ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ASIKKALAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TYÖNUMERO , 14.9.

Transkriptio

1 ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1

2 ASIKKALA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tiivis päivitys vuoden 2012 kehittämissuunnitelmasta Painopisteet: Asikkalan vesihuollon toiminta-alueen uudelleen määrittäminen yhdyskuntakehityksen tarpeiden mukaisesti Vesihuollon tunnusluvut ja niiden tavoitteelliset arvot Muut kehittämistarpeet mm. häiriötilanteisiin varautumisessa Kehittämiskohteita tarkastellaan muuttuneen vesihuoltolain tuomien uusien vaatimusten perusteella Kehittämissuunnitelma on nykyisin vapaaehtoinen, kunnan vesihuollon suunnittelun väline ja vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja. Tällöin suunnitelman sisältö ja laajuus on vapaammin valittavissa. 2

3 ASIKKALAN KUNTA Vääksyn ja Vesivehmaan taajamat, joissa asuu n. 63 % kunnan väestöstä. Useita kyläalueita Väestömäärä nykyisin n asukasta ja sen on ennustettu säilyvän lähes ennallaan (Tilastokeskuksen väestöennuste asukasta vuodeksi 2030) Ikärakenne vuonna Runsaasti loma-asuntoja (Tilastokeskus: kpl/ 2015) 3

4 VÄESTÖTIHEYS

5 ASIKKALAN KUNNAN ALUEELLA VESIHUOLLOSTA HUOLEHTIVAT LAITOKSET Asikkalan Vesi ja Satama Oy Toiminta-alueena Vääksyn taajama Osittain Vesivehmaan, Kalkkisten ja Urajärven kylät Lisäksi Vääksystä Kurhilan ja Iso- Äiniön kautta Padasjoelle on rakennettu yhdysvesijohto ja jätevesiviemäri. Kirkonkylän vesiosuuskunta liitetty osaksi Asikkalan Vesi ja Satama Oy:tä Ei muita vesihuoltolaitoksia. Vesihuoltolain mukaisia vesihuoltolaitoksia ovat vain ne laitokset, joilla on kunnan hyväksymä vesihuollon toiminta-alue. Vesihuoltolaitoksia koskee mm. Vesihuollosta huolehtiminen Talousveden laatu Selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuus Häiriötilanteiden hallinta Tiedottamisvelvollisuus Taloudellisuus Sopimukset Virhe ja hinnanalennus 5

6 ASIKKALAN VESI JA SATAMA OY Vääksy Pohjaveden hankinta omilta Kolavaisen ja Linnovuoren vedenottamoilta (molemmilla alkalointi, UV-desinfiointi ja kloorausvalmius, vedenotto m³/d). Yhdysvesijohto Padasjoen verkostoon, josta voidaan painesäätöjen avulla tarvittaessa johtaa vettä. Ylävesisäiliöt Hympylänmäki (1400 m³) ja Aurinkovuori (350 m³). Vääksyn jätevedenpuhdistamo, jonka tulokuormituksen mukainen asukasvastineluku ollut viime vuosina keskimäärin noin asukasta, mitoitus asukasvastineluku Vesivehmaan alue Vedenhankinta Vääksystä, yhdysvesijohto Hollolan Paimelan verkostoon (paineenkorotustarve). Jätevedet johdetaan Hollolan paimelan verkoston kautta Lahteen käsiteltäviksi. Urajärven alue Oma erillinen vedenottamo (UV-desinfiointi, otto 6-8 m³/d) ja verkosto, josta yhdysvesijohto Heinolan Vierumäen verkostoon. Palvelevat alueen koulua sekä lähistön kiinteistöjä. Jäteveden johdetaan Vierumäelle Heinolaan. Kalkkisten alue Pörskäläntien (Oja-Laurilan) vedenottamo (porakaivo, UV ja kalkkikivialkalointi ja lämpökäsitelty hiekkasuodatus) ja Siltatien vedenottamo (kalkkikivialkalointi, aktiivihiili- ja mangaaninpoistosuodatus), jotka palvelevat koulun ja lähikiinteistöjen vedenhankintaa. Vedenotto 9-11 m³/d Kaksi jäteveden pienpuhdistamoa, joiden mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 90 AVL x 2 6

