Esteellisyys kunnassa. Ulla Tirronen ja Tuuli Tarukannel

Transkriptio

1 Esteellisyys kunnassa Ulla Tirronen ja Tuuli Tarukannel

2 Tänään koulutuksen avaus Miten esteellisyys syntyy? Esteellisyys hallintolaissa ja kuntalaissa Koska olen esteellinen? - käytännön esimerkit ja tilanteet Esteellisyyden vaikutukset Esteellisyyden ratkaiseminen Esteellisyystilanteet kokouksessa Esteellisyyden pöytäkirjaamisvinkit Käytännön vinkkejä ja esimerkkejä, miten toimin esteellisyystilanteissa? - muistilista Koulutuksen päätös

3 Esteellisyys eli jääviys Esteellisyys on puolueettomuutta, riippumattomuutta Puolueeton käsittely voidaan katsoa kuuluvan perustuslaissa turvatun hyvän hallinnon periaatteisiin Sellainen suhteellisen kiinteä suhde hallintoasian käsittelijän ja käsiteltävän asian tai sen asianosaisten välillä, että käsittelijän objektiivisuuden, tasapuolisuuden puolueettomuuden ja riippumattomuuden voidaan epäillä heikentyvän. Esteellisyyssäännöksillä pyritään jo etukäteen vaikuttamaan, ettei tällaista tilannetta pääse syntymään. Esteellisyyssäännöksillä avulla kielletään liian läheiset yhteydet asian käsittelijän ja asian tai asianosaisten välillä. Lisäksi pyritään poistamaan mahdollinen intressiristiriita yleisen edun ja asian käsittelyn omien tai erityisten etujen välillä. Hallinnon tavoitteisiin kuulumattomat perusteet eivät saa vaikuttaa viranomaisen tehtävien toteuttamiseen tai hallintopäätösten valmisteluun Myöskin: viranomaisten pidettävä yhtäläistä etäisyyttä asian asianosaisiin ja siihen, mitkä ovat heidän intressinsä asian ratkaisussa. 3

4 Mitä on esteellisyys? 4 Asioiden puolueeton käsittely on turvattu muun muassa perustuslain 21 :n hyvän hallinnon takeissa, perusoikeus. Hallinnon tavoitteisiin kuulumattomat tai päätöksenteolle vieraat perusteet eivät saa vaikuttaa asian käsittelyyn. Tällaisia asioita voivat olla mm. ystävien suosinta, oman hyödyn tavoittelu, taloudellisten etujen tavoittelu jne. Viranomaisen on oltava objektiivinen ja päätöksenteon pitää perustua tavoitteeseen tehdä oikea ratkaisu ja lakien oikea soveltaminen. Esteellisyys syntyy, kun puolueettomuus vaarantuu YKSITTÄISEN asian käsittelyssä Esteellisyysperusteista säädetään laissa, peruste esteellisyyteen on siis löydyttävä laista ja perustelun ja syyn oltava selkeästi lain tasoinen Esteellinen mukana asian käsittelyssä = päätöksenteon virhe ja päätöksen kumoamisperuste

5 Mitä on esteellisyys Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen. Esteellisyys = turvataan liian läheiset yhteydet asian käsittelijän ja asianosaisten/asian välillä, poistamaan ristiriita/edes uhka yleisen edun ja asian käsittelijän edun välillä. Vaikka esteellisyys ei edes aidosti välttämättä vaikuttaisi tai edes voisi vaikuttaa päätöksentekoon, on luottamuksen turvaamiseksi esteellisyystilanne otettava huomioon. Lisäksi esteellisyyttä pitää käsitellä ja esteellisyys ratkaista. (Myös ihan päätöksenteon uskottavuuden, hyvän hallinnon, objektiivisuuden näkökulmasta.) 5

6 6 TIIVISTETTYNÄ: Miksi on olemassa esteellisyyssäännöksiä? Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan: asioiden käsittelyn puolueettomuus luottamus päätöksentekoon henkilön omat tavoitteet tai sidonnaisuudet eivät vaikuta asiassa

7 Kuka voi olla esteellinen? Esteellisyyssäännökset koskevat niin luottamushenkilöitä kuin kunnan viranhaltijoita ja henkilöstöä Nimenomaan henkilöitä à esteellisyys on henkilökohtaista ja arvioidaan aina henkilöittäin erikseen. Esteellisyyssäännökset määräytyvät eri tavoin riippuen onko kyse valtuustosta (kuntalaki) vai muusta toimielimestä (viranhaltijoiden ja henkilöstön esteellisyys määräytyy myös muun toimielimen mukaan, hallintolaki) Esteellisyysperusteet koskevat kaikkia asian käsittelyyn osallistuvia riippumatta siitä mikä heidän asema/roolinsa on 7

8 Missä päätöksenteon vaiheessa? Aivan sama missä päätöksenteon vaiheessa, esim. myös valmistelussa (ja esim. harjoittelijakin voi olla esteellinen) Jos tapahtuu missä tahansa vaiheessa, voi aiheuttaa koko päätöksen kumoutumisen. 8

9 Esteellisyyden arviointi Esteellisyys on tyypillisesti mahdollista vain tietyn asian ja käsittelyyn osallistuvan henkilön välisessä suhteessa. Esteellisyyttä arvioidaan: ajallisesti: esteellisyyttä arvioidaan juuri arviointihetken tilanteen mukaan tapauskohtaisesti otettava aina huomioon kaikki esteellisyysperusteet vaikka väitettä pidetään aiheettomana, on silti velvollisuus ratkaista kysymys esteellisyysväitteeseen on annettava ratkaisu! 9

10 Esteellisyyden arviointi Esteellisyyttä koskeva epäily: voidaan esittää ulkopuoliselta taholta voidaan esittää asian käsittelyyn liittyvältä taholta viranomaisen tai toimielimen sisällä esteellinen itse Epäily henkilön esteellisyydestä voidaan esittää koska tahansa -> kun kysymys nousee esiin, esteellisyyskysymys pitää ratkaista välittömästi. Jokaisella on itse velvollisuus arvioida omaa esteellisyyttään -> esteellisyysasiat on tunnettava hyvin/riittävästi. 10

