Digijärkkäri tutuksi. Digitaalijärjestelmäkamerakuvaamisen perusteet. Petri Vainio

Transkriptio

1 Digijärkkäri tutuksi? Digitaalijärjestelmäkamerakuvaamisen perusteet Petri Vainio

2 Karkea jaottelu Pokkarit (point and shoot, compact camera): edullisia: muutamasta kympistä muutamaan sataan yleensä hitaita tarkentamaan yleensä hitaita ottamaan kuvan pienet kennot, iso kohina hämärässä kuvattaessa rajat tulevat nopeasti vastaan kevyitä ja pieniä (pocket camera) myös jaottelu esim.: kompaktit kamerat edistyneille käyttäjille tai ns. puolijärjestelmäkamerat Peilittömät järjestelmäkamerat(mirrorless Interchangeable-Lens Camera MILC ): vaihdettavat objektiivit pienempi koko kuin järkkäreillä hiljaisempi ääni etsimen kuva usein huonompi kuin optisessa etsimessä isommat kennot mitä pokkareissa viive tarkennuksessa ja lcd-näytön himmeys kirkaassa valossa mahdollisuus laajentaa Iso näyttö syö akun nopeasti Järjestelmäkamerat: (Digital Single-lens Reflex Camera DSLR) jaottelu: aloittelijat, vaativat käyttäjät, ammattilaiset) hinta: muutamista sadoista useisiin tuhansiin runko ja erilliset objektiivit + lukematon määrä muita lisälaitteita (filtterit, akkukahva, salamat ) isoja ja painavia nopea tarkennus optisella etsimellä kuvattessa (OVF Optical View Finder) pärjää paremmin pimeässä mahdollisuus laajentaa

3 Kameran rakenne AF / MF IS on/off Prisma Suljin IS Image Stabilization Peili Himmennin aukko Etsin Kenno Vastavalosuoja Objektiivi Runko Hanabi123 Tarkennusrengas Zoomausrengas

4 Toimintaperiaate: aika, aukko ja herkkyys Kuvaaja voi vaikuttaa kuvan valotuksen muodostumiseen muuttamalla kolmea säädettävää asiaa kamerassa: Valotusaikaa muuttamalla muutetaan aikaa kuinka kauan valoa pääsee kennolle Aukon kokoa muuttamalla valitaan aukon suuruus mistä valo pääsee kameran sisälle Herkkyyttä muuttamalla vahvistetaan valon aiheuttamaa signaalia kennolla Aika, aukko ja ISO-herkkyys on porrastettu siten, että yksi askel puolittaa tai kaksinkertaistaa valon määrän Ämpärianalogia Hana vastaa suljinta. Sillä määrätään se aika kuinka kauan vettä (valoa) päästetään ämpäriin. Putken koko vastaa kameran aukon kokoa. Isosta putkesta (iso aukko esim. f2.8) tulee enemmän vettä kuin pienestä putkesta (aukko f16). Ämpärin täyttö on onnistunut kun se on täynnä vettä mutta ei yli (eli sopivasti valotettu). Ämpärin koko vastaa ISO-herkkyysasetusta. ISO100 on iso ämpäri, ISO3200 on pieni ämpäri.

5 Aika Valon pääsyä kameran kennolle säädetään sulkimen aukioloaikaa muuttamalla. Suljinajan nyrkkisääntö:...jos polttoväli 100mm, valotusaika enintään 1/100s Suljinaika ilmoitetaan sekunteina tai sekunnin osina. Pisin aika on yleensä 30 ja lyhin 1/ jos polttoväli 50mm, valotusaika enintään 1/50 s Mitä pidempi suljinaika, sitä enemmän valoa kennolle 1 ½ 1/250 s ¼ 1/45 s ⅛ 1/15 1/30 1/60 1/8 s

6 Aukko Valon määrää kameran kennolle säädetään himmentimellä. Himmentimen aukon koko ilmoitetaan suhdeluvulla joka kertoo kuinka monta kertaa aukon halkaisija mahtuu polttoväliin Merkintä yleensä f/x, 1/x, fx tai Fx. Mitä isompi aukko (siis mitä pienempi aukkoluku), sitä enemmän valoa kennolle Käytä DOF-nappia syväterävyyden tarkastamiseen f/1.4 f/2 f2.8 f/4 f/5.6 f/8