7 VEDEN- JAKELU- KAAVIO 7

8 VESIHUOLLON TOIMINTA-ALUE Asikkalan vesihuollon toiminta-alueet tulisi päivittää vastaamaan toteutuneen ja suunnitellun yhdyskuntakehityksen tarpeita. Asemakaavoitetut alueet ja tilastolliset taajamat sisältyvät jo pääosin toimintaalueeseen. Asikkalan vesihuollon toiminta-alueeseen sisältyy myös osia, joille ei ole toteutunut yhdyskuntakehityksen tarpeita, eikä myöskään rakennettu vesihuoltoverkostoja. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueen tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi (VHL 7 ). Lähtökohtana on, että kaikki asemakaava-alueet täyttävät nämä kriteerit. Yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) mukaisesti taajamat (asukasvastineluku vähintään 2000) on sisällytettävä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Taajamalla tarkoitetaan yleisesti aluetta, jonka asukasmäärä on vähintään 200 ja asuinrakennusten välinen etäisyys toisistaan on enintään 200 m. 8

9 VESIHUOLLON TOIMINTA-ALUEEN SUPISTAMINEN Toiminta-aluetta on suositeltavaa supistaa niiltä osin, jos/jossa ei ole yhdyskuntakehityksen tarpeita ei ole rakennettu vesihuoltoverkostoja, eikä niiden rakentaminen ja ylläpitäminen olisi taloudellista ei ole vesihuoltolain 6 :n mukaisia terveyden- tai ympäristönsuojelullisia syitä tai suurehkoa asukasjoukkoa. ei ole ns. tilastollista taajamaa, jolloin alueen nykyisillä kiinteistöillä ei ole velvollisuutta liittyä vesihuoltoverkostoihin, mikäli olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät toimivat asianmukaisesti. Vesihuoltolain 8 mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti ja vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Toiminta-aluetta voidaan supistaa esimerkiksi silloin, kun toiminta-alueen rakentaminen ei toteudukaan korkeiden kustannusten tai odotettua pienemmän väkimäärän vuoksi. 9

10 TOIMINTA-ALUEEN SUPISTAMINEN Supistamista harkittava seuraavilla alueilla: Kalkkinen Kirkonkylä 10

11 KALKKINEN Koillisosaa harvaan rakennettua, eikä maankäytön suunnitelmissa kasvua, jolloin suositeltavaa harkita supistettavaksi 11

12 KIRKONKYLÄ Luoteisosa harvaan rakennettua, kallioinen maaperä, eikä maankäytön suunnitelmissa kasvua, jolloin suositeltavaa harkita supistettavaksi 12

13 ASIKKALAN VESI JA SATAMA OY, TALOUS Yhtiön toiminta ollut tappiollista, mikä johtunut satamatoimintojen kannattamattomuudesta. Satamatoiminta suositeltavaa eriyttää vesihuollosta, jolloin vesihuoltotoiminnasta perittävät maksutulot voidaan selvemmin kohdentaa vesihuoltolain mukaisesti vesihuollon investointeihin ja muihin kuluihin. Liittymismaksut tiheään rakennetulla Vääksyn alueella matalammat, kuin harvemmin rakennetuilla alueilla, mikä on vesihuoltolain aiheuttamisperiaatteen mukaista. Perusmaksut nykyisin samansuuruiset kaikkialla, mutta jatkossa suositeltavaa nostaa harvemmin rakennetuilla alueilla aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Toimintakertomus laadittu, mutta tulisi laajentaa kattamaan kaikki vesihuoltolain 20 :ssä tarkoitetut asiat (tilinpäätöstiedot sekä tiedot vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavista tunnusluvuista). Vesihuoltolain uudistuksessa 2014 on korostettu vesihuoltomaksujen kustannusvastaavuutta sekä läpinäkyvyyttä: Maksujen tulisi kattaa kaikki vesihuoltotoiminnan kustannukset ja varautua kattamaan myös mm. tulevaisuuden saneerausinvestoinnit Liittymis- ja perusmaksun määrittäminen eri suuruisiksi alueille, joiden kustannukset poikkeavat toisistaan (=alueellinen aiheuttamisperiaate) Eriyttäminen kirjanpidossa Toimintakertomuksen laatiminen 13

