Tulevaisuuden tavaralogistiikkasolmut kaupunkiseutujen elinvoimaisuuden kehittämisessä

Transkriptio

1 Tulevaisuuden tavaralogistiikkasolmut kaupunkiseutujen elinvoimaisuuden kehittämisessä

2 1. Työn tarkoitus ja tavoite Tavaraliikenteen merkitys osana valtakunnallista liikennejärjestelmätyötä tulee korostumaan tulevaisuudessa. Liikennevirastolla on tavoitteena luoda edellytykset toimivalle ja turvalliselle tie- ja rataverkolle sekä liikenteen ja kuljetusten palveluille 1. Tavaralogistiikkasolmujen kehittäminen on osa valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua ja sujuvan liikenteen kehittämistä. Tavaralogistiikkasolmujen kehittämistä ohjaavat monet lait, joihin on parhaillaan tulossa merkittäviä uudistuksia. Lakien ja normien ohella kehittämistä ohjaavat muun muassa vähähiilisyyteen ja yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen tähtäävät politiikkasuositukset. Yhdyskuntarakenteen osalta merkittävässä roolissa ovat kaupunkiseudut. Kasvavilla ja tiivistyvillä kaupunkiseuduilla maan arvon nousu ratapiha-alueilla, verkkokaupan kasvu, uudet raideliikennehankkeet, ympäristövaatimukset ja toisaalta taas niukkenevat väylien kehittämisen- ja ylläpidon resurssit edellyttävät toimia liittämiseksi tiukemmin osaksi liikennejärjestelmätyötä 2. Kaupungeilla ja kaupunkiseuduilla on erilaiset lähtökohdat logistiikkasolmujen kehittämiseen. Tämän työn tarkoituksena on selvittää kaupunkiseutuihin ja kaupunkirakenteeseen keskittyvän kontekstin ja paikallisten kehitysprosessien merkitystä kehittämisessä sekä valtion ja kaupunkiseudun välisessä vuoropuhelussa. Esiselvitys tukee aikaisemmin tehtyjä ja käynnissä olevia tavara- ja henkilöliikenteen logistiikkasolmuihin liittyviä luokittelu- ja selvitystöitä, mutta katsoo logistiikkasolmujen kehittämistä ja valtion ja kaupunkiseutujen välistä vuoropuhelua kaupunkiseutujen kasvuproblematiikkaan liittyvän ymmärryksen ja keskeisillä paikoilla kaupunkirakenteessa sijaitsevien logistiikkasolmujen kehittämisprosessien kautta. Aikaisemmissa selvitystöissä on tunnistettu tarve yhteistyön vahvistamiselle ja uusien yhteistyömenetelmien kehittämiselle logistiikkasolmujen kehittämisessä. Tämän selvitystyön tarkoituksena on tuottaa taustatietoa valtion ja kaupunkiseutujen tavaralogistiikkasolmuihin liittyvien yhteistyömenetelmien ja välineiden kehittämiselle ja tunnistaa logistiikkasolmuihin liittyviä lisäselvitystarpeita. Selvitystyön ensimmäisenä tavoitteena on tunnistaa kaupunkiseutujen ydinrakenteeseen sijoittuvien kehittämisen nykytilanne ja kytkeytyminen seudulliseen- ja ylimaakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Osiossa tarkastellaan kehittämistä paikallisten toimijoiden näkökulmasta erityisesti seudun elinvoimaisuuden ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kaupunkien, kaupunkiseutujen ja valtion intressien yhteensovittaminen 1 Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla 2018, 9. 2 Kaartinen, Kaitanen, Puolimatka & Ruotsalainen 2018, 8.

