IITIN KUNTA/KAUSALAN LÄMPÖ OY VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 241/14.05/2018 Tela Nähtävillä IITIN KUNTA/KAUSALAN LÄMPÖ OY VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1

2 Tiivis päivitys vuoden 2004 kehittämissuunnitelmasta Painopisteet: vesihuollon toiminta-alueiden uudelleen määrittäminen yhdyskuntakehityksen tarpeiden mukaisesti Vesihuollon tunnusluvut ja niiden tavoitteelliset arvot Muut kehittämistarpeet mm. häiriötilanteisiin varautumisessa Kehittämiskohteita tarkastellaan vesihuoltolain tuomien vaatimusten perusteella Kehittämissuunnitelma on nykyisin vapaaehtoinen, kunnan vesihuollon suunnittelun väline ja vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja. Tällöin suunnitelman sisältö ja laajuus on vapaammin valittavissa. 2

3 IITIN KUNTA Kausalan ja kirkonkylän taajamat, joissa asuu n. 59 % kunnan väestöstä. Useita kyläalueita Väestömäärä nykyisin n asukasta ja sen on ennustettu laskevan hieman (Tilastokeskuksen väestöennuste noin asukasta vuodeksi 2040) IItin väestömäärän kehitys ja ennuste vuodelle Runsaasti loma-asuntoja (Tilastokeskus: kpl/ 2016) 3

4 VÄESTÖMUUTOS

5 VÄESTÖTIHEYS 2016 Ikärakenne vuonna

6 IITIN KUNNAN ALUEELLA VESIHUOLLOSTA HUOLEHTIVAT Kausalan Lämpö Oy, toiminta-alueet: Kausala Kirkonkylä-Radansuu Vuolenkoski Muut toiminta-alueet: Perheniemen vesiyhtymä Perheniemen evankelinen opisto Vesiosuuskunnat: Etelä-Iitti Vuolenkoski Vesihuoltolain mukaisia vesihuoltolaitoksia ovat vain ne laitokset, joilla on kunnan hyväksymä vesihuollon toiminta-alue. Vesihuoltolaitoksia koskee mm. Vesihuollosta huolehtiminen Talousveden laatu Selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuus Häiriötilanteiden hallinta Tiedottamisvelvollisuus Taloudellisuus Sopimukset Virhe ja hinnanalennus Veskansa 6

7 VESIHUOLTOVERKOSTOT Vuolenkoski Veskansa Säyhtee Kausalan Lämpö Oy:n erilliset pienet vesihuoltoalueet: Säyhteen ranta-asemakaava-alue Vedenottamo ja jäteveden pienpuhdistamo Hiisiö/Kaukaa Vedenottamo Hiisiö Perheniemi Kirkonkylä Radansuu Kausala Etelä-Iitti 7

8 KAUSALAN LÄMPÖ OY Kausala Pohjaveden hankinta omilta Arolahden ja Pukkisuon vedenottamoilta, joiden käsittely Arolahdessa. Myllytöyryn alueella oma vedenottamo ja jakelualue, ei yhteyttä Kausalan muuhun verkostoon. Fluoridi koholla. Yhdysvesijohto Kouvola Veden Ruokosuon vedenottamolle, josta on mahdollisuus johtaa vettä Iittiin/Kausalaan. Ylävesisäiliö (1000 m³, saneerattu , vesi Arolahden käsittelylaitokselta) Jäteveden siirtoviemäröinti Kouvolaan. Kirkonkylä-Radansuu Vedenhankinta Kausalan verkostosta Jätevedet Kausalan verkoston kautta Kouvolaan Alueella Radansuun vanha vedenottamo, joka ei ole käytettävissä. Vuolenkoski Vesi ostetaan Lahti Aqualta Nastolasta Oma erillinen varavedenottamo (jonka kautta pääosa käyttöön Nastolasta ostetusta vedestä jodetaan UV:n läpi jakeluun) Jäteveden johdetaan käsiteltäväksi Lahti Aquan Nastolan puhdistamolle. 8

