Toimintakertomus. VAK ry 69. toimintavuosi

Transkriptio

1 2016 Toimintakertomus VAK ry 69. toimintavuosi

2 Pääkirjoitus Aito muutos vaatii aikaa Sote-uudistuksen valmistelua on seurattu aktiivisesti, vaikka uudistuksen toimintaan vaikuttavat seikat eivät vielä ole tiedossa. Luotamme siihen, että vahvalla yhteisöllisellä osaamisella, lääkkeettömyydellä ja ammattitaitoisella henkilökunnalla voimme jatkossa tuottaa laadukkaita palveluita riippuvuusongelmista kärsiville ihmisille ja heidän läheisilleen. Yhteisöllisyys, kohtaaminen ja asiakkaan yksilöllisyyden arvostaminen ovat niitä peruspilareita, jotka näkyvät toiminnassa ja tukevat asiakkaan kuntoutumista. TOIMINTAVUOSI kului myönteisissä merkeissä. Käyttöaste Kankaanpään A-kodissa oli koko vuoden hyvä ja Mikkeli-yhteisön käyttöaste lähti nousuun kesästä alkaen. Kankaanpään A-koti valittiin vuonna 2016 Intohimoiseksi yritykseksi ainoana järjestöpohjaisena toimijana. SUURIMPANA INVESTOINTINA toteutettiin Mikkeli-yhteisön lämmitysjärjestelmän muutos hakelämmitykseksi. Viestinnän puolella aloitettiin yhdistyksen ja yksiköiden nettisivujen sekä viestinnällisen ilmeen uudistustyö. YHTEISÖLLISYYS, kohtaaminen ja asiakkaan yksilöllisyyden arvostaminen ovat niitä peruspilareita, jotka näkyvät toiminnassa ja tukevat asiakkaan kuntoutumista. YHTEISÖ tarjoaa tukea kuntouksessa ja vertaistuella on merkittävä osa riippuvuuksista irtautumisessa. Jokaisen kuntoutujan polku on yksilöllinen. On mahtavaa, että saamme olla mukana toteuttamassa ihan oikeita ihmeitä. HALUAN esittää suuret kiitokset henkilökunnallemme, joka tekee työtään suurella sydämellä ja on valmis kehittämään toimintaamme. Suuret kiitokset yhteistyökumppaneille ja kunnille, jotka ovat antaneet kuntoutujalle mahdollisuuden uuden polun löytämiseen. Liedossa Kimmo Sainio VAK ry:n hallituksen puheenjohtaja 2 3

3 Hallitus VAK ry YHDISTYKSEN HALLITUKSEEN OVAT VUONNA 2016 KUULUNEET YHDISTYKSEN KOKOUS HALLITUS Pj + 8 jäsentä JOHTORYHMÄ TYÖVALIOKUNTA Sainio Kimmo toiminnanjohtaja puheenjohtaja Ahlström Salme tutkimusprofessori jäsen Kailasmaa Marko toiminnanjohtaja jäsen Koivisto Kalervo päätoimittaja jäsen Leistola Juha A-klinikkatyön johtaja jäsen Ruokonen Jussi lastenkodinjohtaja jäsen Saine Seppo VTM jäsen Savolainen Mauno sosiaaliterapeutti jäsen Sirén Anja lehtori, YTM varapuheenjohtaja YHDISTYS KANKAANPÄÄN A-KOTI A-kodin johtaja MIKKELI-YHTEISÖ Mikkeli-yhteisön johtaja Hallituksen kokouksia pidettiin kahdeksan. Hallituksen työskentelyyn ovat osallistuneet A-kodin johtaja Heidi Viljanen ja Mikkeli-yhteisön johtaja Kaarina Peltonen. TYÖVALIOKUNTA Hallituksen nimeämään työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Kimmo Sainio ja jäseninä Seppo Saine, Anja Sirén, Jussi Ruokonen, Heidi Viljanen ja Kaarina Peltonen. Työvaliokunta kokoontui viisi kertaa. KUNTOUTUSVASTAAVA JOHTORYHMÄ Hallituksen nimeämään johtoryhmään kuuluivat puheenjohtajana Kimmo Sainio sekä jäseninä johtaja Kaarina Peltonen ja johtaja Heidi Viljanen. - varainhankinta - omaisuuden hoitaminen - koulutuksen myynti - tutkimustoiminta - julkaisutoiminta - viestintä - markkinointi - projektit (ulkopuolisella rahoituksella) - peruskuntoutusyhteisöt - perheyhteisö - Joukanen-yhteisö - intervalliyhteisö TUKIPALVELUT - päiväkoti Onnela - keittiö - toiminnallinen kuntoutus - yhteisöllinen yksilö-, pari ja perhekuntoutus TUKIPALVELUT - päivähoito TILINTARKASTAJAT JA TOIMINNAN TARKASTAJAT Vuosikokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KHT, JHTT Tom Sandell ja varalla KHT Tapani Torpo. Toiminnan tarkastajana on toiminut JHTT Jari Ritari ja varalla HTM Tanja Santahuhta. YHDISTYKSEN KOKOUS Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä. Kokoukseen osallistui 14 henkilöä. JÄSENISTÖ Yhdistyksen yhteisöjäsenet ovat: Jyty Helsinki ry, Liikenneraittiustyön Keskus ry, Raittiuden Ystävät ry, Suomen Elämäntapaliitto ry ja Eloset ry. Henkilöjäseniä oli vuoden lopussa 33. KUULUMINEN JÄRJESTÖIHIN Yhdistys on A-klinikkasäätiön perustajajäsen ja säätiön valtuuskunnassa ovat yhdistystä edustaneet Kimmo Sainio ja Marja-Leena Nousiainen. Yhdistys on Sovatek-säätiön jäsen. Valtuuskunnassa yhdistystä on edustanut Marja-Leena Nousiainen ja hallituksessa jäsenenä sekä varapuheenjohtajana Kaarina Peltonen. PÄIVYT Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä yhdistyksen edustajana on ollut Heidi Viljanen ja varajäsenenä Kaarina Peltonen. Yhdistys on lisäksi jäsenenä SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:ssä, Pirkanmaan päihdepalvelujärjestöt ry:ssä sekä Kumppanuustalo Artteli ry:ssä. Kankaanpään A-Koti ja Mikkeli-yhteisö ovat Euroopan Terapeuttisten Yhteisöjen liiton EFTC:n jäseniä. 4 5