7 Terävyysalueen muodostuminen Oikeasti mitään terävyysaluetta ei ole. Kuva on tarkka vain tarkennustasossa. Terävyysalue riippuu aukosta, polttovälistä ja kuvausetäisyydestä. Normaaleilla kuvausetäisyyksillä ⅓ terävyysalueesta on tarkennustason etupuolella ja ⅔ tarkennustason takapuolella. Makrokuvauksessa terävää aluetta on suunnilleen yhtä paljon (hyvin vähän) kummallakin puolella. Kun aukko muuttuu... f2 f8 f16 Kun kohteen ja kuvaajan välimatka muuttuu... 1,5 m 3,5 m 6m Kun polttoväli muuttuu mm 50 mm 28 mm Alkuperäinen kuva: Suuri valokuvakirja 1977

8 Aukon vaikutus kuvaan f/2,8 1/90s f/9,5 1/8s Vinkki: käytä kameran DOF preview nappia. f/22 1s Kuvat Canon 70D EF 24-70mm 1:2.8 L 70mm ISO 1600

9 Herkkyys ISO-herkkyys kertoo kuinka paljon valon aiheuttamaa signaalia kennolla vahvistetaan Signaalin vahvistaminen vahvistaa myös häiriöitä Mitä isompi herkkyys, sitä enemmän kuvaan tulee kohinaa Kuvat Canon 70D EF 24-70mm 1:2.8 L 40mm. Raakakuvista ilman kohinanpoistoa. ISO /60s ISO 100 ½s ISO /250s

10 Aika / aukko / herkkyys -suhde Jos yhtä muuttujaa muuttaa, pitää myös muita muuttaa (vähintään toista), jotta valotus pysyy samana: Jos vähennät valotusaikaa -> nosta herkkyyttä tai suurenna aukkoa Jos pienennät aukkoa -> nosta herkkyyttä tai lisää valotusaikaa Jos vähennät herkkyyttä -> nosta valotusaikaa tai suurenna aukkoa Ja tietenkin toisinpäin... Jos lisäät valotusaikaa -> vähennä herkkyyttä tai pienennä aukkoa Jos suurennat aukkoa -> pienennä herkkyyttä tai vähennä valotusaikaa Jos lisäät herkkyyttä -> pienennä valotusaikaa tai pienennä aukkoa Yksi askel puolittaa tai kaksinkertaistaa valon määrän (digikameroissa myös ⅓ muutokset mahdollisia) Tätä on helppo harjoitella valokuvaussimulaattorilla:

11 Oikein valotettu kuva? Usein oikealla valotuksella tarkoitetaan valokuvauksessa sitä, että otetussa valokuvassa kirkkaat kohdat eivät pala puhki ja kuvan tummista alueista löytyy vielä sävyjä Kameran kenno ei kuitenkaan pysty vangitsemaan niin laajaa kirkkausaluetta mitä ihmissilmä näkee, joten kuvaajan usein pitää päättää mitä hän haluaa lopullisessa kuvassa näkyvän. Esim. vastavaloon kuvattaessa voidaan antaa taustan palaa puhki tarkoituksella (esim. vain kohde näkyviin tai mainoskuvien leikkaaminen irti taustasta) Käytä kameran näytöllä ylivalotusvaroitusta hahmottaaksesi helpommin kuvan puhkipalaminen Opettele tunnistamaan miten aukon, valotusajan ja ISO-arvon muuttaminen vaikuttaa kuvaan! Harjoittele valokuvaussimulaattorilla! Käytä kameran valotusmittaria oikean valotuksen arvioimiseksi!

12 Kuvausohjelmat Automaattitilat (täysautomaatti + tilannekohtaiset) Kameran automatiikka säätää kaiken eikä kuvaajan tarvitse keskittyä kuin napin painamiseen. Ohjelmoitava tila P (program) Kamera valitsee aukon ja valotusajan. Kuvaaja voi valita kamerasta riippuen: herkkyyden, valkotasapainon, AE lock, Exposure compensation, valotuksen mittaustavan, yms. Vrt. täysautomaattitila jossa käyttäjä ei voi vaikuttaa mihinkään. Aukkoautomatiikka A tai Av (aperture value) Kuvaaja valitsee aukon, kamera hoitaa suljinajan Suljinautomatiikka S (shutter) tai Tv (time value) Kuvaaja valitsee suljinajan, kamera hoitaa aukon Käsisäätötila M (manual) Kuvaaja valitsee itse aukon, suljinajan ja ISO-herkkyyden ISO-herkkyyden voi useimmissa kameroissa kaikkien edellä olevissa tiloissa valita automaattiseksi tai käsivalintaiseksi BULB