11 Esteellisyyden toteaminen Epävarmassa tapauksessa esteellisen henkilön on parempi olla ottamatta osaa asian käsittelyyn. Jos henkilö vetäytyy esteellisyysepäilyjen vuoksi omasta aloitteestaan asian käsittelystä, päätös ei tämän johdosta synny virheellisessä järjestyksessä, vaikka hänet myöhemmin todettaisiin esteettömäksi. Jos esteellinen henkilö osallistuu asian käsittelyyn tai mikäli esteetön henkilö jäävätään toimielimen päätöksellä, päätöksessä on muotovirhe. Hallintolain 29.3 :n mukaan esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla. Muutosta voi hakea asiassa tehtyyn lopulliseen päätökseen ja tällöin voi vedota esimerkiksi siihen, että henkilö on perusteetta jäävätty toimielimen päätöksellä tai että esteellinen henkilö on osallistunut asian käsittelyyn. 11

12 Oma velvollisuus Hallintolakin koskeva hallituksen esitys: Henkilö on velvollinen esittämään selvityksen seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa, jos toimielin näin päättää. Luottamushenkilöiden esteellisyyden arviointi edellyttää, että asiasta päättävällä toimielimellä tätä koskevat tarvittavat tiedot. Useimmiten luottamushenkilöt esittävätkin oma-aloitteisesti arviointiin vaikuttavat seikat. On kuitenkin tapauksia, joissa tietoja ei ole saatavilla tai on syytä epäillä niiden riittävyyttä. Päätöksen selvityksen esittämisestä tekisi se toimielin, jonka harkittavaksi esteellisyys kuuluisi. Selvityspyyntö voitaisiin kohdistaa vain niihin seikkoihin, joilla voisi olla merkitystä arvioitaessa luottamushenkilön esteellisyyttä. 12

13 Mitä jos esteellisyyttä ei ratkaista? OKA : Saamelaiskäräjien kokouksessa ei ollut otettu käsiteltäväksi eikä ratkaistu väitettä eräiden jäsenten esteellisyydestä. Hallintolain perusteella kokouksen olisi kuitenkin tullut ottaa väite käsiteltäväkseen ja tehdä siitä päätös. Koska näin ei ollut menetelty, oli kokouksen menettely ollut hallintolain vastaista. Esteellisyys voi johtaa päätöksen kumoamiseen muutoksenhaun johdosta. (esteellisyyden huomioimatta jättäminen on menettelyvirhe) Se ei ole virhe, jos aiheetta jäävää itsensä Huom. esteellisyyspäätöstä koskee muutoksenhakukielto.à tämä merkitsee sitä, että esteellisyyspäätöksen lainmukaisuus voidaan saattaa muutoksenhakun kohteeksi varsinaiseen asiasisältöiseen päätökseen kohdistuvan muutoksenhaun yhteydessä. Esteellisen henkilön osallistuminen asian käsittelyyn on aina menettelyvirhe, jonka vuoksi viranomainen voi itsekin poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. (vrt. Hallintolain 50 ) 13

14 Esteellisyys kuntalaissa Valtuutetun esteellisyys valtuustossa Kuntalain mukaisesti: valtuutettu on esteellinen, kun asia koskee henkilökohtaisesti valtuutettua tai hänen läheistään eli asialla on välittömiä vaikutuksia valtuutetun tai läheisen asemaan. Vaikutuksena on käsittelykielto eli siirryttävä omalta paikalta yleisön joukkoon 14

15 Valtuutetun esteellisyys 15 Kuntalain HE: Valtuutetun esteellisyysperusteet valtuustossa ovat edelleen lievemmät kuin muihin luottamushenkilöihin sovellettavat perusteet. Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolaissa tarkoitettua läheistään. Esteellisyyden vaikutus ulottuu nykyisen sääntelyn tavoin asian käsittelyyn kokonaisuudessaan. à Esteellinen valtuutettu ei siis saa ottaa osaa asiasta käytävään keskusteluun. Tämän vuoksi valtuutettua ei myöskään luettaisi läsnä olevaksi niissä asioissa, joissa hän on esteellinen. Tällä voi olla vaikutusta valtuuston kokouksen päätösvaltaisuuteen. Kun valtuuston kokous on julkinen, ei kuitenkaan voitaisi edellyttää, että esteellinen valtuutettu poistuisi kokoustilasta. Kun valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn tai on jäsenenä muussa toimielimessä, häneen sovelletaan kyseistä toimielintä koskevia esteellisyyssäännöksiä.

16 Esteellisyyden vaikutus, valtuusto KHO /2745 Kunnanvaltuusto on käsitellyt kokouksessa kysymystä siitä, ryhtyykö kunta jatkotoimenpiteisiin sen johdosta, että kunnalta oli kunnan viranhaltijoiden huolimattomuuden takia jäänyt saamatta valtionosuuksia. Kunnanjohtaja oli kokouksessa ilmoittanut esteellisyytensä asian käsittelyyn ja valtuusto oli hyväksynyt esteellisyyden. Kunnanjohtaja ei kuitenkaan ollut poistunut paikaltaan asian käsittelyn ajaksi. Päätettäessä kunnan mahdollisista jatkotoimenpiteistä edellä mainitussa asiassa ei sen käsittelemiseen esteellisen kunnanjohtajan läsnäololle kokouksessa ole ollut perusteita. Valtuuston päätös oli näin ollen syntynyt virheellisessä järjestyksessä. 16

17 17 Ratkaisuja TILANNE: Kunnan valtuustosalin järjestelyt olivat sikäli puutteelliset, että yleisölle tarkoitettuja paikkoja ja niiden toimialajohtajien paikkoja, jotka olivat kokouksessa läsnä virkansa puolesta, ei ollut erotettu toisistaan. Tästä syystä teknisellä johtajalla ei ollut ollut mahdollisuutta asettua paikalle, joka olisi ollut selkeästi osoitettu vain yleisölle. Hän oli istunut paikalla, joka oli tarkoitettu myös yleisölle. Hän ei ollut millään tavoin osallistunut asian käsittelyyn valtuuston kokouksessa. RATKAISU: Hallinto-oikeuden päätös, jolla valtuuston päätös oli kumottu virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, kumottiin ja valtuuston päätöksestä hallinto-oikeudelle tehty valitus hylättiin. MIKSI?: Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei tekninen johtaja ollut ollut valtuuston julkisessa kokouksessa läsnä hallintolain 27 :n 1 momentissa kielletyllä tavalla, vaan hänen oli katsottava olleen seuraamassa asian käsittelyä valtuustossa yleisöön kuuluvana, vaikka tekninen johtaja oli valtuuston kokouksesta laaditun pöytäkirjan kansilehdelle tehdyn merkinnän mukaan merkitty saapuvilla olevaksi. KHO:2017:196