3 edellyttää paikallisten toimijoiden ja kehitysprosessien tunnistamista toimivimpien yhteistyömenetelmien- ja välineiden tunnistamiseksi. Työn toisen osion tavoitteena on tunnistaa eri tyyppisten paikalliset kehittämisprosessit ja niiden kehittämistarpeet. Työ selventää omalta osaltaan kehittämisen arkea seuduilla ja tuottaa tietoa miten kehittämisessä on huomioitu seudullinen MALPE- työ ja ylimaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu sekä tulevat säädökset ja politiikkasuositukset. Työn implisiittisenä tavoitteena on tunnistaa toimivimpia yhteistyömenetelmiä- ja välineitä kehittämiseen, mitkä voisivat hyödyttää niin seututoimijoita, kuin valtion- ja seudun tahtotilankin yhteensovittamista. Tavaralogistiikkasolmun määrittely tässä esiselvitystyössä perustuu Liikenneviraston aikaisemmin julkaistuun raporttiin Tavaraliikenteen solmut osana liikennejärjestelmätyötä 26/2018, missä tavaralogistiikkasolmulla tarkoitetaan tavaraliikenteen kuljetusketjun solmua, jossa kuljetettu tavara siirretään kulkuvälineestä toiseen. Työn ollessa vasta esiselvitys, käsittelemme tässä työssä sekä runkoliikenteen solmuja, että jakelu- ja keräysliikenteen solmuja. Työn rajaamisen johdosta tässä esiselvityksessä ei kuitenkaan käsitellä suuria tuotantolaitoksia tai kiertotalouteen liittyviä kierrätyskeskuksia- ja puistoja Logistiikkasolmujen kehittämispotentiaalin tunnistaminen Esiselvitystyössä avataan tavaralogistiikkasolmuihin liittyviä käsitteitä, logistiikkasolmujen luokittelua ja niiden merkitystä kaupunkiseutujen liikenteen- ja maankäytön suunnittelussa. Esiselvityksessä luodaan lyhyt kirjallisuuskatsaus logistiikkasolmujen yhteydestä kaupunkiseutujen elinvoimaisuuden ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Logistiikkasolmujen kehittämistä käsitellään käynnissä olevien lakihankkeiden, liikenteen runkoverkkoehdotuksen ja nykyisen liikennejärjestelmätyön kannalta. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tuoda esiin logistiikkasolmujen merkitys myös kuntia laajempana asiana osana valtion ja kaupunkiseutujen alueiden kehittämisen tavoitteita, valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua ja hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista. 3 Kaartinen, Kaitanen, Puolimatka & Ruotsalainen 2018, 9.

4 3. Selvitystyön kuvaus ja selvityskysymykset Ensimmäisen osion tarkoituksena on luoda tilannekatsaus logistiikkasolmujen kehittämisen nykytilaan kaupunkiseudulla paikallisten toimijoiden näkökulmasta. Ensimmäisen osion tavoitteena on selvittää miten paikalliset toimijat tunnistavat ja näkevät logististen solmujen potentiaalin ja kehittämistarpeet osana kaupunkiseutujen elinvoimaisuuden edistämistä ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Osion tarkoitus on selvittää logistiikkasolmujen kehittämisen paikallisia tavoitteita ja niihin liittyviä näkökulmia ja painopisteitä. Paikalliset näkökulmat ohjaavat logistiikkasolmujen kehittämisen suuntaviivoja kaupunkiseuduilla tulevaisuudessa ja antavat viitteitä yhteiselle keskustelulle ja vuoropuhelulle. Osio pitää sisällään nykytila-analyysin logistiikkasolmujen kehittämisen näkökulmista ja tavoitteista valittujen case-kohteiden osalta. Menetelmänä käytetään maakuntien ja kaupunkiseutujen strategioita, rakennemalleja ja ohjelmia, kyselyä ja kohdennettuja haastatteluja. Toisen osion tarkoituksena on hahmottaa logistiikkasolmujen paikallisia kehittämisprosesseja; prosessin kulkua, ydintoimijoita ja kehittämiseen liittyviä haasteita. Osiossa selvitetään millaisia yhteistyömenetelmiä- ja välineitä kaupunkiseuduilla on kehittämisessä ja millaisia yhteistyöhön tai resursseihin liittyviä rajoitteita on tunnistettavissa. Tarkoituksena on tuoda esiin erityisesti paikallisen kontekstin, tavaralogistiikkasolmun tyypin ja paikallisten yhteistyöprosessien merkitystä valtion ja kaupunkiseutujen yhteisessä vuoropuhelussa. Osion implisiittisenä tavoitteena on tunnistaa keskeiset haasteet, toimijat ja yhteistyökumppanit kehittämisessä ja tuottaa tietoa millaisia menetelmiä ja välineitä logistiikkasolmujen kehittäminen edellyttäisi seututoimijoiden ja seudun ja valtion välille logistiikkasolmujen kehittämiseksi. Menetelmänä käytetään haastatteluja ja kyselyä. 3.1 Selvityskysymykset A) Miten paikalliset toimijat tunnistavat kaupunkirakenteen ydinalueille sijoittuvien potentiaalin ja kehittämistarpeet kaupunkiseutujen elinvoimaisuuden edistämisen näkökulmasta ilmastonäkökulmasta B) Miten paikallinen kehittämisprosessi tulisi huomioida kaupunkiseutujen ja valtion välisessä vuoropuhelussa ja yhteiskehittämisprosessissa? C) Millaiset yhteistyömenetelmät ja välineet edistäisivät kehittämistä ja valtion ja kaupunkiseutujen vuoropuhelua? Selvityskysymykset ja niiden analysoinnissa käytettävät menetelmät on avattu tarkemmin seuraavilla sivulla olevassa taulukossa 1.