13 Valotuksen mittaustavat Pistemittaus (spot): Valotus mitataan 2...4% kuva-alueelta keskeltä kennoa Osittainen mittaus (partial): Valotus mitataan % kuva-alueelta keskeltä kennoa Keskiarvomittaus (center weighted average): Valotus mitataan koko kuva-alalta mutta painottaen keskustaa Arvioiva mittaus (evaluative): Valotus mitataan koko kuva-alalta ja kamera automaattisesti valitsee sopivan alueen de-cheat-sheet-how-they-work-and-when-to-use-them/ spot metering partial center weighted average * nappi lukitsee valotuksen evaluative

14 Tarkennusalueet ja vaihtoehdot Tarkennusalueen valinta Kertatarkennus yhteen pisteeseen Aluetarkennus valittuun alueeseen Täysautomaatti Vaihtoehdot vaihtelee kameramerkeittäin ja malleittain eli tutustu oman kamerasi ohjeeseen. Alla Canon 70D vaihtoehdot. Tarkennustavan valinta One Shot: tarkentaa kerran ja ottaa kuvan AI focus: tarkentaa kerran ja lähtee seuraamaan AI Servo: tarkentaa koko ajan valittuun alueeseen Kuvaustavan valitseminen Yksittäiskuvaus, jatkuva kuvaus, nopea jatkuva kuvaus, hiljainen yksittäiskuva, hiljainen jatkuva kuvaus, 2 sekunnin itselaukaisu, 10 sekunnin itselaukaisu...

15 Eräs tapa kuvata... Asetukset: Tarkennuspiste: keskialue (piste) Valotuksen mittaus: keskialueelta arvioiva tai osittainen Tarkennustapa: One shot Objektiivissa automaattitarkennus valittuna Asento: Kädet hakevat tukea rintakehästä Otsa ja poski muodostavat kolmannen tukipisteen Kuvaaminen: 1. Kohdista kamera siihen kohtaan mistä haluat mitata valotuksen ja paina * nappia. Kamera lukitsee valotuksen. 2. Kohdista kamera siihen kohtaan mihin haluat tarkentaa kuvan ja paina kameran laukaisinta puoleen väliin, kamera tarkentaa objektiivin. 3. Kohdista kamera haluttuun sommitteluun ja paina laukaisin loppuun asti. Kamera ottaa kuvan. 4. Tarkasta histogrammi / ylivalotusvaroitus.

16 Värilämpötila ja valkotasapaino (WB, White Balance) Ihmisaivot yrittävät nähdä valkoisen valkoisena vaikka sitä katsottaisiin värilämpötilaltaan eri valossa Värilämpötila kertoo mitä väriä valkoisessa on eniten Kamera tallentaa vain sen minkä kenno näkee eikä pysty välttämättä automaatisesti kovin hyvin säätämään valkotasapainoa kohdalleen ihmisen näkymää vastaavaksi Valkotasapainoasetus kertoo kameralle miltä valkoinen näyttää vallitsevassa valossa. Näin kamera pystyy säätämään muut värisävyt oikeiksi ja kuvasta tulee luonnollisen näköinen Jos kuvaa RAW-tiedostoja, värilämpötilan voi säätää kuvassa jälkikäteen kohdalleen tai halutuksi. Kameran tallentamalle jpg-tiedostolle tämä ei onnistu niin helposti. Esimerkkikuvien kuvat on otettu halogeenivalaistuksessa ja kuvaan on merkitty kameraan asetettu valkotasapaino Tungsten - Keinovalo ~3200 K Fluorescent - Loisteputki valk. ~4000 K Day light - Päivänvalo ~5200 K

17 Objektiiveista Objektiivi = Linssi tai linssijärjestelmä joka muodostaa kuvan kameran kuvatasolle, eli kennolle Polttoväli: etäisyys linssistä kuvatasoon Pieni polttoväli -> laaja kuvakulma Suuri polttoväli -> kapea kuvakulma Rajauskerroin eli crop-kerroin Kennon koko vaikuttaa siihen minkä kokoisena kuva piirtyy kennolle Polttoväleistä puhuttaessa puhutaan yleensä aina kinokoon (full frame) polttoväleistä Esim. Canon 60D:ssä on APS-C kokoinen kenno jonka kerroin on 1,6 Aukkoluku: kertoo kuinka paljon objektiivi pystyy toimittamaan valoa kuvatasolle. Pienempi on parempi. Zoom-kerroin: Laskukaava: suurin polttoväli / pienin polttoväli. Ei oikeastaan kerro mitään. EF-M mm f/ IS STM EF 24-70mm f/2.8l II USM EF 50mm f/1.8 STM EF-S 18-55mm f/ IS