18 Ratkaisuja TILANNE: Keminmaan kunnan valtuusto oli päättänyt myöntää sivistyslautakunnalle euron suuruisen lisämäärärahan vuodelle Valtuuston kokouksen pöytäkirjan mukaan kyseinen asiakohta oli koskenut opetusryhmän perustamista Saava Oy:n tiloihin. Keminmaan sivistyslautakunta oli hyväksynyt Keminmaan kunnan ja Saava Oy:n välisen sopimuksen opetuksen järjestämisestä Saava Oy:n tiloissa. Sopimuksen mukaan Keminmaan kunta maksoi Pohjanranta Oy:lle koulutilojen vuokran. Asiakirjoista ilmeni, että Pohjanranta Oy omisti kokonaisuudessaan Saava Oy:n. Valtuutettu, kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja A, joka oli myös Pohjanranta Oy:n toimitusjohtaja, oli osallistunut päätöksentekoon kunnanhallituksessa kunnanhallituksen päättäessä esittää valtuustolle, että valtuusto päättäisi lisämäärärahan myöntämisestä sivistyslautakunnalle. Hän oli osallistunut asian käsittelyyn myös valtuustossa RATKAISU: Kunnanhallituksen päätös oli A:n esteellisyyden vuoksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Koska kunnanhallituksen päätös oli ollut osa valtuuston nyt valituksenalaisen päätöksen valmistelua, valtuuston päätös oli valmistelussa tapahtuneen virheen johdosta syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Hallinto-oikeuden päätös, jolla B:n valitus Keminmaan kunnan valtuuston päätöksestä oli hylätty, ja valtuuston päätös kumottiin. MIKSI?: Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lisämäärärahan myöntäminen sivistyslautakunnalle oli liittynyt niin kiinteästi opetusryhmän perustamista koskevaan kunnan ja Saava Oy:n väliseen sopimukseen, että tämä yhteys oli otettava huomioon arvioitaessa A:n esteellisyyttä osallistua lisämäärärahaa koskevan asian käsittelyyn kunnanhallituksessa. KHO:2018:24 18

19 Valtuutetun esteellisyys Valtuutetun esteellisyyden kohdalla korostettu mm. sitä, että valtuuston paäẗo svallan kaÿto n laḧto kohtana on edustuksellinen demokratia (itsehallintoa toteuttaa se, että vaaleissa valitut valtuutetut päättävät asioista) esim. KHO 1998:5 : Korkeimman hallinto-oikeuden kannan mukaan valtuutettu ei ole esteellinen silla perusteella, etta ha nelle tietyssa kunnanosassa asuvana ja koululaisten vanhempiin kuuluvana on merkitysta silla, miten esilla oleva asia ratkaistaan ja miten tietyn kunnanosan koululaisten edut otetaan huomioon. KHO 2013:131: valtuutettu sai osallistua paäẗo ksen tekemiseen valtuustossa, vaikka valtuutettu asui alueella ja oli vesihuolto-osuuskunnan ja sen omistamansa kiinteisto n kautta. Ha n ei kuitenkaan kuulunut osuuskunnan hallitukseen tai vastaaviin toimielimiin. Ratkaisussa otettiin huomioon se, etta valtuutetun omistama kiinteisto oli liitetty osuuskunnan verkostoon jo ennen kiinteisto n siirtymista ha nen omistukseensa. 19

20 Kaupunginvaltuusto, esteellisyys OKV/1317/1/2007, Kaupunginvaltuutettu oli kesken asiakohdan käsittelyn ilmoittanut valtuuston puheenjohtajalle tuntevansa itsensä esteelliseksi ja poistunut kokouksesta. Selvityksessään oikeuskanslerille valtuutettu ilmoitti, että kokouksen kuluessa ilmeni, etteivät ryhmien etukäteisneuvotteluissa sovitut asiat pitäneetkään paikkaansa. Hän koki, ettei jatkossa kykene suhtautumaan kokouksen asioihin objektiivisella harkinnalla. Valtuutetun selvityksen mukaan asiakohta oli esityslistan viimeinen, ja hän poistui kokonaan paikalta. Asiassa kuitenkin ilmeni, että kyseisen asiakohdan jälkeen käsiteltiin vielä neljä muuta asiakohtaa. Valtuuston kokouksen pöytäkirjasta ei ilmennyt valtuutetun poistumisen syytä eikä perustetta. Kaupunginhallitus ilmoitti selvityksenään oikeuskanslerille merkinneensä valtuutetun oman selvityksen tiedoksi, eikä lausunut itse asiasta mitään. Apulaisoikeuskansleri totesi, että valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen läheistään. Valtuutettu ei voi vetäytyä asian käsittelystä pelkästään olettamukseen tai tuntemukseensa vedoten, vaan puolueettomuuden vaarantumiseen on oltava objektiivisesti havaittavissa oleva syy. Kyseinen valtuutettu, joka on koulutukseltaan lakimies, on toiminut pitkään politiikassa muun muassa kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajana. Lisäksi oikeuskansleri on antanut hänelle huomautuksen jo aiemmin esteellisyyteen liittyvän virheellisen menettelyn johdosta, ja tuo päätös oli saatettu nimenomaisesti hänen tietoonsa. Apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei ollut uskottavaa, ettei valtuutettu olisi ollut tietoinen esteellisyyden aiheuttavista seikoista, objektiviteettivaatimuksesta ja henkilökohtaisuuden edellytyksestä. Hän katsoi kuitenkin teon haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat kokonaisuutena arvioiden, että huomautus on tässä tapauksessa riittävä toimenpide. Hän myös kiinnitti yleisesti kaupunginvaltuuston puheenjohtajan huomiota tämän vastuuseen pöytäkirjan laatimisesta ja sisällöstä sekä esteellisyyttä koskevien tietojen ja perusteen ilmenemisestä. Lisäksi valtuutetun ja kaupunginhallituksen huomiota kiinnitettiin oikeuskanslerin perustuslain mukaiseen tietojensaantioikeuteen, johon liittyy totuudessa pysymisvelvollisuus ja se, että oikeuskanslerin tulee voida luottaa annettujen tietojen oikeellisuuteen. 20