9 KAUSALAN LÄMPÖ OY:N ASIAKKAAT Kaikki toiminta-alueella jo sijaitsevat kiinteistöt tulisi saada liittymään verkostoihin. 9

10 VESIOSUUSKUNNAT JA -YHTYMÄT Liittyjämäärä Vesimäärä Toiminta-alue Vedenjakelu Viemäröinti Etelä-Iitin vesihuoltoosuuskunta 212 kiint. Vuolenkoski 47 kiint. 0,4 m³/d (osuuskunnan vedenkulutus) Perheniemen vesiyhtymä Perheniemen evankelinen opisto Veskansa 25 m³/d Ei Kausalan Lämpö Oy:n verkostosta Ei, alueella Kausalan Lämpö Oy:n toiminta-alue 33 kiint. 5 m³/d On, kiinteistökohtainen, hyväksytty 2002 Opisto ja 10 kiint. 8 kiint. (Iitti) 4,5 m³/d On, hyväksytty 2002 Ei Kausalan Lämpö Oy:n verkostosta Oma vedenottamo, osa kiinteistöistä liittynyt myös Etelä- Iitin vhok:aan Oma vedenottamo, mahdollisuus liittyä myös Etelä-Iitin vhok:n verkostoon Kouvolan Veden Jaalan verkostosta Kausalan Lämpö Oy:n verkostoon Kausalan Lämpö Oy:n verkoston kautta Nastolaan Ei, osa kiinteistöistä liittynyt Etelä-Iitin vhok:aan Oma puhdistamo, mahdollisuus liittyä myös E-I:n vhok:n verkostoon Ei 10

11 VEDENOTTAMOT Vedenottamo otto m³/d v Lupamäärä m³/d Arolahti Käsittely UV, fluoridinpoisto, alkalointi otettu käyttöön 1989 Pukkisuo Arolahdessa Myllytöyry UV, ei muuta käsittelyä UV, ei muuta Vuolenkoski 31 - käsittelyä Hiisiö (Kaukaa) 9 - Säyhtee 2 - UV, ei (alkalointi ollut ennen) UV, ei muuta käsittelyä Oma jakelupiiri, kunnostettu 2016 Varaottamo, rak siiviläputkikaivo 1974 rakennettu rengaskaivo, kunnostettu rakennettu rengaskaivo Radansuu - - ei käytössä Perheniemi 5 - UV Perheniemen vesiyhtymä, 1970-luvun rengaskaivo Perheniemen opisto 4,5 - UV Opiston vanha rengaskaivo, 40 m³ säiliö Ruokosuo? Arolahdessa Kouvolan Vesi 11

12 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET, TALOUSVESI Väestöennuste säilyy nykyisellä tasolla, jolloin vedenkulutuksen ei arvioida kasvavan nykyisestä. Teollisuuden uudet tarpeet voivat mahdollisesti muuttaa tilannetta. 91 % Iitin vedenhankinnasta (Kausala, Radansuu-kirkonkylä, Etelä-Iitin vok) perustuu Arolahden käsittelylaitoksen ja sieltä tulevan yhden runkolinjan varaan. Suositeltaa parantaa vedenhankinnan varmuutta saneeraamalla Radansuun vedenottamo tai rakentamalla Arolahdesta yhdyslinja Radasuuhun. Myös Myllytöyryn alue yhden vedenottamon varassa, jonka veden fluoridipitoituus koholla. Suositeltaa parantaa vedenhankinnan varmuutta liittämällä Myllytöyryn jakelupiiri Kausalan muuhun verkostoon häiriötilanteiden varalta Vedenottamoilla ei ole varavoimakoneita tai valmiutta, mitkä olisi suositeltavaa hankkia Etelä-Iitin vesiosuuskunta yhden runkolinjan varassa, jolloin vedenhankinnan varmuutta olisi suositeltavaa parantaa tekemällä liitäntäyhteys Haapakimolantien kautta toiselta radanalituslinjalta (Kurvinkuja-Kansantie) liitäntäyhteys Perheniemen vesiyhtymän vedenottamoon. Perheniemen vesiyhtymän ja Opiston vedenhankintaa (laatuongelmia) voidaan varmistaa Etelä- Iitin vesiosuuskunnan verkoston kautta. 12