18 Objektiiveista Jaottelu polttovälin mukaan: normaaliobjektiivi eli ihmissilmän normaalia perspektiiviä vastaava kuvakulma. Kinokoon kennolla mm n. 46 kauko-objektiivi (teleobjektiivit). Kinokoko > 80 mm. laajakulmaobjektiivi. Kinokoko < 35 mm. kalansilmäobjektiivi mm. Kiinteäpolttoväliset objektiivit Yksinkertainen rakenne, usein pienempi koko Hyvä valovoima Hyvä piirto Muuttuvapolttoväliset objektiivit (zoom objektiivit) Isompia Valovoimaiset ja suuripolttoväliset kalliita Makro-objektiivi: objektiivit jolla pystytään tarkentamaan lähietäisyydelle IS Kuvanvakaaja: objektiivissa on linssiryhmä joka liikutetaan ja tärähdyksiä saadaan vaimennettua AF / MF: automaattitarkennus / manuaalitarkennus Tarkennusalueen rajaus

19 Polttovälin vaikutus valokuvaan......kuvakulmaan. Kamera pidetty paikallaan objektiivin polttoväliä muuttaen. 24 mm n mm n mm n. 7...perspektiiviin. Kohteen koko pidetty kuvissa samana kameraa liikuttaen. Kohteen ja taustan etäisyys muuttuu. 24 mm n mm n mm n. 7 Kuvat APS-C kennolla, crop-kerroin 1,6.

20 Miksi kuvata raakatiedostoja? Ovatko nämä tuttuja lausahduksia? Aidot valokuvat Vain muokkaamattomia kuvia! Ihan selvästi photoshopattu! Kuva on joka tapauksessa muokattu. Päätätkö itse miltä tilanne kuvattaessa näytti vai annatko kameravalmistajan insinöörin päättää? Muista myös että näytön kalibroimattomuus vaikuttaa huomattavasti siihen miltä kuva näyttää näytöllä Miksi kuvata raakana... Jos et kuvaa raakatiedostoja, valitse aina vähiten pakkaava jpg-vaihtoehto. Raakatiedostoon tallentuu kaikki data kennolta. Jpg-tiedosto on pakattu kuva. Jpeg 8 bit vs. raw 12 tai 14 bit. Eli kirkkauserot tallentuvat jpeg-kuvassa 256 askeleeseen ja raakakuvissa 4096 tai askeleeseen. Helpompi korjata yli- tai alivalottuneita kuvia Valkotasapainon pystyy jälkeenpäin päättämään/säätämään itse Miksi ei Vie enemmän tilaa muistikortilta/kovalevyltä. Tosin muisti on nykyään halpaa... Kameran kuvausnopeus hidastuu. Riippuu omista tarpeista mikä nopeus riittää. Pitää aina käsitellä ja vaatii ohjelman. Ohjelman ja kuvanmuokkauksen opettelemisessa on kohtalainen kynnys ja käsittely vaatii jonkin verran aikaa....jos et kuvaa raakana, niin säädä ainakin kameran JPEG asetukset itsellesi sopiviksi!

21 Sommittelu Simply feeling that there is a picture to be made, and just snapping away from wherever we're standing, is the best way to take bad pictures. When you take a picture without thinking first, you'll look at the picture later and ask "What was I thinking?," because you weren't Hyvä valokuva erottuu massasta. Hyvää valokuvaa voi pitää pitkään seinällä kyllästymättä. Hyvää valokuvaa katsoo ja tarkkailee pidempään kuin viereistä valokuvaa. Hyvä valokuva välittää kuvaajan haluamia viestejä ja tunnelmia. Yllä mainittuihin tavoitteisiin pääsee helpommin kun tutustuu sommittelun perusteisiin Kuitenkin opittujen asioiden liian tiukka noudattaminen voi tehdä kuvista teknisesti onnistuneita ja hyviä mutta kuitenkin tylsiä ja samankaltaisia. Muista kokeilla uutta ja uskalla epäonnistua! Seuraavat sommittelun ideat on piirretty ja valittu Raision kameroiden kurssimateriaalista ja Juha Jaukkurin tekemän koosteen perusteella.