4 Aili Raudla-Majakangas Aili Raudla-Majakangas Aili Raudla-Majakangas Kankaanpään A-koti Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta kuntoutusta päihderiippuvuuteen ja muihin riippuvuuksiin naisille, miehille ja perheille. Toimintamme arvolähtökohtina ovat asiakkaan ja yksilöllisyyden arvostaminen, yhteisöllisyys ja voimavarakeskeisyys. Kankaanpään A-koti on asiakkaalle turvallinen ja muutosta edistävä kuntoutusyhteisö, sekä joustava ja luotettava yhteistyökumppani. VUOSI 2016 oli Kankaanpään A-kodin 63. toimintavuosi. Toiminnan kannalta tärkeimpänä tavoitteena oli jo edellisenä vuonna vilkastuneen asiakaskysynnän säilyttäminen sekä markkinoinnin tehostaminen. Erityistä näkyvyyttä Kankaanpään A-koti sai tultuaan huhtikuussa palkituksi Intohimoinen Yritys palkinnolla. Intohimoinen Yritys -kampanjan järjestivät Savonlinnan Oopperajuhlat, Tekes, Suomen Nuorkauppakamarit ry ja Perheyritysten Liitto tavoitteenaan löytää yrityksiä, joiden 6 toiminnasta huokuu intohimo omaan tekemiseen. 377 yrityksen joukosta Intohimoinen Yritys palkinnon sai kymmenen parasta yritystä, joista Kankaanpään A-koti oli yksi. Palkinnon saaminen poiki radiohaastatteluita, lehtijuttuja, vierailuja ja paljon huomiota tärkeälle työlle. ASIAKASKYSYNTÄ VILKASTA LAITOSKUNTOUTUS PITÄÄ PINTANSA Asiakaskysyntä pysyi tavoitteiden mukaisesti vilkkaana. Kankaanpään A-koti sai tunnustusta Intohimoinen Yritys palkinnolla. Haastavampien vuosien jälkeen näyttää siltä, että päihdehuollon laitoskuntoutukselle on edelleen paikkansa ja tarvitsijansa avokuntoutuksen rinnalla. Hoitovuorokausia vuonna 2016 kertyi kaikkiaan , joka on hieman edellisvuotta enemmän. Vuosi 2016 oli toiminnan kannalta erittäin merkityksellinen. Työntekijäresurssia pystyttiin lisäämään. Kaksi henkilöä aloitti vuoden aikana oppisopimusopiskelijana, toinen lähihoitajan ja toinen kiinteistönhoitajan tutkinnon. Vuoden aikana uusittiin myös A-kodin kalustoa hankkimalla kaksi uutta autoa ja traktori. Myös kiinteistöjen ylläpitokorjauksia on pystytty vuoden aikana tekemään useissa A-kodin rakennuksissa. Uusi asiakastietojärjestelmä otettiin käyttöön ja sen kehittämistä on jatkettu pitkin vuotta. Vuonna 2016 A-kodin perhekuntoutuksessa kertyi lasten hoitovuorokausia 361 enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. A-kodissa toimii oma päiväkoti 1 6-vuotiaille lapsille. Kouluikäiset lapset käyvät pääasiassa Kyynärjärven kyläkoulua. Perhekuntoutukseen panostettiin vuoden 2016 lopulla lisäämällä henkilökuntaresurssia perhetyöhön. PAINOPISTEINÄ TYÖHYVINVOINTI JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Toimintasuunnitelman mukaisesti työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja henkilöstön osaamiseen panostettiin vuoden 2016 aikana. Henkilöstön työssä jaksamista on 7

