KESKI-KARJALAN VESIHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 KESKI-KARJALAN VESIHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Kuva: Niko Nyrhinen 1

2 YLEISTÄ Kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain (VHL 119/2001 ja sen muutos 681/ ) mukaista alueellista yleissuunnittelua. Suunnitelman laatii Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Kiteen kaupungin sekä Tohmajärven ja Rääkkylän kuntien toimeksiannosta Ramboll Finland Oy. Suunnitelman laatimista ohjasi ohjausryhmä, jossa oli edustettuna: Pohjois-Karjalan ELY-keskus kunnat/vesihuoltolaitokset kaavoitus ympäristöterveys ympäristönsuojelu vesiosuuskuntien edustajat 2

3 SUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET: alueellisen vesihuoltoyhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamat muutostarpeet vedenhankinnan toimintavarmuuden parantaminen valmiussuunnittelu ja varautuminen poikkeustilanteisiin nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien vesihuollon tarpeessa olevien alueiden selvittäminen Tohmajärven ja Kiteen jätevedenkäsittely tulevaisuudessa Kehittämiskohteita tarkastellaan muuttuneen vesihuoltolain ja maankäyttö- sekä rakennuslain tuomien vaatimusten perusteella. 3

4 YHDYSKUNTARAKENNE vakituista asukasta (vuonna 2016) Asutuksesta on sijoittunut taajamiin noin 45 % ja kyläalueille noin 15 %. Keski-Karjalan yhdyskuntakehitystä kuvaavat väestön vähentyminen ja ikääntyminen. 4

5 VÄESTÖNKEHITYS Keski-Karjalan yhdyskuntakehitystä kuvaavat väestön vähentyminen ja ikääntyminen. Viimeisen 10 vuoden aikana väestö vähentynyt 2800 asukkaalla (14 %) Vuoteen 2030 mennessä väestön on ennustettu vähenevän keskimäärin 15 % Yli 65-vuotiaiden osuus on keskimäärin 31 % väestöstä 5

6 VESIHUOLLON NYKYTILANNE (VUOSI 2016) Suunnittelualueella toimii kunnallisten vesihuoltolaitosten lisäksi useita vesiosuuskuntia ja yhtymiä: Kiteellä Rääkkylässä asukkaat liittyjät liittymisaste vesijohto viemäri vesijohto viemäri as. as. as. % % Kitee Rääkkylä Tohmajärvellä Taulukossa esitetty koko kunnan/kaupungin alueella vesihuoltoverkostoihin liittyneet asukasmääräarviot yhteensä Tohmajärvi YHTEENSÄ Pielisen* Karjala yhteensä Joensuun seutu yhteensä** * Nurmes, Lieksa, Juuka ja Valtimo yhteensä vuonna 2015 **Joensuu, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi yhteensä vuonna 2014 Koko Pohjois-Karjalan liittymisaste vesijohtoon 89 % ja viemäriin 76 % 6

7 KITEEN ALUEEN VESIHUOLTOLAITOKSET JA YHTEISTYÖ 7

8 RÄÄKKYLÄN ALUEEN VESIHUOLTOLAITOKSET JA YHTEISTYÖ 8

9 TOHMAJÄRVEN ALUEEN VESIHUOLTOLAITOKSET JA YHTEISTYÖ 9

10 TALOUSVEDEN HANKINTA Perustuu pohjaveden ottoon. Vedenhankinta hajautettu pääosin hyvin useille vedenottamoille ja pohjavesialueille. Kiteen keskustaajaman vedenhankintaa tehostetaan uudella vedenottamolla. Tohmajärven Valkealammen vedenottamoa on tarve saneerata. Rääkkylän vedenhankinta on keskittynyt yhden käsittelylaitoksen ja yhdysvesijohdon varaan. Vedenhankinnan toiminta-varmuutta olisi suositeltavaa parantaa kunnostamalla Rasivaaran varavedenottamo. Myös Vahalahden vedenottamon hyödyntämistä häiriötilanteessa olisi suositeltavaa selvittää. 10

