmiit, lukuun ottamatta N-lohkoa, missä töitä jatketaan keväällä 2018 TAMMIKUU Kallion louhinta valmis A B C D E F G H J K L M N Rakennus on jaettu 13 lohkoon: A N. 1. Rakentaminen on aloitettu keskeltä lohkoista: K D. 2. Seuraavaksi rakentaminen laajeni kahteen suuntaan J C- sekä L E-lohkoille. 3. Viimeisenä rakennetaan lohko N, jossa on sädehoito- ja magneettikuvaustilat.

5 Peruskivi on muurattu uusi sairaala palvelee vuosisadan loppuun Merkittävänä osana hankkeessa on kokonaan uuden ICT-infran rakentaminen. ICT ja digitalisaatio ovat jatkossa kiinteä osa koko sairaalan toimintaa. Tähän tähtää myös tekeillä oleva sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Sote-uudistus on tiedon ja digitalisaation vallankumous. Elämme nyt digitalisoinnin ja keinoälyn saroilla hurjaa muutoskautta. Digitalisaatio on mahdollistanut esimerkiksi sen, että kuvankäsittelyohjelman kaltainen työkalu voi tunnistaa syövän. Tämä voi olla tehokkaampaa kuin mihin ihmiset pystyvät. JUHA SIPILÄ pääministeri Myös n kaupungin perustason terveydenhuollolle on varattu tilat uudesta sairaalasta, todennäköisesti myös yksi tulevaisuuden sote-asemista sijoittuu uuden sairaalan tiloihin. Perus- ja erityistason henkilökunnan toimiminen samoissa tiloissa on kuntalaisen edun mukaista ja parantaa palvelua sekä hoidon saavutettavuutta ja laatua. Onnittelen ja kiitän n kaupungin puolesta kaikkia Keski-Suomen Sairaala Novan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneita. Kaupunki on ylpeänä mukana ainutlaatuisessa ja tärkeässä rakennushankkeessa. TIMO KOIVISTO n kaupunginjohtaja Me keskisuomalaiset päätimme yhdessä, että rakennamme sairaalan henkilökunnalle terveen työympäristön ja alueen asukkaille nykypäivän vaatimuksia vastaavan sairaalan, johon siirtyvät kaikki nykyisen sairaalan toiminnot. Ratkaisu on historiallinen, sillä tällaiseen ratkaisuun ei ole päädytty missään muualla Suomessa. Toki muuallakin rakennetaan, mutta vain osia sairaalasta. Päällimmäisenä näiden valmisteluvuosien aikana on ollut ilo huomata, että Suomen 100-vuotisen juhlavuoden teeman mukaisesti olemme täällä Keski-Suomessa tehneet ja tulemme tekemään näitä asioita yhdessä. Tahtotilamme on ollut monessa asiassa kunnianhimoinen. Sopisikohan meihin keskisuomalaisiin päättäjiin Steve Jobsin lausahdus: Ne, jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailmaa, vielä tekevät sen. LEILA LINDELL Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Hyvinvointialan kehittämistä on Keski-Suomessa resursoitu maakuntastrategian linjausten mukaisesti. Rakentuvan uuden sairaalan yhteyteen on tavoitteena synnyttää toimintamalli hyvinvointialan osaamiskeskittymälle, joka kokoaa laajasti yhteen maakunnan hyvinvointialueen toimijat, sekä tunnistaa myös maakunnallisen erityisosaamisen, alan tutkimuksen, koulutuksen, innovaatiotoiminnan ja kehittämisen asioissa. Edellä mainitsemani osaamiskeskittymän ydintä ovat hyvinvointialan yrittäjyys eri muodoissaan, sekä hyvinvointialaan rajoittuvien tieteenalojen ja tieteen tekemisen edistäminen. ROLF NYHOLM Keski-Suomen liiton hallituksen puheenjohtaja Työmaalla on tällä hetkellä noin sata työntekijää, ja tähän mennessä täällä on ehtinyt työskennellä jo 450 henkilöä. SRV toteuttaa urakkansa omalla SRV-mallillaan jakamalla työt ala- ja erikoisurakoitsijoille siten, että jokaiseen työvaiheeseen saadaan paras mahdollinen