FCG KIINTEISTOVEROTUS 2.0. Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33835

Transkriptio

1 FCG POYTYAN KUNTA KIINTEISTOVEROTUS 2.0 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33835

2 FCG Raportti 1 (19) Sisallysluettelo 1 Johdanto l 2 Lahtokohdat ja tavoitteet 1 3 Kiinteistbverotuksen tausta 1 4 Menetelmat Lahtoaineisto Analyysin kuvaus ja oletukset 3 5 Tuiokset Aineistoanalyysi Alueellinen vertailu Painealueet Epavarmuustekijat Kiinteistbveron muodostumisesta 13 6 Maastotarkastelujen ohjelma Maastoselvrtysten alueellinen jasentyminen Malleja maastoselvitysten suorittamiseen 15 7 Yhteenveto ja johtopaatokset 16 8 Present-tybpaja Kirjallisuus ja lahteet 18 FCG Suunnittelu ]a tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (18) KIINTEISTOVEROTUS Johdanto Kiinteistbvero on kunnalle turvallinen, vakaa ja helposti ennakoitavissa oleva tulonlahde, jonka merkitys on jatkuvasti kasvanut. Erf syista johtuen kiinteistbveron ulkopuolel-!e on jaanyt huomattava maara rakennusmassaa, joka ei sisally minkaan viranomaistahon rekisteritietoihin. Tama puolestaan merkitsee huomattavia taloudellisia menetyksia kuntien taloudelle. Lisaksi rekisteritietojen ongelmien vuoksi kiinteistbn omistajat, niin yksityiset kuin yrityksetkin, ovat eriarvoisessa asemassa verotuksen suhteen. Hankkeen tehtavana oli organisoida tapaamiset/tybpajat (2 kpl), koota ja analysoida kunnalta (rakennusrekisteri), Maanmittauslaitokselta (ilmakuvat ja maastotietokantaote) ja verottajalta saatava aineisto seka laatia niiden pohjalta tama taustaselvitys (ra portti). Hanketta on ohjannut Poytyan kunnan puolelta johtava rakennustarkastaja Jussi Lehto. :ssa selvitysta ja analyysia ovat laatineet, Jan Tvrdy (johtava asiantuntija, projektipaallikkb, laadun varmistaja) ja Teijo Salmi (johtava asiantuntija, kiinteistbvero) seka Ella Stark (suunnittelija, paikkatieto, rekisterit). 2 Lahtbkohdat ja tavoitteet Kiinteistdverotus 2.0 -hankkeessa tarkastellaan ja verrataan alueellisesti rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR), verottajalle ilmoitetun tiedon ja kiinteistbilla vallitsevan todellisen tilanteen suhdetta. Hankkeessa tunnistetaan vuorovaikutteisesti kunnan alueella olevat painealueet (esim. ranta-alueet, teollisuusalueet, kunnan kehityksen kannalta tarkeat alueet) ja tarkastetaan niiden kiinteistbkohtaiset tiedot. Tybn tavoitteena on luoda tybohjelma maastoselvityksiin, joiden tarkoitus on parantaa rekistereissa olevan tiedon toden- ja yhdenmukaisuutta ja tehostaa samaila kiinteistoveron perintaa veropohjaa laajentamalla ja rekisteritietoja ajantasaistamalla seka tata kautta turvata tulevaisuudessa kunnan kiinteistoveroverotulojen tuoton kasvu. 3 Kiinteistdverotuksen tausta Kiinteistbvero on vuosittain perittava, kiinteistbn omistukseen perustuva veromuoto, jo ka otettiin kayttdbn vuonna 1993 korvaamaan hajanaista kiinteistbihin kohdistuvaa verotusta. Kiinteistbvero on maapohjan ja silla sijaitsevien rakennusten arvoon perustuva vero. Vero voi perustua pelkkaan maaomistukseen, rakennuksiin tai naiden yhdistelmaan. Vero maarataan sille, joka omistaa kiinteistbn kalenterivuoden alkaessa. Kunta ei suorita veroa omalla alueellaan omistamastaan kiinteistbsta. Verohallinto on (Diaarinro A37/200/2014) antamassaan ohjeessa maaritellyt kevytrakenteisten piharakennusten nelibmaaraiseksi rajaksi 5 m2. Kiinteistbveron piiriin kuuluvat paasaantoisesti kaikki yli 5 m2:ta suuremmat rakennukset ja rakennelmat pois lukien maa- ja metsatalouskaytbssa olevat rakennukset. Edellinen koskee myos rakennuksia ja rakennelmia, jotka eivat valttamatta ole rakentamisajankohtanaan olleet IImoitusmenettelyn tai rakennusluvan piirissa. Kiinteistbvero maarataan tiettyina prosentteina kitnteiston eri osien verotusarvoista. Rakennusten veroprosentti maaraytyy rakennuksen kayttbtarkoituksen mukaan. Veron suuruus on kiinteistoveroprosentin mukainen osuus kiinteiston arvosta. Kiinteistbveroprosentin maaraa kiinteistbn sijaintikunta eduskunnan maarittelemien vaihteluvalien rajoissa. Kiinteistbvero tilitetaan kiinteistbn sijaintikunnalle. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNI1KKA OY Raportti 2 (18) 9, Kiinteistbvero on kuntien kannalta yleisesti suotuisa ja perusteltu veromuoto mm. vakautensa, varmuutensa ja ennakoitavuutensa vuoksi. Kiinteistbveron merkitys on kasvanut veromuodon historian aikana huomattavasti. Kiinteistdveron merkityksen kasvusta kertoo se, etta vero on keskimaarin yli kolminkertaistunut reilun kahdenkymmenen vuoden aikana. Veron tuotto koko maassa on viime vuonna n. 1,8 mrd :a, mika edustaa keskimaarin noin 8 % kuntien verotuloista (Kuntaliitto 2018). Maan viimeaikaisten hallitusten korostunut suuntaus on ollut lisata kiinteistbveron osuutta kuntien verokertymasta. Sipilan hallitus ei muodosta tassa suhteessa poikkeusta ja ennakkotiedot valtiovarainministeribn ja Kuntaliiton taholta kertovat, etta suuntaus voimistuu tulevaisuudessa entisestaan. Vaikka hallitus perui aikeensa nostaa kiinteistbveroprosenttien alarajoja kunnissa, on kunnilla itsellaan silti kasvanut paine kiinteistbveron korotuksia kohtaan. Tulevien maakunta- ja sote-uudistusten mybta kiinteistbveron osuus ja merkitys kuntien taloudessa kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti. 4 Menetelmat 4.1 Lahtbaineisto Maanmittauslaitos, maastotietokanta Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto. Sen tarkeimpia kohderyhmia ovat liikennevaylaverkosto, rakennukset ja rakenteet, hallintorajat, nimistb, maankaytto, vedet ja korkeussuhteet (Maanmittauslaitos 2018). Tassa hankkeessa maastotietokannasta kaytettiin lahtbtietona rakennuksia ja niiden pinta-aloja. Maanmittauslaitos, ortokuvat Maanmittauslaitoksen ortokuvat ovat koko maan kattava ilmakuva-aineisto. Ortokuva vastaa geometrialtaan karttaa. Maastoresoluutio on 0,5 m. Ortokuvia paivitetaan 3-10 vuoden valein. Pbytyan kunnan alueen viimeisimmat ilmakuvaukset on tehty vuonna 2015 (Maanmittauslaitos 2018). Pbvtvan kunta, rakennus- ja rakennusluparekisteri Rakennus- ja huoneistotietoja kutsutaan usein kansainvalisen kaytannbn mukaisesti ra kennus- ja huoneistorekisteriksi (RHR). Rakennusten lahiosoitteet, rakennustunnukset ja keskipisteen koordinaatit muodostavat kunnan kattavan jarjestelman perustan. Ra kennukset voidaan puolestaan yhdistaa tunnistetietojen perusteella yhteiskunnan muihin perusrekistereihin (Vaestbrekisterikeskus 2018). Rakennustietoja yllapitaa jatkuvasti kunnan rakennusvafvonta. Rekisterista Ibytyy seuraavia tietoja: kiinteistb- ja rakennustunnus rakennuksen osoltteet rakennuksen sijaintikoordinaatit - rakennuspaikan hailintaperuste (omistus tai vuokraus) - rakennuksen koko (esimerkiksi kerrosala ja tilavuus) varusteet (esimerkiksi sahkb, viemari tai lammin vesi) valmistumispaiva - kayttbtarkoitus (esimerkiksi yhden asunnon talo tai vapaa-ajan asuinrakennus) iiittymat verkostoihin (esimerkiksi viemariliittyma, vesijohto ja sahkb) mybnnetyt rakennusluvat rakennus- ja julkisivumateriaali (esimerkiksi puu tai tiili) - lammitystapa (esimerkiksi suora sahkblammitys tai ilmakeskuslammitys) Osmontie 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNHKKA OY Raportti 3 (18) - polttoaine (esimerkiksi oljy, sa'hko, puu tai maala'mpd) - huoneistot Verohallinto. kiinteistoverotiedot Verohallinto lahettaa vuosittain kunnille pyynnosta kiinteistoverotusta koskevat tiedot sahkoisen rekisterin muodossa. Verohallinnon aineisto sisaltsa kiinteistokohtaiset omistajatiedot seka muun muassa tiedot maapohjan ja kiinteistolla sijaitsevien rakennusten verotusperusteista. Maapohjatietojen osalta Verohallinnon rekisteri kattaa omistajatietojen lisaksi ominaisuustiedot verotukseen vaikuttavista tekijoista'. Tiedot ja niiden maara vaihtelevat muun muassa kiinteiston sijainnin ja kaavoitustilanteen mukaan. Maapohjatietojen osal ta keskeisia' tietoja ovat muun muassa: - maapohjan pinta-ala - kaavoitustilanne - laskentaperuste - aluehinta - omistussuhde - tonttityyppi - tonttitehokkuus Rakennustietojen osalta rekisterista ilmenevflt muun muassa rakennuksen omistajatiedot seka rakennustyyppiluokituksen mukaiset ominaisuustiedot. Rakennuksen verotusarvon maarittelyssa keskeisia tietoja ovat muun muassa: - rakennuksen valmistumisvuosi - kokonaispinta-ala - kokonaistilavuus (mm. elinkeinotoimintaa palvelevat rakennukset) - kayttotarkoitus - rakennustyyppi - valmistumisaste - erilaiset varustetasoa kuvaavat tiedot - peruskorjaukset ja huomattavat korjaustoimenpiteet 4.2 Analyysin kuvaus ja oletukset Tybn alkuvaiheessa hyddynnettiin uusimpia ilmakuvia, rakennusrekisterin tietoja seka' Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. Ilmakuvien avulla taydennettiin maastotietokannan rakennusaineistoa. Lopussa vertailtiin saatua aineistoa kunnan rakennusrekiste rin seka verottajan rekisterin rakennusma'a'riin ja pinta-alatietoihin. Taman avulla tunnistettiin painealueita, joille on syyta' kohdistaa tarkempi maastoselvitys projektin ensimmaisessa' vaiheessa. Kiinteiston omistajien tasapuolisen verokohtelun vuoksi maas toselvitys tulisi kuitenkin kohdistua kaikkiin kunnan alueella sijaitseviin kiinteistoihin. Vain ta'ts kautta taataan verotuksen tasapuolisuus koko kunnan alueella. Osmontle 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (18) 5 Tulokset Tyon tuloksena esitetaan aineistoanalyysin tulokset seka siihen pohjautuva maastoselvityksen ohjelma. 5.1 Aineistoanalyysi Aineistoanalyysissa tarkasteltiin ja verrattiin alueeflisesti rakennus- ja huoneistorekisterin, verottajalle ilmoitetun tiedon ja kiinteistbilla vallitsevan todellisen tilanteen suhdetta. Aineistoanalyysi tehtiin koko Poytyan kunnan alueella (pinta-ala noin 774 km2, josta vesistojen osuus on noin 24 km2). Aineistoanalyysin perusteella voidaan todeta, etta kunnan rakennusrekisterista puuttuu noin rakennusta ja verottajan tiedoista noin rakennusta. Lisaksi analyysi osoittaa, etta kunnalla on puolestaan hieman parempi tieto kokonaiskerrosnelibmaarasta kuin verottajalla. Rakennusten lukumaaran osalta verottajan tiedot ovat kunnan tietoja paremmat. Luvut kuvaavat osaltaan Poytyan kunnan kiinteistbverotulojen kasvupotentiaalia. Osa nykyisista rekisteritiedoista puuttuvista rakennuksista on sellaisia, jotka eivat ole esimerkiksi rakennusaikaisen kunnan rakennusjarjestyksen tai jonkin muun syyn vuoksi tarvinneet rakennuslupaa. Tama koskee mybs muun muassa mahdoilisia Puolustusvoimien omistamia kiinteistbja. Edellisista syista huolimatta rakennukset saattavat kuitenkin kuulua kiinteistbveron piiriin. Aineistoanalyysissa tarkasteltiin kaytannossa vain kunnan alueella olevaa rakennusmassaa ja rekisterien ulkopuolella olevaa rakennuspotentiaalia. Seuraavassa esitetaan ra kennusten kappalemaaran vertailu {kuva 1), Rakennusten kappalemaaran vertailu Verottajan tieto (2016} Kunnan rakennusrekisteri (03/2018) FCG;n analyysi (3/2018) Kuva 1. Rakennusten kappalemaaran verlailu - verottajan tielo. kunnan rakennusrekisleri ja FCG:n analyysi. FCG Suunnittelu ja teknjikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKN11KKA OY Raportti 5(18) FCG:n analyysi (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta + ilmakuvien tulkinta): FCG:n aineistoanalyysi: kpl kpl (pinta-afa >5 m2, osittain korjattu kunnan rekisteriaineiston avulla) kpl (pinta-ala >20 m2, osittain korjattu kunnan rekisteriaineiston avulla) Kunnan rakennusrekisteri: kpl kpl (k-m2 >5 m2, sisaltaa myos rakennukset, joiden kerrosalaksi on rekisteriin merkitty 0 m2} kpl {k-m2 >20 m2, sisaltaa myos rakennukset, joiden kerrosalaksi on rekisteriin merkitty 0 m2) Verohallinnon rekisteri kpl Kerrosneliomaaran / rakennusten pinta-alan vertailu (kuva 2): - kunnan rakennusrekisteri: k-m2 - Verohallinnon tiedot: k-m1 - FCG:n analyysi: m2 {Maanmittauslaitoksen maastotietokanta + ilma kuvien tulkinta, huom., kyseessa