JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

Save this PDF as:

WORD PNG TXT JPG

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN"

Pirjo Aune Mattila
2 vuotta sitten
Katselukertoja:

Transkriptio

1 JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Aika: klo Paikka: Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Pohjolankatu 14 Kokoushuone Kuutti, 2 krs Läsnä: Mirja Uimonen, Jääsken vesi- ja jätevesiosuuskunta Kari Toivanen, Jääsken vesi- ja jätevesiosuuskunta Esa Houni, Kaakkois-Suomen ELY Pertti Väätäinen, Imatran vesi Eeva-Leena Neuvonen, Lpr seudun ympäristötoimi Maritta Valtonen, Lpr seudun ympäristötoimi Anna-Maija Wikström, Imatran seudun ympäristötoimi Merja Kaksonen, Imatran seudun ympäristötoimi Marja Jääskeläinen, Lappeenranta/tekninen toimi 1 Kokouksen avaus ja osanottajien esittäytyminen Marja Jääskeläinen avasi kokouksen. Kokouksen osallistujat esittäytyivät ja kertoen samalla omasta roolistaan asiankäsittelyssä. Taustaa kokoukselle Jääsken jätevesiosuuskunta on perustettu , siis viisi vuotta sitten. Jäseniä oli tuolloin 51 kpl. Jätevesiverkoston runkolinjan kaivuutyö aloitettiin vuotta myöhemmin. Verkosto on valmistunut 2011 (lähde Jääsken vesiosuuskunnan nettisivut) Jääsken vesi- ja jätevesiosuuskunta ovat hakeneet samanaikaisesti sekä Lappeenrannassa että Imatralla toiminta-alueen hyväksymistä , ja toisen kerran hyväksymistä on haettu Hakemuksien liitteenä on ollut jätevesi- ja vesiosuuskunnan ehdotuskartta toiminta-alueeksi.

2 Sen jälkeen asia on ollut viranomaisten hallussa Lappeenrannan teknisessä toimessa, kunnes se on tämän vuoden aikana noussut uudelleen esille. Asian eteenpäin vieminen on delegoitu Marja Jääskeläisen hoidettavaksi. Imatralla toiminta-alueen hyväksymisasiaa on viivyttänyt ensisijaisesti uuden (tullut voimaan ) vesihuoltolain voimaan tuleminen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus ehdotti yhteisen kokouksen järjestämistä, koska Jääsken vesi- ja jätevesiosuuskunta sijaitsee kahden kunnan alueella. Yhteisellä kokouksella saatiin koolle molempien kuntien viranomaistahot, ELY ja osuuskuntien edustajat saman pöydän ympärille. Kokouksessa keskusteltiin mm. kiinteistöjen liittämisvelvoitteen toteutumisesta ja sen aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista Jääsken vesi- ja jätevesiosuuskunnalle. Toiminta-alueen hyväksymisen viivästyminen on aiheuttanut taloudellista haittaa vesiosuuskunnille hallituksen puheenjohtaja Kari Toivasen mukaan. Ympäristönsuojeluviranomaiset eivät voi ottaa kantaa liittämisvelvoitteeseen, ennekuin toiminta-alue hyväksytään. Kiinteistön omistaja ovat voineet tehdä omia lähinnä jätevesien käsittelyyn liittyviä kiinteistökohtaisia ratkaisuja. 2 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Puheenjohtajaksi valittiin Esa Houni ja sihteeriksi Marja Jääskeläinen. 3 Ajankohtaiskatsaus vesihuoltolaki ja tulevat muutokset Esa Houni kertoi voimaan tulleen vesihuoltolain sisällöstä. Lakiesitys on annettu eduskunnan hyväksyttäväksi Lain yhtenä tavoitteena on ollut taata turvalliset ja kohtuuhintaiset vesihuoltopalvelut niitä tarvitseville. Entisessä vesihuoltolaissa toimintaalueen määrittäminen ja kunnan hyväksyminen on ollut tarpeellinen aina, kun 10 m 3 vettä ja 50 asukasta- kriteeri, täyttyy. Kyseinen vaatimus on poistettu uudesta laista. Vesiosuuskunnat voivat esittää toiminta-alueitaan hyväksyttäväksi. Toiminta-alueen hyväksyjä ei ole muuttunut; kunta hyväksyy yhä toiminta-alueet. Myös kunta voi vahvistaa toiminta-alueen vesihuoltolaitokselle ympäristönsuojelullisista tai terveydensuojelullisista syistä ilman vesihuoltolaitoksen hakemustakin. Edm. asia sisältyi myös jo aiempaan lakiin. Nykyisen lain perustana on enemmänkin 10 taajama-käsite; kun 200 asukasta asuu taajaan asutulla alueella, riittävän lähellä toisiaan, niin on kyseessä taajama.