11 VEDENJAKELU Vedenjakeluverkosto alueella on suhteellisen laaja. Kaikkien suunnitelma-alueen keskustaajamien varmuusluokitus on nykyisin I-luokkaa, jolloin vettä on saatavissa riittävästi, vaikka päävedenottamo olisi pois käytöstä. Alueella on kuitenkin vesiosuuskuntia, jotka ovat vain yhden vesilähteen varassa. Tällöin häiriötilanteessa näiden alueiden vedenjakelu tulee toteuttaa esim. säiliöautolla. Kiteen ja Rääkkylän vesihuoltoverkostot suositellaan yhdistettäväksi 11

12 VESIJOHTOVERKOSTOJEN TUNNUSLUKUJA VUODELTA 2016 SISÄLTÄEN KAIKKI KUNNAN ALUEELLA TILASTOIDUT VESIHUOLTOLAITOKSET Kitee Rääkkylä Tohmajärvi Yhteensä / keskim. verkostopituus km liittyjät asukkaina as verkostopituus liittynyttä asukasta kohti vedenkulutus (= kunnan alueelle vedenottamoilta pumpattu vesimäärä) Hyvä/ valtakunnallinen keskiarvo m/as VVY ka 36,2 m 3 /d l/as/d VVY ka 225 m 3 /d/km 3,0 1,3 2,2 2,2 laskutettu vesi (= kunnan alueelta laskutettu vesi) laskuttamaton vesi (= em. vedenkulutus laskutettu vesi) m 3 /d l/as/d m 3 /d 669? % 29? <10/VVY ka 17,3 m 3 /km/d 0,87? 0,38 0,42 <2 l/as/d 72? Vihreän värinen tunnusluku kuvastaa suuntaa-antavasti, mikä taso on hyvä/hyväksyttävä/tehokas ja punainen väri, mikä taso on huono/heikko tai virtaama/ kannattavuus heikompaa. Tunnusluvut kuvaavat yksittäisen vuoden tilannetta, mikä voi vaihdella esim. putkirikoista johtuen. 12

13 JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN TUNNUSLUKUJA VUODELTA 2016 SISÄLTÄEN KAIKKI KUNNAN ALUEELLA TILASTOIDUT VESIHUOLTOLAITOKSET Kitee Rääkkylä Tohmajärvi Yhteensä / keskim. viemäripituus km liittyjät asukkaina as Hyvä/ valtakunnallinen keskiarvo verkostopituus liittynyttä asukasta kohti m/as VVY ka 21,3 käsitelty jätevesi m 3 /d liittynyttä asukasta kohti l/as/d viemäripituutta kohti m 3 /d/km 14 5,8 5,7 8,4 laskutettu jätevesi m 3 /d asukasta kohti l/as/d laskuttamaton jätevesi (= käsitelty laskutettu jätevesi) / vuotovesimäärä m 3 /d suhteessa käsiteltyyn % <20 / VVY ka 47,8 - viemäripituutta kohti m 3 /d/km 5,7 4,0 2,9 4,2 <9 - asukasta kohti l/as/d Vihreän värinen tunnusluku kuvastaa suuntaa-antavasti, mikä taso on hyvä/hyväksyttävä/tehokas ja punainen väri, mikä taso on huono/heikko tai virtaama/ kannattavuus heikompaa. Tunnusluvut kuvaavat yksittäisen vuoden tilannetta, mikä voi vaihdella esim. sääolosuhteista johtuen. 13

14 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY, NYKYTILANNE Jätevedet käsitellään pääosin kuntien omilla alueilla. Kaikki puhdistamot ovat toimineet tehokkaasti ja saavuttaneet pääosin niille asetetut puhdistusvaatimukset. Puhdistamolle joutuvia vuotovesiä on tarve vähentää, jolloin voidaan parantaa laitosten toimintavarmuutta ja säästää kustannuksissa. Tohmajärven Kemien puhdistamo on käyttöikänsä päässä. Kiteen keskustaajaman puhdistamoa on kaavoituksessa esitetty siirrettäväksi. Käsitellyt jätevedet johdetaan pääosin luontaisen valuma-alueen purkuvesistöihin. 14