on vain rakennusten arvioitu kattopinta-ala, eikokonaiskerrosnelionmaara -> osittain korjattu kunnan rakennusrekisteriaineiston avulla). Kerrosneliomaaran ja rakennusten pinta-alan vertailu ? Verottajan tieto (vuodelta 2016) Kunnan rakennusrekisteri FCG:n analvysl (03/2018, m2) (3/2018) Kuva 2. Kerrosneliomaaran / rakennusten pinta-alan vertailu. Osmontie 34, PL 950, 0D6D1 Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6(18) 5.2 Alueellinen vertailu Yhdyskuntarakenteen kuvaamista varten kaytettiin yhdyskuntarakenteen ele mentteja kuvaavia aluejakoja. Suomen ymparistokeskuksen YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemalla 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmilla. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten kayttotarkoitus ja vaestomaara. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylat, pienkyiat ja maaseudun harva asutus {kuva 4). Tassa analyysissa vertailtiin rekistereista puuttuvien rakennusten kappalemaaraa ja niiden kerrosalanelibmaaraa eri vyohykkeilla (kuvat 3, 4, 5 ja 6). VKR YKR VKR Plenkyi.1 YKR Haasculu A ihm Kuva 3. Poytyan yhdyskuntarakenteen elementteja kuvaavia aluejako (YKR). Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , V-tunnus Kotipaikka Helsinki

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OV Raportti 7(18} YKR Taajama 9 % YKR Pienkyla 5 % YKR Kyla 21 % YKR Maaseutu 65 % Kuva 4. Poytyan YKR-vyohykkeiden pinia-alojen jakaantuminen. Verottajan rekisterista puuttuvan kerrosalan arvio seka rakennusrekisterista puuttuvien rakennusten kappalemaara YKR-vyohykehehtaaria kohden YKR Kyia YKR Maaseutu YKR Pienkyla YKR Taajama Verottajan rekisterin ulkopuolella olevan kerrosneliomaaran arvio hehtaaria kohden (km2/ha) Rakennusten maara rakennusrekisterin ulkopuolella hehtaaria kohden (kpl/km2) Kuva 5. Kunnan rakennusrekisterin ulkopuolella olevien rakennusten jakaantuminen eri YKR-vyohykkeilla. FCG Suunnittelu ]a tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Pull , fax , Y-tunnus Kotlpalkka Helsinki

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNI1KKA OY Raportti 8(18) Tarkastelun perusteella voidaan todetta, etta: - YKR-aluejakoa kayttaen Poytyan kunnan alueesta sijoittuu taajamiin noin 9 %, kyliin noin 20 %, pienkyliin noin 5 % ja maaseudulle noin 64 %. - Verottajan rekisterin ulkopuolella olevan kerrosalan maara1 rakennusta kohden on suurin YKR taajama-vybhykkeelle (kuva 5). - Verottajan rekisterin ulkopuolella oleva kerrosala sijoittuu enimmakseen (55 %) pinta-alaltaan ylivoimaisesti suurimmalle YKR-vybhykkeelle eli maaseudulle (kuva 6). NKR Renkyla 4% Verottajan rekisterin ulkopuoiejia olevan kerrosneliomaaran jakautuminen Taajama 15% VKRKyla 26% Verottajan rekisterin ulkopuolelle YKR Renkyla 4% jaavien rakennusten kappalemaaran jakautuminen M<R Taajama 6% \KRKyla 25% Maaseulu 55% Kuva 6. Veroltajan rekisterin ulkopuolelia olevan kerrosalaneliomaaran jakautuminen YKRvyohykkeille ja asumattomalle alueelle seka rakennusrekisterista puuttuvien rakennusten maaran jakautuminen YKR-vyohykkeille ja asemattomalle alueelle. 5.3 Painealueet Alueellisia eroja arviosta rekistereista puuttuvista kerrosnelidmaarista/ rakennuspintaalasta esitetaan kuvissa 7, 8, 9. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fan , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9(18) Ktinnan rukisterista pois jititneiden rakenn listen im.i.hii (k il) rumlniltain (1 km x 1 km) > 15 A 0 3.B S 10 Kuva 7. Kunnan rakennusrekislerin ulkopuolella olevien rakennusten maara (kpl) ruudutttain {1 km x 1 km). Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (18) Vi-MiU,i,iii rekislerisia juji-. ja and den rakcnnustai iil.i.ii.; (kpl) ruuduittnin (1 km x 1 I:in). _ o J I - 5, I > 25 Kuva 8. Verottajan rekislorin ulkopuolella oleuien rakennusten lukumaara (kpl) ruuduittain (1 km x 1 km) kiinteiston keskipisteen mukaan. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