13 VESIHUOLTOVERKOSTOJEN TUNNUSLUKUJA VUODELTA 2016 Koko kunnan alueen Talousvesi Jätevesiviemäri Hyvä/keskimääräinen Hyvä/keskimääräinen Iitti 2015 vertailutaso Iitti 2015 vertailutaso Liittyjät yhteensä* asukas Liittymisaste % 65 MMM Suomi >90 59 MMM Suomi noin 85 verkostopituus m m/asukas 38 VVY ka 36,2 41 VVY ka 21,3 m pumpattu vesi/ /d käsitelty jätevesi l/as/d 209 VVY ka m 3 /d/km 5,5 8,5 laskutettu vesi m 3 /d l/as/d laskuttamaton vesi (= pumpattu laskuttamaton) m 3 /d <20 / VVY ka 47,8 (2014: 36,4) % 27 <10 /VVY ka 17,3 56 m 3 /d/km 1,5 tavoitetaso <2 4,7 tavoitetaso <9 l/s/km 0,017 0,055 l/as/d VVY ka = Vesilaitosyhdistys VVY:n Venlan vuoden 2015 keskimääräiset tunnusluvut Vihreän värinen tunnusluku kuvastaa suuntaa-antavasti, mikä taso on hyvä/hyväksyttävä/tehokas ja punainen väri, mikä taso on huono/heikko tai virtaama/ kannattavuus heikompaa *Liittyjämäärät arvioitu paikkatietoaineistojen perusteella Huomioita Hajanainen yhdyskuntarakenne 13

14 KEHITTÄMISTARPEET, KAUSALAN VIEMÄRÖINTI Kausalan viemäriverkostossa on tiettävästi sekaviemäriä, jossa sade- ja kuivatusvesiä johdetaan jätevesien kanssa puhdistamolle. Tavoitteena olisi kuitenkin saada hulevedet pois jätevesiviemäreistä (vesihuoltolain 17 d mukaan hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty). Verkoston saneeraus erillisviemäröinniksi Kouvolaan pumpattujen kuukausittaisten jätevesimäärien perusteella laskettu korkeimman ja matalimman virtaaman suhde/vuotovesikerroin oli 3,5 vuonna 2016 (kahden korkeimman ja matalimman kuukauden mukaan laskettuna 2,9). Suomen Ympäristökeskuksen tavoitearvo alle asukkaan puhdistamoiden maksimivuotovesikertoimeksi* on 2,0-2,5, jolloin Kausalan vuotovesiä on selvä tarve vähentää. Runsaat vuotovedet aiheuttavat lisäkustannuksia jäteveden pumppauksessa sekä käsittelymaksuissa Verkostoa saneeraamalla vuotovesiä tulisi järjestelmällisesti vähentää. Kausalan jätevesiverkostosta on laadittu vuotovesiselvitys vuonna * Suomen Ympäristökeskuksen Viemärit 2020-projektissa kehitetty vuotovesikerroin, joka saadaan vertaamalla puhdistamon vuoden korkeinta kahdeksan viikon peräkkäistä ajanjaksoa Qmax vuoden pienimpään neljän viikon ajanjaksoon Qmin. Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan etenkin talvikautena, jolloin lämpötilat nousisivat ja sateet lisääntyisivät. Rankkasateiden oletetaan voimistuvan, jolloin myös vesistö- ja hulevesitulvat voivat yleistyä. 14