3 Taajamassa sijaitsevalla kiinteistöllä on liittämisvelvoite vesihuoltoverkostoon. Sen sijaan taajaman ulkopuolella olevan kiinteistön ei tarvitse liittyä verkostoon vesihuoltolain 10 :ssä olevien kriteerien täyttyessä. Käytännössä edm. tarkoittaisi esimerkiksi tapausta, jossa kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä on kunnossa. Lisäksi taloudessa tulee olla riittävästi hyvälaatuista talousvettä saatavilla. Tällöin kiinteistöillä ei ole verkostoon liittämisvelvoitetta. Myös kiinteistöllä, jolla on kuivakäymälä ja talousvesi asiat kunnossa, kiinteistön ei tarvitse liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Myös vesihuoltolaitoksella on oikeus olla liittämästä kiinteistöä omaan verkostoonsa, mikäli yksittäisen kiinteistön liittäminen vaikeuttaa laitoksen toimintaa tai laitoksen edellytyksiä huolehtia muiden kiinteistöjen vesihuollosta. Ennen hyväksytyillä toiminta-alueilla toimitaan vanhan lain mukaan asti, mikäli laitos on aloittanut toimenpiteitä vesihuollon kehittämiseksi alueella. Tällaisia toimenpiteitä voisi olla esimerkiksi rakentamissuunnitelman tekeminen. Lakiin on kirjoitettu myös vesihuoltolaitoksia koskevia velvoitteita: verkostojen sijaintitiedot sähköiseen muotoon mennessä toiminta-alueen kartta tulee saattaa julkisesti nähtäville, mielellään myös sähköisessä muodossa. Tällä tavoin kiinteistön omistajille turvataan mahdollisuus tutustua vesihuoltoverkostoihin etukäteen. selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuus veden laatuun, verkostojen kuntoon liittyvissä asioissa erityistilanteisiin varautumissuunnitelmat kuten vesihuollon järjestäminen sähkökatkosten aikana. Edm. varautumissuunnittelu oli jo entisessäkin laissa. o mm. hinnan alennus aina yli 12 h kestävästä katkoksesta. vesihuoltopalvelujen turvaaminen yhdessä muiden samaan verkostoon liitettyjen vesihuoltolaitosten, kunnan, valvontaviranomaisten, pelastuslaitoksen ja asiakkaiden kanssa. talouden ja toiminnan läpinäkyvyys o maksut sellaisia, joilla voidaan kattaa pitkällä aikavälillä verkoston laajentaminen ja korjausinvestoinnit. o tase ja tuloslaskelma o toimintakertomus (mm. osuuskuntalaki 8 luku 5) o toimintakertomus ja tilipäätös julkaistava tietoverkossa o SYKE:en vesihuollon tietojärjestelmään (VEETI) rekisteröityminen (maksullinen vesihuoltolaitoksille). Rekisteri ei vielä valmis?