21 21 Kaupunginjohtajan ja valtuutetun esteellisyys OKV/177/1/2015, Kaupunginjohtaja toimi esittelijänä kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa käsiteltiin ilmoitusasiana kaupungin ja irtisanotun entisen työntekijän välistä työsuhderiita-asiaa koskevaa käräjäoikeuden päätöstä. Asiakohdassa päätettiin, että mikäli kaupungin vastapuoli valittaa tuomiosta hovioikeuteen, valittaa kaupunki käräjäoikeuden tuomiosta sen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevilta osin. Mikäli kaupungin vastapuoli jättäisi valituksen tekemättä, jäisi asia myös kaupungin osalta käräjäoikeuden tuomion varaan. Kantelussa epäiltiin kaupunginjohtajan olleen esteellinen toimimaan esittelijänä, kun irtisanomisen taustalla olivat työhön liittyvät erimielisyydet ja ristiriidat nimenomaan kaupunginjohtajan ja irtisanotun työntekijän välillä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että asioiden puolueettoman käsittelyn sekä viranomaistoimintaa kohtaan tunnetun yleisen uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi toimielinten kokoonpanojen tulee olla ulkopuolisen objektiivisen arvion mukaisesti esteettömiä. Asioiden puolueeton viranomaiskäsittely on yksi keskeisistä oikeusturvan takeista. Viranhaltijan on syytä pidättäytyä osallistumasta päätöksentekoon asioissa, joihin hänellä on ulkopuolisen havaittavissa oleva selkeä intressi. Ilmoitusasian tiedoksi merkitsemisen käsittelemistä toimielimen kokouksessa ei apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan voida pitää sellaisena puhtaasti teknisenä toimena, johon esteellisyys ei voisi vaikuttaa. Tässä tapauksessa asiakohdassa kirjattiin päätös siitä, miten kaupunki tulee menettelemään mahdollisen muutoksenhaun tilanteessa, eikä kohdan käsittely siten näyttänyt olleen ainoastaan muodollinen tiedoksi merkitseminen. Esittelijällä on ollut mahdollisuus vaikuttaa päätöksen sisältöön. Ulkopuolinen henkilö on siten voinut perustellusti kyseenalaistaa esittelijän puolueettomuuden asiassa. Kantelija katsoi lisäksi kaupunginvaltuutetun olleen sukulaisuuden perusteella esteellinen valtuuston kokouksen käsitellessä kaupunginhallituksen esitystä lisämäärärahan anomisesta talousarviovuodelle 2013, kun lisämäärärahan tarve johtui mm. siitä, että asianajotoimiston palveluja oli käytetty arvioitua enemmän. Kaupungin arvioitua suuremmat kustannukset asiantuntijapalveluiden ostoista aiheutuivat asianajajan, joka oli kyseisen valtuutetun isä, palkkiolaskuista ja niiden maksatustarpeesta. Kantelun mukaan valtuutetun isä oli kaupungin käyttämän osakeyhtiömuotoisen asianajotoimiston ainoa omistaja ja hallituksen jäsen. Apulaisoikeuskansleri totesi yleisesti, että edellä kuvattu asetelma sisälsi arvostelulle alttiita elementtejä, vaikka päätöksenteossa ei ollut kyse suoranaisesti valtuutetun isän asianajotoimistoa koskevasta asiasta. Yleisenä lähtökohtana on pidettävä päätöksenteosta pidättäytymistä, mikäli kysymys mahdollisesta esteellisyydestä on tulkinnanvarainen tai epäselvä. Apulaisoikeuskansleri saattoi esteellisyyttä koskevat yleiset huomionsa kaupunginhallituksen tietoon.

22 Esteellisyys hallintolaissa Muun luottamushenkilön ja henkilöstön esteellisyys Hallintolain mukaisesti, esteellisyysperusteista säädetään hallintolain 28 :ssä. Vaikutuksena on läsnäolo- ja käsittelykielto eli siirrytään kokoushuoneen ulkopuolelle. 22

23 Ratkaisuja - kantelu TILANNE: Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan saapuneessa yliopistollisen sairaalan laä ka ri - ja hoitohenkilo kunnan edustajien nimetto ma ssa kantelussa arvosteltiin sairaanhoitopiirin yliopistollisen sairaalan paäẗo ksentekomenettelya syda nkeskuksen perustamisessa ja virkanimikemuutoksessa. Kantelun mukaan ta ssa paäẗo ksentekomenettelyssa on toimittu vastoin hallintolain27, 28 ja 29 :n esteellisyyssaä nno ksia. Kantelussa todettiin, etta ta ma menettely oli esimerkki laajemmasta hallinnon ja paäẗo ksenteon kulttuurista sairaalan johdossa. Kantelun liitteiden mukaan hallintoylihoitaja osallistuiyliopistollisen sairaalan hallintokeskuksen ja kuntayhtyma n johtoryhma n seka kuntayhtyma n hallituksen kokouksiin, joissaka siteltiinuuden syda nkeskuksen perustamista ja ha nen puolisonsa osastonlaä ka rin nimikkeen muuttamista syda nkeskuksen kardiologian ylilaä ka rin vakanssiksi. RATKAISU: Hallintoylihoitaja oli esteellinen ka sittelemaä n puolisonsa virkatehta vien hoitoonvaikuttavaa uuden syda nkeskuksen perustamista ja ha nen virkanimikkeensa muuttamista. Hallintoylihoitajanolisi tullut poistua, kun johtoryhma t ja kuntayhtyma nhallitus ka sittelivaẗ kokouksissaan naïta asiakohtia. MIKSI?: Esteellisen virkamiehen osallistuminen asioidenka sittelyynonvaarantanutyleista luottamusta sairaanhoitopiirinkuntayhtyma n paäẗo ksenteon riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen. Osoituksena ta sta voidaan mielesta ni pitaä sairaanhoitopiirinlaä ka ri- ja hoito- henkilo kunnan oikeusasiamiehelle tekemaä nimeto nta kantelua. EOA 1151/2/10 23