15 MUUT KEHITTÄMISTARPEET YLEISESTI Kehittämistarpeet jo rakennettujen verkostojen sekä laitosten kunnossapitoon, saneeraamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Toimintatapojen ja -ohjeiden dokumentointi ja tiedonvälitys Verkostojen ja laitosten reaaliaikaisen mittausten, kaukovalvonnan ja operoinnin mahdollisuuksien tarkastelu ja kehittäminen. Keskitetty automaatio Verkostokartan ylläpito, toiminta-alueiden päivittäminen. Pohjavesialueiden suojelu. Vedenhankinnan kannalta tärkeimmille pohjavesialueille laadittu suojelusuunnitelma vuonna Tarpeena suunnitelmassa esitettyjen suojelutoimenpiteiden toteuttaminen sekä suunnitelman päivittäminen noin 10 vuoden välein. Pohjaveden suojaaminen VT12 parantamishankkeen yhteydessä. 15

16 VESIHUOLLON TOIMINTA-ALUE Kausalan Lämpö Oy:n vesihuollon toiminta-alue tulisi päivittää vastaamaan toteutuneen ja suunnitellun yhdyskuntakehityksen tarpeita. Asemakaavoitetut alueet (Sorroniemi ja KymiRing) tulisi sisällyyttää toimintaalueeseen. Tilastolliset taajamat sisältyvät pääosin toiminta-alueeseen. Myös pienille Perheniemen vesiyhtymälle ja Perheniemen Opistolle on hyväksytty toiminta-alueet vuonna Vesihuoltolaitosten toiminta-alueen tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi (VHL 7 ). Lähtökohtana on, että kaikki asemakaava-alueet täyttävät nämä kriteerit. Yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) mukaisesti taajamat (asukasvastineluku vähintään 2000) on sisällytettävä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Taajamalla tarkoitetaan yleisesti aluetta, jonka asukasmäärä on vähintään 200 ja asuinrakennusten välinen etäisyys toisistaan on enintään 200 m. 16

17 KAUSALA 17

18 RADANSUU, KIRKONKYLÄ Radansuun asemakaava-alue, jossa toteutunut yhdyskuntakehitys sisältyy toiminta-alueeseen Sorronniemen asemakaava-alue tulee sisällyttää toiminta-alueeseen Kirkonkylän viemäröinnin laajentamista harkitaan. 18

19 VUOLENKOSKI Alueella Kausalan Lämpö Oy:n toiminta-alue, joka kattaa vedenjakelun osalta pääosin koko alaueen ja jätevesieviemäröinnin osalta vain asemakaavaalueen. Vuolenkosken vesiosuuskunnan jätevesiverkostoon on liittynyt pääosa alueen kiinteistöistä, osin myös vesijohtoon. Ei toimintaaluetta. 19

20 PERHENIEMEN ALUE Perheniemen Vesiyhtymän ja Opiston toiminta-alueet on hyväksytty silloisten kunnan ja Kausalan vesihuolto Oy:n toiminta-alueiden kanssa vuonna Hyväksymisen periaatteena on ollut, että kaikille vesihuoltolaitoksille määritetään toiminta-alue. Vesihuoltolaitoksella on aiemmin tarkoitettu laitosta, jonka verkostojen piirissä on vähintään 50 henkilöä tai vedenkulutus 10 m 3 /d. Perheniemen alueen vesitoimijoiden alueet eivät vastaa nykyisen vesihuoltolain periaatteita yhdyskuntakehityksen tarpeista (esim. asemakaava-alue/taajama), jolloin niille toiminta-alue ei ole välttämättä tarpeen. 20