15 JÄTEVESIEN KÄSITTELYN VAIHTOEHTOTARKASTELU VAIHTOEHTO (muutos nykyiseen) VE 1 Paikallinen käsittely, Tohmajärven puhdistamon uusiminen VE 2 Tohmajärven jätevedet Joensuuhun VE3 A VE3 B VE4 A VE4B Tohmajärven jäteveden Kiteen keskuspuhdistamoon Tohmajärven ja Kiteen keskustaajaman jätevesien yhteiskäsittely uudessa puhdistamossa kuntarajalla Jätevesienkäsittelyn keskittäminen laajennettavaan Kiteen keskuspuhdistamoon (myös Rääkkylä ja Kesälahti) Keskitetty käsittely laajennettavaan Kiteen keskuspuhdistamoon, mutta ei Kesälahden ja Rääkkylän jätevesiä VE5A VE5B VE6 Keskitetty käsittely uudella Puhoksen puhdistamolla (myös Rääkkylä ja Kesälahti) Keskitetty käsittely uudella Puhoksen puhdistamolla, mutta ei Kesälahden ja Rääkkylän jätevesiä Kaikkien jätevesien johtaminen Joensuuhun 15

16 JÄTEVESIEN KÄSITTELYN VAIHTOEHTOTARKASTELU Jätevedenkäsittelyn keskittämisellä parannetaan yleensä puhdistuksen toimintavarmuutta sekä vähennetään resurssitarvetta ja pitkällä aikavälillä kustannuksia. Puhdistamoiden sijaintimuutoksilla voi olla positiivisia vaikutuksia, mutta nostaa selvästi investointikustannuksia. Uusien tehokkaampien käsittelymenetelmien ansiosta vesistökuormitus pienenee. Käsiteltyjen jätevesien purkuvesistön muutos voi parantaa herkimpien vesistöjen tilaa, joissa yhdyskuntajätevesikuormitus mahdollisesti loppuu tai vähenee, mutta voi aiheuttaa toiseen vesistöön siirtyessään vastustusta sekä raskaan lupaprosessin. Vaihtoehto kokonaisuutena, alustavat kustannusarviot Investointikustannukset yhteensä Kokonaisvuosikustannukset yhteensä /m 3 käsitelty jätevesi kesk. /m3 laskutettu jätevesi Kesk. VE 1 Paikallinen käsittely, Tohmajärven puhdistamon uusiminen ,2 2,3 VE 2 Tohmajärven jätevedet Joensuuhun ,4 2,6 VE3 A Tohmajärven jäteveden Kiteen keskuspuhdistamoon ,0 2,0 VE3 B Tohmajärven ja Kiteen keskustaajaman jätevesien yhteiskäsittely uudessa puhdistamossa kuntarajalla ,4 2,7 VE4 A Jätevesienkäsittelyn keskittäminen Kiteen keskuspuhdistamoon (myös Rääkkylä ja Kesälahti) ,5 2,9 VE4B Keskitetty käsittely Kiteen keskustaajamassa, ei Kesälahtea ja Rääkkylää ,1 2,1 VE5A Keskitetty käsittely uudella Puhoksen puhdistamolla (myös Rääkkylä ja Kesälahti) ,1 3,9 VE5B Keskitetty käsittely uudella Puhoksen puhdistamolla, ei Kesälahtea ja Rääkkyläa ,6 3,1 VE6 Kaikkien jätevesien johtaminen Joensuuhun ,1 4,016

17 JÄTEVESIEN KÄSITTELYN VAIHTOEHDOT, PURKUVESISTÖT Purkuvesistömuutos nykytilanteeseen nähden VE 1 VE 2 VE3 A VE3 B VE4 A VE4B VE5A VE5B VE6 Ei muutoksia Tohmajärven jätevesikuormitus siirtyy Pyhäselkään Tohmajärven jätevesikuormitus siirtyy Kiteenjärveen Tohmajärven jätevesikuormitus siirtyy Humalajoen kautta Kiteenjärveen Tohmajärven, Puhoksen, Rääkkylän ja Kesälahden jätevesikuormitus Kiteenjärveen Tohmajärven ja Puhoksen jätevesikuormitus siirtyy Kiteenjärveen Tohmajärven, Puhoksen, Rääkkylän ja Kesälahden jätevesikuormitus siirtyy Oriveden Mustanselkään Tohmajärven ja Puhoksen jätevesikuormitus siirtyy Oriveden Mustanselkään Koko Keski-Karjalan jätevesikuormitus siirtyy Pyhäselkään 17

