VALOKUVAAMINEN PITKÄLLÄ SULJINAJALLA Tomi Mäkelä

Transkriptio

1 VALOKUVAAMINEN PITKÄLLÄ SULJINAJALLA Tomi Mäkelä Opinnäytetyö Jyväskylän ammattiopisto, Tekniikan ja liikenteen yksikkö AV-viestintä Maaliskuu 2015

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 3 2 Välineet 3 3 Kuvaaminen Kuvaaminen pimeässä 3.2 Valomaalaus 3.3 Liikkeen pysäyttäminen salamalla Tyypillisiä aiheita 7 5 Lopuksi 8 6 Lähteet 8

3 3 1 JOHDANTO Valokuvaamisessa on kyse aistien laajentamisesta, halutaan nähdä jotain mitä pelkkä ihmissilmä ei voi nähdä. Pitkällä suljinajalla kuvatessa saadaan aikaan surrealistia tehosteita, kuten silkkimäistä vettä ja valojuovia jotka ovat kuin suoraan Tähtien Sodasta. Valokuvaaminen pitkällä suljinajalla ei välttämättä tarkoita kuvaamista usean sekunnin tai minuutin suljinajalla vaan kuvaamista pidemmällä suljinajalla kuin olisi tarpeellista. Seuraavassa tekstissä tullaan käsittelemään mitä tarvitaan pitkällä suljinajalla kuvaamiseen, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, kuinka saat aikaiseksi haluamasi tehosteen ja tyypillisimpiä aiheita pitkällä suljinajalla kuvaamiselle. 2 VÄLINEET Ensimmäinen ja oleellisin asia, mikä tarvitaan pitkällä valotusajalla kuvaamiseen, on kamera jossa on mahdollista säätää suljinaikaa. Hyvä ja oikeastaan ainoa suositeltava vaihtoehto tähän on järjestelmäkamera, joissa on aina mahdollista säätää suljinaikaa sekä aukkoa. Useimmissa järjestelmäkameroissa on myös bulb-tila, mitä tarvitaan kun halutaan manuaalisesti kuvata pidemmillä suljinajoilla kuin 30 sekuntia. Bulb-tilassa kameran suljin pysyy auki niin kauan kuin kameran laukaisinpainike on painettuna. Jalustaa voisi pitää yhtä tärkeänä asiana kuin kameraa, koska kameran on oltava täysin paikallaan valotuksen aikana tai kuvaan tulee epäterävyyttä kameran liikkeen seurauksena. Jalustan ei kannata tässä tarkoituksessa olla kevyin mahdollinen, jolloin pienikin tuuli voi aiheuttaa kameran tärähtämisen. Voit myös vaihtoehtoisesti tukea kameran mihin tahansa esineeseen, mutta tällöin kuvan sommittelulle voi tulla rajoituksia. Harmaasuotimet (ND-suotimet) ovat hyvä keino pidentää suljinaikaa, kun halutaan kuvata todella pitkällä suljinajalla keskellä päivää ja ovat oikeastaan ainoa keino, kun halutaan saavuttaa usean minuutin valotusaikoja. Ne käyvät myös siihen, kun halutaan kuvata suurella aukolla kirkkaana päivänä.

4 4 Harmaasuotimet ovat kameran objektiivin eteen laitettavia tummia laseja (KUVA 1), minkä seurauksena kameran kennolle pääsee vähemmän valoa ja voidaan käyttää pidempää suljinaikaa. KUVA 1. Harmaasuodin voi olla joko erilliseen adapteriin laitettava neliskulmainen levy tai suoraan objektiiviin eteen pyöritettävä lasi (Formatt-Hitech, Hyvä asia olisi myös mahdollisuus etälaukaista kamera, jolloin minimoidaan kaikki mahdollinen tärinä, mikä voisi pilata kuvan. Järjestelmäkameroihin on monia erilaisia etälaukaisimia, voit jopa käyttää älypuhelintasi kuvan ottamiseen. Esimerkkinä tästä on älypuhelimiin ladattava Triggertrap-sovellus. Tarvitset tosin lisäksi erillisen johdon, mikä yhdistää älypuhelimesi kameraan. Sovelluksessa on monia hyviä ominaisuuksia bulb-tilasta timelapseen. Sovellus sisältää myös ND-laskurin, jolla näet kätevästi kuinka pitkän valotusajan tarvitset (tästä lisää myöhemmin). 3 KUVAAMINEN Ennen varsinaisen kuvaamisen aloittamista tutkitaan ympäristöä mitä halutaan kuvata. Löytäessäsi sopivan kohteen, mieti tarkasti mistä kuvakulmasta haluat kuvata ja miten haluat sommitella kuvan. On helpompaa valmistella kuvaa huolella ja ottaa yksi kuva kuin aloittaa kuvaaminen heti ja asetella jalustaa ja kameraa useaan kertaan uudestaan kun ensimmäinen kuvakulma ei ollutkaan sopiva. Kun kuvataan pitkällä suljinajalla, halutaan säilyttää pieni ISO-herkkyys kohinan vähentämiseksi. Aukko tulisi säätää aiheen mukaan, kuinka paljon syväterävyyttä halutaan. Mitä pienempi lukema sitä suurempi syväterävyys eli terävänä näkyvä alue. Aukkoa ei tulisi säätää mahdollisimman pieneksi valotusajan pidentämiseksi vaan tulisi käyttää