24 Esteellisyysperusteet: osallisuusjäävi Osallisuusjäävi, hallintolaki 28 1 kohta: henkilö tai hänen läheisensä asianosainen: viran/etuuden/luvanhakija, oikaisuvaatimuksen tekijä Ei voi käsitellä omaa asiaansa tai läheisensä asiaa Asianosaisella tarkoitetaan sitä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. -- > Asian ratkaisu vaikuttaa joko käsittelijän tai käsittelijän läheisen oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen Esimerkki: viranhaltija ei voi myöntää ajokorttia lapselleen tai puolisolleen Esimerkki: opettaja voi antaa lapselleen opetusta, mutta on esteellinen arvostelemaan lapsensa tenttisuorituksia (EOE ) Esimerkki: asianosainen ei voi osallistua oman toimintansa laillisuuden arviointiin (OKA ) (hallintokantelun kohteena oli kunnan rakennusmestari joka oli kanteluasiassa asianosaisen asemassa. Kantelun kohteeksi yksilöydyn viranhaltijan osallistuminen omaa menettelyää koskevan selvityksen valmisteluun ja esittelyyn viranomaisen toimilelimessä oli esteellisyyssäännösten vastaista)

25 Esteellisyysperusteet Osallisuusjäävi: EOA : Kanteluasioiden käsittelyssä esteellisyysperusteita oli sovellettava siten, että kantelun kohteena olevaa pidetään kanteluasiassa asianosaisena ja siten esteellisenä osallistumaan kunnan toimielimeltä kantelun johdosta pyydettyjen lausuntojen antamiseen. Osallisuusjäävi: OKA : Asianosainen ei saa osallistua oman toimintansa laillisuuden arviointiin. Rakennusmestari ei voinut osallistua kantelun kohteena ollessaan selvityksen valmisteluun

26 Esteellisyysperusteet:edustajajäävi Edustajajäävi, hallintolaki 28 2 kohta: henkilö tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa Esimerkki: Jos henkilö toimii esimerkiksi avustajana, ei voi tällöin toimia asian käsittelyssä virkatehtävissään Esimerkki: vajaavaltaista koskevassa asiassa tämän huoltaja tai edunvalvoja on esteellinen käsittelemään vajaavaltaisten asiaa Esteellisyys syntyy jos siitä, että asian käsittelijän läheinen, eli lähisukulainen tai muuten erityisen läheinen henkilö, toimii asianosaisen asiamiehenä, avustajana tai edustajana asiassa. Myös: Esteellisyys syntyy myös jos asian käsittelijän avustettavana tai edustettavana on taho, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (ko. taho on ratkaisusta aiheutuvien myönteisten tai kielteisten vaikutusten suoranaisena kohteena)

27 Esteellisyysperusteet:intressijäävi Intressijäävi, hallintolaki 28 3 kohta asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa henkilölle tai hänen hallintolain 28.2 :n 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen Ei tarvita välitöntä vaikutusta välttämättä, mutta odotus erityisestä hyödystä tai vahingosta. Esteellisyys tällä perusteella edellyttää, että hyöty tai vahinko on luonteeltaan ERITYISTÄ, joten sen on oltava esim. taloudellisesti tuntuvaa (tai muuten merkityksellistä). Esimerkki: kaava-asiaa valmisteleva viranhaltija tai hänen puolisonsa omistaa kiinteistön kaavoitettavalla alueella, voi saada aikaan esteellisyyden, jos tehtävä kaavoituspäätös on omiaan olennaisesti nostamaan tai laskemaan maan hintaa. Hyöty voi olla myös muu kuin taloudellinen ja vahinko voi konkretisoitua myös haittana. Huom. vähäinen hyöty tai epäolennainen haitta eivät yleensä aiheuta esteellisyyttä (mutta arvioitava kokonaisuutena, tapauskohtaisesti aina) Esimerkki: KHO 2009:89: vähäinen hyöty aiheutti intressijääviyden. Esimerkki: KHO 2007:51: erityinen hyöty aiheutti intressijääviyden. Esimerkki: KHO 2005:45: odotettavissa oleva erityinen vahinko aiheutti intressijääviyden

28 Esteellisyysperusteet:intressijäävi Milloin hyöty tai vahinko on merkittävä? Esimerkkejä: KHO T 2138: Kunnanjohtaja oli esteellinen valmistelemaan ja esittelemään 15 viranhaltijan vähentämiseen tähtäävää työryhmän ehdotusta, kun osana ehdotusta oli kunnanjohtajan puolison siirtäminen toimistosta kirjastoon. KHO 1990 A 81: Kaupunginjohtaja oli esteellinen esittelemään kaupungin hakemaa toimenpidelupaa koskevaa asiaa, jossa tehtävästä päätöksestä oli odotettavissa erityistä hyötyä vai vahinkoa yhtiölle, jonka hallituksen puheenjohtaja kaupunginjohtaja oli. Intressijäävi: KHO 1986 II 33: Kunnanhallitus oli päättänyt tarjota kunnanviraston henkilöstölle ilmaisen päiväkahvin tai teen ilman kahvileipää. Kahviedun vähäisyyden vuoksi kunnanhallituksen jäsen, joka itse ja hänen vaimonsa työskentelivät kunnan virastossa, ei ollut esteellinen