18 JÄTEVESIEN KÄSITTELYN VAIHTOEHTOTARKASTELU Jätevesien käsittelyn mahdollinen keskittäminen tulee tapahtumaan vaiheittain. Ensimmäisenä tulee selvittää, voiko Kiteen keskuspuhdistamo sijaita jatkossakin nykyisellä paikallaan. Suurin ratkaisu on, uusitaanko Kemien puhdistamo vai johdetaanko jätevedet siirtoviemäriä pitkin Kiteelle tai Joensuuhun. Jos päädytään Kiteelle johtamiseen, tulee todennäköisesti rakentaa kokonaan uusi puhdistamo esim. kuntarajalle tai Puhokseen. Kiteen keskustaajaman puhdistamon laajentaminen ei todennäköisesti ole mahdollista illman kaavamuutosta, koska nykykaavoituksen perusteella laitos tulisi siirtää muualle. Yhteiskäsittelyvaihtoehto valittaessa tulee aloittaa yksityiskohtaisemmat uuden puhdistamon suunnitelmat, käsiteltyjen jätevesien purkupaikka- ja vesistövaikutuksin selvitykset sekä ympäristölupahakemuksen laadinta, mikä olisi pitkä prosessi. Mahdollisesti voidaan tarvita myös harkinnanvaraista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Rääkkylän (ja Kesälahden) puhdistamon toimintaa on suositeltavinta jatkaa erillään. 18

19 PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELY Suunnitelma-alueella lietettä toimitetaan jo nyt jatkokäsittelyyn biokaasulaitokselle. Lietekompostille on yhä vaikeampi löytää käyttökohteita esim. viherrakentamiseen ja lietteen sisältämät haitta-aineet tulevat yhä enemmän rajaamaan hyödyntämistä. Puhdistamot voisivat yhteistyössä kilpailuttaa ja ulkoistaan lietteen ja mahdollisesti myös välpejätteen jatkokäsittelyn. Mahdollisessa yhteispuhdistamossa tulisi varautua lietteen mädätykseen lietteen määrän vähentämiseksi. Pitkällä tähtäimellä tulee varautua, että lietteet tulee todennäköisimmin polttaa lietteiden laatuun tai turvalliseen hyötykäyttöön liittyvän yleisen epävarmuuden vuoksi. Tulevaisuuden suuntaviivat lietteenkäsittelyn vaatimuksista ja rajoituksista seuraaville vuosikymmenille: ympäristövaikutusten ja haitallisten aineiden vaikutusten minimoiminen resurssitehokkuuden sekä ravinteiden talteenoton kehittäminen, erityisesti fosforin osalta kehittyminen energiatehokkaampaan suuntaan 19

20 YLEISET VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET Vesihuoltolaitosten resurssien vahvistaminen Talous Henkilöstö Osaaminen Toiminnan vahvistaminen Kehittäminen, tehostaminen Dokumentointi ja digitalisaatio Varautuminen ja riskienhallinta Tiedottaminen ja ajantasalla pysyminen yhteistyön kehittäminen Vesihuoltolain uudistuksessa 2014 on korostettu Selvillä oloa ja tarkkailua Riskien hallintaa Vesihuoltolaitoksen talouden eriyttämistä kunnan muista toiminnoista Vesihuoltomaksujen kustannusvastaavuutta sekä läpinäkyvyyttä: Maksujen tulee kattaa kaikki vesihuoltotoiminnan kustannukset ja varautua kattamaan myös mm. tulevaisuuden saneerausinvestoinnit Toimintakertomuksen laatiminen 20

21 VEDENKULUTUSENNUSTEET JA KEHITTÄMISTARPEET Väestön vähenemisen (keskimäärin 15 %) myötä arvioitu vuoden 2030 vedenkulutus Keski-Karjalan alueella olisi luokkaa m 3 /d pienempi kuin nykyisin. Jätevesimääräennusteessa vuoteen 2030 on arvioitu koko suunnitelma-alueen jätevesivirtaaman laskevan nykyisestä tasosta noin m 3 /d. kehittämistarpeet keskittyvät jo rakennettujen verkostojen sekä laitosten kunnossapitoon, saneeraamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Yleisesti maksuja ja erityisesti perusmaksuja tulisi korottaa, jotta vesilaitosten talous säilyisi jatkossa positiivisena ja voidaan varautua tuleviin investointeihin ja yllättäviin kuluihin. Pohjavesialueiden suojelu. Suunnitelmaalueen vedenhankinnan kannalta tärkeimmille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat. Suositeltavaa olisi laatia verkostojen huuhteluohjelma, jossa on tunnistettu ongelmalliset verkostoalueet. Talousveden laadun seurannassa tulee huomioida erityisesti verkostojen latvaalueet. Vuotovesien määrää voidaan vähentää kartoittamalla ja saneeraamalla vuotavimmat verkosto-osuudet. 21