5 HENKILÖKUNTA ON OSALLISTUNUT VUODEN AIKANA SEURAAVIIN KOULUTUKSIIN TAI ALAN TAPAHTUMIIN Vuoden 2016 aikana Kognitiivisen lyhytpsykoterapian perustaidot -tutkinto Kognitiivisen lyhytpsykoterapian jatkokoulutus Yhteisöhoidon koulutus Yhteisöhoidon jatkokoulutus Lääkehoidon koulutus Omavalvonta ja valvonnan muutokset -koulutus Perhearviointi-koulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Päihdetyön ammattitutkinto Lääkehoitokoulutus Luottamusmieskoulutus Psykiatrisen hoitotyön päivät Turvallisuuskoulutus Ensiapukoulutus Toiminnallisten menetelmien työpaja Huumetyöläisten neuvottelupäivät Päihdepäivät Lastensuojelupäivät Sote-foorumi. A-KODIN PALVELUJA KÄYTTI 61 (2015: 64) ERI KUNTAA ASIAKKAISTA PÄÄPÄIHTEEKSEEN ILMOITTI (%) tukenut riittävän sijaismäärän rekrytoiminen, erityisesti lomakaudella. Henkilökunta on käynyt monissa täydennyskoulutuksissa vuoden aikana, ja koko A-kodin henkilökunnalle järjestettiin sekä ensiapu- että työturvallisuuskoulutus. Viisi työntekijää valmistui päihdetyön ammattitutkintoon vuoden lopulla. Säännöllinen työnohjaus, kehityskeskustelut, avoin vuorovaikutus ja jatkuva osallistumismahdollisuus työn kehittämiseen ovat olleet tärkeä tuki työssä jaksamiselle. Sairauspoissaolojen määrä väheni verrattuna edelliseen vuoteen. Koko henkilökunnan työhyvinvointipäivä järjestettiin Varalan urheiluopistolla. Vuonna 2016 laajennettiin jo edellisenä vuonna yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa aloitettua tutkimushanketta. Kuntoutuksen vaikuttavuutta tutkivaa hanketta vetää Tampereen yliopiston lehtori Katja Kuusisto. Kuluneen vuoden aikana A-koti on ollut myös mukana sote-uudistukseen liittyen Satasoten aikuis-, päihde- ja mielenterveyspalveluiden työryhmässä sekä kuntouttavien palveluiden alatyöryhmässä. A-kodissa vieraili vuoden aikana useita opiskelijaryhmiä, ja A-koti toimi monien sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden työssäoppimispaikkana, kuten aiempinakin vuosina. Myös monista kunnista kävi vuoden aikana henkilöstöä tutustumassa A-kodin toimintaan. Myös porilainen kansanedustaja Krista Kiuru kävi vierailulla A-kodissa. Laatutyötä ja markkinointia on toteutettu resurssien sallimissa rajoissa. Asiakastiloja on remontoitu ja uuden asiakastietojärjestelmän kehittämistyötä on jatkettu. Tiivistä yhteistyötä Posan (Pohjois-Satakunnan Peruspalvelukuntayhtymä) kanssa jatkettiin muun muassa A-kodissa toteutettavien lasten valvottujen ja tuettujen tapaamisten muodossa. VOIMAA YHTEISTYÖSTÄ Yhteistyötä vuoden aikana on tehty lukuisten tahojen kanssa, mm. Rikosseuraamuslaitos, A-kilta, Irti Huumeista ry, AA ja NA, Tampereen yliopisto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Winnova Oy, Sataedu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. A-kodissa työskenteli vuoden 2016 lopussa: johtaja, kuntoutusvastaava, 3 toimistosihteeriä, 1 sosiaalityöntekijä, 5 sairaanhoitajaa, 15 ohjaajaa, 4 keittäjää ja siivouspäällikkö. A-kodissa toimii osa-aikainen lääkäri. Vuoden lopussa työsuhteessa oli kaikkiaan 35 työntekijää. Henkilökunnan työnohjaajana on toiminut VTM Heikki Kupiainen. Työnohjaus on toteutettu ryhmätyönohjauksena työryhmittäin. 35 (2015: 37 %) (2015: 2 %) 14 (2015: 10 %) Startti puhtaaseen elämään Olin laitosjaksolla Kankaanpään A-kodilla viisi kuukautta ja sen lisäksi neljällä intervallikuntoutusjaksolla. Mielestäni A-kodin työntekijät olivat todella ammattitaitoisia. Asioihin ja ongelmiin käytiin hyvinkin suoraan kiinni, eikä päähän paijailtu, koska se ei auta ketään. Hyvinkin ammattitaitoisesti ja kannustavasti työntekijät saivat minut itse oivaltamaan ongelmani, eivätkä tarjonneet valmiita ratkaisuja. Kuntoutuksessa opin myös hyvin arjenhallintaa ja aivan perusjuttujen kuten ruoanlaiton ja siivouksen ja kodin kunnossapidon tekemistä. Kotiutuessani 2 49 (2015: 50 %) Alkoholi Lääkkeet Huumeet Moniaineet intervallit olivat hyvä paikka summata asioita, missä oli vielä parantamisen varaa ja intervallipuhelut vähintään kaksi kertaa viikossa takasivat sen, että oli ns. pehmeä lasku arkeen kotona. Yhteisöön sai, ja saan vieläkin soittaa työntekijälle, jos joku vääntää tai pyörittää. Se kertoo aidosta välittämisestä. En valehtele, jos sanon, että A-koti ja kuntoutus ovat pelastaneet henkeni ja antaneet parhaan mahdollisen startin minulle elämääni puhtaana. Kaikki työntekijät tekevät siellä mielestäni töitä sydämellään ja olen siitä ikuisesti kiitollinen. Kiitos A-koti. 8 9