29 Esteellisyysperusteet:palvelussuhde- ja toimeksiantojäävi Palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi, hallintolaki 28, 4 kohta: henkilö on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa - HUOM. palvelussuhde kuntaan ei tee sellaisenaan viranhaltijaa esteelliseksi käsittelemään asiaa. Kuntalaki: Hallintolain 28 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä, viranhaltijaa eikä työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen. Tarkoitetaan virka-, työ- tai toimisuhdetta riippumatta sen kestosta tai ehdoista. Milloin toimeksiantosuhde voi syntyä? Esim. silloin kun asianosainen hankkii sopimuksen perusteella tai muuten taloudellista, hallinnollista tai oikeudellista asiantuntijapalvelua viranhaltijalta. Esimerkki: yrityksen tai yhteisön palveluksessa oleva henkilö ei siis voi osallistua sen lupa-, hankinta- tai tukihakemuksen käsittelyyn, ja sama koskee henkilöä, jolla on tuon asian käsittelyyn liittyvä toimeksianto. Esimerkki: Kaavoitusta valmisteleva kunnan arkkitehti voi olla esteellinen, jos hänellä on sivutoimi kaava-alueelle rakentavassa rakennusyhtiössä taitämän yhtiön suunnittelutoimeksianto. Esimerkki KHO 2012:100: yliopistollisen sairaalan yliläääkri A osallistui virka-asemansa perusteella tarjouspyyntöön valmisteluun magneettikuvauspalveluja koskevassa hankinnassa.a:llla oli myös sivutoimi, jossa hän työskentely kuusi tuntia kuukaudessa palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa tarjouksen 29 tehneeseen yritykseen. A oli esteellinen osallistuessaan hankintamenettelyä koskevaan asian valmisteluun. 29

30 Esteellisyysperusteet:yhteisöjäävi Yhteisöjäävi, hallintolaki 28, 5 kohta henkilö tai hänen hallintolain 28.2 :n 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenenä tai toimitusjohtajana yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa Kuntalaki: Hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa tai kuntayhtymässä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kunnan edut ovat ristiriidassa liikelaitoksen tai kuntayhtymän etujen kanssa taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Myöskään hallintolain 28 :n 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa. ESIMERKKI: silloin kun asian käsittelijä tai hänen läheisensä on samalla johtavassa tai muutoin vastuunalaisessa asemassa esimerkiksi yhdistyksessä, yhtiössä, osuuskunnassa, säätiössä joka on hallintoasiassa asianosainen ja intressentti ESIMERKIKSI: hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen kuten johtokunnan jäsen, toimitusjohtaja tai sitä vastaava asema. Jäsenen asemaan rinnastetaan myös varajaäsen (OKA ) ESIMERKKI: Viranhaltija on esteellinen käsittelemään esim. avustuksen tai takauksen myöntämistä yhdistykselle tai yhtiölle, jonka hallitukseen hän tai hänen puolisonsa kuuluu. Pelkkä jäsenyys yhdistyksessä tai osakkeiden omistaminen yhtiössä ei kuitenkaan yleeensä perusta yhteisöjääviä. (HUOM: tällöin kyseeseen voi tulla kuitenkin intressijääviys tai yleislausekejääviys!) 30 30

31 Esteellisyysperusteet:yhteisöjäävi Esim. KHO 1990 A 81: Kaupunginjohtaja, joka oli vapaasatamayhtiön hallituksen pj, oli esteellinen esittelemään kaupunginhallituksessa kaupungin hakemaa lupaa kaivu- ja louhintatöihin junalauttalaiturin rakentamiseksi yhtiön alueelle. Esim KHO 1996 A 19: Asunto-osakeyhtiön hallituksen pj oli esteellinen käsittelemään kunnanhallituksessa kevyen liikenteen väylän ja ajoradan siirtämistä koskevaa asiaa, kun ratkaisulla oli vaikutusta kyseisen asunto-osakeyhtiön kiinteistön käyttöön

32 Esteellisyysperusteet:yleislausekejäävi Yleislausekejäävi, hallintolaki 28, 7 kohta luottamus henkilön puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu Hankala ryhmä/peruste Huom. ERITYINEN syy Esimerkiksi: pelkästään ulkopuolisen henkilön epäluottamus viranhaltijaan tai viranomaisen toimintaan ei vielä perusta esteellisyyttä tällä perusteella --> tulee olla jokin konkreettinen syy luottamuksen vaarantumiselle Esimerkiksi: Tavanomainen asiakkuus- tai tuttavuussuhde asianomiaseen ei perusta esteellisyyttä Erityisen syyn oltava sellainen, että myös ulkopuolinen vois saada sen tietoonsa, vaikka se ei olisikaan laajasti tunnettu 32 32

33 Esteellisyysperusteet:yleislausekejäävi Ei voi määritellä tyhjentävästi, siksi kokonaisarvion merkitys korostuu. Syy voi olla: esim. yhteisiä intressejä osoittava kiinteä yhteys, erityisen merkityksellinen ja kiinteä ystävyys-, yhteistyö- tai kiistasuhde asianosaiseen tai muunlainen vahva sidonnaisuus tai keskinäinen lojaalisuus Myös esim: jos jokin yhteisö on osoittanut viranhaltijalle erityistä vieraanvaraisuutta (normaalia runsaampaa) (tällöin kyse voi olla myös lahjonnasta) Esimerkki: jos samaa asiaa alemmassa viranomaisessa aikaisemmin käsitellyt tai siinä lausunnon antanut henkilö käsittelee sitä uudestaan toisessa elimessä, hän saattaa olla esteellinen, koska hänellä voidaan ajatella olevan asiasta objektiiviseen harkintaan vaikuttava ennakkonäkemys. (tällöinkin edellyttää erityistä syytä, että olisi lopulta esteellinen) à ei välttämättä aiheuta esteellisyyttä à silloin erityisesti voi käsitellä monta kertaa samaa asiaa kun kyse esim. kun asia tulee päätökseen korjaamismenettelyssä, oikaisuvaatimuksen johdosta tai palautuspäätöksen vuoksi uudelleen käsittelyyn. à ei aiheuta esteellisyyttä tällöin. Huom. esim hyvin vahvat etukäteen ilmaistut mielipiteet 33 33

