Päätöksenteko- ja kokousmenettely. Reino Hintsa

Transkriptio

1 Päätöksenteko- ja kokousmenettely Reino Hintsa

2 Johtosäännöt 1) työnjakosäännöt, kuka tekee?: kunnanhallituksen johtosääntö, päävastuualueiden johtosäännöt 2) koordinointisäännöt, miten tehdään?: hallintosääntö, valtuuston työjärjestys 3) toimintaa koskevat normit, mitä tehdään?: talousarvio, suunnitelmat, yleisohjeet, kehityskeskustelut, esimiestyö Reino Hintsa 2

3 Luottamustoimielimet Hallintotoimen päävastuualue: 1. Keskusvaalilautakunta 2. Äänestysalueiden vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta 3. Jaostot ja/tai toimikunnat Elinkeinotoimen päävastuualue: 1. Maaseutulautakunta 2. Jaostot ja/tai toimikunnat Sivistystoimen päävastuualue: 1. Sivistyslautakunta - Lukion ja peruskoulun johtokunnat 2. Vapaa-aikalautakunta 3. Kirjastolautakunta Sosiaalitoimen päävastuualue: 1. Perusturvalautakunta Teknisen toimen päävastuualue: 1. Tekninen lautakunta 2. Ympäristölautakunta Reino Hintsa 3

4 Kunnan toimintaprosessi vireille tulo valmistelu päätöksen teko täytäntöön pano valvonta Reino Hintsa 4

5 Asian valmistelu vireille tulon laillisuus viranomaisen toimivalta asianomaisen kuuleminen säännösten, määräysten, sopimusten jne. selvittäminen lisäselvitysten hankkiminen selvitys vaatimusten perusteista mahdollisten päätösten vaikutukset valmistelun tulokset selostetaan esityslistassa päätösehdotus perusteluineen Reino Hintsa 5

6 Kuuleminen Pääsäännön mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Asian selvittämiseen kuuluvat muun muassa katselmukset, tarkastukset ja vaikutusmahdollisuuksien varaaminen. Päävastuu asian selvittämisestä on viranomaisella. Viranomaisen velvollisuus on huolehtia asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä. Tällä tarkoitetaan sitä, että viranomainen hankkii sellaiset tiedot ja selvitykset, joilla se arvioi olevan merkitystä asian ratkaisemiselle. Asianosaisen velvollisuus on esittää selvitystä vaatimuksensa perusteista. Viranomaisen velvollisuus on kuitenkin tarpeen mukaan ohjata tarvittavien tietojen esittämiseen. Kun viranomainen pyytää lausuntoa tai muuta selvitystä, sen on yksilöitävä selvityspyyntönsä Reino Hintsa 6

7 Neuvonta Neuvontavelvollisuus on lähinnä asian käsittelyyn liittyvää menettelyneuvontaa, miten asia pannaan vireille, mitä asiakirjoja tulee esittää, mitkä ovat käsittelytavat ja -vaiheet. Neuvonta on maksutonta. Viranomaisen velvollisuuksiin ei kuulu avustaa asiakasta hakemuslomakkeita täyttämällä tai laatimalla muita asiakirjoja asiakkaan puolesta. Viranomaisella on yleinen velvollisuus vastata asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Viranomainen on myös pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen Reino Hintsa 7

8 Päätöksen teko monijäseninen toimielin tai viranhaltija kokousmenettely KuntaL:n ja johtosääntöjen mukaan hyvä vakiintunut kokoustapa tarkastettu pöytäkirja on täytäntöönpanon perusta Reino Hintsa 8

9 Toimielinten kokoukset Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä Reino Hintsa 9

10 Kokouskutsu Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, toimielimen päättämällä tavalla Reino Hintsa 10

11 Varajäsen Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle Reino Hintsa 11

12 Kokouksen pitäminen Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa Reino Hintsa 12

13 Kokouksen päätösvaltaisuus Kokous on järjestetty siten kuin laissa ja hallintosäännössä on määrätty enemmän kuin puolet, puheenjohtaja mukaan lukien, on oltava jäseniä tai varajäseniä läsnä (valtuusto väh.2/3) läsnä olevien on oltava esteettömiä aiheeton poissaolo tai poistumine on virkavirhe laiton kokous on mitätön, ei tarvitse valittaa Reino Hintsa 13

14 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Tilapäinen puheenjohtaja valitaan kokouksessa läsnä olevan, iältään vanhimman, jäsenen tai varajäsenen johdolla Reino Hintsa 14

15 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä.esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty tai osaston päällikkö. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä Reino Hintsa 15

16 Puheenvuorot (valt.) Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä Repliikki tai kannatuspuheenvuoro voidaan antaa poiketen Jos tehdään ehdotus pöydälle panosta tai siirtämisestä, seuraavat puheenvuorot kehotetaan koskemaan vain tätä ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin käsittelyä jatketaan Reino Hintsa 16

17 Ehdotukset Puheenjohtaja voi vaatia ehdotukset kirjallisina Puheenvuorojen jälkeen keskustelu julistetaan päättyneeksi Muutosehdotukset pohjaehdotukseen on tehtävä yksityiskohtaisen käsittelyn aikana Ehdotus, jota ei ole kannatettu, jätetään käsittelyn ulkopuolelle, paitsi pohjaehdotus Reino Hintsa 17

18 Äänestykset Äänestys on toimitettava avoimesti toimielin päättää pj:n ehdotuksesta, äänestetäänkö nimenhuudolla vain kädennostolla äänestys jaa tai ei Puheenjohtaja esittää hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Ensin vastakkain pohjaehdotuksesta eniten poikkeavat, lopuksi pohjaehdotusta vastaan oikeus pidättäytyä syytä ilmoittamatta Reino Hintsa 18