22 Kuvan tasapaino Horisontin paikka Harvoin hyvä keskellä. Kuvan jako samankokoisiin aloihin on tylsän näköistä. Joko taivasta tai maata lisää. Pääkohde Kuvan rikkominen lisää kiinnostavuutta. Kuvan mittasuhteet / kultainen leikkaus Monta hyvää kohdetta tasavertaisesti esitettynä on tasapaksua. Nosta kuvasta yksi kohde pääkohteeksi. 3:5

23 Anna kohteelle mittakaava Katseen suunta Auto Älä rajaa liian tiukasti Anna katseelle tilaa Leikkiauto Liikkeen suunta Maisemakuva Kohde törmää kuvan reunaan Etuala puuttuu Liikkeellä on tilaa edetä Hyvässä maisemakuvassa on etuala, keskiala

24 Kuva alan huomioarvo Kuvan oikealla yläosalla on paras huomioarvo. Sijoita sinne kaikki minkä haluat varmasti huomioitavan ja vasempaa alanurkkaan se minkä haluat jäävän vähälle huomiolle. Katseen kulku kuva-alalla Katse tulee kuvaan vasemmasta yläkulmasta, kirjan sivun lukemisen tavoin. Kuvan katselu lopetetaan oikeaan alanurkkaan. Kuva-alan painonsietokyky Kuvan oikean alanurkan massan sietokyky on huima. Sitä ei voi ylikuormittaa. Sulje oikea alanurkka Koita estää voimalinjojen johtuminen suoraan oikeaan alanurkkaan

25 Kirkkaat alueet Ulottuvuus Liikkeen suunta Kuvassa ei ole kolmiulotteisuutta jos kuvaa ei huolehdi siitä. Kuitenkin kuvassa tulisi olla myös muitakin ulottuvuuksia kuin vasen-oikea, ylös-alas. Nousu / Laskusuunta Vasemmalta oikealle on luonnollisempaa. Oikealta vasemmalle: kohtaamista, törmäämistä, ehkä jopa hyökkäämistä. Suunta oikeaan yläkulmaan mielletään nousevaksi ja oikeaan alakulmaan laskevaksi.

26 Mikä avuksi? Kuinka ihminen näkee? Silmä (ihmisen aivot) näkee pääkohteen korostuneen hyvin. Lopullinen kuva voi olla pettymys koska kohde hukkuu kaiken sotkun keskelle Etsi kuvaan rytmiä Suuri aukko, jolloin pääkohde jää teräväksi ja tausta sumenee Hae maisemasta toistuvia kohteita. Kuva saa niiden avulla rytmin. Mene lähelle. Täytä kuva kohteella ja tuo yksityiskohdat esiin.

27 Voimaviivat Perspektiivi Opettele löytämään maisemasta voimaviivoja. Niiden avulla voit johdatella katsojan katsetta. Kuvaamalla silmien korkeudelta saat tavanomaisia kuvia. Viemällä kameran maan pintaan tai ylös käsien varaan saat vaihtelua kuviin. Valon suunta ja varjot Myötävalo latistaa tunnelmaa ja pehmentää kuvaa. Sivulta tuleva valo elävöittää ja korostaa... Vastavalo korostaa, voimistaa, dramatisoi....ja tuo muodot esiin.

28 Kuvankäsittely Karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia ohjelmia Kuvankäsittelyohjelmat (GIMP, Photoshop...) Kuvien hallinta ja muokkausohjelmat (RawTherapee, Lightroom...) Kuvienkäsittelyohjelmat yleensä yhden kuvan muokkaamiseen tai luomiseen Kuvien hallinta ja muokkausohjelmat soveltuvat paremmin useiden kuvien ja kuvakirjastojen hallintaan Sidecar-tiedostoilla toimivat ohjelmat tallentavat kaikki muokkaustiedot erilliseen tiedostoon ja jättävät alkuperäisen kuvatiedoston alkuperäiseksi Ilmaiset vaihtoehdot: RawTherapee kuvanmuokkaukseen ja hallintaan GIMP kuvankäsittelyyn ja uusien kuvien luontiin RawTherapee GIMP