6 A-KOTI: ASIAKKAIDEN IKÄJAKAUMA (%) VUOSINA A-KOTI: ASIAKKAIDEN TYÖSUHTEET (%) VUOSINA IKÄ työssä työtön eläkeläinen opiskelija Hoitovuorokausia vuonna 2016 kertyi , hieman edellisvuotta enemmän. A-KOTI: PÄIHDEAINEET (%) VUOSINA A-KOTI: ASIAKKAIDEN HOITOAJAT/VRK (%) VUOSINA Alkoholi Lääkkeet Alkoholi+lääkkeet Alkoholi+huumeet Huumeet Alkoholi+lääkkeet+huumeet Huume+lääkkeet Ei päihdettä 10 11

7 Risto Hämäläinen HENKILÖKUNTA ON OSALLISTUNUT VUODEN AIKANA SEURAAVIIN KOULUTUKSIIN TAI ALAN TAPAHTUMIIN Aili Raudla-Majakangas Mikkeli-yhteisö Mikkeli-yhteisön perustehtävänä on tuottaa laadukkaita yhteisöllisiä päihde- ja perhekuntoutuspalveluita yksin kuntoutukseen tuleville, pariskunnille ja perheille. Yhteisöllisen johtamisen jatkokoulutus Päihdesosiaalityön koulutus Työturvallisuuden peruskurssi Kognitiivisen traumaterapian koulutus Yhteisötyönohjaajakoulutus Huumetyöläisten neuvottelupäivä Sosionomiopinnot Sosiaalipsykologian ja sosiaalityön opinnot Kehoakupunktion työnohjauspäivä Työsuojelukoulutus Päivytin-syysseminaari Päihdetyön Talentian 40-vuotisjuhlaseminaari. MIKKELI-YHTEISÖN arvolähtökohtina ovat usko yhteisön auttavaan voimaan ja asiakkaiden kykyyn muuttua, sekä turvallisuus, välittäminen, yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen ja lääkkeettömyys. Visiona Mikkeliyhteisöllä on toimia yhteisöllisen päihde- ja perhekuntoutuksen edelläkävijänä. Mikkeli-yhteisössä asiakkaita kutsutaan oppilaiksi, koska yhteisöllisessä kuntoutuksessa on kyse uuden elämäntavan oppimisesta. Yksin kuntoutukseen tulleet ja perheet muodostavat yhdessä tiiviin yhteisön, jossa oppilaat tukevat ja auttavat toisiaan ja kantavat vastuuta toinen toisistaan. VUODEN 2016 TOIMINTA Alkuvuodesta 2016 kysyntä heilahteli muutaman edellisen vuoden tapaan, mutta loppukesästä lähtien se vakiintui kohtuulliselle tasolle. Perhekuntoutuksen kysyntä on ollut vilkasta vuoden alusta asti. Koko vuoden käyttöaste oli noin 72 %. Mikkeli-yhteisön palveluja käytti yhteensä 32 kuntaa. Mikkeli-yhteisön paikkaluku oli alkuvuodesta 20 ja alkaen 16. Vankeustuomioiden korvaamisia päihdekuntoutuksella on uudelleen alkanut ohjautua Mikkeli-yhteisöön. Myös valvottuja koevapauksia on suoritettu Mikkeli-yhteisössä. Kuntoutusjaksojen keskimääräinen pituus nousi vuonna 2016 hieman muutamaa edellistä vuotta pitemmäksi. Osittain tämä johtuu perhekuntoutuksen lisääntymisestä. Perheiden kuntoutusjaksot ovat lähes aina useamman kuukauden mittaisia. Kuitenkin myös yksilökuntoutuksessa ovat jaksot jonkin verran pidentyneet. Kuntoutusjaksojen jälkeen useimmat oppilaat ovat käyneet kaksi tai kolme viikon tai joissain tapauksissa kahden viikon mittaista intervallijaksoa. LAPSETKIN OSANA YHTEISÖÄ Tärkeä osa Mikkeli-yhteisön perhekuntoutusta on työskentely lasten kanssa. Lapset ovat neljänä päivänä viikossa Mikkeli-yhteisön päivähoidossa, jossa lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastataan mahdollisimman hyvin. Kouluikäisten lasten kanssa keskusteluyhteyttä luodaan yhteisten harrastusten kautta. Perhekeskusteluissa lapset ovat mukana. Mikkeli-yhteisöstä uuden elämän löytäneille oppilaille yhteisöstä on tullut tärkeä paikka, johon palataan mielellään vuosienkin päästä. Siksi jatkohoidon viikonloput ovat olleet jatkuvasti suosittuja. Jatkohoidon viikonloppuja järjestettiin vuoden 2016 aikana yksin kuntoutuksessa olleille kolme, sekä perhekuntoutuksessa olleille yksi. Jatkohoidon viikonloput ja muut entisten oppilaiden viikonloppuvierailut ovat omalta osaltaan tukeneet yhteisöllisyyttä sekä antaneet nykyisille oppilaille toivoa elämänmuutoksen mahdollisuudesta. Mikkeli-yhteisön 12 13

