Toimintakertomus. VAK ry 67. toimintavuosi

Transkriptio

1 2014 Toimintakertomus VAK ry 67. toimintavuosi 1

2 Tuemme myös päihdetyön murroksessa Vuosi 2014 oli VAK ry:n 67. toimintavuosi. Maailma ja suomalainen yhteiskunta ovat muuttuneet paljon yhdistyksen historian aikana. Vuoden 2014 aikana ehkä eniten keskustelua aiheuttanut alan ilmiö oli sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Tämä uudistus tulee vaikuttamaan paljon myös päihdepalveluja tuottaviin järjestöihin. Koko päihdetyön kenttä on murroksessa, ja kunnat ovat vähentäneet järjestöiltä ostamiaan palveluja merkittävästi. HEIKOIMPIEN PUOLELLA JATKOSSAKIN Vuonna 2014 VAK ry:n toiminta kokonaisuudessaan supistui. Kankaanpään A-kodin asiakaspaikkamäärä vähennettiin vuoden alussa niin, että aikaisemman 48 paikan sijaan käytössä oli 40 asiakaspaikkaa. Tämä johtui kysynnän vähenemisestä. A-kodissa toteutettiin myös lomautuksia vuoden aikana. Kankaanpään A-klinikan toiminta hiipui kesällä niin, että yhdistys irtisanoi sopimuksen Pohjois- Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kanssa. Mikkeli-yhteisössä asiakaspaikkamäärä pysyi ennallaan. 2

3 Ihminen tarvitsee ja on oikeutettu saamaan apua vaikeassa elämäntilanteessa. Yhdistyksessä elää kuitenkin vahvana perustajien johtoajatus: ihminen tarvitsee ja on oikeutettu saamaan apua vaikeassa elämäntilanteessa. Vaikka toiminnan edellytykset ja muodot muuttuvat, VAK ry tulee jatkossakin pitämään heikoimpien puolta. Tätä ajatusta kuvaa myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toimitettu julkilausuma, joka ilmestyi Helsingin Sanomissa Julkilausumalla halusimme muistuttaa siitä, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus muutokseen, ja muutos edellyttää monimuotoista, riittävän vahvaa ja pitkäkestoista tukea. Lyhytnäköisellä toiminnalla saadaan lyhytkestoisia tuloksia, ja aito muutos vaatii aikaa. ILOA MUUTOKSESSA Tätä muutosta ja positiivisia asioita on yhdistyksen toiminnassa vuoden aikana koettu ja nähty. Asiakkaat ovat ponnistelleet oman muutoksen kanssa, ja tätä muutosta on aina ilo olla seuraamassa ja tukemassa. Yhdistyksen palveluksessa oleva henkilöstö on tehnyt koko vuoden töitä sydämellään ja todella työhön sitoutuneesti. Kiitos siitä teille. Kiitos myös kaikille yhteistyökumppaneille, joiden kanssa on tehty yhteistyötä kuluneen vuoden aikana. Kankaanpäässä Arja Ruisniemi VAK ry:n toiminnanjohtaja 3

4 VAK ry YHDISTYKSEN KOKOUS HALLITUS Pj + 10 jäsentä TYÖVALIOKUNTA JOHTORYHMÄ TOIMINNANJOHTAJA (myös A-kodin johtaja) KANKAANPÄÄN A-KOTI MIKKELI-YHTEISÖ YHDISTYS A-kodin apulaisjohtaja Mikkeli-yhteisön johtaja KUNTOUTUS KUNTOUTUS - varainhankinta - omaisuuden hoitaminen - koulutuksen myynti - tutkimustoiminta - julkaisutoiminta - viestintä - markkinointi - projektit (ulkopuolisella rahoituksella) - vastaanottoyhteisö - peruskuntoutusyhteisöt - perheyhteisö - Joukanen-yhteisö - intervalliyhteisö TUKIPALVELUT - päiväkoti Onnela - keittiö - toiminnallinen kuntoutus - yhteisöllinen yksilö-, pari ja perhekuntoutus TUKIPALVELUT - päivähoito AVOKUNTOUTUS - A-klinikka (Kankaanpää ja Parkano) 4