14 VESIHUOLLON HINTATASO, VERTAILU 2016 sis. mahdollisen ALV 24 % Perusmaksu Vuotuiset Maksut Käyttömaksu Liittymismaksu Vertailuhinta OK- OK- OK- OK- Laitos talo talo talo talo /m³ /v /m³ /m³ Talousvesi Asikkala 1, ,48 2,2 2,43 VVY keskiarvo 1, ,01 2,30 VVY mediaani 1, ,93 2,20 VVY minimi 0, ,84 0,94 VVY maksimi 5, ,84 7,33 Jätevesi Asikkala 2, ,1 3,44 VVY keskiarvo 2, ,96 3,35 VVY mediaani 2, ,94 3,26 VVY minimi 1, ,64 1,90 VVY maksimi 5, ,62 5,86 Talous- ja jätevesi Asikkala 4, ,3 5,88 VVY keskiarvo 4, ,02 5,68 VVY mediaani 4, ,93 5,47 VVY minimi 1, ,08 3,53 VVY maksimi 7, ,95 9,50 Vesilaitosyhdistyksen (VVY) keskimääräisiin vertailuhintoihin nähden Asikkalan: käyttömaksut hieman korkeampia Liittymis- ja perusmaksut hieman matalampia Maksuja ja erityisesti perusmaksuja tulisi korottaa, jotta vesilaitokset talous säilyisi jatkossa positiivisena ja voidaan varautua tuleviin investointeihin ja yllättäviin kuluihin. Maksutasoja määritettäessä kiinteät kustannukset tulisi kattaa perusmaksuilla ja muuttuvat kustannukset käyttömaksulla, mutta käytännössä uusi yleisohje maksujen suhteelle on noin 50 %/50 %. 14

15 VESIHUOLTOVERKOSTOJEN TUNNUSLUKUJA VUODELTA 2016 Talousvesi Jätevesiviemäri Hyvä/keskimääräinen Hyvä/keskimääräinen Asikkala 2015 vertailutaso Asikkala 2015 vertailutaso Liittyjät yhteensä* asukas Liittymisaste % 73 MMM Suomi >90 72 MMM Suomi noin 85 verkostopituus m m/asukas 16 VVY ka 36,2 18 VVY ka 21,3 m pumpattu vesi/ /d l/as/d 150 VVY ka käsitelty jätevesi m 3 /d/km 9,2 9,8 laskutettu vesi m 3 /d l/as/d laskuttamaton vesi (= pumpattu laskuttamaton) m 3 /d % 15 <10 /VVY ka 17,3 32 <20 / VVY ka 47,8 (2014: 36,4) m 3 /d/km 1,4 tavoitetaso <2 3,1 tavoitetaso <9 l/s/km 0,016 0,036 l/as/d Huomioita Hajanainen yhdyskuntarakenne VVY ka = Vesilaitosyhdistys VVY:n Venlan vuoden 2015 keskimääräiset tunnusluvut Vihreän värinen tunnusluku kuvastaa suuntaa-antavasti, mikä taso on hyvä/hyväksyttävä/tehokas ja punainen väri, mikä taso on huono/heikko tai virtaama/ kannattavuus heikompaa *Liittyjämäärät arvioitu paikkatietoaineistojen ja jäteveden tulokuormituksen perusteella 15

16 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET, TALOUSVESI Vääksyn, Vesivehmaan ja Urajärven alueilla ei ole tarvetta lisävedenhankintaan Väestöennuste säilyy nykyisellä tasolla, jolloin vedenkulutuksen ei arvioida kasvavan nykyisestä. Teollisuuden uudet tarpeet voivat mahdollisesti muuttaa tilannetta. Nykyisten vedenottamoiden veden laatu ja riittävyys ollut hyvää Vedenlaadun tarkkailu säännöllisesti päivitettävän riskikartoituksen perusteella Pitkien viipymien verkosto-osia esim. Kurhilassa/Iso-Äinäällä ja Urajärvellä huuhdeltava säännöllisesti veden hygieenisen laadun varmistamiseksi. Verkostoveden laatua tulee tarkkailla tällaisilla verkoston latva-alueilla. Suositeltavaa olisi laatia huuhtelusuunnitelma ja verkoston toiminnallinen tarkastelu. Kolavaisten vedenottamo vanha, osin saneerauksen tarpeessa. Tarvittaessa myös yhdysvesijohdot turvaavat vedensaannin häiriötilanteissa Käyttöönottovalmius oltava kunnossa: ohjeet, harjoitukset, huuhtelut jne. Kalkkisten alueella kaksi vedenottamoa, vanhempi saneerattu 2017 ja uudemman torjunta-ainejäämäongelma korjattu aktiivihiilisuodatuksella. Häiriötilanteessa järjestetään tilapäinen vedenjakelu esim. säiliöautoilla 16