toteuttaja. Se mahdollistaa paikallisten yritysten maksimaalisen osallistumisen toteutukseen. Työmaalla on tilanteesta riippuen ala- ja erikoisurakoitsijaa, lähes kaikki kotimaisia ja niistä puolet Keski-Suomen alueelta. Yhteensä SRV:llä tulee olemaan jopa alihankkijaa Nova-projektissa. Kiinnostuneita on todella paljon. Usein lasketaan, että yksi työmaalla oleva rakennusmies työllistää kaksi ulkopuolista alihankkijaa eli Novalla on todella iso työllistävä vaikutus. ILPO KOKKILA SRV:n hallituksen puheenjohtaja

6 KOULUTUS- MYÖNTEISYYTEMME NÄKYY KOULUTUSTEN MÄÄRÄN KASVUSSA Henkilöstö valmistautuu Sairaala Novaan ja soteen Vuotta 2017 määritti vahvasti sairaala Novan toimintamallityö, käynnistyvä valmistautuminen maakunnalliseen rakennemuutokseen sekä näiden muutosten vaikutukset henkilöstösuunnitteluun. Toimintamallien suunnitteluun ja niitä tukevien tilaratkaisujen kehittämiseen osallistui vuoden aikana satoja sairaanhoitopiirin työntekijöitä. Uusia budjetoituja toimia perustettiin kahdeksan Seututerveyskeskukseen: kaksi lääkäriä, neljä hoitohenkilöstöä ja kaksi muuta henkilöstöä. 60 budjetoitua tointa muutettiin tukemaan toiminnan muutoksia, henkilöstön osaamistarpeita ja tehtävän paremman tunnistettavuuden vuoksi, nimikkeistön yhtenäistämiseksi tai rekrytointisyistä. 28 budjetoitua toimea lakkautettiin toiminnallisten muutosten ja toimintojen sopeuttamisen myötä, kuten Seututerveyskeskuksessa Konneveden sairaalan toiminnan loppuessa. Sairaanhoitopiirin merkittävimpiä toiminnallisia muutoksia olivat yhteistoiminnan siirtyminen, konsultaatiokeskustoiminnan käynnistyminen, osastofarmasian vahvistaminen, leikkaukseen valmis potilas -hanke, Contact center sekä potilaskuljetusten, logistiikan ja hyllytyspalveluiden keskittäminen. Vuoden 2017 henkilöstörakenne oli vuoden 2016 tasolla, mutta vakituisten työsuhteiden osuus pieneni 77,1 prosenttiin, kun vuonna 2016 se oli 78,1 prosenttia. Palvelussuhteessa oli vuoden aikana eri henkilöä. Määräaikaisuudet lisääntyivät kaikissa ammattiryhmissä vuonna Nousu on yhteydessä toiminnan volyymin kasvuun. Tavoite sairauspoissaolopäivien laskusta per henkilö saavutettiin kaikissa ammattiryhmissä. Poissaolojen ja tehdyn työajan suhde nousi 77,2 prosenttiin viime vuoden 76,4 prosentista. Työpanosta nosti eniten lakisääteisten poissaolojen vähentyminen. Yleisimmät sairauspoissaolojen syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyshäiriöt. Eläkkeiden kokonaistoteuma oli 111 henkilöä. Kaikkien eläkelajien yhteenlaskettu keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 62,4 vuotta, kun vuonna 2016 se oli 60,9. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä työura jatkuu pidempään kuin kuntapuolella keskimäärin. Palkkauskustannukset toteutuivat sairaanhoidossa 101,6 prosenttisesti ja Seututerveyskeskuksessa 102,7 prosenttisesti. Keskitettyihin koulutuksiin osallistui sairaanhoitopiirin työntekijää ja tapahtumia oli 379. NASCE-sertifioiduissa koulutuksissa oli osallistujaa ja tapahtumia 249. Alueellisiin koulutuksiin tarjottiin etäseurantaa ja itseopiskelua. Nämä koulutukset ovat myös kasvussa. Koulutusmyönteisyytemme näkyi täydennyskoulutuksen 2,3 miljoonan euron investointina. Tämä oli työntekijää kohden yli 680 euroa. Osaamisen kehittämisessä korostuivat osaamisen arvioinnin kehittämisen ja toteuttamisen lisäksi vahvistuva moniammatillinen kehittämisyhteistyö, jossa keskiössä on soteen, maakuntavalmisteluun ja Keski-Suomen Sairaala Novaan liittyvän toimintamallityön tukeminen. 379 TAPAHTUMAA Naiset 82,4 % Miehet 17,6 % Suurin ikäryhmä vuotiaat Henkilötyövuosia Hoitohenkilöstö Lääkärit 475 Muu henkilöstö Kokoaikaiset palvelusuhteet 84,8 %