5 Hallitus YHDISTYKSEN HALLITUKSEEN OVAT VUONNA 2014 KUULUNEET: Kailio Jukka sosiaalineuvos puheenjohtaja, saakka Ahlström Salme tutkimusprofessori jäsen Jääskinen Matti sosiaalineuvos jäsen Koivisto Kalervo päätoimittaja jäsen Leistola Juha A-klinikkatyön johtaja, eläkkeellä jäsen Nousiainen Marja-Leena sosiaalineuvos varapuheenjohtaja saakka, jäsen alkaen Saine Seppo VTM jäsen Sainio Kimmo toiminnanjohtaja jäsen saakka, pj alkaen Ruokonen Jussi lastenkodinjohtaja jäsen Savolainen Mauno sosiaaliterapeutti jäsen Siren Anja lehtori, SAMK jäsen saakka, vpj alkaen Hallituksen kokouksia pidettiin seitsemän. Hallituksen työskentelyyn ovat osallistuneet myös VAK ry:n toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi ja Mikkeli-yhteisön johtaja Kaarina Peltonen. TYÖVALIOKUNTA Hallituksen nimeämään työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Jukka Kailio 6.5. saakka, jonka jälkeen Kimmo Sainio ja jäseninä Marja-Leena Nousiainen, Seppo Saine, Anja Sirén (6.5. alkaen) ja Arja Ruisniemi. Työvaliokunta kokoontui kahdeksan kertaa. JOHTORYHMÄ Hallituksen nimeämään johtoryhmään kuuluivat puheenjohtajana toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi sekä jäseninä johtaja Kaarina Peltonen ja apulaisjohtaja Heidi Viljanen. TILINTARKASTAJAT JA TOIMINNAN TARKASTAJAT Vuosikokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KHT, JHTT Tom Sandell ja varalla KHT Tapani Torpo. Toiminnan tarkastajana on toiminut JHTT Jari Ritari ja varalla HTM Tanja Santahuhta. HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi. YHDISTYKSEN KOKOUS Vuosikokous pidettiin Helsingissä. Kokoukseen osallistui 13 henkilöjäsentä. JÄSENISTÖ Yhdistyksen yhteisöjäsenet ovat: Jyty Helsinki ry Liikenneraittiustyön Keskus ry Raittiuden Ystävät ry Suomen Elämäntapaliitto ry Eloset ry. Henkilöjäseniä oli vuoden lopussa 36. KUULUMINEN JÄRJESTÖIHIN Yhdistys on A-klinikkasäätiön perustajajäsen ja säätiön valtuuskunnassa on yhdistystä edustaneet Jukka Kailio ja Kimmo Sainio. Yhdistys on SOVATEK-SÄÄTIÖN jäsen. Yhdistyksen edustajana säätiön valtuuskunnassa on ollut Marja-Leena Nousiainen (säätiön valtuuskunta) ja hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana Kaarina Peltonen. Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (PÄIVYT) yhdistystä edustivat Arja Ruisniemi ja varajäsenenä Kaarina Peltonen. Yhdistys on lisäksi jäsenenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, Pirkanmaan päihdepalvelujärjestöt ry:ssä sekä Kumppanuustalo Artteli ry:ssä. Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö ovat Euroopan Terapeuttisten Yhteisöjen liiton EFTC:n jäseniä. Toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi kuuluu Suomen Terapeuttisten Yhteisöjen ystävät ry:n hallitukseen. 5

6 Kankaanpään A-koti A-kodin perustehtävänä on tuottaa laadukasta kuntoutusta päihderiippuvuuteen ja muihin riippuvuuksiin naisille, miehille ja perheille. Toiminnan arvolähtökohtina ovat asiakkaan ja yksilöllisyyden arvostaminen, yhteisöllisyys ja voimavarakeskeisyys. A-kodissa toimii kolme kuntoutusyhteisöä: peruskuntoutus (yksilökuntoutus), perhekuntoutus ja Joukanenyhteisö jatkokuntoutusyhteisönä. Peruskuntoutus on yksilökuntoutusta, joka sisältää keskusteluryhmiä, toiminnallisia tehtäviä ja yksilöllisiä tehtäviä. Jokaisen asiakkaan kanssa laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma, joka rakentuu systemaattisen elämäntilanteen arvioinnin pohjalta. Elämäntilanteen arviointi on osa ASTA-työskentelyä (asiakaslähtöinen suunnittelu, toteutus ja arviointi). Asiakkaan oma motivaatio elämänmuutoksen on koko kuntoutuksen kantava ajatus. Tätä motivaatiota kirkastetaan ja vahvistetaan koko kuntoutuksen ajan, ja tuetaan asiakasta pitkäjänteiseen elämänmuutokseen. YHDESSÄ KUNTOUTUEN A-kodin pienyhteisöissä on 8 10 asiakasta ja oma moniammatillinen työryhmä. Kuntoutuksessa keskeistä on muiden asiakkaiden vertaistuki, jota vahvistetaan yhteisöllisellä toiminnalla. Yhteisöllisyys tarkoittaa sitä, että koko yhteisöä käytetään tietoisesti muutosta eteenpäin vievänä tekijänä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiat ja ilmiöt otetaan pienyhteisössä tai koko A-kodin yhteisössä avoimesti esiin ja etsitään yhdessä ratkaisuja niihin. Yhtei- 6