34 Läheiset, hallintolaki 28 1) virkamiehen puoliso ja virkamiehen lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso; 2) virkamiehen vanhempien sisarus sekä hänen puoliso, virkamiehen sisarusten lapsi ja virkamiehen entinen puoliso; sekä 3) virkamiehen puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi samoin kuin tällaisen henkilön puoliso sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsi. Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. osallisuus- ja edustusjäävissä (1-2 kohdat) otetaan huomioon kaikki läheiset intressi- ja yhteisöjäävissä (3 ja 5 kohdat) huomioon vain oma perhepiiri palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävissä (4 kohta) ei oteta läheisiä huomioon 34

35 Toisen asteen jäävi -Kunnallishallinnossa päätöksentekojärjestelmään kuuluu, että samaa asiaa käsitellään useammissa toimielimissä. - Asiaa voidaan ensin käsitellä lautakunnassa, sen jälkeen kunnanhallituksessa ja edelleen valtuustossa. -Henkilö voi myös olla kaikkien mainittujen toimielinten jäsen. -Kunnallishallinnossa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä, joten osallistuminen asian käsittelyyn useissa toimielimissä ei aiheuta esteellisyyttä. -Sama henkilö voi osallistua asian käsittelyyn sen kaikissa vaiheissa. -Poikkeuksena tilanne, jossa luottamushenkilö on kunnan viranhaltijana asian käsittelyn aiemmassa vaiheessa esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa (kuntalain 52 :n 3 momentin toinen virke). 35

36 Toisen asteen jäävi KHO 2000 T397 Teknisen palvelukeskuksen hallintopäällikkö oli hylännyt kaupungille esitetyn vahingonkorvausvaatimuksen rikki menneen auton tuulilasi korjauksesta. Tekninen lautakunta oli hylännyt hallintopäällikön päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Kokouksessa, jossa oikaisuvaatimusta oli käsitelty, hallintopäällikkö oli läsnä ja toiminut sihteerinä. Oikaisuvaatimusasian oli esitellyt teknisen palvelukeskuksen johtaja. Hallintopäällikkö ei ollut esteellinen osallistumaan oikaisuvaatimuksen käsittelyyn. KHO /1894 Oikaisuvaatimuksen käsitteleminen terveyslautakunnassa oli hallintomenettelyä. Sairaalajohtaja ei ole ollut kuntalain 52 :ssä ja hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla esteellinen esittelemään asiaa oikaisuvaatimusmenettelyssä lautakunnassa sillä perusteella, että hän oli ratkaissut lautakunnan alaisena viranhaltijana asian. 36

37 37 Ratkaisuja TILANNE: Toimialajohtaja oli tehnyt palkanlaskijan työjärjestelyjä koskevan päätöksen. Kunnanhallitusoli päättänyt ottaa toimialajohtajan päätöksen kuntalain 51 :n nojalla käsiteltäväkseen ja kumonnut päätöksen. Kunnanhallitusoli jättänyt palkanlaskijan oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska kunnanhallituksen tekemä päätös ei sisältänyt sellaista asiaratkaisua, josta voitaisiin tehdä kuntalain 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus. Palkanlaskijan oli katsottava saaneen päätöksen tiedokseen viimeistään , joten päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen määräaika olipäättynytviimeistään RATKAISU: ( Otto-oikeuden käyttäminen ei riipu siitä, milloin kunnanhallitus on saanut otto-oikeuden kohteena olevasta päätöksestä tiedon. Kunnanhallitusoli näin ollen käyttänyt otto-oikeuttaan liian myöhään.) MIKSI?: Hallintolainkäyttölain 20 :n 1 momentin mukaan asiamiehenä tai avustajana ei saa toimia muun ohella se, joka on osallistunut asian käsittelyyn viranomaisessa. Toimialajohtaja oli tehnyt ottooikeuden kohteena olleen viranhaltijapäätöksen, eikä hän siten saanut toimia asiassa asiamiehenä. Asiamies ilmoitti luopuvansa asiamiehenätoimimisesta. KHO:2017:58

38 Esteellisyys KHO / 5 Kunnanvaltuusto oli muuttanut hallintosääntöä muun ohella siten, että hallintojohtajan tehtäviin ei enää kuulunut kunnanhallituksen kokouksessa sihteerinä toimiminen, otto-oikeuden käyttämisestä päättäminen eikä kunnanjohtajan sijaisena tai avoimen viran hoitajana toimiminen. Hallinto-oikeus oli päätöksessään todennut kunnanhallituksen puheenjohtajan osallistuneen esteellisenä hallintojohtajan tehtävien järjestelyä koskevan asian käsittelyyn kunnan yhteistoimintaelimessä sillä perusteella, että tämä oli rikostutkinnan kohteena oikeudellisen asiantuntijan esittämään laskuun liittyen ja hänen kotiinsa oli tehty kotietsintä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kunnanhallituksen puheenjohtajaan mahdollisesta rikokseen syyllistymisestä kohdistunut epäilys ei sinänsä ole liittynyt hänen menettelyynsä hallintojohtajaa kohtaan eikä esteellisyyden ole väitetty syntyneen siitä, että hallintojohtaja olisi ollut rikosilmoituksen tekijä. Oikeuskirjallisuus ja oikeuskäytäntö huomioon ottaen virkamiehen esteellisyys ei synny pelkästään hänestä tehdyn rikosilmoituksen perusteella. Rikosilmoitukset olivat liittyneet niihin ristiriitoihin, joita oli syntynyt kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston enemmistön päädyttyä kunnanjohtajan erottamisen kannalle. Virkarikosten oli väitetty tapahtuneen tässä irtisanomismenettelyssä ja sen valmistelussa. Kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja hallintojohtajalla oli saattanut olla eri näkemys näistä kunnan hallinnossa erimielisyyksiä aiheuttaneista kysymyksistä ja toimintatavoista asian yhteydessä. Tästä asetelmasta ei sinänsä kuitenkaan seuraa, että kunnanhallituksen puheenjohtaja olisi ollut esteellinen osallistumaan hallintosäännön muuttamista koskevan asian käsittelyyn siltä osin kuin muutokset olivat voineet vaikuttaa hänen kanssaan eri mieltä olleen virkamiehen asemaan. Kun otettiin huomioon valituksen kohteena olevan hallintosäännön muuttamista koskevan päätöksen sisältö, rikostutkinnalla ei voitu katsoa olevan sellaista yhteyttä tähän asiaan, että kunnanhallituksen puheenjohtajan olisi ollut pidettävä esteellisenä osallistumaan asian valmisteluun yhteistoimintaelimessä siten kuin hallintolain 28 :n 1 momentin 7 kohdassa edellytetään. 38