13 FCG SUUNNITTELU 3A TEKNIIKKA OY Raportti 11(18) Arvio verottajan rekisteristli pols jsaneesta kokonalsalaneliflmaarastfl (ni2) ruiitliiittain (1 km x 1 km). < Q0O ~] S 000 I >1000 N A, 0 2,6 S 10 RA! Kuva 9. Verottajan rekislerin ulkopuolella olevan kerrosneliomaaran arvio ruuduitlain (1 km x 1 km) kiinteiston keskipisteen mukaan. Arvion pohjana oval kiinleistokohlaisel tiedol kerrosalanelismetrimaarista. Kiinieisiolla sijattsevien rakennuslen sijainti ei ole ollut tiedossa, vaan verottajan tiedossa ollut kerrosala on kohdistettu kiinteiston keskipisteeseen. Tarn a aiheuttaa epatarkkuutta alueilla, joilla kiinteistot ovat laajoja tai koostuvat useasta osasta. Osmontle 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (18) 5.4 Epavarmuustekijat Aineistoanalyysin tuloksiin liittyy muutamia epavarmuustekijoita, jotka osaltaan aiheuttavat tulosten vaaristymista. Naiden merkitys on kokonaisuuden kannalta kuitenkin vahainen eika' niiden vaikutus muuta nykytilanteen heikkoa yleiskuvaa. Ka'ytetysta' menetelmasta johtuen aineistoanalyysin tuloksiin vaikuttavia epa'varmuustekijoitaovat mm.: - rakennusten raystaat mukana tuloksissa - useampikerroksiset rakennukset (osittain korjattu kunnan rakennusrekisterin avulla) - kunnan omistamat kiinteistot/rakennukset - maa- ja metsatalouskaytdssa olevat rakennukset (osin) - mahdolliset Suomen puolustusvoimien rakennukset (osin) - analyysimenetelmasta johtuva epstarkkuus (kerrosnelioita kuvaavat kartat) Rakennusten raystaat tulevat kaytannbssa huomioiduiksi kaytetyssa laskentamenetelmsssa ja taten ne lisaa'vat analyysin tuloksena saatuja neliomaa'ria', vaikka ra'ysta'spinta-ala ei sisally kiinteistoveron piiriin. Menetelma'n tarkastelutavasta johtuen useampikerroksisten rakennusten kokonaisala tulee huomioiduksi ainoastaan yhden kerroksen (katon) osalta, vaikka kerroksia rakennuksessa olisikin useita. Edellisten tekijoiden keskinaisen vaikutus kompensoituu pitkalti tapauksissa, joissa useampikerroksisten rakennusten osuus ei ole suuri. Mika'li useam pikerroksisten rakennusten osuus on suuri (esim. kuntakeskusten alueet), va*a*ristyy tulos nailta osin merkittavasti. Ta'ma osittain korjattiin kunnan rakennusrekisterin avulla. Kunnan omistamat kiinteistdt ja rakennukset eivat kuulu kiinteistoveron piiriin, joten mikali kunnan kiinteistoomistus on mittavaa, tulokset vaaristyvat luonnollisesti nailta' osin. Maa- ja metsatalouskaytdssa olevat rakennukset eivat psa'saantdisesti kuulu kiinteisto veron piiriin. Maa- ja metsatalouskaytdssa olevien rakennusten verovelvollisuus on kui tenkin usein tapauskohtaista ja esimerkiksi rakennusten poistuminen edella mainituista kayttotarkoituksista tuo rakennukset takaisin kiinteistoveron piiriin. Alueen kerrosalanelioiden puutteita kuvaavat kartat (neliokilometriruudullinen tarkastelu) saattavat antaa todellista tilannetta paremman kuvan alueilla, joissa on paljon useam pikerroksisia rakennuksia. Analyysimenetelmasta johtuen on tuloksissa huomioitu vain yksi kerros mahdollisten "lisakerrosten" jaadessa tarkastelun ulkopuolelle. Tat en tietyt alueet voivat todellisuudessa, analyysissa saadusta luokituksesta poiketen, kuulua virhe-/puutemaaraitaan korkeampaan luokitustasoon. LShtoaineistossa verottajan rekisterissa ei ole tietoa rakennusten todellisesta sijainnista kiinteistdlia. Kiinteistdnumeron perusteella verottajan tiedossa olevat rakennukset pystytaan kohdistamaan oikealle kiinteistolle, vaikka niiden tarkempaa sijaintia ei tiedetska'a'n. Jotta neliokilometriruudullinen tarkastelu pystyttiin toteuttamaan, verotiedot rakennuksista kohdistettiin kilnteistojen keskipisteisiin. T5ma aiheuttaa vaaristymaa nelidkilometriruudulliseen karttatarkasteluun, koska laajoilla kiinteistoilla keskipiste saattaa sijaita etaalla rakennusten todellisesta sijainnista tai jopa kiinteiston ulkopuolella kiinteiston muodosta johtuen. Osmontle 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (18) 