22 VESIHUOLTOLAITOSTEN VARAUTUMISEN KEHITTÄMINEN Laitosten ja viranomaisten yhteistyön kehittäminen Toimintatapojen ja -ohjeiden dokumentointi ja tiedonvälitys Riskikartoitusten ja varautumissuunnitelmien päivittäminen ja ajan tasalla pitäminen Varautumisen jalkauttamisen varmistaminen tarvittavin toimenpitein ja harjoituksin Varavoiman saatavuuden varmistaminen Desinfiointivalmiuden varmistaminen Viipymien vähentäminen, huuhtelusuunnitelmat ja talousveden laaduntarkkailu Verkostojen reaaliaikaisen mittausten, kaukovalvonnan ja operoinnin mahdollisuuksien tarkastelu Vesihuoltoverkostojen suunnitelmallinen saneeraaminen. 22

23 VESIHUOLLON TOIMINTA-ALUEET Vesihuoltolaitosten nykyiset toimintaalueet kattavat jo pääosin alueet, joilla se on tarpeen toteutuneen yhdyskuntakehityksen vuoksi. Toiminta-alueiden tulisi kattaa vähintään asemakaavoitetut alueet, jotka ovat myös taajama-aluetta. Harvaan asutuilla väestökatoalueilla voi tulevaisuudessa olla tarvetta arvioida, olisiko toiminta-aluetta tarvetta supistaa, jos vesihuoltoa ei pystytä enää järjestämään asianmukaisesti ja taloudellisesti. 23

24 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTO Haja-asutusalueiden verkostojen rakentamisesta ovat vastanneet pääasiassa vesiosuuskunnat. Verkostoja on rakennettu myös alueille, joiden väestömäärä on viime vuosina vähentynyt ja keski-ikä on korkea. Pienentynyt vedenkulutus kasvattaa veden viipymää verkostoissa, jolloin se voi aiheutua talousveden laadun hygieenistä heikkenemistä ja toisaalta viemäriverkostojen tukkeentumista ja hajuhaittoja. 24

25 VESIOSUUSKUNTIEN KEHITTÄMISTARPEET Vesihuoltoa ohjaavien valtion viranomaisten nykyinen kanta on, että uusien vesiosuuskuntien syntymistä ei pitäisi enää suosia, vaan mahdollisia uusia vesihuoltoverkostoja tulisi rakentaa nykyisten vesihuoltolaitosten verkostoja laajentamalla. Suosituksena on myös osuuskuntien sulautuminen yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joiden toiminta olisi ammattimaisempaa. Suositeltavaa selvittää vesiosuuskuntien toimintaedellytyksiä ja yhdistymisvaihtoehtoja Vesiosuuskuntien kehittämistarpeet keskittyvät jo rakennettujen verkostojen käyttö- ja kunnossapitoon sekä toiminnan hallinnointiin ja kehittämiseen. Vesiosuuskunnan toimintaa velvoittavat mm: osuuskuntalaki vesihuoltolaki (jos on toiminta-alue) terveydensuojelulaki terveydensuojeluasetus sekä STM:n talousvesiasetus Vesiosuuskunnan hallinnon tulee olla tietoinen vesihuoltotoimintaan liittyvistä vastuista ja velvoitteista, kuten riittävästä vesihuoltopalveluiden huolehtimisvelvoitteesta, talousveden laadunvalvonnasta, varautumisesta häiriötilanteisiin sekä taloudellisesta tilanteesta. 25