21 VESIHUOLLON TOIMINTA-ALUEEN SUPISTAMINEN Toiminta-aluetta on suositeltavaa supistaa niiltä osin, jos/jossa ei ole yhdyskuntakehityksen tarpeita ei ole rakennettu vesihuoltoverkostoja, eikä niiden rakentaminen ja ylläpitäminen olisi taloudellista ei ole vesihuoltolain 6 :n mukaisia terveyden- tai ympäristönsuojelullisia syitä tai suurehkoa asukasjoukkoa. ei ole ns. tilastollista taajamaa, jolloin alueen nykyisillä kiinteistöillä ei ole velvollisuutta liittyä vesihuoltoverkostoihin, mikäli olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät toimivat asianmukaisesti. Vesihuoltolain 8 mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti ja vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Toiminta-aluetta voidaan supistaa esimerkiksi silloin, kun toiminta-alueen rakentaminen ei toteudukaan korkeiden kustannusten tai odotettua pienemmän väkimäärän vuoksi. 21

22 VESIHUOLLON TOIMINTA-ALUEEN SUPISTAMINEN, KUN LAITOKSEN VERKOSTOON ON LIITTYNYT KIINTEISTÖJÄ Mahdollisissa supistamispäätöksessä kunnan tulee päättää VHL 8 a :n mukaisesti verkostoihin liitettyjen kiinteistöjen vesihuollon turvaamisesta. kiinteistöllä käytettävissä olevan talousveden tulee täyttää terveydensuojelulainsäädännön ja jätevesien käsittely ympäristönsuojelulainsäädännön mukaiset vaatimukset. Vesihuolto voidaan turvata kiinteistökohtaisin tai useamman kiinteistön yhteisin järjestelyin. Kiinteistön omistajan tai haltijan ja vesihuoltolaitoksen kesken saattaa olla mahdollista myös sopia laitoksen palvelujen toimittamisen jatkamisesta. Mikäli vesihuoltosopimus täytyy irtisanoa, vesihuoltolaitoksen tai kunnan tulee turvata kiinteistön vesihuollon siten, että asiakkaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kustannuksia Kunnan tulee ennen toiminta-alueen supistamisesta päättämistä arvioida, onko sillä edelleen VHL 6 :n 2 momentin perusteella velvollisuus järjestää alueelle vesihuoltolaitoksen palvelujen sijaan muu tarpeellinen vesihuollon palvelu. Jos kunnalla on edelleen järjestämisvelvollisuus, tulee sen vastata kiinteistön vesihuollon turvaamisesta. Muussa tapauksessa kiinteistön vesihuollon turvaamisesta vastaa vesihuoltolaitos vesihuoltosopimusten irtisanomisen yhteydessä. 22

23 TIIVIIMMIN RAKENNETUT HAJA-ASUTUSALUEET, JOIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEITA ON SELVITETTY Alue Yhdyskuntakehitys Terveyden- ja ympäristön suojelu Verkostoihin liittymismahdollisuus Tillola (22 asuinrakennusta) Kausalan lievealuetta, tilastollista taajamaa. Väestö vähentynyt. Pohjavesialuetta Myllytöyryn verkostojen ja siirtoviemärin lähellä, maaperä pääosin hiekka/hieta. Mahdollinen toteutus KymiRingin/VT 12 parannuksen yhteydessä. Holstila (noin 10 asuinrakennusta) Kausalan lievealuetta, tilastollista taajamaa, Väestö vähentynyt. Verkosto 700+ m päässä, maaperä hiesu/moreeni/kallio. Kirkonkylä (16-20 asuinrakennusta) Asemakaavoittamatonta aluetta, tilastollista taajamaa, Väestö vähentynyt. Kiinteistökohtaisen jv-käsittelyn haitat? Pääosin vesijohtoverkoston piirissä, viemäri lähellä. Tiiviisti rakennettu -> haastava, maaperä hiekka/kallio. Jokue (matkakeidas ja asuinrakennuksia) Kyläaluetta, hajanaisempaa asutusta, väestö lisääntynyt hieman. Matkakeskuksen jätevesihaitat Etäisyys 4 km. Mahdollinen toteutus VT 12 parannuksen yhteydessä. Maaperä savi/moreeni/kallio. Mankala Kyläaluetta, väestö vähentynyt. Pohjavesialuetta Verkostot kaukana, maaperä hiekka/hieta. Hiisiö Kyläaluetta, väestö vähentynyt. Kiinteistökohtaisen jv-käsittelyn haitat? Oma vedenottamo, viemäri kaukana. Maaperä savi/kallio. 23