5.5 Kiinteistdveron muodostumisesta Edella kuvatulla tavalla teknologiaa ja paikkatietoaineistoja hyodyntamalla voidaan tarkastella kaytannbssa ainoastaan kiinteistoveroon vaikuttavia maarallisia (ts. rakennusten lukumaara, rakennusten pinta-ala) seikkoja. Laadulliset seikat (esim. pemskorjaustiedot ja rakennusten varustetasoa koskevat tiedot) jaavat tassa tarkastelussa kokonaan huomiotta. Rakennuksia koskevat laadulliset seikat ovat kuitenkin merkittavia rakennuksen verotusarvoon vaikuttavia tekijbita. Verotuksellisesti ja kiinteistbveron taloudeliisen tuoton kannalta rakennusten laadullisten tekijbiden paivittaminen on taten myos ensiarvoi5en tarkeaa. Toinen aineistoanalyysissa tarkastelun ulkopuolelle jaava kokonaisuus on maapohjatiedot. Maapohjatietoja koskevat virheet vaikuttavat osaltaan kunnan verokertymaan ja ne aiheuttavat lisaksi osaltaan kiinteistbn omistajien epatasa-arvoista verokohtelua. Maapohjaa koskevat virheet johtuvat usein Verohallinnon omien rekisteritietojen virheista ja vanhentuneista tiedoista. FCG:n aineistoanalyysin tulokset osoittavat varsin kiistattomasti ja yksiselitteisesti akuutin paivitystarpeen niin Poytyan kunnan kuin Verohaltinnonkin rekistereissa. Aineis toanalyysin perusteella rekisteritietojen puutteiden ja virheiden maara on Poytyalla merkittava. Pitkaaikaisten kokemusten perusteella voidaan todeta Poytyan tilanteen olevan hyvin samankaltainen kuin muissakin Suomen kunnissa, eli rekisteritiedot vastaavat heikosti todellista tilannetta kilnteistbilla. Arvioitaessa rekisteritietojen puutteiden ja virheiden vaikutuksia Poytyan kunnan taloudelle, on selvaa, etta veromenetykset ovat huomattavat. Taloudellisten seikkojen lisaksi huomion arvoista on myos kiinteistbn omistajien tasapuolinen verokohtelu, joka kannattaa huomioida jatkotoimenpiteita suunniteltaessa. 6 Maastotarkastelujen ohjelma Tulevien maastoselvitysten osalta aineistoanalyysin tuloksia kannattaa hybdyntaa ensisijaisesti selvitysalueiden aluerajauksia ja tarkastusjarjestysta silmalla pitaen. Rekisteri tietojen puutteiden ja virheiden maarissa on selvia alueellisia eroja ja tama kannattaa huomioida jatkotoimenpiteita suunniteltaessa. 6.1 Maastoselvitysten alueellinen jasentyminen Aineistoanalyysin perusteella voidaan havaita selvasti useita painopistealueita, joilla rekisteritietojen puutteiden ja virheiden maara korostuu. Johdonmukaista ja taloudellisesti tuloksekkainta on paivitystybn kohdistaminen ensimmaisessa vaiheessa kyseisille alueille. Huomion arvoista kuitenkin on, etta mybs painopistealueiden ulkopuolisilla alueiila puutteiden ja virheiden maara muodostuu kokonaisuutena merkittavaksi, vaikka analyysissa kaytetyn aluetarkasteluyksikbn sisalla nain ei ehka nayttaisi olevankaan. Pitkaaikaisten kokemusten ja FCG:n aineistoanalyysin perusteella virheita ja puutteita kiinteistotiedoista loytyy maankayltomuodosla ja rakennustyypista riippumalla "tasaisesti" kaikilta rakennetuilta alueilta. Kuten analyysikin osoittaa, eroja alueiden valilla1 kuitenkin loytyy. Analyysin perusteella painopistealueita, joilla maastoselvitystyb on erityisen perusteltua, loytyy useita ja lisaksi useista eri maankayttbtyypeista. Tulosten mukaan maastoselvitys on perusteltua useilla pientalovaltaisilla alueilla ja vapaa-ajan asumiseen keskittyneilla alueilla seka erailla teollisuuskiinteistbilla. Pitkaaikaisten kokemusten seka Osmontie 34, PL 950, OD601 Helsinki Y-tunnus Puti , fax , Kotipalkka Helsinki