17 KEHITTÄMISTARPEET, VÄÄKSYN PUHDISTAMO ELY-keskus arvioi ympäristöluvan muuttamisen tarpeen mennessä. Lähikuntien jätevedenpuhdistamoiden viimevuosien lupamääräyksiin nähden Asikkalan laitoksen nykyisiin fosforin ja orgaanisen aineen (BOD) puhdistusvaatimuksiin ei oletettavasti ole kiristystarvetta. Puhdistamon toiminta on ollut tehokasta ja saavuttanut pääosin kaikki sille asetetut puhdistusvaatimukset (1. neljännesvuosijaksolla 2016 fosforin päästöpitoisuuden ylitys). Lupapäätöksen mukaisesti puhdistamon toiminnassa on pyrittävä myös mahdollisimman tehokkaaseen typenpoistoon, mikä ollut viime vuosina kuitenkin vain 20 % tasolla. Laitosta on ajettu niin, että ammoniumtypen nitrifikaatio pysyisi mahdollisimman alhaisena. Alapuolinen vesistö on ravinnesuhteiden perusteella pääosin fosforirajoitteinen ja laitoksen asukasvastineluku alle , joten typenpoistovelvoitetta ei oletettavasti ole jatkossakaan odotettavissa. Tulokuormitus alle mitoituksen, eikä kuormituksen arvioida kasvavan. Puhdistamon biologinen osa on otettu käyttöön vuonna 1973 ja laajennus Sakokaivolietteen vastaanotto ja esikäsittely on saneerattu vuonna Ilmastus vuosina ja lietteenkuivaus vuonna Osin yksilinjaisen puhdistamon rakenteiden kunto tulisi tarkastaa ja etenkin sähkölaitteistot uusia. Pidemmällä tähtäimellä varauduttava koko laitoksen saneeraukseen/uusimiseen. Saneeraussuunnitelman laatiminen. 17

18 KEHITTÄMISTARPEET, VÄÄKSYN VIEMÄRÖINTI Vuotovesikerroin* noin 2,2 vuonna 2016 (Suomen Ympäristökeskuksen tavoitearvo alle asukkaan puhdistamoiden maksimivuotovesikertoimeksi on 2,0-2,5) Pieniä ohituksia tehty 2014 ja kohtuullisen hyvä tilanne Vuotovedet vaikuttavat puhdistamon puhdistustehokkuuteen, energiakustannuksiin, kemikaalikustannuksiin ja investointien suuruuteen. Vuositasolla vaikutus näihin voi olla % luokkaa. Suositeltavaa laatia vuotovesiselvitys ja verkoston saneeraussuunnitelma vuotovesien sekä saneerausvelan vähentämiseksi. * Suomen Ympäristökeskuksen Viemärit 2020-projektissa kehitetty vuotovesikerroin, joka saadaan vertaamalla puhdistamon vuoden korkeinta kahdeksan viikon peräkkäistä ajanjaksoa Qmax vuoden pienimpään neljän viikon ajanjaksoon Qmin. 18

19 KEHITTÄMISTARPEET, MUU JÄTEVEDEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Kalkkisten pienpuhdistamot Puhdistamoiden puhdistustehokkuutta ei tarkkailla, mutta se olisi käyttötarkkailuna suositeltavaa esim. 1-2 kertaa vuodessa. Puhdistamoita koskee Ympäristönsuojelulain /527 mukaiset puhdistustehokkuuden vaatimukset*: Kok. P eli fosfori 70 % Kok. N eli typpi 30 % BOD 7 eli orgaaninen aines 80 % *Ympäristönsuojelulain 16 luku, Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Mikäli jätevesiä syntyy enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella, puhdistusvaatimukset on saavutettava mennessä. Muussa tapauksessa vaatimusten toimeenpano vesi- ja viemälaitteistojen tai rakennuksen lupaa edellyttävien korjaus- tai muutostöiden yhteydessä. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksen perusteella voidaan edellyttää myös tiukempia puhdistusvaatimuksia, BOD 90 %, kokonaisfosfori 85 % ja kokonaistyppi 40 %. Vesivehmaan ja Urajärven viemäröidyt alueet Vesivehmaalla vuotovesiongelmaa, kun pintavesiä pääsee pelloilla olevien kaivojen kautta viemäriin. Suositellaan vuotovesiselvitystä ja vuotavien osien saneerausta. 19