4 4 Jääsken jätevesi- ja vesiosuuskuntien toiminta-alueiden määrittäminen ja toiminta-alueen rajaukset Vaikka toiminta-alueen hyväksyminen on viivästynyt monien syiden takia, niin yhteisesti kokouksessa todettiin molemmilla tahoilla, valvontaviranomaisilla ja vesiosuuskunnan edustajilla, on kuitenkin yhteinen ja samansuuntainen tavoite eli lähiympäristön suojeleminen ja laadukkaan talousveden toimittaminen alueen kiinteistöille. Kommentteja toiminta-alueen rajauksesta: Esitetyssä toiminta-alueen rajauksissa oli huomioitu kaikki 500 metrin etäisyydellä runkoputkesta olevat kiinteistöt. Jätevesi- ja vesiverkoston toiminta-alueet on esitetty samalla kartalla. Ne eivät ole kuitenkaan yhtenevät. Edellä mainittuun asiaan ovat molemmat (kunta ja ELY) valvontaviranomaiset kiinnittäneet huomiota. Myös alueen maaperä (kalliot ja muuten vaikeat maastokohdat) tulisi huomioida toimintaalueen rajauksissa; verkoston rakentaminen tulee olla taloudellisesti kannattavaa ja myös kohtuullisin kustannuksin kiinteistön omistajalle. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan lausunnossa ( ) on todettu seuraavaa hyväksyttävän toiminta-alueen tulee olla sellainen, jotta vesihuoltolaitos kykenee vastuullisesti (taloudellisesti ja asianmukaisesti) huolehtimaan vesihuollon järjestämisestä toiminta-alueellaan sijaitseville kiinteistöille. Liittämisestä ja vesihuoltopalvelujen käyttämisestä aiheutuvat kustannukset tulee olla kohtuulliset. toiminta-alueella sijaitsevan kiinteistön on liityttävä vesihuoltoverkostoon. Jos kuitenkin kiinteistö oma vesihuoltojärjestelmä (talous-ja jätevesi) on kunnossa ennen toiminta-alueen hyväksymistä, niin liittämisvelvoitetta ei ole. toiminta-alueiden rajaukset tulisi olla yhtenevät ja rajauksen tulisi kulkea kiinteistörajoja myöten kohtuullisen matkan päässä runkoputkesta.

5 Parannukset toiminta-alueen rajaukseen Vesiosuuskunnan ja jätevesiosuuskunnan toiminta-alueen rajaus tulee olla yhtenevä molemmissa osuuskunnissa, koska asiakkaat ovat pääosin samoja molemmissa osuuskunnissa. Tällöin vältytään tilanteilta, joissa kiinteistöllä velvoite liittyä vesiverkostoon, mutta ei jätevesiverkostoon tai toisinpäin. Verkostoon liittämiskohta tulee olla kiinteistön välittömässä läheisyydessä (100 metrin päässä kiinteistöstä), jotta kiinteistön omistajalle ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 12). Vuoksen ranta-alueet on tarpeen ottaa toiminta-alueeksi. Ranta-alueilla kiinteistökohtaisten jätevesienkäsittely vaatii yleensä umpisäiliön, jos ei ole kuivakäymälää. Kokouksessa päätettiin: Toiminta-alueiden rajaus/yhteneviksi tehdään uudelleen yhdessä osuuskunnan edustajan(ien) ja Lappeenrannan teknisen toimen kanssa. Samalla tavoin menetellään myös Imatralla. Palaverin kutsun hoitaa Lappeenrannassa Marja Jääskeläinen. Imatran toimintatapa ei vielä täysin selvillä. Toiminta-alueen hyväksyminen tapahtuu mennessä. Lappeenrannassa asia käsittely menee ensin tekniselle lautakunnalle. Kaakkois-Suomen ELY ei anna erillistä lausuntoa, vaan heidän kantansa asiasta perustuu laadittuun muistioon, ja siinä esiin tulleisiin asioihin sekä parannusehdotuksin korjattuun toiminta-aluekarttaan. Toiminta-alueiden rajauksia on mahdollista päivittää sopivin väliajoin; esim. jos rakennetaan uusia taloja Jääsken vesi- ja jätevesiosuuskunnan verkostoalueelle. 5 Muut asiat Muita asioita ei ollut. Kokouksen ulkopuolella oli keskustelua peruuntuneesta pohjavesi- ja vesihuoltokoulutuspäivästä. Toivottiin koulutuspäivän toteuttamista. 6 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

Samankaltaiset tiedostot

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 5.6.2014 YLEISTÄ Valmistelu alkanut jo 2008 Lakiesitys annettu eduskunnan hyväksyttäväksi 16.1.2014 Voimaantulo esityksen mukaan 1.9.2014 Tavoitteena