7 Liikelaitokset ja tunnusluvut

8 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN LIIKELAITOS Seututerveyskeskuksessa valmistaudutaan soten tuomiin uudistuksiin Keski-Suomen seututerveyskeskuksen seitsemäntenä toimintavuonna elettiin uudistusten keskellä. Alueen kahdeksan kunnan alueella tehtiin vuoden aikana useita toiminnallisia muutoksia, joilla valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin. Soteen tähtäävän strategian hiominen aloitettiin jo vuonna 2016 ja vuoden 2017 aikana sitä jatkettiin hiomalla resurssien kohdistamista entistä tehokkaammin, parantamalla hoidon saatavuutta ja toiminnan sujuvoittamista. Vuoden 2017 aikana aloitettiin uusi potilaan hoidon tarpeeseen perustuva vastaanottomalli, joka kattaa kaikki jäsenkunnat, myös suun terveydenhuollon alueelta. Muutosten ansiosta potilaiden hoitotakuu on parantunut ja henkilökunnan resursseja on pystytty käyttämään entistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Uudistus on myös motivoinut henkilöstöä ja parantanut seututerveyskeskuksen mainetta rekrytoinneissa myös Keski-Suomen ulkopuolella. Kaikki Seututerveyskeskuksen merkittävät toimintamuutokset ovat saaneet hyvän vastaanoton potilailta, henkilöstöltä ja näkyvyyttä mediassa. Seututerveyskeskuksen perustehtävä Seututerveyskeskuksen visio Seututerveyskeskus on Keski-Suomen paras sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja. Turvallisen, luotettavan ja osaavan lähipalvelun tuottaminen asiakkaan parhaaksi. Liikevaihto Tulos Vakituisen palvelusuhteen henkilömäärä 389

9 Seututerveyskeskus uudistusten keskellä KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUKSEN VUOTEEN MAHTUI PALJON TOIMINNALLISIA MUUTOKSIA. 1 Uusi pop up -hammashoitoyksikkö liikkuu potilaan luokse Keski-Suomen seututerveyskeskus otti käyttöönsä liikuteltavan suun terveydenhuollon hoitoyksikön. Pop up -hoitoyksikkö otettiin ensimmäisenä kokeiluun Toivakassa marraskuun 2016 alussa ja toinen pop up hoitola otettiin käyttöön alkuvuodesta Keuruulla erityispalveluyksikkö integroidaan terveysaseman toimintaan Keuruun erityispalveluyksikön (EPY) palvelut sulautettiin terveysaseman muuhun toimintaan. Muutoksella turvataan kuntalaisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen säilyminen laadukkaina ja monipuolisina lähipalveluina. Myös perheneuvolatoiminta siirtyi osaksi tulevaa perhekeskusta. 3 Lisää panostuksia lääkehoidon osaamiseen Seututerveyskeskuksen terveysasemilla lisättiin lääkehoidon asiantuntijuutta tammikuussa aloitetun farmaseuttipilotin avulla. Pilotti kehitti potilaiden turvallista lääkehoitoa sekä yhtenäisti Seututerveyskeskuksen sisäisiä lääkehoidon toimintatapoja. 4 5 Petäjäveden terveysaseman torstain aukioloaikaa pidennettiin Viikosta 10 lähtien Petäjäveden terveysasemalla tarjottiin kiireettömiä sairaanhoitajan vastaanottoaikoja torstaisin kello 17 asti. Aukioloajan pidennys oli osa Petäjäveden vastaanottomallin uudistusta, jolla Keski-Suomen seututerveyskeskus testaa soten periaatteiden mukaisia joustavampia ja ennakoivampia palveluja. 