20 LIETTEENKÄSITTELY Kuivaus lingolla (noin 800 t/a, % TS) Kuivattu liete kuljetetaan Joutsaan biokaasulaitokseen. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto rajaa välppäjätteen sekä hiekanerotushiekan sijoittamista kaatopaikalle. Viedään Lahteen PHJ:n jäteasemalle Kujalaan. Lietteen jatkokäyttömahdollisuudet tulee turvata mm. teollisuusjätevesien valvonnalla ja teollisuusjätevesisopimuksin. Viemäriin ohjattavien jätevesien haitta-ainepitoisuuksille tulisi olla raja-arvot. Tulevaisuuden suuntaviivat lietteenkäsittelyn vaatimuksista ja rajoituksista seuraaville vuosikymmenille: ympäristövaikutusten ja haitallisten aineiden vaikutusten minimoiminen resurssitehokkuuden sekä ravinteiden talteenoton kehittäminen, erityisesti fosforin osalta kehittyminen energiatehokkaampaan suuntaan 20

21 SANEERAUSTARPEET JA ALUSTAVAT KUSTANNUSARVIOT Saneerauksiin on varauduttava sekä seurattava esim. tutkimustuloksia, painetasoja, laite- ja putkirikkoja, rakenteiden kuntoa ja vuotovesimäärien kehitystä, mitkä voivat vaikuttaa saneerauksen kiireellisyyteen. Kohde Toimenpide Alustava kustannusarvio Hympylänmäen ylävesisäiliö Kolavaisten vedenottamo Vesihuoltoverkosto Vääksyn jätevedenpuhdistamo Kuntokartoitus Saneeraussuunnittelu Saneeraus Saneeraussuunnittelu Saneeraus VJ-verkoston toiminnallinen tarkastelu JV-verkoston vuotovesiselvitys JV-verkoston saneeraussuunnitelma Verkostosaneeraus Vesijohtoverkoston laitekaivoja Yleissuunnitelma toteutusvaihtoehdoista Saneerauksen toteutussuunnittelu Vanhan laitoksen saneeraus Uuden puhdistamon rakentaminen ,5 2,5 milj. 5,0 6,5 milj. Tavoitteellinen aikataulu > > Vuosittain Vuosittain > Muut laitokset Pienempiä saneerauksia tarpeen mukaan Vuosittain Kaikki laitokset Keskitetty automatisointi

22 MUUT KEHITTÄMISTARPEET YLEISESTI Kehittämistarpeet keskittyvät jo rakennettujen verkostojen sekä laitosten kunnossapitoon, saneeraamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Toimintatapojen ja -ohjeiden dokumentointi ja tiedonvälitys Verkostojen ja laitosten reaaliaikaisen mittausten, kaukovalvonnan ja operoinnin mahdollisuuksien tarkastelu ja kehittäminen. Keskitetty automaatio Verkostokartan ylläpito, toiminta-alueiden päivittäminen. Pohjavesialueiden suojelu. Vedenhankinnan kannalta tärkeimmille pohjavesialueille tulisi päivittää suojelusuunnitelma ja riskikartoitukset sekä toteuttaa niissä esitettyjä suojelutoimenpiteitä. Edellinen suojelusuunnitelma on tehty 2004, päivitystyö tekeillä vuonna Suojelusuunnitelmia suositellaan päivitettäväksi noin 10 vuoden välein. Linnovuoren ja Kolavaisten vedenottamoiden tarkkailun jatkaminen ja kehittäminen. 22

23 VESIHUOLTOLAITOSTEN RISKIEN- HALLINNAN KEHITTÄMINEN Riskikartoitusten säännöllinen päivittäminen WSPja SSP -mallin mukaisiksi (WSP tehty 2017) Häiriötilanteiden varautumissuunnitelmien säännöllinen päivittäminen (Vesihuoltolaitos 2017, puhdistamon riskienhallintasuunnitelma 2013) Varautumisen jalkauttamisen varmistaminen tarvittavin toimenpitein ja harjoituksin Yhdysvesijohtojen käyttöönoton testaaminen Vesihuoltolaitosten varautumisyhteistyön kehittäminen viranomaisten ja naapurikuntien kanssa esim. varautumisharjoitukset keskitetyt hygieniakoulutukset henkilöstöpäivystys, erikoisammattilaisten ostaminen/vuokraaminen toisille laitoksille keskitetyt varautumisvarastot 23