16 FCG SUUNNiTTELU JATEKNIIKKA OY Raportti 14(18) rakennusmassan maaran perusteella onkin syyta olettaa, etta yleisesti tiheaan rakennetuilla alueilla rekisteritietojen puutteet ja virheet ovat merkittavia. Esimerkkeina mahdollisista ensimmaisista maastotarkastusalueista (kuva 10) ovat mm. Lampsijarvi-Sahankulman alue (vapaa-ajan asuminen/yritystoiminta), Elijarven alue (vapaa-ajan asummen/pientaloasuminen), Pyhajarven etelaosa (vapaa-ajan asuminen/pientatoasuminen), Ristinummi-Ylaneen keskustan alue {pientaloasuminen/yritystoiminta), Riihikosken taajaman iansiosa, Kyrbn taajaman lansiosa (yritystoiminta/pientaloasuminen) seka Kyron taajaman itaosa (pientaloasuminen/yritystoiminta). Lisaksi lukuisten muiden alueiden osalta kiinteistdtietojen paivitystarve on ilmeinen. Alueiden valinta maastoselvitysten ensimmaisiksi tarkastuskohteiksi onkin lahinna mielipidekysymys, silla tarkastuskriteerit tayttavia kohdealueita on kunnan alueella useita. 'id ' j. =. " -,.- "! Ur (.».l. H mm _ Kuva 10. Ehdotetut ensimmaiset vaihtoehtoiset maastoselvitysalueet. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (18) 6.2 Malleja maastoselvitysten suorittamiseen Maastoselvitysten kaytannon toteutukseen on tarjolla useita kayttokelpoisia malleja, joita voidaan tapauskohtaisesti muunnella asiakkaan toiveiden mukaisesti. Alia on esitetty pelkistetysti kolme erilaista vaihtoehtomallia maastoselvityksen laajamittaiseksi toteuttamiseksi. a) "Avaimet kateen" -malli GD mallissa maastoselvitystyo ja kiinteistokohtainen rekisteritietojen paivitys tehdaan kokonaisuudessaan FCG:n toimesta sissltaen niin maapohja- kuin rakennustietojen tarkastuksen ja paivityksen seka tyon laadunvalvonnan QD tyon lopputuloksena ovat sahkoisessa muodossa olevat kiinteistokohtaiset paikkatietokartat maapohja- ja rakennustietoineen, jotka luovutetaan kunnalle myohemmin sovitussa aikataulussa QD mallin etuina ovat erityisasiantuntemus, alueellinen kattavuus, yksityiskohtien ja erityispiirteiden tarkka huomiointi ja edellisten kautta myos tarkastustyon maksimaallnen tuotto QD poikkeuksen tarkastuskohtelsiin muodostavat alueen erityiskohteet (esim. suurteollisuusyksikdt), jotka eivat sisally edella' mainittuun kokonaisuuteen. Erityiskohteiden osalta tarkastuksista sovitaan erikseen kunnan kanssa QD maastoselvitys voidaan tehda' joko koko kuntaa koskevana tai alkuvaiheessa ennalta sovitulle rajatulle alueelle (esim. 2-3 painopistealuetta) b) "Yhdistelma X" -malli QD mallissa maastoselvitystyo ja kiinteistokohtainen rekisteritietojen paivitys tehdasn FCG:n ja kunnan henkiloston yhteistyons QD maastoselvitystyohon osallistuvien henkiloiden kokoonpano ja tyonkuva sovi taan yksityiskohtalsemmln myohemmin osapuolten kesken. Yksi vaihtoehto mallista on, etts FCG:n puolelta selvitystyohdn osallistuu veroasiantuntija ja mittaustyon johtaja seka yksi henkilo kunnalta (mittausapulainen) QD FCG huolehtii tydn laadunvalvonnasta QD tydn lopputuloksena ovat sahkdisesss muodossa olevat kiinteistokohtaiset paikkatietokartat maapohja- ja rakennustietoineen, jotka luovutetaan kunnalle myohemmin sovitussa aikataulussa QD mallin etuina ovat mm. kunnan oman henkildston ka*ytt5 ja sita* kautta edullisemmat kustannukset. Muut mahdolliset edut ovat pitka'ltl riippuvaisia selvitysty6hon osallistuvien henkildiden kokoonpanosta ja asiantuntemuksesta QD osaaminen ja kokemus kasvavat ja jaa'vst kuntaan QD poikkeuksen tarkastuskohteisiin muodostavat alueen erityiskohteet (esim. suurteollisuusyksikdt), jotka eivat sisally edella' mainittuun kokonaisuuteen. Erityiskohteiden osalta tarkastuksista sovitaan erikseen kunnan kanssa QD maastoselvitys voidaan tends joko koko kuntaa koskevana tai alkuvaiheessa ennalta sovitulle rajatulle alueelle (esim. 2-3 painopistealuetta) QD kiinteistoilla tapahtuvaa selvitystyota koskeva lupamenettely ei aiheuttane ko. mallissa ongelmia c) "Kuntamalli" QD mallissa maastoselvitystyo ja kiinteistdkohtainen rekisteritietojen paivitys tehdsa'n kunnan omana toimena ja FCG osallistuu ainoastaan maastoselvitystyota tekevan henkildston kouluttamiseen seka maastoselvitysten osalta laadunvalvontaan Osmontie 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (18) QD FCG:n koulutusosuuteen kuuluu esim. kaksi luentopaivsa" opetusmateriaaleineen kahdelle hengelle seka' kaksi maastokoulutuspaivaa". Sopivasta kokonaisuudesta sovitaan kunnan kanssa erikseen. ED