6 7 Uusi sähköinen ajanvarauspyyntö sujuvoittaa hoitoon pääsyä Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kunnissa otettiin maaliskuussa perinteisten yhteydenottotapojen ohella käyttöön sähköinen ajanvarauspyyntö. Palvelun avulla kuntalaiset ohjattiin entistä nopeammin ja sujuvammin oikeaan hoitoon ja tutkimuksiin. 8 Seututerveyskeskuksen neuvoloihin voi nyt varata ajan sähköisesti Perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolan vastaanottoaikoja varattiin maaliskuusta lähtien sähköisesti koko Seututerveyskeskuksen alueella. Sähköisellä palvelulla halutaan tuoda vaihtoehtoja ja joustavuutta asiointitapoihin, jottei ajanvaraus ole enää sidottuna rajattuihin soittoaikoihin. Myös perinteiset ajanvaraustavat ovat edelleen käytössä. 9 Haapamäen terveyspalvelut muuttivat uudelle yhteiskoululle Keski-Suomen seututerveyskeskuksen Haapamäellä tarjoamat lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotto sekä suun terveydenhuollon palvelut muuttivat heinäkuussa 2017 uusiin tiloihin Haapamäen uudelle yhteiskoululle. 10 Vesirokkorokotukset alkoivat myös Seututerveyskeskuksessa Vesirokkorokote tuli kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa Rokotetta tarjottiin maksutta kaikille ja sen jälkeen syntyneille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Myös ne 6.-luokkalaiset lapset, jotka ovat rokotusten käynnistyessä vielä 11-vuotiaita (eli loppuvuodesta syntyneitä), olivat oikeutettuja rokotteeseen. 11 Uudistunut vastaanottomalli Seututerveyskeskukseen Aluejakoon perustuva väestövastuu- ja omalääkärijärjestelmä purettiin kaikissa Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kunnissa loppuvuoden 2017 aikana. Kotiosoitteeseen perustuva omalääkärijärjestelmä korvattiin uudistuneella vastaanottomallilla, jonka lähtökohtana on asiakkaan hoidontarve, ja erityisesti sen kiireellisyys ja toistuvuus. Uudistunutta vastaanottomallia pilotoitiin ensiksi hyvin tuloksin Petäjävedellä vuoden 2017 alusta lähtien ja se otettiin käyttöön muissa Seututerveyskeskuksen kunnissa porrastetusti syksyn 2017 aikana. 12 Terveysasemille voi jättää soittopyynnön myös sähköisesti Lokakuusta alkaen kaikille Keski-Suomen seututerveyskeskuksen terveysasemille voi jättää soittopyynnön myös sähköisesti, ilman puhelinsoittoa. Sähköistä soittopyyntöä suositellaan käytettäväksi erityisesti kiireettömien asioiden hoitoon. 13 Suun erikoishoidon toiminnot keskitettiin yhteen toimipisteeseen Keski-Suomen seututerveyskeskuksen suukirurgian yksikkö muutti marraskuussa uusiin tiloihin n keskustan tuntumaan, osoitteeseen Kansakoulukatu 1. Samoissa tiloissa toimii jo ennestään Seututerveyskeskuksen suun kliinisen erikoishoidon yksikkö, joten muuton myötä ne yhdistyvät suukirurgian kanssa yhdeksi suun erikoishoidon toimipisteeksi. Vanhoista Tellervonkatu 17 tiloista luovuttiin kokonaan. Konneveden sairaalan toiminta päättyi huhtikuussa Sairaalan tiloihin rakennettiin lisää palveluasuntoja. Toukokuusta eteenpäin kaikki terveyskeskussairaalahoitoa tarvitsevat konnevetiset hoidettiin Laukaan sairaalassa tai muissa Seututerveyskeskuksen sairaaloissa. Maksutonta ehkäisyä alle 20-vuotiaille Seututerveyskeskus tarjosi maaliskuusta alkaen maksuttoman ehkäisyn ja jälkiehkäisyn alle 20-vuotiaille nuorille. Seututerveyskeskuksen alueen nuoret saavat tarvitsemansa ehkäisyn, kuten pillerit, kapselin, kierukan tai kondomeja omasta perhesuunnitteluneuvolastaan.