7 A-kodin visiona on toimia turvallisena ja muutosta edistävänä kuntoutusyhteisönä, joka on luotettava ja joustava yhteistyökumppani. söllisyys tarkoittaa myös sitä, että jokainen on vastuussa siitä, että yhteisön arkipäivä sujuu ja yhteisö pysyy turvallisena kaikille. Jokainen voi myös vaikuttaa yhteisön toimintaan. Yksilökuntoutuja voi jatkaa kuntoutumista Joukanen-yhteisössä, joka on tiivis kahdeksan asiakkaan pienyhteisö. Joukanen-yhteisössä asiakkaat opettelevat arkielämän taitoja ja vastuun ottamista omasta elämästä. Yhteisössä elämisessä toteutuu myös sosiaalinen kuntoutuminen, mikä tarkoittaa sitä, että yksilö oppii toimimaan muiden ihmisten kanssa ja ottamaan heidät huomioon. Tähän sisältyy myös avun pyytämisen, vastaanottamisen ja antamisen oppiminen. Osana sosiaalista kuntoutumista Joukanen-yhteisön oppilaat vierailevat säännöllisesti vanhustenhoidon yksikössä, jossa he kohtaavat erilaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Oppilaat toimivat vierailun aikana yhdessä vanhusten kanssa, lukevat lehtiä, leipovat, ulkoilevat jne. Kotiharjoittelujaksot ovat oleellinen osa kuntoutumista, ja niiden aikana todentuvat sellaiset asiat, joissa itse kukin vielä tarvitsee vahvistumista. Pidempiin kuntoutusjaksoihin voidaan sisällyttää työharjoittelu, joka mahdollistaa kuntoutumisen kokemuksen laajentamisen turvallisen yhteisön ulkopuolelle. 7

8 PERHEELLE YHTEINEN SUUNTA Perhekuntoutuksen alussa järjestetään aina yhteinen palaveri, jossa ovat mukana perhe ja heidän verkostonsa sekä A-kodin työntekijä. Palaverin tärkein tavoite on puhua tilanteesta yhdessä ja löytää yhteinen tavoite perheen muutokselle. A-kodissa perheille on omat asunnot, ja arkipäivä rakentuu aikuisten ohjelmasta, lasten ohjelmasta (päiväkoti, koulu), ja perheiden yhteisestä ohjelmasta. Perhekuntoutuksessa ensimmäinen tavoite on aina perheen tilanteen tasapainottaminen. Yhä useammin perhe tulee kuntoutukseen jonkin kriisin jälkeen. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on perheen sosiaalisen toimintakyvyn rakentaminen ja vahvistaminen. Perheitä tuetaan tavalliseen arkielämään ja pyritään vahvistamaan perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita niin, että perhe pystyy toimimaan perheenä ja jokainen jäsen tuntee olonsa turvalliseksi perheessä. Kaikki tämä työ jatkuu kuntoutuksesta lähdön jälkeen. LAPSILLE RYTMIÄ ARKEEN A-kodissa on oma päiväkoti Onnela. Lasten kehittymistä seurataan aktiivisesti, ja tätä kehittymisen edistymistä käsitellään vanhempien kanssa säännöllisesti. Onnelan tärkeimpiä tehtäviä on luoda lapselle turvallinen ympäristö selkeän päivärytmin ja aikuisen läsnäolon kautta. Lasta tuetaan hänen oma kehitystasonsa huomioiden. Vanhemmuuden tukeminen on tärkeä osa toimintaa. Onnela kuuluu tärkeänä osana A-kodilla tehtävään perhetyöhön. Päiväkodin henkilökunta sekä A-kodin perhetyöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä perheitä koskevissa asioissa. Perhekuntoutus mahdollistaa sen, että arjessa tulevat erilaiset ilmiöt voidaan havaita, niistä päästään puhumaan perheen kanssa, ja tieto kuntoutuksen jälkeisestä tuen ja avun tarpeesta tulee konkretisoitua niin aikuisten kuin lasten kohdalla. Kuntoutuksen rakenteessa tapahtui vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Vastaanottoyhteisön toiminta sulautettiin peruskuntoutusyhteisöön, ja asiakkaat sijoittuvat pääsääntöisesti suoraan peruskuntoutusyhteisöön. Vastaanottovaihe toteutuu yksilöllisesti asiakkaan tilanteen niin vaatiessa. Vastaanottoyhteisöön majoitetaan alkoholikatkaisuasiakkaat sekä asiakkaat, joilla vieroitusoireet haittaavat keskittymistä kuntoutustoimintaan. Oireiden helpottuessa asiakas siirtyy aktiiviseen kuntoutustoimintaan. Tuemme perheitä tavalliseen arkeen. Tavoitteena on, että perhe pystyy toimimaan yhdessä perheenä. KEHITTÄMISTÄ JA UUTTA TOIMINTAA Vuoden 2014 alussa A-kodin asiakaspaikkamäärää vähennettiin kahdeksalla niin, että se on nykyisin 40. Asiakaskysyntä on vaihdellut entistä rajummin, ja vuoden aikana on toteutettu myös lomautuksia, jotta taloutta on saatu tasapainotettua. Lomautukset ovat kohdistuneet kaikkiin työryhmiin. Turvakotiasiakkaina oli neljä perhettä. Intervalliasiakkaat jakaantuivat koko talon intervalliryhmiin (yhteensä 34 asiakasta ja 15 jaksoa) sekä Joukanen-yhteisössä ja perheyhteisössä toteutettuihin intervallijaksoihin (näissä yhteensä 28 asiakasta). Toimintasuunnitelman mukaisesti toiminnan rakennetta on muokattu asiakastarpeita ja kysyntää vastaavaksi. 8