24 24

25 TALOUS, KAUSALAN LÄMPÖ OY Vesihuollon kirjanpidon tulee olla eriytettynä muista palvelusta (erillinen tase, tulos- ja rahoituslaskelma) Vesilaitostoiminta ollut tappiollista mm. saneerauksista johtuen. Liittymismaksut määritelty toiminta-alueelle. Sen ulkopuolella liittymismaksu määräytyy tapauskohtaisesti aiheutuvien rakennuskustannusten mukaisesti, mikä on vesihuoltolain aiheuttamisperiaatteen mukaista. Perusmaksua peritään erikseen sekä vesi- että viemäriliittymistä (vasta alkaen). Korkeampaa maksua voidaan tarvittaessa periä harvemmin rakennetuilla alueilla aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Toimintakertomus laadittu, ja se sisältää pääosin kaikki vesihuoltolain 20 :ssä tarkoitetut asiat (tilinpäätöstiedot sekä tiedot vesihuollon hintatasosta, tehokkuudesta, laadusta ja kannattavuudesta kuvaavat tunnusluvut). Vesihuoltolain uudistuksessa 2014 on korostettu vesihuoltomaksujen kustannusvastaavuutta sekä läpinäkyvyyttä: Maksujen tulisi kattaa kaikki vesihuoltotoiminnan kustannukset ja varautua kattamaan myös mm. tulevaisuuden saneerausinvestoinnit Liittymis- ja perusmaksun määrittäminen eri suuruisiksi alueille, joiden kustannukset poikkeavat toisistaan (=alueellinen aiheuttamisperiaate) Eriyttäminen kirjanpidossa Toimintakertomuksen laatiminen 25

26 VESIHUOLLON HINTATASO, VERTAILU 2017 (2016) sis. mahdollisen ALV 24 % Vuotuiset Maksut Käyttömaksu Liittymismaksu Perusmaksu Vertailuhinta* OK- OK- OK- OK- Laitos talo talo talo talo /m³ /v /m³ /m³ Talousvesi Kausalan Lämpö Oy 2, ,2 2,4 VVY keskiarvo 1, ,01 2,30 VVY mediaani 1, ,93 2,20 VVY minimi 0, ,84 0,94 VVY maksimi 5, ,84 7,33 Jätevesi Kausalan Lämpö Oy 3, (-) 3,0 3,4 (3,2) VVY keskiarvo 2, ,96 3,35 VVY mediaani 2, ,94 3,26 VVY minimi 1, ,64 1,90 VVY maksimi 5, ,62 5,86 Talous- ja jätevesi Kausalan Lämpö Oy 5, (15) 5,4 (5,25) 5,81 (5,70) VVY keskiarvo 4, ,02 5,68 VVY mediaani 4, ,93 5,47 VVY minimi 1, ,08 3,53 VVY maksimi 7, ,95 9,50 * Vesilaitosyhdistyksen eli VVY:n vertailuhinnat 2016 on laskettu koko maassa samanlaisille kiinteistöille ja samoille kulutusmäärille. OK eli omakotitalon vertailuarvoina on käytetty 150 m² kerrosalaa ja 180 m³/vuosi vedenkulutusta sekä Kausalan Lämpö Oy:n toiminta-alueen hintoja. Hintoihin sisältyy alv 24 % Vesilaitosyhdistyksen (VVY) keskimääräisiin vertailuhintoihin nähden Kausalan Lämpö Oy:n käyttömaksut hieman korkeampia Liittymis- ja perusmaksut selvästi matalampia Vertailuhinta lähellä keskimääräistä Maksuja ja erityisesti liittymis- ja perusmaksuja on korotettu ja tulisi edelleen korottaa, jotta vesilaitokset talous säilyisi jatkossa positiivisena ja voidaan varautua tuleviin investointeihin ja yllättäviin kuluihin. Maksutasoja määritettäessä kiinteät kustannukset tulisi kattaa perusmaksuilla ja muuttuvat kustannukset käyttömaksulla, mutta käytännössä uusi yleisohje maksujen suhteelle on noin 50 %/50 %. 26