10 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin omistukset yhtiöissä ja osuudet säätiöissä 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin organisaatio 2017 VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HALLITUS Sairaanhoitotoiminta Liikelaitos Seututerveyskeskus SHP:N JOHTAJA JOHTORYHMÄ Yhtiöt OPERATIIVINEN KONSERVATIIVINEN PSYKIATRIAN PÄIVYSTYKSEN LÄÄKINNÄLLISTEN PALVELUJEN TUKIPALVELUJEN 2M-IT Oy 19 % Fimlab Laboratoriot Oy 25 % Sakupe Oy 12,34 % Jokilaakson terveys Oy 10 % Kirurgia Sisätaudit Sairaalapsykiatria Päivystysalue Diagnostisetpalvelut Talousosasto Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapolis 40 % Istekki Oy 0,34 % Monetra Oy 0,07 % Naistentaudit ja synnytykset Silmätaudit Lasten vastuualue Ihotaudit ja allergologia Polikliininen psykiatria Nuorisopsykiatria Sairaalaapteekki Osastonsihteeripalvelut Henkilöstöratkaisut Tekninen huolto Korva-, nenäja kurkkutaudit Syöpätaudit ja sädehoito Puhtauspalvelut Materiaalitoimi Säätiöt Hammas-, suuja leukakirurgia Neurologia Keski-Suomen keskussairaalan tukisäätiö s.r. 100 % ( alk.) GeroCenter-säätiö 13,91 % Sovatek-säätiö 18,18 % Anestesia ja leikkaushoito Kuntoutustoiminta KESKUSHALLINTO Keskushallinto OSAKKUUDET OSAKEYHTIÖISSÄ LIIKELAITOS Koulutus ja tutkimus Fimlab Laboratoriot Oy Medi-IT Oy Sakupe Oy Keski-Suomen seututerveyskeskus Tietohallinto

11 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin organisaatio saakka (uusi organisaatio alkaen) VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA HALLITUS SHP:N JOHTAJA LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ JOHTORYHMÄ OPERATIIVINEN KONSERVATIIVINEN PSYKIATRIAN PÄIVYSTYKSEN LÄÄKINNÄLLISTEN PALVELUJEN TUKIPALVELUJEN Kirurgia Sisätaudit Sairaalapsykiatria Päivystysalue Diagnostisetpalvelut Talousosasto Naistentaudit ja synnytykset Lasten vastuualue Polikliininen psykiatria Sairaalaapteekki Henkilöstöratkaisut Silmätaudit Ihotaudit ja allergologia Nuorisopsykiatria Osastonsihteeripalvelut Tekninen huolto Korva-, nenäja kurkkutaudit Syöpätaudit ja sädehoito Puhtauspalvelut Materiaalitoimi Hammas-, suuja leukakirurgia Neurologia Anestesia ja leikkaushoito Kuntoutustoiminta KESKUSHALLINTO Keskushallinto LIIKELAITOS OSAKKUUDET OSAKEYHTIÖSSÄ Medi-IT Oy Koulutus ja tutkimus Keski-Suomen seututerveyskeskus Fimlab Laboratoriot Oy 2M-IT Oy ( ) Sakupe Oy Istekki Oy Tietohallinto

12 Toimialueiden ja vastuualueiden johtajat 2017 Sairaanhoitopiirin johtoryhmään ovat kuuluneet sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen (puheenjohtaja), johtajaylilääkäri Vesa Kataja, hallintoylihoitaja Kaija Heikura saakka, hallintoylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine alkaen sekä toimialueiden johtajat; osastonylilääkäri Jyrki Virkkunen, ylilääkäri Reija Alén saakka, ylilääkäri Kai Nyman alkaen, ylilääkäri Kirsi Timonen, ylilääkäri Tarja Seuri, ylilääkäri Johanna Tuukkanen ja Seututerveyskeskus-liikelaitoksen toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu sekä talousjohtaja Aija Suntioinen, henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, tietohallintojohtaja Minna Rehn, viestintäpäällikkö Tuija Melville, hallintopäällikkö Seija Saarelainen (sihteeri) ja henkilökunnan edustaja Marjatta Ikonen. OPERATIIVINEN KONSERVATIIVINEN LÄÄKINNÄLLISTEN PALVELUJEN TUKIPALVELUJEN Toimialueen johtaja, osastonylilääkäri Jyrki Virkkunen Toimialueen ylihoitaja, vs. ylihoitaja Pauliina Tolvanen saakka ylihoitaja Teija Ollikainen alkaen Toimialueen johtaja, ylilääkäri Reija Alén, ylilääkäri Kai Nyman alkaen Toimialueen