8 entiset oppilaat tukevat toisiaan myös sosiaaliseen mediaan perustamissaan verkostoissa. Yhteisöllisyyden vahvistamiseksi ja toiminnan kaikinpuoliseksi kehittämiseksi on vuoden aikana pidetty kuukausittain koko yhteisön kehittämispäiviä. Hiukan harvemmin, mutta kuitenkin säännöllisesti, on pidetty henkilökunnan kehittämispäiviä. TOIMINNAN ESITTELYÄ ASIAKASKYSYNNÄN TURVAAMISEKSI Jatkuvan asiakaskysynnän turvaamiseksi Mikkeli-yhteisö on osallistunut järjestettyihin kilpailutuksiin ja panostanut palvelujensa markkinointiin. Henkilökunta sekä nykyiset ja entiset oppilaat ovat käyneet esittelemässä Mikkeliyhteisön toimintaa lukuisissa kunnissa. Mikkeli-yhteisössä on käynyt jatkuvasti tutustujia, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vankeinhoidon työntekijöitä ja monenlaisia opiskelijaryhmiä. Asiakkaiden ohjautumiseksi on jatkettu yhteistyötä mm. Etelä-Savon Soste-verkoston, Mikkelin A-klinikan ja Sovatek-säätiön kanssa. Yhteistyötä on ollut myös Itä-Suomen päihdefoorumin, Etelä-Savon järjestöjohtajaverkoston ja alueen sote-virkamiesten kanssa. Mikkeli-yhteisöllä oli esittelypöytä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Jyväskylässä, Päihdepäivillä Helsingissä, Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Jyväskylässä sekä Itä-Suomen päihdeseminaarissa Jyväskylässä. Mielestäni yhteisö simuloi varsin hyvin normaalielämän eri elementtejä sekä ohjaa oikeaan suuntaan. MIKKELI: PÄIHDEAINEET (%) VUOSINA Vuoden aikana Mikkeli-yhteisöön kävi tutustumassa mm. kansanedustaja Jari Leppä maaliskuussa ja kansanedustaja Antti Häkkänen lokakuussa. TYÖNOHJAUS JA TAPAHTUMAT YHTEISHENGEN KEHITTÄMISTYÖKALUINA Henkilöstön hyvinvointia ja yhteishenkeä on pyritty parantamaan erilaisilla yhteisillä tapahtumilla, toiminnan kehittämispäivillä ja työnohjauksella. Mikkeli-yhteisön työnohjaajana on toiminut työnohjaaja Satu Vilkki. Työnohjaus on ollut ryhmätyönohjausta, johon koko henkilökunta on osallistunut. Mikkeli-yhteisössä on toimia seuraavasti: johtaja, sosiaalityöntekijä, 3 sairaanhoitajaa, 5 ohjaajaa ja lastenhoitaja. Ohjausta oikeaan suuntaan Tulin yhteisöön heinäkuussa ja vietin täällä kolme kuukautta. Mielestäni yhteisö simuloi varsin hyvin normaalielämän eri elementtejä sekä ohjaa oikeaan suuntaan. Itse opin täällä puhumaan sekä tunnistamaan asiat ja tunteet, joista on hyvä puhua; myös Lääkäri työskentelee Mikkeli-yhteisössä osa-aikaisesti. Lisäksi vuoden aikana muutamia sijaisia on työskennellyt erimittaisia aikoja yhteisössä. ÖLJYLÄMMITYKSESTÄ HAKKEEN KÄYTTÖÖN Mikkeli-yhteisössä luovuttiin heinäkuussa 2016 öljylämmityksestä ja siirryttiin kotimaiseen ympäristöystävälliseen hakelämmitykseen. Hakelämmityksen aloittamista edelsi siirrettävän lämmityskontin pystyttäminen sekä hakevaraston rakentaminen. Lämmitystavan muutosprojekti toteutui pysyen hyvin aikataulussa ja kustannusarviossa. Jo syksyn aikana kävi selväksi, että hakelämmityksen kustannukset ovat huomattavasti öljylämmitystä pienemmät. Perheasuntojen sisäilmaongelma ratkaistiin vaihtamalla tuulikaappien ja komeroiden lattianpäällystysmateriaalit. ajatuksen juoksu on jotenkin jäsennellympää nykyään. Kaikin puolin erikoinen, harkittu, tiukka ja hyvä paketti. Hoidon laatu toki määräytyy sillä hetkellä olevan yhteisön kykyjen mukaan. Kaiken kaikkiaan se kuitenkin on AINA vähintään hyvä MIKKELI: ASIAKKAIDEN IKÄJAKAUMA (%) VUOSINA IKÄ Alkoholi Alkoholi+lääkkeet Lääkkeet Alkoholi+huumeet Huumeet Alkoholi+lääkkeet+huumeet 1 2 Huume+lääkkeet Ei päihdettä