27 SAMAN SUURUISTEN KUNTIEN VERTAILUHINTOJA sis. mahdollisen ALV 24 % Käyttömaksu Liittymismaksu Perusmaksu Vuotuiset Maksut Vertailuhinta* OK- OK- OK- OK- Laitos talo talo talo talo /m³ /v /m³ /m³ Talous- ja jätevesi Koko Suomi ka (VEETI) 5, ,85 161,56 5,9 6,03 Ikaalisten Vesi Oy 4, ,64 5,08 Inarin Lapin Vesi Oy 3, ,61 5,22 Kausalan Lämpö Oy 5, ,25 5,70 Kemijärven lämpö ja vesi Oy 4, ,92 Kemiönsaaren Vesi 6, ,9 9,45 Kokemäen Vesihuolto Oy 3, ,26 4,47 Mäntyharjun kunta vesihuoltolaitos 4, ,93 5,37 Parkanon kaupungin vesihuoltolaitos 4, ,3 5,87 Pälkäneen kunnan vesihuoltolaitos 4, ,95 6,04 Siuntion vesihuoltolaitos 6, ,11 8,67 Suonenjoen Vesi Oy 4, ,14 5,83 Tammelan vesihuoltolaitos 4, ,30 5,87 Em. laitosken keskimäärin 4, ,36 6,14 Muiden asukkaan kuntien vesihuolto-laitosten vesihuoltomaksut vuodelta 2016 VVY:n Venla- ja valtakunnallisen VEETItietojärjestelmien perusteella. Kausalan Lämpö Oy:n vertailuhinta keskimääräistä alhaisempi. 27

28 VESIHUOLTOLAITOSTEN RISKIEN- HALLINNAN KEHITTÄMINEN Riskikartoitusten laatiminen WSP- ja SSP -mallin mukaisesti Talousveden laadun tarkkailu säännöllisesti päivitettävän riskikartoituksen perusteella Häiriötilanteiden varautumissuunnitelman laatiminen ja säännöllinen päivittäminen Varautumisen jalkauttamisen varmistaminen tarvittavin toimenpitein ja harjoituksin Vesihuoltolaitosten varautumisyhteistyön kehittäminen viranomaisten ja naapurikuntien kanssa esim. varautumisharjoitukset keskitetyt hygieniakoulutukset henkilöstöpäivystys, erikoisammattilaisten ostaminen/vuokraaminen toisille laitoksille keskitetyt varautumisvarastot 28

29 KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA KUSTANNUSARVIOT Kohde Toimenpide Alustava kustannusarvio Tavoitteellinen aikataulu Kausalan Lämpö Oy Vesihuoltolaitoksen riskikartoitus ja häiriötilannesuunnitelman laatiminen Kunta/laitokset Vesihuollon toiminta-alueiden päivitys 2019 Kausalan Lämpö Oy Vedenhankinnan varmistaminen - Myllytöyry - Radansuu, Kirkonkylä - Varavoiman hankkiminen Kausalan Lämpö Oy Viemäriverkoston saneeraus vuotovesien vähentämiseksi /vuosi Jatkuvaa Kirkonkylä/Tillola (kunta/kausalan Lämpö Oy) Vesiosuuskunnat ja - yhtymät Verkostojen yleissuunnitelman laatiminen sekä liittymishalukkuuden ja -tarpeen Selvittäminen + mahdollinen rakentaminen Vedenhankinnan varmistaminen - Etelä-Iitin vok - Perheniemen vesiyhtymä ja Opisto Em. lisäksi vuosittaiset ylläpito- ja huoltokustannukset. Saneerauksiin on varauduttava sekä seurattava esim. tutkimustuloksia, painetasoja, laite- ja putkirikkoja, rakenteiden kuntoa ja vuotovesimäärien kehitystä, mitkä voivat vaikuttaa saneerauksen kiireellisyyteen ja kustannuksiin. 29