ylihoitaja, ylihoitaja Tuula Perttula Toimialueen johtaja, ylilääkäri Kirsi Timonen Toimialueen ylihoitaja, hallintoylihoitaja Kaija Heikura, hallintoylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine alkaen Toimialueen johtaja, talousjohtaja Aija Suntioinen Vastuualue Vastuualueen johtaja Vastuualue Vastuualueen johtaja Vastuualue Vastuualueen johtaja Vastuualue Vastuualueen johtaja Diagnostiset palvelut Ylilääkäri Kirsi Timonen Talousosasto Talousjohtaja Aija Suntioinen Kirurgia Ylilääkäri Maija Pesola Sisätaudit Ylilääkäri Kai Nyman Sairaala-apteekki Apteekkari Kirsi Juurinen Henkilöstöratkaisut Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Naistentaudit ja synnytykset Ylilääkäri Jyrki Jalkanen Silmätaudit Ylilääkäri Niko Setälä Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Erikoislääkäri Jouni Sopanen Hammas-, suuja leukakirurgia Ylilääkäri Veikko Tuovinen Anestesia ja leikkaushoito Ylilääkäri Pekka Pölönen Lasten vastuualue Ihotaudit ja allergologia Syöpätaudit ja sädehoito Neurologia Kuntoutustoiminta Ylilääkäri Juhani Lehtola Ylilääkäri Maria Huttunen Osastonylilääkäri Päivi Lintu Ylilääkäri Ismo Jantunen Ylilääkäri Jouni Ranua Ylilääkäri Satu Auvinen Osastonsihteeripalvelut Puhtauspalvelut PSYKIATRIAN Palvelupäällikkö Päivi Kontkanen Puhtauspalvelujen johtaja Maritta Kautto Tekninen huolto Materiaalitoimi KESKUSHALLINTO Tekninen johtaja Jari Tirkkonen Ma. materiaalitoimen johtaja Miia Paatola Toimialueen johtaja, ylilääkäri Tarja Seuri Toimialueen ylihoitaja, ylihoitaja Tarja Saharinen Vastuualue Vastuualueen johtaja Vastuualue Vastuualueen johtaja Sairaalapsykiatria Ylilääkäri Tarja Seuri saakka Ylilääkäri Päivi Heikkilä-Kari alkaen Keskushallinto Tietohallinto Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Tietohallintojohtaja Minna Rehn Polikliininen psykiatria Ylilääkäri Tarja Seuri Koulutus ja tutkimus Johtajaylilääkäri Vesa Kataja Nuorisopsykiatria Ylilääkäri Janne Mäntynen PÄIVYSTYKSEN LIIKELAITOS Toimialueen johtaja, ylilääkäri Johanna Tuukkanen Toimialueen ylihoitaja, ylihoitaja Anne Pihl Vastuualue Vastuualueen johtaja Vastuualue Vastuualueen johtaja Päivystysalue Ylilääkäri Johanna Tuukkanen Liikelaitos Keski-Suomen Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu seututerveyskeskus

13 Luottamushenkilöt 2017 HALLITUS VALTUUSTO Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohta ja Leena Yksjärvi Terhi Pulli Harri Selänne KUNTA AS.LUKU JÄSEN VARAJÄSEN Hankasalmi Mervi Hyvönen Kirsi Laitinen Matti A. Janhonen Marja-Leena Kytölä Joutsa Marianne Luukkanen Lea-Elina Nikkilä Eero Peltoniemi Aila Niinikoski Kati Laakso Tommi Liinalampi Leena Yksjärvi Jussi Maasola Matleena Käppi Ilkka Pernu Terhi Pulli Jussi (Nalle) Viljanen Tarmo Kemppainen Tahvo Anttila Kannonkoski Seppo Ahonen Voitto Kinnunen Karstula Pirjo Ruuska Juhani Aaltonen Leevi Marila Jarmo Huhtanen Keuruu Hellevi Sipponen Helena Kukkamo Esa Ryynänen Lea Keskinen Ville Saarinen Liisa Lehtonen Kinnula Esko Pelkonen Hillevi Kanervio Kivijärvi Kari Holm Leena Sepponen Konnevesi Pekka Karhunen Pentti Kytölä Esa Vihtonen Eeva-Liisa Korhonen Kyyjärvi Marjatta Uusimäki Lauri Lahtinen Laukaa Anne Kirmanen Veikko Haverinen Helena Pihlajasaari Anssi Salpakoski Joonas Hokkanen Minna Kuutti Luhanka 734 Martti Viinikainen Pirkko Vilkman Multia Marie Loukeinen Taimi Jurvanen Muurame Harri Selänne Annikki Nuutinen Tero Lakka Erikka Levälahti Jaakko Kaistinen Pirkko Järvinen Petäjävesi Raija Harju-Kivinen Juha Niiles Nina Hirsiaho Janne Räisänen Pihtipudas Raimo Pärnänen Jaana Ahola Juuso Lahtinen Helka Lohtander Saarijärvi Kari Nuopponen Arja Koskenlahti Laura Kivinen Esa Järvinen Anu Oksanen Pulmu Kuorelahti-Juntunen Toivakka Topias Peltonen Jouko Vanhatalo Matleena Häätylä Varja Oksanen Uurainen Mia-Riitta Allik Viktoria Räty Sari Rimmi Veli-Matti Arponen Viitasaari Sonja Kekkonen Kari Pajumäki Saana Masalin Mikaela Ranto Äänekoski Eero Hakonen Tiina Liimatainen Seppo Hänninen Anna-Riitta Pentinpuro Kimmo Tuikka Tommi Sulkala Valtuusto kokoontui 3 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 44 asiaa. Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintopäällikkö Seija Saarelainen. Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja TARK ASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja VARSINAISET JÄSENET Maakuntaneuvos, projektikoordinaattori Leila Lindell Äänekoski Lehtori, toimittaja Tony Melville Lääkärinsihteeri Tuula Nieminen Laukaa Toimistopäällikkö Jari Colliander Sosionomi Maarit Heikkinen Laukaa Maanviljelijä Satu Koskinen Karstula Kanslisti Leena Laurila Keuruu Yrittäjä Petri Mutka Ensihoitaja Joonas Röppänen Keuruu VARSINAISET JÄSENET Kunnallisneuvos Helena Pihlajasaari Laukaa Lähihoitaja Hellevi Sipponen Keuruu Päiväkodin johtaja Merja Hautakangas Agrologi Pentti Kytölä Konnevesi VARAJÄSENET Lähihoitaja Katja Kanerva Keuruu Projektiasiantuntija Petri Jussila Juho Kautto Äänekoski Yrittäjä Tuomo Silvast Hankasalmi Asianajaja Pekka Pajala Fysioterapeutti Hillevi Kanervio Kinnula Jasmine Repo KTT, käyttäjäkokemuksen asiantuntija, tutkija Liisa Kuparinen Kari Pajunen Muurame VARAJÄSENET Insinööri/kirjanpitäjä Eija Viitanen Rikosylikonstaapeli Tapani Kalenius Yrittäjä Matti Hytölä Konnevesi Perhehoitaja Elisa Murtomäki Multia Hallitus kokoontui 16 kertaa ja käsitteli yhteensä 218 asiaa. Hallitukselle asiat esittelivät sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, johtajaylilääkäri Vesa Kataja, hallintoylihoitaja Kaija Heikura saakka ja hallintoylihoitaja Heljä Lundgrén- Laine alkaen. Kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintopäällikkö Seija Saarelainen. Tarkastuslautakunta kokoontui 10 kertaa ja käsitteli yhteensä 97 asiaa. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi sisäinen tarkastaja Jarmo Jäspi. Luka Lindqvist Muurame Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Raisa Ojaluoto

14 Kuntayhtymän tuloslaskelma 2017 Kuntayhtymän rahoituslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,76 Hoitopalvelujen myyntituotot , ,30 Erikoissairaanhoidon hoitopalvelut , ,15 Ylijäämäpalautus jäsenkunnille ,07 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut , ,54 Yhteispäivystyksen hoitopalvelut ,44 Sosiaalitoimen palvelut , ,64 Hoito muissa sairaaloissa , ,97 Muiden palvelujen myynti , ,46 Ensihoito jäsenkunnille , ,92 Potilasmaksutuotot , ,79 Tuet ja avustukset , ,96 Vuokrat , ,55 Muut toimintatuotot , ,42 Toimintatuotot yhteensä , ,48 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,48 Palkat ja palkkiot , ,42 Henkilösivukulut , ,06 Eläkekulut , ,30 Muut henkilösivukulut , ,76 Palvelujen ostot , ,16 Asiakaspalvelujen ostot , ,52 Muiden palvelujen ostot , ,64 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,63 Avustukset , ,12 Vuokrat , ,81 Muut toimintakulut , ,59 Toimintakulut yhteensä , ,79 Toimintakate , ,69 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot sijoituksista 570,00317,14 Muut rahoitustuotot , ,52 Korkokulut , ,44 Muut rahoituskulut , ,74 Rahoitustuotot - kulut yhteensä , , Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,17 Tulorahoituksen korjauserät , ,43 