laaduntarkastusta koskevista yksityiskohdista sovitaan yhteistyossa kunnan kanssa QD mallin etuina ovat kunnan oman henkiloston tyollistaminen ja sita kautta edullisemmat selvityskustannukset QD osaaminen ja kokemus kasvavat ja jaavat kuntaan QD mallin heikkouksia ovat erityisasiantuntemuksen puute, selvitystyon hitaampi eteneminen, yksityiskohtien ja erityispiirteiden heikompi huomiointi seka* edellisten my6ta" myds tarkastustyon heikompi taloudellinen tuotto-odotus QD erityiskohteiden (esim. suurteollisuusyksikot) osalta mahdollinen koulutus sovi taan erikseen QD kiinteistoilla tapahtuvaa selvitystyota* koskeva lupamenettely ei aiheuttane ko. mallissa ongelmia 7 Yhteenveto ja johtopaatokset Poytyan kunnan alueella tehty aineistoanalyysi vahvisti ennakko-oletuksen nykyisten kiinteistfitietojen heikohkosta tasosta seka rekisteritietoihin sissltyvista* puutteiden ja virheiden suuresta maarasta. Analyysitulosten osoittama puutteiden ja virheiden suuruusluokka tarkoittaa vaistamstta myos sita', etta" Poytya'n kiinteistoverotuloista merkittava osa jaa nykyisin perimatta. Alustavien tulosten valossa kiinteistoveron kokonaismenetykset Poytyan kunnassa reilun 20 vuoden aikana nousevat helposti useaan miljoonaan euroon. Analyysitu losten ja pitkaaikaisten kokemusten perusteella kiinteistotietojen pa'ivitystyo koko kunnan alueella lisaisi kiinteistoverotuloja vuositasolla %, mika tarkoittaa kaytannossa noin euron vuosittaista lisa'tuottoa kunnan taloudelle. Rekisteritietojen ajantasaistamisen kautta kunnalla on mahdollisuus laajentaa tuntuvasti nykyista kiinteistoveropohjaa ja kasvattaa kiinteistoverotuloja merkittavasti. Samalla tasapuolistetaan kiinteiston omistajien verokohtelua seka vahennetaan lisaksi paineita nostaa kiinteistdveroprosentteja. Tulevaisuudessa kiinteistovero tulee toimimaan yhtena kuntien merkittavimmista verotulojen lahteista. Tata kehitysta voimistavat erityisesti tulevat Sote-ratkaisut, joiden vaikutuksesta kiinteistoveron asema kuntien tuloniahteena tulee ennakkoarvioiden mukaan kasvamaan la'hivuosina voimakkaasti. Kiinteistoveron painoarvon jatkuvasti kasvaessa, rekisteritietojen ajantasaistamisella taataan Poytyan kiinteistoverotulojen mydnteinen kehitys ja kiinteiston omistajien tasapuolinen verokohtelu myos tulevaisuudessa. 8 Present-tyttpaja Aineistoanalyysin tuloksia ka*siteltiin yhdessa' tyoryhman kanssa torstaina Jan Tvrdy esitteli aineistoanalyysin tulokset, jonka jaikeen mahdollisista jatkotoimenpiteista ksytiin keskustelua. Maastoselvitysalueiksi pyriittiin aineistoanalyysin perusteella Ibytamaan sellaisia alueita, joissa selvityksells on parhaat edellytykset menestya taloudellisesti. Ensimmaisille maastoselvityksille ehdotettiin 7 eri aluetta, jotka vaikuttavat potentiaalisimmilta (Kuva 11): Osmontie 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus Puh , fax , Kotipaikka Helsinki

19 FCG SUUNNITTELU 3A TEKNIIKKA OY Raportti 17(18) 1. Lampsijarvi-Sahankulman alue (vapaa-ajan asuminen/yritystoiminta), 2. Elijarven alue {vapaa-ajan asuminen/pientaioasuminen), 3. Pyhajarven etelaosa (vapaa-ajan asuminen/yritystoiminta) 4. Ylaneen keskustaajama-ristinummen alue (pientaloasuminen/yritystoiminta) 5. Riihikosken taajaman lansiosa (pientaloasuminen/yritystoiminta) 6. Kyrbn taajaman lansiosa (yritystoiminta/pientaloasuminen) seka 7. Kyrbn taajaman itaosa (pientaloasuminen/yritystoiminta) Lisaksi tarkastuskriteerit tayttavia kohdealueita on kunnan alueella useita muitakin. Kuva 11. Ensimmaisille maastoselvityksille ehdotetlttn 7 eri aluelta, jolka vaikuttavat potentiaalisim mtlta. FCG Suunmttelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

20 FCG SUUNNITTELU JATEKNIIKKA OY Raportti 18 (IS) 9 Kirjallisuus ja lahteet Kuntaliitto Kuntien verorahoitus vuonna Viitattu Maanmittauslaitos Maastotiedot. Viitattu Vaestorekisterikeskus Rakennustiedot. Viitattu Osmontie 34, PL 950, Helsinki Y-tunnus Puh , fax , Kotipaikka Helsinki