9 Tilastovertailu KANKAANPÄÄN A-KOTI MIKKELI-YHTEISÖ 2016 % 2015 % 2016 % 2015 % ASIAKKAIDEN LUKUMÄÄRÄ saapui uusia uudet intervalliasiakkaat lapsia turvakotiasiakkaita 8 3 muita + omaisia 4 2 YHTEENSÄ UUSIA ASIAKASKÄYNTEJÄ siirtyi edelliseltä vuodelta useammat hoitokerrat / vuosi YHTEENSÄ KAIKKI ASIAKASKÄYNNIT HOITOPÄIVÄT ASIAKASRYHMITTÄIN varsinaiset asiakkaat uudet intervalliasiakkaat lapset turvakotiasiakkaat muita + omaisia 55 YHTEENSÄ HOITOPÄIVIÄ KANKAANPÄÄN A-KODIN JA MIKKELI-YHTEISÖN PALVELUJA OVAT KÄYTTÄNEET SEURAAVAT KUNNAT Eura Forssa Hankasalmi Harjavalta Hartola Hattula Hauho Heinola Vantaa Hollola Huittinen Hämeenkyrö Hämeenlinna Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Jalasjärvi Joensuu Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Kaarina Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Karstula Kauhajoki Keuruu Kirkkonummi Kokemäki Kotka Kouvola Kuopio Kärkölä Lahti Laihia Laitila Lappeenranta Laukaa Lempäälä Leppävirta Liperi Lohja Luvia Mikkeli Mynämäki Mänttä-Vilppula Naantali Nakkila Nastola Nokia Parkano Petäjävesi Pomarkku Pori Pöytyä Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Saarijärvi Salo Sauvo Savonlinna Säkylä Sastamala Taivassalo Teuva Turku Ulvila Urjala Uusikaupunki Vaasa Virrat Vöyri Ylöjärvi Äänekoski. Yhteensä 79 kuntaa

10 VAK ry tilinpäätös TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Toteuma / 2016 Toteuma / 2015 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT (varsinainen toiminta) , , 58 KULUT (varsinainen toiminta) HENKILÖSTÖKULUT , , 37 POISTOT , , 39 MUUT KULUT , , 51 KULUT (varsinainen toiminta) , , 27 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varsinainen toiminta) , , 31 VARSINAINEN TOIMINTA , 31 VAK ry VARAINHANKINTA TUOTOT (varainhankinta) 629, , 50 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varainhankinta) , , 81 Tilinpäätös SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) 2 741, , 16 KULUT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) , , 55 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (sijoitus- ja rahoitustoiminta) , , 42 SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT 450, , 48 OMATOIMINEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , , 90 TILIKAUDEN TULOS , , 90 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,

11 VAK ry tilinpäätös TOTEUMAVERTAILU VAK ry tilinpäätös TASE TA Toteuma Poikkeama TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT (varsinainen toiminta) , , , 60 KULUT (varsinainen toiminta) HENKILÖSTÖKULUT , , , 35 POISTOT , , , 46 MUUT KULUT , , , 84 KULUT (varsinainen toiminta) , , , 65 VARAINHANKINTA TUOTOT (varainhankinta) 629, , 50 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) 0, , , 01 KULUT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) , , , 64 SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT 0, , , 08 TILIKAUDEN TULOS , , , 10 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT II AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 2 779, , 91 Muut pitkävaikutteiset menot 8 206, , 02 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , , 93 II AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , , 04 Rakennukset ja rakennelmat , , 58 Koneet ja kalusto , , 09 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , , 71 III SIJOITUKSET Muut osakkeet ja osuudet 297, , 31 Muut saamiset , , 00 Sijoitukset yhteensä , , 31 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , 95 B VAIHTUVAT VASTAAVAT I LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , , 67 Muut saamiset 3 803, , 94 Siirtosaamiset , , 07 Saamiset yhteensä , , 68 II RAHAT JA PANKKISAAMISET , , 05 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , 73 VASTAAVA YHTEENSÄ , ,