30 VESIOSUUSKUNTIEN KEHITTÄMISTARPEET Vesihuoltoa ohjaavien valtion viranomaisten nykyinen kanta on, että uusien vesiosuuskuntien syntymistä ei pitäisi enää suosia, vaan mahdollisia uusia vesihuoltoverkostoja tulisi rakentaa nykyisten vesihuoltolaitosten verkostoja laajentamalla. Suosituksena on myös osuuskuntien sulautuminen yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joiden toiminta olisi ammattimaisempaa. Vesiosuuskuntien toimintoja voidaan keskittää myös ns. isännöintipalveluille. Vesiosuuskuntien kehittämistarpeet keskittyvät jo rakennettujen verkostojen käyttö- ja kunnossapitoon sekä toiminnan hallinnointiin ja kehittämiseen. Vesiosuuskunnan toimintaa velvoittavat mm: osuuskuntalaki vesihuoltolaki (jos on toiminta-alue) terveydensuojelulaki terveydensuojeluasetus sekä STM:n talousvesiasetus Vesiosuuskunnan hallinnon tulee olla tietoinen vesihuoltotoimintaan liittyvistä vastuista ja velvoitteista, kuten riittävästä vesihuoltopalveluiden huolehtimisvelvoitteesta, talousveden laadunvalvonnasta, varautumisesta häiriötilanteisiin sekä taloudellisesta tilanteesta

31 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTO, TALOUSVESI Kaivo tulee sijoittaa likaantumisriskejä välttäen ja toteuttaa ja ylläpitää rakenteita niin, etteivät pintavedet pääse valumaan kaivoon Talousveden laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) vaatimukset. Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on hyvä. Veden laatuongelmissa, kuten kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet, kannattaa harkita veden käsittelyä, ellei laadultaan parempaa vettä ole saatavilla. Kaivon huonosta kunnosta ja pintavesien pääsystä kaivoon voi aiheutua bakteeriongelmia Iitissä maaperästä johtuvat yleisimmät laatuongelmat: Fluoridi Rauta Mangaani Talousveden laatu kannattaa tutkituttaa esim. kolmen vuoden välein ja porakaivoista tulee tutkia ainakin kerran radon-, uraani-, arseenija fluoridipitoisuudet. 31

32 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTO, JÄTEVESI Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä ns. hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla eli vesistöjen äärellä (100 m rannasta) ja vedenhankintakäytössä olevilla ja siihen soveltuvilla pohjavesialueilla mennessä ja muilla alueilla vain kiinteistön muun remontoinnin yhteydessä. Yleisesti ottaen nykyiset kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelymenetelmät ovat puutteellisia. Vastuu siitä, että jätevesijärjestelmä täyttää säädetyt vaatimukset, on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. 32

33 Ramboll Finland/Vesi, työnro Laatija: Riikka Johansson Tarkastaja: Osmo Niiranen LUONNOS Pohjakartat Maanmittauslaitos 12/2017 Ruututietokanta Tilastokeskuksen 250 x 250 m ruutuaineistot 2017 YKR-aluejaot SYKE/YKR 2017, latauspalvelu LAPIO 12/2017 Pohjavesialueet SYKE, ELY-keskukset latauspalvelu LAPIO 12/2017 Asemakaava-alueet SYKE, latauspalvelu LAPIO 12/2017 Vesistöt SYKE, latauspalvelu LAPIO 12/2017 Kiinteistöt Iitin kunta 2/2018 Liittyneet Kausalan Lämpö Oy:n asiakasrekisteri 33