5 Taulukko 1. Selvityskysymykset. Selvityskysymys A Alakysymykset Mihin kysymyksen vastataan Miten paikalliset toimijat tunnistavat kaupunkirakenteen ydinalueille sijoittuvien potentiaalin ja kehittämistarpeet kaupunkiseuduilla? Miten kehittäminen näkyy ajankohtaisissa maankäytön suunnitteludokumenteissa? Millaisia näkökulmia ja tavoitteita kehittämiseen liitetään kaupunkiseuduilla? Miten kehittäminen on liitetty kaupunkiseutujen elinvoimaisuuden kehittämiseen? Miten kehittäminen on kytketty kaupunkiseutujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen? Nykytilanteen selvittäminen kehittämisestä; niiden rooli ja merkitys osana kaupunkiseutujen strategista kehittämistä ja liikennejärjestelmäsuunnittelua. Mihin asioihin kehittäminen liitetään ja millaisia potentiaaleja ja intressejä kehittämiseen liittyy paikallisella tasolla? Miten kehittäminen on liitetty seudulliseen MALPEsuunnitteluun? Miten ajankohtaiset ilmastotavoitteet ja politiikkasuositukset on huomioitu tavaralogistiikkakeskusten Aineisto/Menetelmä analyysi (maakuntastrategiat- ja ohjelmat, rakennemallit, kaupunkiseutujen strategiat ja ohjelmat) valituista case-kohteista sekä kysely 18 MALverkoston Haastattelut ja suunnitteludokumenttien analyysi valituista casekohteista. Haastattelut ja suunnitteludokumenttien analyysi valituista casekohteista sekä kysely 18 MAL-verkoston Haastattelut ja suunnitteludokumenttien analyysi valituista casekohteista sekä kysely 18 MAL-verkoston Toteutus

6 Selvityskysymys B Alakysymykset Mihin kysymyksen vastataan Miten yhteinen kehittämisvisio- ja prosessi muodostetaan kaupunkiseuduilla? Miten logistiikkasolmujen tyyppi ja sijainti kaupunkiseudulla vaikuttavat logistiikkasolmun yhteiskehittämisprosessiin? (raideliikenne, kumipyöräliikenne, ylimaakunnalliset yhteydet, KVyhteydet, runkoliikenteen ja jakelu- ja keräysliikenteen solmut) Miten paikallinen kehittämisprosessi tulisi huomioida kaupunkiseutujen ja valtion välisessä vuoropuhelussa? Erityyppisten avaintoimijat ja niiden roolit kehittämisessä Erityyppisten kehitysprosessin ja erityiskysymysten selvittäminen kaupunkiseuduilla Aineisto/Menetelmä Kysely 18 MAL-verkoston ja haastattelut valituista case-kohteista Toteutus Miten ylikunnallisuus ja eri hallinnontasojen välinen yhteistyö näkyy Mikä on kuntien välisen yhteistyön tilanne kaupunkiseuduilla Millaisia kehittämistarpeita ylikunnalliselle yhteistyölle ja eri hallinnon tasojen väliselle vuoropuhelulle on olemassa? analyysi (maakuntastrategiat- ja ohjelmat, rakennemallit, kaupunkiseutujen strategiat ja ohjelmat) ja haastattelut valituista case-alueista, kysely 18 MAL-verkoston Millaisia yhteistyöhön tai resursseihin liittyviä rajoitteita on tunnistettavissa Millaisia pullonkauloja ja reunaehtoja on tunnistettavissa Haastattelut valituissa case-kohteissa ja kysely 18 MAL-verkoston