24 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTO, TALOUSVESI Kaivo tulee sijoittaa likaantumisriskejä välttäen ja toteuttaa ja ylläpitää rakenteita niin, etteivät pintavedet pääse valumaan kaivoon Talousveden laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) vaatimukset. Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on hyvä. Veden laatuongelmissa, kuten kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet, kannattaa harkita veden käsittelyä, ellei laadultaan parempaa vettä ole saatavilla. Talousveden laatu kannattaa tutkituttaa esim. kolmen vuoden välein ja porakaivoista tulee tutkia ainakin kerran radon-, uraani-, arseenija fluoridipitoisuudet. Asikkalassa ei ole yleisesti kartoitettu yksityisten talouksien vedenhankintatapoja ja veden laatua. Ympäristöterveysvalvonnan saamien erillisten tutkimustulosten mukaan yksityisten kaivojen vesissä on ollut raja-arvojen ylityksiä mm. rauta-, mangaani-, nitraatti-, radon- ja kloridipitoisuuksissa. Korkea rauta- ja mangaanipitoisuus on Asikkalassa yleisintä ja etenkin Vesivehmaan ja Urajärven alueilla. Nitraattiarvot ovat koholla joillakin maatalousvaltaisilla alueilla ja kloridiarvot tiesuolauksen johdosta valtatie 24 varrella. 24

25 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTO, JÄTEVESI Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä ns. hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla eli vesistöjen äärellä (100 m rannasta) ja vedenhankintakäytössä olevilla ja siihen soveltuvilla pohjavesialueilla mennessä ja muilla alueilla vain kiinteistön muun remontoinnin yhteydessä. Asikkalan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti em. ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla on kireämmät puhdistusvaatimukset: Perusvaatimus Herkät alueet Orgaaninen aines 80 % 90 % Fosfori 70 % 85 % Typpi 30 % 40 % Yleisesti ottaen nykyiset kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelymenetelmät ovat puutteellisia. Vastuu siitä, että jätevesijärjestelmä täyttää säädetyt vaatimukset, on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. 25

26 YMPÄRISTÖLLE HERKÄT RANTA- JA POHJAVESI- ALUEET SEKÄ NIILLÄ SIJAITSEVAT KIINTEISTÖT Rajaukset toimitetaan tarvittaessa kunnan ympäristötarkastajan käyttöön. 26

27 TIIVIIMMIN RAKENNETUT HAJA-ASUTUSALUEET, JOILLE VOIDAAN HARKITA VERKOSTOJEN LAAJENTAMISTA Olemassa olevien verkostojen piirissä olevat kiinteistöt olisi suositeltavaa saada liitettyä vesihuoltoverkostoihin. Olemassa olevia verkostoja voidaan tarvittaessa laajentaa tiiviimmin rakennetuille haja-asutusalueille, mikäli liittymishalukkuus on korkea. (tilastollisen taajaman ulkopuolella ei ole liittymisvelvollisuutta) Esim. Vesivehmaalle Kurhilaan (osin on) Iso-Äiniölle (osin on) Pulkkilaan Vesivehmaan alue osin tilastollista taajamaa, laadittu osin yleissuunnitelmat, mutta kiinteistöillä ei ole ollut liittymishalukkuutta. 27

28 TIIVIIMMIN RAKENNETUT HAJA-ASUTUSALUEET, JOILLE VOIDAAN HARKITA VERKOSTOJEN LAAJENTAMISTA 28

29 Ramboll Finland/Vesi itä, työnro Laatija: Riikka Johansson Tarkastaja: Osmo Niiranen Pohjakartat Maanmittauslaitos 1/2017 Ruututietokanta Tilastokeskuksen 250 x 250 m ruutuaineistot 2015 YKR-aluejaot SYKE/YKR 2016, latauspalvelu LAPIO 1/2017 Pohjavesialueet SYKE, ELY-keskukset latauspalvelu LAPIO 1/2017 Asemakaava-alueet SYKE, latauspalvelu LAPIO 1/2017, Asikkalan kunta Kiinteistöt Maanmittauslaitos, maastotietokanta 4/2017 Vesistöt SYKE, latauspalvelu LAPIO 5/