19 Vaalit Vaali toimitetaan valittaessa henkilöä tai henkilöitä Vaalissa ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikka häntä ei olisi keskustelussa ehdotettukaan enemmistövaali pääsääntö vaadittaessa suljetuin lipuin äänten mennessä tasan ratkaisee arpa Reino Hintsa 19

20 Esteellisyys Esteelliseksi epäilty ei voi ottaa osaa oman esteellisyytensä ratkaisemiseen. Hallintolain esteellisyyttä koskeva yleinen periaate on, että esteellinen ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Valtuutetun esteellisyydestä valtuuston kokouksissa säädetään edelleen pääosin kuntalaissa. Muun luottamushenkilön ja henkilöstön esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään esteellisyydestä, esteellisyysperusteista, esteellisyyden vaikutuksesta ja ratkaisemisesta Reino Hintsa 20

21 Valtuutetun esteellisyys Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee häntä taikka hänen läheistään (läheiset myöhemmin) Reino Hintsa 21

22 Esteellisyysperusteet osallisuusjäävi (1 kohta): Henkilö on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen. Asianosaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. edustusjäävi (2 kohta): Henkilö on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. ❿ intressijäävi (3 kohta): Henkilö on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen (1.ryhmä). ❿ palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi (4 kohta): Henkilö on esteellinen, jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa Reino Hintsa 22

23 Esteellisyysperusteet (jatkoa) ❿ ❿ yhteisöjäävi (5 kohta): Henkilö on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Myös henkilön läheisimpien eli hänen perhepiiriinsä kuuluvien henkilöiden toimiminen esim. yhteisön hallinnossa aiheuttaa esteellisyyden (1. ryhmä). yleislausekkeen (7 kohta): Henkilö on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu Reino Hintsa 23

24 Läheiset jaettu kolmeen ryhmään 1. puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi, muuten erityisen läheinen ja tällaisen puoliso 2. vanhempien sisarus, hänen puoliso, sisarusten lapset, entinen puoliso 3. puolison lapsi, > lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi sekä tällaisen henkilön puoliso ja puolison sisarusten lapset Läheisenä pidetään myös puolisukulaista ja puolisoita ovat myös Reino Hintsa 24

25 Esteellisyysperusteen soveltaminen Esteellisyysperusteiden soveltamisessa läheiset otetaan huomioon seuraavalla tavalla: ❿ osallisuusjäävi: kaikki läheiset ❿ edustusjäävi: kaikki läheiset ❿ intressijäävi: perhepiiri eli hallintolain 1. kohdan läheiset ❿ palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi: läheisiä ei oteta huomioon ❿ yhteisöjäävi: perhepiiri eli hallintolain 1. kohdan läheiset Reino Hintsa 25

26 Päätöksen toteaminen Päätöksenteon lopuksi toimielimen puheenjohtaja toteaa, mikä on tullut toimielimen päätökseksi Reino Hintsa 26

27 Eriävä mielipide oikeus saada pöytäkirjaan, jos tehnyt muutosehdotuksen, äänestänyt vastaan (vrt.esittelijä) ilmoitettava heti päätöksenteon jälkeen perustelut voi jättää ennen pöytäkirjan tarkistusta vapautuu päätöksestä (esittelijän vastuusta) Reino Hintsa 27

28 Otto-oikeus otto-oikeudella alemman toimielimen tai vh:n päätös siirtyy kh:n tai ltk:n käsiteltäväksi kh, ltk, pj, kunnanjohtaja tai määrätty vh. päättää oikaisuvaatimusaikana, 14 pv päätös voidaan pysyttää, kumota, poistaa tai palauttaa rajoitukset: lupa-, ilmoitus-, valvonta-asiat sekä yksilöön kohdistuvat opetus-, sosiaali- ja terveydenhuollon asiat Reino Hintsa 28

29 Otto-oikeudesta ilmoittaminen Kunnan viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kunnanhallitukselle ja lautakunnalle pöytäkirjajäljennök sellä niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi Reino Hintsa 29

30 Täytäntöönpano päätöksessä edellytetyn asiantilan toteuttaminen kun päätös on lainvoimainen, ellei.. päätöksestä tiedottaminen sopimuksen tekeminen ohjeet ja käskyt toimielimille pakkotoimet ja virka-apu Reino Hintsa 30

31 Valvonta käsittää tarkastuksen, tarkkailun ja oikaisutoimet Sisäistä valvontaa suorittavat linjaorganisaatio, kunnanhallitus, tilintarkastaja, tarkastuslautakunta ja valtuusto Ulkoista valvontaa suorittavat kuntalaiset ja osin valion viranomaiset ja EU Reino Hintsa 31

32 Oikeusturva ja -suoja viranomaisten laittomia päätöksiä vastaan Arvioinnin kohteena toimielinten kokoonpano ja toimivalta asianomaisten ja muiden asema asian vireille tulo ja menettelyt itse asia ja sen sisältö korjataan säädetyssä järjestyksessä julkisuus lisää oikeusturvaa viranomaisten selvitysvelvollisuus Reino Hintsa 32

33 Muutoksenhaku itseoikaisu tai oikaisuvaatimus hallintokantelu neuvottelumenettely (henk) tuomioistuinkäsittely (yksitoik) hakemusmenettely (korvaus) valitukset (kunnallis-, hallintotai erityisvalitus (tieasiat)) ylimääräinen muutoksenhaku ylikansallinen oikeussuoja (YK, Euroopan neuvosto, Euroopan unioni) Reino Hintsa 33