7 Selvityskysymys C Alakysymykset Mihin kysymyksen vastataan Millaisia yhteiskehittämisen menetelmiä on tunnistettavissa? Millaisia yhteistyömenetelmiä- ja välineitä kaupunkiseuduilla on olemassa Käytössä olevien yhteistyövälineiden ja menetelmien selvittäminen. Aineisto/Menetelmä Kysely 18 MAL-verkoston ja haastattelut valituissa case-kohteissa Toteutus Millaisia yhteistyömenetelmiä ja välineitä tarvitaan valtion ja seudullisten toimijoiden välille Toimivimpien yhteistyömenetelmien hahmottaminen paikallisten toimijoiden näkökulmasta. Millaisia uusia rahoitukseen ja investointeihin liittyviä instrumentteja on tunnistettavissa? Kysely 18 MAL-verkoston ja haastattelut valituissa case-kohteissa

8 4. Selvityksessä käytettävä aineisto ja menetelmät Esiselvitystyössä käytetään menetelminä kyselyä, haastatteluja, aineiston analyysiä ajankohtaisista suunnitteludokumenteista ja kirjallisuuskatsausta. Työn suorittaja on Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä (Tampere). Työllä pyritään saamaan yleinen kuva koko Suomesta kehittämisestä tarkempaa selvitystä varten. Tavaralogistiikkasolmujen kehittämisen nykytilaa selvitetään kirjallisuuskatsauksen, ajankohtaisten suunnitteludokumenttien, haastattelujen ja kyselyn avulla. Kaupunkirakenteen keskeisillä paikoilla sijaitsevien kehittämisprosessin ja toimivien menetelmien- ja välineiden kehittämistä selvitetään kyselyin ja haastatteluin. Kysely laaditaan hankitun konsultin ja MAL-verkoston koordinaation yhteistyönä ja se toteutetaan 18 MAL-verkoston /kaupunkiseuduille. Myös suunnitteludokumenttien analysoinnin käytännön toteutuksesta sovitaan yhdessä. Kyselyn lisäksi MAL-verkosto toteuttaa kohdennettuja haastatteluja kappaletta valituissa case-kohteissa (ideaalitilanteessa kaksi haastattelua kustakin case-kohteesta). Haastateltavia ovat elinkeinoelämän edustajat, maankäytön suunnittelun asiantuntijat, kaupunkiympäristöjohtajat, elinkeinoyhtiöiden johtajat ja paikalliset liikenteen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaavat viranhaltijat. Osa haastatteluista voidaan toteuttaa ryhmähaastatteluina. Ehdotettavat case-kaupungit haastateltaviksi ovat Lahti, Tampere, Kuopio, Kouvola, Turku, Oulu ja Pori (Kotka, mikäli tarpeen). Haastateltavat kaupungit valitaan maantieteellisen sijainnin ja koon mukaan siten, että joukossa on erityyppisiä logistiikkasolmuja eri puolilta Suomea. Valinnassa huomioidaan myös Liikenneviraston maanteiden ja ratojen runkoverkkoehdotus ja EU:n TEN-T linjaus Suomen kattavaksi verkoksi ja ydinverkoksi Aikataulu Kirjoituspöytätyö syyskuu-lokakuu Kysely lokakuussa Haastattelut marraskuussa Analyysi joulukuussa Alustavat tulokset joulukuussa Raportin viimeistely tammikuussa Lähteet Teija Snicker-Järvinen MAL-verkoston ja Sitowisen Liikenteen- ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaushankkeen työpaja Tero Jokilehto Maanteiden ja rautateiden pääväylät, LVM esitys Linkki esitykseen. Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla Liikenneviraston ohjeita 18/2018. Kaartinen, Kaitanen, Puolimatka & Ruotsalainen Tavaraliikenteen solmut osana liikennejärjestelmätyötä. Raporttiluonnos Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 26/ Teija Snicker-Järvinen, Liikenteen- ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaushankkeen työpaja ; Tero Jokilehto, Maanteiden ja rautateiden pääväylät, LVM esitys