26 KITEEN TOIMENPIDESUOSITUKSET Kohde Toimenpide Kustannusarvio Ylävesisäiliö (1500 m³) kuntokartoitus ja saneeraus Keskustaajaman uusi vedenottamo käsittelylaitos m 3 /d Vesijohtoverkosto kapasiteettitarkastelut Kiteen keskuspuhdistamo saneeraus Kesälahden puhdistamo saneeraus Puhoksen puhdistamo saneeraus Kiteen kaupungin vesihuoltolaitos verkostojen saneeraus /a Kiteen Vesikunta verkostojen saneeraus /a Kesälahden vesihuoltolaitos verkostojen saneeraus /a Keski-Karjalan läntinen vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Eteläinen vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Palo-ojan vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a 26

27 RÄÄKKYLÄN TOIMENPIDESUOSITUKSET Kohde Toimenpide Kustannusarvio kuntokartoitus, saneeraus, virtaamamittaukset, Vedenottamot (2 + 1 kpl) Rasivaaran käyttöönotto varavedenottamoksi/uusi siiviläkaivo Ylävesisäiliö (200 m³) kuntokartoitus, saneeraus Vesijohtoverkosto kapasiteettitarkastelut Yhdysvesijohto (2,5 km) Rääkkylä-Kitee Jätevedenpuhdistamo saneeraus Vesiosuuskuntien toiminta-alueet määritys ja vahvistaminen Rääkkylän vesihuoltolaitos verkostojen saneeraus /a Nieminen-Sintsi vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Orvisalo-Vannilan vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Paksuniemen vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a Salokylä-Pötsönlahti vesiosuuskunta verkostojen saneeraus /a 27

28 TOHMAJÄRVEN TOIMENPIDESUOSITUKSET Kohde Toimenpide Kustannusarvio Valkealammen vedenottamo saneeraus Ylävesisäiliö (350 m³) kuntokartoitus ja saneeraus Vesijohtoverkosto kapasiteettitarkastelut Jätevedenpuhdistamo uusi puhdistamo Tohmajärven kunnan vesihuoltolaitos verkostojen saneeraus /a Värtsilän vesikunta verkostojen saneeraus /a 28

29 SOVA-LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAINEN SUUNNITELMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yhteistyön lisääminen Uudet vedenottamot vesitornien saneeraus verkostojen yhdistäminen, laajennus ja saneeraus - investointien kautta korotuksia vesihuoltomaksuihin jätevedenkäsittelyn tehostaminen/ keskittäminen lietteen jatkokäsittely vaikutukset luonnonympäristöön ei merkittäviä vaikutuksia - tapauskohtaisesti voi olla negatiivisia vaikutuksia ei vaikutuksia +/- rakentamisesta vähäisiä lyhytaikaisia vaikutuksia, mutta toimintavarmuuden parantumisen myötä pitkällä tähtäimellä positiivisia vaikutuksia + vesistökuormitus vähenee +/- Vesistökuormitus siirtyy ja mahdollisesti lisääntyy +lietteen varastointimäärä vähenee +ravinteiden hyödyntäminen paranee - kuljetusmatkojen piteneminen, ympäristöpäästöt vaikutukset ihmisiin + vesihuollon toimintavarmuus paranee ja sitä kautta myönteiset vaikutukset myös ihmisten terveyteen ja muihin elinoloihin, viihtyvyyteen ja elinkeinojen harjoittamiseen. + vesistön hygieeninen laatu paranee - pitkät siirtoviemäröinnit voivat aiheuttaa hajuhaittoja + hajuhaitat vähenevät, viihtyvyys paranee vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ei merkittäviä vaikutuksia - rajoitteet maankäytössä ei merkittäviä vaikutuksia vaikutukset talout + ammattimaisemman toiminnan ja tehostumisen kautta säästöjä + riskienhallinnan kautta ja pidemmällä tähtäimellä säästöjä 29

30 Ramboll Finland/Vesi, työnro Laatija: Riikka Johansson Tarkastaja: Teemu Heikkinen Pohjakartat Maanmittauslaitos 5/2017 Ruututietokanta Tilastokeskuksen 1x1 km ja 250x250 m ruutuaineistot YKR-aluejaot SYKE/YKR 2016, latauspalvelu LAPIO 5/2017 Pohjavesialueet SYKE, ELY-keskukset latauspalvelu LAPIO 5/2017 Valuma-alueet SYKE, latauspalvelu LAPIO 12/2017 VEETI-/Velvet-tiedot ELY-keskus Verkostot ja Kunnat ja vesihuoltolaitokset toiminta-alueet 30