Yhteensä , ,60 Investointien rahavirta Investointimenot , ,05 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,65 Investoinnit netto , ,40 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,80 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lainat ilman uutta sairaalahanketta Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,40 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0, ,00 Uuden sairaalahankkeen lainat Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 0,00 Yhteensä , ,60 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,20 Vaihto-omaisuuden muutos , ,47 Saamisten muutos , ,25 Korottomien velkojen muutos , ,54 Yhteensä , ,44 Rahoituksen rahavirta , ,16 Rahavarojen muutos , ,36 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,24 Rahavarat , , , ,36 Vuosikate , ,17 Poistot ja arvonalentumiset , ,15 Tilikauden tulos ennen satunnaisia eriä , ,02 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos , ,02 Poistoeron lisäys (-)/ - vähennys (+) Varausten lisäys (-)/ - vähennys (+) Rahastojen lisäys (-)/ - vähennys (+) Tilikauden yli-/alijäämä , ,02

15 Kuntayhtymän tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,02 I Aineettomat hyödykkeet , ,26 1. Aineettomat oikeudet , ,41 2. Keskeneräiset ATK-ohjelmat , ,85 II Aineelliset hyödykkeet , ,78 1. Maa-alueet , ,76 2. Rakennukset , ,88 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,16 4. Koneet ja kalusto , ,24 5. Muut aineelliset hyödykkeet , ,00 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,74 III Sijoitukset , ,98 1. Osakkeet ja osuudet , ,98 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,23 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,23 C VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,01 I Vaihto-omaisuus , ,96 1. Aineet ja tarvikkeet , ,96 II Saamiset , ,81 Lyhytaikaiset saamiset , ,81 1. Myyntisaamiset , ,70 2. Lainasaamiset 5 517, ,00 3. Muut saamiset , ,46 4. Siirtosaamiset , ,65 IV Rahat ja pankkisaamiset , , , ,26 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,45 I Peruspääoma , ,17 III Muut omat rahastot , ,91 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,65 V Tilikauden yli-/alijäämä , ,02 C PAKOLLISET VARAUKSET , ,00 2. Muut pakolliset varaukset , ,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,80 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,80 E VIERAS PÄÄOMA , ,01 I Pitkäaikainen vieras pääoma , ,90 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,90 II Lyhytaikainen vieras pääoma , ,11 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,40 5. Saadut ennakot 2 218, ,50 6. Ostovelat , ,88 7. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,58 8. Siirtovelat , , , ,26

16 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alue ja jäsenkunnat terveyskeskusalueittain PIHTIPUDAS TERVEYSKESKUSALUEET KINNULA KIVIJÄRVI Wiitaunioni KYYJÄRVI VIITASAARI Kinnulan terveyskeskus KARSTULA KANNONKOSKI Saarikka SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI Äänekosken terveyskeskus KONNEVESI Keski-Suomen seututerveyskeskus n yhteistoiminta-alue Muuramen terveyskeskus KEURUU MULTIA UURAINEN PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME LAUKAA TOIVAKKA HANKASALMI VISIO Lähtökohtana on sairaala, jossa annamme potilaiden tarvitseman tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti. Potilas ensin Keski-Suomen keskussairaala LUHANKA JOUTSA Tavoitteemme on, että tutkimus, hoito ja kuntoutus lähtevät potilaan tarpeista. Tuemme potilasta olemaan aktiivinen oman sairautensa hoidossa.

17 Potilas ensin.