5 5 harmaasuotimia. Todella pienellä aukolla kennon pöly tulee näkyviin, mikä tietenkään ei ole toivottua kuvaan. Kun olet huolehtinut esivalmistelusta, aseta kamera jalustalle ja aseta jalusta mahdollisimman tukevalle pohjalle. Jalustan ei kannata olla heppoisimmasta päästä pitkällä suljinajalla kuvatessa. Painavampi jalusta on tukevampi, eikä tärähdä niin herkästi pienessä tuulessa. Voit lisätä jalustan painoa esimerkiksi pienillä pusseilla täynnä raakaa riisiä. Kuvaaminen vaati kärsivällisyyttä. Voit joutua kokeilemaan monia eri suljinaikoja ennen kuin saat kuvaan haluamasi tunnelman. Myös aiheen liikkeen nopeus vaikuttaa suljinaikaan; nopeammin liikkuville kohteille ei välttämättä tarvitse yhtä pitkää suljinaikaa kuin hitaammin liikkuville. Jos käytät harmaasuotimia, voit joutua tarkentamaan kuvan ennen suotimen laittamista paikalleen. Harmaasuotimen vahvuuden ollessa tarpeeksi suuri, et näe etsimestä mitään, eikä automaattitarkennuskaan tule toimimaan, mikäli haluat käyttää tätä vaihtoehtoa. Suljinajan laskeminen harmaasuodinta käytettäessä ei ole aina kovin helppoa. Onneksi nykyään älypuhelimiin saa erilaisia sovelluksia, joiden avulla voi laskea tarvittavan suljinajan. Hyvänä esimerkkinä on aiemmin mainittu Triggertrap (KUVA 2). Suljinajan laskemiseen liittyy tosin pieni ongelma. Valon määrä voi vaihdella suuresti valotuksen aikana ja siksi hyvänä sääntönä voisi pitää, että lisää laskettuun suljinaikaan 25 % - 50 % ja saat valotuksen suunnilleen oikein. Kokemusta kertyessä opit säätämään valotusta paremmin.

6 6 KUVA 2. Triggertrap sovelluksen ND-laskin (Kuvakaappaus sovelluksesta). 3.1 KUVAAMINEN PIMEÄSSÄ Ehkä helpoin tapa, joka mahdollistaa kuvaamisen pitkällä suljinajalla, on kuvaaminen pimeässä. Tällöin harvemmin tarvitaan harmaasuotimia ja tarvitaan luonnostaan pidempi suljinaika oikean valotuksen saavuttamiseksi. Pimeys tietenkin vaikeuttaa kuvatessa tarkentamista ja sommittelua, etkä voi aloittaa kuvaamista milloin vain. Kannattaa pitää pimeällä mukana vaikka taskulamppua. Kameran asettelu voi joskus osoittautua yllättävänkin vaikeaksi kun ei näe mitään. 3.2 VALOMAALAUS Valomaalaus on erillisen valonlähteen liikuttelemista pitkän valotuksen aikana. Valomaalaus voi olla joko kohteen valaisemista halutuista kohdista tai valon osoittamista suoraan kameraan, jolloin valon liikkuessa syntyy valoviivoja. Valomaalausta voi myös yhdistellä studiokuvaamiseen, joko korvaamalla studiosalamat kokonaan tai lisäämällä tehosteeksi valoviivoja. Kokonaan studiosalamat korvatessa pidetään valoa niillä kohdilla pidemmän aikaa, joiden halutaan näkyvän kirkkaampina. Valoa osoitettaessa kannattaa pitää yllä jatkuvaa liikettä, ettei kuvaan tule ylimääräisiä käsiä tai lamppuja. 3.3 LIIKKEEN PYSÄYTTÄMINEN SALAMALLA Osittain liittyen edelliseen, salamalla saadaan tavallaan jäädytettyä haluttu kohde valotuksen aikana. Tätä voi käyttää tehokeinona, kun halutaan saada kohteen liike näkymään, mutta myös saada kohde näkymään terävänä kuvassa. Urheilukuvauksessa tällä tekniikalla saadaan todella vaikuttavia kuvia. Esimerkiksi pyöräilijän liikkuessa vauhdilla ja sitten pysäytetään liike valotuksen lopussa laukaisemalla salama. Myöskin musiikkikuvaamisessa tätä voi käyttää tehokeinona samalla tavalla, jos on saanut luvan käyttää salamaa keikan aikana.