12 VAK ry tilinpäätös TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Toimintapääoma , , 62 II Edellisten kausien yli-/alijäämä , , 93 III Tilikauden yli-/alijäämä , , , , 45 B TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1. Vapaaehtoiset varaukset , , 15 C VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikaiset velat 1. Lainat rahoituslaitoksilta , , Muut velat 4 390, 05 II Lyhytaikaiset velat 1. Lainat rahoituslaitoksilta , , Saadut ennakot 2 117, , Ostovelat , , Muut velat , , Siirtovelat , , , , , , , , Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Arvostusperiaatteet ja -menetelmät Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Hankintamenon vähennykseksi on kirjattu investointiin saadut avustukset. Myös tilikaudella toteutetun lämmitysjärjestelmän muutoshankkeen kustannukset on aktivoitu rekennuksiin ja rakennelmiin välittömästä hankintamenosta vähennettynä energiatuella. Saamiset ja velat on arvostettu nimellisarvoonsa. Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Rakennusten, koneiden ja kaluston poistot on laskettu menojäännöspoistoina. Asuin- ja hallintorakennukset, lämpökeskus ja muut kiinteät rakenteet ja laitteet, poisto 10 %. Muut talousrakennukset tai rakennelmat, poisto 28 %. Koneet ja kalusto, poisto 25 %. Aineettomiin oikeuksiin aktivoidun talous-/palkkahallinnon atk-ohjelma poistetaan viiden vuoden tasapoistolla. Muihin pitkävaikutteisiin menoihin on edellisellä tilikaudella aktivoitu asiakashallinnon atk-ohjelmasta aiheutuneet menot. Hankintamenosta on tehty ensimmäinen poisto kuluneella tilikaudella. Meno poistetaan viiden vuoden tasapoistolla. Tilikausien vertailukelpoisuus Kiinteissä rakenteissa ja laitteissa, Vesi- ja viemäriverkosto Mli, virheellisesti esitetty Viinamäen vesiosuuskunnan palautuskelpoiset liittymismaksut (3 kpl) on korjattu liittymismaksusaamisiin tasekaavan erään Sijoitukset/Muut saamiset. Liittymismaksut on kirjattu koko nimellisarvosta ja vielä maksamattomat pääomat on kirjattu vieraaseen pääomaan. Tase-eräksi Vesi ja viemäriverkosto Mli on jäänyt 5 834,70 euroa ja tase-erästä on tehty poisto. Kiinteissä rakenteissa ja laitteissa, Vesi- ja viemäriverkosto Mli, myös virheellisesti esitetyt lämpökanaalin korjauskustannukset , 78 on kirjattu omana eränä Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin/lämpökanaali Mli. Tase-erästä on tehty poisto. 2. Henkilöstökulut Palkat , , 20 Eläkekulut , , 19 Muut henkilösivukulut , , 44 Henkilöstökorvaukset , , 46 Yhteensä , , KIRJANPIDOSSA KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT KIRJANPITOKIRJAT Pääkirja ATK-tulosteena Päiväkirja ATK-tulosteena Tasekirja TOSITELAJIT JA SÄILYTTÄMISTAPA Pääkirjanpito (10) Kassatositteet Kpää paperitositteina (20) Kassatositteet Mli paperitositteina (40) Muistiotositteet I paperitositteina (45) Muistiotositteet II 1-40 paperitositteina (60) Palkkatositteet 1-18 paperitositteina (65) Lomavaraustositteet 1-1 paperitositteina (70) Myyntitositteet paperitositteina (75) Myyntilaskujen suoritukset paperitositteina (80) Ostotositteet paperitositteina (85) Ostolaskujen suoritukset paperitositteina (90) Jaksotukset 1-12 paperitositteina (95) Oikaisutositteet 1-30 paperitositteina 3. Pysyvien vastaavien muutokset Muut pitkävaikutteiset menot Kirjanpitoarvo , 02 0, 00 Lisäykset tilikaudella 0, , 02 Vähennykset tilikaudella 0, 00 0, 00 Tilikauden poistot , 62 0, 00 Kirjanpitoarvo , , 02 Rakennukset ja rakennelmat Kirjanpitoarvo , , 38 Lisäykset tilikaudella , 13 0, 00 Vähennykset tilikaudella , 00 0, 00 Tilikauden poistot , , 34 Kirjanpitoarvo , , 04 23

13 Kiinteät rakenteet ja laitteet Kirjanpitoarvo , , 12 Lisäykset tilikaudella , 00 0, 00 Vähennykset tilikaudella , 73 0, 00 Tilikauden poistot , , 38 Kirjanpitoarvo , , 54 Koneet ja kalusto Kirjanpitoarvo , , 66 Lisäykset tilikaudella , 34 0, 00 Vähennykset tilikaudella , 00 0, 00 Tilikauden poistot , , 57 Kirjanpitoarvo , , 09 Sijoitukset Käyttöomaisuusosakkeet Kirjanpitoarvo , , 62 Vähennykset tilikaudella , 62 0, 00 Kirjanpitoarvo , , 62 Muut saamiset Kirjanpitoarvo , 00 0, 00 Lisäykset tilikaudella , , 00 Kirjanpitoarvo , , Oman pääoman muutokset Toimintapääoma , , 62 Edellisten kausien yli-/alijäämä , , 62 Edellisen kauden yli-/alijäämä , , 31 Edell. kausien yli-/alijäämä , , 93 Tilikauden yli-/alijäämä , , 90 Omapääoma yhteensä , , Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua Viiden vuoden aikana ( ) erääntyvät velat , , 95 Yli viiden vuoden jälkeen erääntyvät , 06 0, 00 Yhteensä , , Käyttöomaisuusosakkeet ja -osuudet Asunto Oy Savisto ( VAK ry:n 100% omistama) 0, , 62 Satakunnan puhelin Oy 297, , 69 Pohjois-Satakunnan Seutuverkko 1 000, , 00 Viinamäen vesiosuuskunta , 00 0, , , Käyttöomaisuuden verotusarvot Maa- ja vesialueet , , 75 Rakennukset ja rakennelmat , , , ,15 9. Omaisuus, jonka hankkimiseen on saatu avustusta palautusehdoin Rakennukset Tase-arvo , , 23 Avustuksen määrä RAY , , Satunnaisiin tuottoihin sis. erät Tilikaudella on saatu veronpalautus tuloverosta tilikaudelta Tulovero 0, 00 Ennakonpidätykset puun myyntitulosta 450, 08 Veronpalautus 450, 08 Helsingissä Kimmo Sainio Salme Ahlström Marko Kailasmaa Kalervo Koivisto Juha Leistola Seppo Saine Jussi Ruokonen Mauno Savolainen Anja Sirén 6. Annetut pantit ja vastuusitoumukset Kiinnitykset omasta velasta , , 00 Yhteensä , , 00 Leasingvastuut tulevalla tilikaudella , , 56 Leasingvastuut yhteensä , , 02 Suoritetuista tarkastuksista on tänään annettu kertomukset. Helsingissä 20. päivänä huhtikuuta 2017 Jari Ritari JHTT Tom Sandell KHT, JHTT 24 25