39 39 Esteellisyys kokoustilanteena Jos henkilö itse ilmoittaa esteellisyydestään ja vetäytyy asian käsittelystä, toimielimessä riittää tämän ja esteellisyyden syyn toteaminen Viimekädessä: toimielin ratkaisee esteellisyyden, puheenjohtaja vetää tilanteen Pöytäkirjaan merkintä henkilön poistumisesta esteellisenä ja esteellisyyden tosiasiallinen peruste Tosiasiallinen peruste ei ole pykäläviittaus tai esim. osallisuusjäävi tai yhteisöjäävi, vaan todellisen tilanteen kuvaus Myös selkeä merkintä, että poistui paikaltaan / huoneesta KHO 3412/2014: Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Kaupungin hallintosäännön mukaan toimielimen pöytäkirjaan merkitään asian käsittelytietona esteellisyys. Monijäsenisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä päättää toimielin. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Hallintosäännössä on toimielinten osalta vastaava säännös. Kysymyksessä olevat henkilöt ovat kokouksessa ilmoittaneet esteellisyydestään lain edellyttämin tavoin ja vetäytyneet asian käsittelystä. Pöytäkirjaan on merkitty henkilön poistuminen esteellisenä ja esteellisyyden syy. Esteellisyyskysymys on tullut esiin esteelliseksi itsensä katsoneiden omasta aloitteesta eikä siitä ole ollut erimielisyyttä. Laissa tai valtuuston työjärjestyksessä tai hallintosäännössä ei edellytetä, että jokaisen esteelliseksi itsensä ilmoittaneen esteellisyys todetaan erillisellä päätöksellä. Esteellisyys on siten voitu merkitä pöytäkirjaan käsittelytietona kaikkien henkilöiden osalta samassa kohdassa. Valituksenalainen päätös ei ole syntynyt tällä väitetyllä perusteella virheellisessä järjestyksessä.

40 Miten esteellisyys pöytäkirjataan? KHO 3412/2014: Kuntalain 52 :n 5 momentin mukaan esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Kaupungin hallintosäännön mukaan toimielimen pöytäkirjaan merkitään asian käsittelytietona esteellisyys. Monijäsenisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä päättää toimielin. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaan puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Kaupungin hallintosäännössä on toimielinten osalta vastaava säännös. Kysymyksessä olevat henkilöt ovat kokouksessa ilmoittaneet esteellisyydestään lain edellyttämin tavoin ja vetäytyneet asian käsittelystä. Kaupunginhallituksen ja valtuuston pöytäkirjaan on merkitty henkilön poistuminen esteellisenä ja esteellisyyden syy. Esteellisyyskysymys on tullut esiin esteelliseksi itsensä katsoneiden omasta aloitteesta eikä siitä ole ollut erimielisyyttä. Laissa tai kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä tai kaupungin hallintosäännössä ei edellytetä, että jokaisen esteelliseksi itsensä ilmoittaneen esteellisyys todetaan erillisellä päätöksellä. Esteellisyys on siten voitu merkitä pöytäkirjaan käsittelytietona kaikkien henkilöiden osalta samassa kohdassa. Valituksenalainen päätös ei ole syntynyt tällä väitetyllä perusteella virheellisessä järjestyksessä. 40

41 Esteellisyyden kirjaaminen Osin hyvä, osin ei: Pöytäkirjaan merkittiin, että tämän pykälän aikana: - esteellisyydestään ilmoittivat kunnanhallituksen puheenjohtaja XX sekä kunnanjohtaja YY. llmoitukset hyväksyttiin ja he poistuivat käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi kokouksesta. - esittelijänä toimi vt. hallintojohtaja CC - Puheenjohtajana toimi hallituksen l.varapuheenjohtajaaa Osin hyvä, osin ei: ÅÅ Oy:n hallituksen jäsenet XX ja YY ja varajäsen Kari Virtanen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo Hyvä: X ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esteellisyyden syy: intressijäävi, sillä puoliso on yksi viranhakijoista. Hyvä: Muut saapuvilla olleet Kalli Timo valtuuston puheenjohtaja Virtanen Kari valtuuston 1. vpj esteellinen klo Salminen Petri valtuuston 2. vpj Lahtinen Matti kunnanjohtaja, esittelijä pöytäkirjanpitäjä 102, esteellinen 109 klo Aalto Johanna pöytäkirjanpitäjä esteellinen 102, klo Rupponen Kari talousjohtaja esteellinen 102 klo , , Haapanen Kimmo tekninen johtaja 41 41

42 Miten esteellisyys pöytäkirjataan? Esimerkkejä Osin hyvä, osin ei: Pöytäkirjaan merkittiin, että tämän pykälän aikana: - esteellisyydestään ilmoittivat kunnanhallituksen puheenjohtaja XX sekä kunnanjohtaja YY. llmoitukset hyväksyttiin ja he poistuivat käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi kokouksesta. - esittelijänä toimi vt. hallintojohtaja CC - Puheenjohtajana toimi hallituksen l.varapuheenjohtaja AA 42

43 Miten esteellisyys pöytäkirjataan? Esimerkkejä Osin hyvä, osin ei: ÅÅ Oy:n hallituksen jäsenet XX ja YY ja varajäsen Kari Virtanen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo Hyvä: X ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo Esteellisyyden syy: intressijäävi, sillä puoliso on yksi viranhakijoista. Hyvä: Muut saapuvilla olleet Kalli Timo valtuuston puheenjohtaja Virtanen Kari valtuuston 1. vpj esteellinen klo Salminen Petri valtuuston 2. vpj Lahtinen Matti kunnanjohtaja, esittelijä pöytäkirjanpitäjä 102, esteellinen 109 klo Aalto Johanna pöytäkirjanpitäjä esteellinen 102, klo Rupponen Kari talousjohtaja esteellinen 102 klo , , Haapanen Kimmo tekninen johtaja 43

44 KIITOS!