7 7 4 TYYPILLISIÄ AIHEITA Ehkä suosituimpana aiheena pitkällä suljinajalla kuvaamiselle voisi pitää vettä (KUVA 3). Veden liike saa veden näyttämään silkkiseltä, utuiselta. Ehkäpä juuri tuon taianomaisen tunnelman takia siitä onkin tullut niin suosittu aihe. Tässä tarvitaan yleensä parin minuutin valotus halutun tehosteen aikaansaamiseksi. KUVA 3. Vedestä tulee lähes silkin näköistä kuvatessa usean minuutin valotusajalla (Kuva Joel Tjintjelaar, Crystal Pier II, 2010). Myöskin kaupunkikuvat, missä autojen valot näkyvät pitkinä valoviivoina, ovat todella yleisiä. Tämän toteuttaminen on ehkä helpointa, kun yleensä nuo kuvat ovat vielä otettu öisestä kaupungista, eikä kovin pitkää valotusaikaa tarvita, kun autot liikkuvat melko nopeasti. Tällä aiheella onkin siksi hyvä harjoitella pitkällä suljinajalla kuvaamista. Ylipäätään valojen kuvaaminen pitkällä suljinajalla tuntuu olevan suosittua. Se voi olla monelle ensimmäinen onnistumisen tunne pitkällä suljinajalla kuvatessa kun uutena vuotena maalaa tähtisädetikuilla ilmaan kuvioita. Öisen tähtitaivaan kuvaaminen kuulostaa kiehtovalta ja onkin myös yleistynyt paljon. Pitkällä suljinajalla kuvatessa tähdet toimivat samalla tavalla kuin autojen valot ja luovat pitkiä valoviivoja. Tässä tosin tarvitaan jo huomattavasti pidempi suljinaika, tähdet kun liikkuvat

8 8 melko hitaasti autoihin verrattuna. Tämä on myös todella aikaa vievää, jos halutaan kuvata tähtien liike koko yön ajalta. 5 LOPUKSI Pitkällä suljinajalla kuvaamista aloittelevalla voi suurin osa ensimmäisistä yrityksistä epäonnistua täysin. Suurin syy epäonnistumiseen on luultavasti kameran riittämätön tukeminen, kamera on tärähtänyt ja kuva näyttää epätarkalta. Valotuksen saamiseen kohdalleen voi mennä lukuisia yrityksiä, mutta kokeilemalla ja epäonnistumalla oppii. Ehkä juuri tuo on hienointa pitkällä suljinajalla kuvaamisessa, ei ikinä voi olla täysin varma, miltä lopputulos tulee näyttämään. Kokoajan oppii uusia tapoja käyttää suljinaikaa tehokeinona. Edellisen tekstin oli tarkoitus antaa vinkkejä pitkän suljinajan käyttämiseen ja kertoa kuinka moni asia voi mennä pieleen ja miten välttyä niiltä. Ei pidä luovuttaa heti ensimmäisen yrityksen jälkeen. 6 LÄHTEET TJINTJELAAR, JOEL 2014, The Ultimate Guide to Long Exposure Photography HOOK, ELLIOT 2012, 8 Tips for Long Exposure Photography