14 Tilintarkastuskertomus VAK RY:N VUOSIKOKOUKSELLE Olen tarkastanut VAK ry:n (Y-tunnus ) kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilivuodelta Tilinpäätös, joka on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöä noudattaen, sisältäen taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Tilintarkastuksessa on noudatettu tilintarkastuslain 4 luvun 3 :n edellyttämää hyvää tilintarkastustapaa. LAUSUNNOT Tilinpäätös, joka osoittaa alijäämää ,10 euroa, antaa noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikean ja riittävän kuvan VAK ry:n toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös täyttää lakisääteiset vaatimukset. Toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Tilintarkastuksen yhteydessä saamieni tietojen perusteella en ole havainnut olennaisia virheellisyyksiä toimintakertomuksessa. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia. Puollan tilipäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä jäsenille ja muille tilivelvollisille. Helsingissä, 20. päivänä huhtikuuta 2017 Tom Sandell KHT, JHT Pohjolankatu 27 B Helsinki puh Toiminnantarkastuskertomus TILINPÄÄTÖKSEN TOIMINNANTARKASTUS LAUSUNTO Olen toiminnantarkastanut VAK Ry:n tilinpäätöksen tilikaudelta Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Lausuntonani esitän, että tilinpäätös, joka osoittaa alijäämää ,10 euroa, antaa oikean ja riittävän kuvan yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. LAUSUNNON PERUSTELUT Olen suorittanut toiminnantarkastuksen Suomessa noudatetun hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiani kuvataan tarkemmin kohdassa Toiminnantarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen toiminnantarkastuksessa. Olen riippumaton yhdistyksestä niiden Suomessa noudettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaani tilintarkastusta ja olen täyttänyt muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuuteni. Käsitykseni mukaan olen hankkinut lausuntoni perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa toiminnantarkastusevidenssiä. TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN VEL- VOLLISUUDET Hallitus vastaa tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus vastaa myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka se katsoo tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus on tilinpäätöstä laatiessaan velvollinen arvioimaan yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen perustuen, ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen paitsi, jos yhdistys aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. TOIMINNANTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TOIMINNANTARKASTUKSESSA Tavoitteeni on hankkia kohtuullinen varmuus, siitä onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa toiminnantarkastuskertomus, joka sisältää lausuntoni. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa toiminnantarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen toiminnantarkastukseen kuuluu, että käytän ammatillista harkintaa ja säilytän ammatillisen skeptisyyden koko toiminnantarkastuksen ajan. Lisäksi: tunnistan ja arvioin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelen ja suoritan näihin riskeihin vastaavia toiminnantarkastustoimenpiteitä ja hankin lausuntoni perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä tai sisäisen valvonnan sivuuttamista. muodostan käsityksen toiminnantarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäkseni suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset toiminnantarkastustoimenpiteet, mutta en siinä tarkoituksessa, että pystyisin antamaan lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. arvioin sovellettujen tilinpäätökseen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. teen johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teen hankkimani toiminnantarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätökseni on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, minun täytyy kiinnittää toiminnantarkastuskertomuksessani lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntoani. Johtopäätökseni perustuvat toiminnantarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun toiminnantarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei yhdistys pysty jatkamaan toimintaansa. arvioin tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. Kommunikoin hallintoelinten kanssa muun muassa toiminnantarkastuksen suunnittelusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävästä toiminnantarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistan toiminnantarkastuksen aikana. MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET Hallitus vastaa muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen sisältyvän informaation. Tilinpäätöstä koskeva lausuntoni ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenani on lukea toimintakertomukseen sisältyvä informaatio tilinpäätöksen toiminnantarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessäni arvioida, onko toimintakertomukseen sisältyvä informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai toiminnantarkastusta suorittaessani hankkimani tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenani on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonani esitän, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teen suorittamani työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomukseen sisältyvässä informaatiossa on olennainen virheellisyys, minun on raportoitava tästä seikasta. Minulla ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Helsingissä, huhtikuun 20. päivänä 2017 Jari J. Ritari JHTT Asemakuja 1 A 3, Jokela 26 27

15 YHTEYSTIEDOT VAK ry hallituksen puheenjohtaja Kimmo Sainio Väänteläntie 143, Ilmarinen puh Kankaanpään A-koti johtaja Heidi Viljanen Hirvikankaantie 226, Kankaanpää puh fax Mikkeli-yhteisö johtaja Kaarina Peltonen Norolantie 19, Norola puh fax Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Y-tunnus