9 Asiakaskysyntä on vaihdellut entistä rajummin. 9

10 HENKILÖKUNTA ON OSALLISTUNUT VUODEN AIKANA SEURAAVIIN KOULUTUKSIIN Kognitiivisen lyhytpsykoterapian perustaidot -tutkinto Huumehoidon tiedonkeruu -koulutus Mielenterveyshoitotyön koulutuspäivät Pelitaito-projektin loppuseminaari Lapsen, nuoren ja perheen tukeminen arki- ja kehitysympäristössään (verkkokoulutus) Peliongelmaisten erityisohjaajakoulutus Luottamusmieskoulutus Masennuksen ryhmämuotoinen hoito Työsuojelukoulutus Työnohjaaja- ja prosessikonsulttikoulutus. Markkinointia on toteutettu kohdennettuna suoraan kuntiin sekä esittelytilaisuuksina että sähköisenä markkinointina. Uutena toimintana on kehitetty kuntoutus korvaushoitolääkityksestä vieroittautuville sekä viikon intensiivikurssi ongelmapelaajille. Kiinteistöjen lämmityksessä laajennettiin kotimaisen energian käyttöä niin, että nyt suurin osa kiinteistöistä lämpiää kotimaisella energialla. Laatutyötä on jatkettu resurssien sallimissa rajoissa. Asiakaspalautteessa saavutettiin tavoite, eli asiakkaiden antama arvio kuntoutusjaksosta oli 4,5 (asteikolla 1-5). Laatutavoitteeksi palautteissa oli asetettu yli 4. MUUTOSTEN VUOSI Vuonna 2014 ohjaaja Antti Raittila jäi eläkkeelle. Hän on ollut yhdistyksen palveluksessa vuodesta Muutama henkilö siirtyi vuoden aikana muualle töihin, ja henkilökunnan määrä on vähentynyt. Vuoden lopussa A-kodissa oli työsuhteessa 30 työntekijää. A-kodin 60-vuotista toimintaa juhlittiin työn merkeissä. Elokuussa vietetyillä elopäivillä muisteltiin A- kodin menneitä vuosikymmeniä lukuisan vierasjoukon kesken. Syksyllä henkilökunta vietti pienimuotoisen iltajuhlan, johon osallistui myös eläkkeelle jääneitä työntekijöitä. Yhteistyötä vuoden aikana on tehty lukuisten tahojen kanssa, mm. Rikosseuraamusvirasto, Satakunnan Ammattikorkeakoulu, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Winnova Oy, Sataedu ja Porin Diakonia-Ammattikorkeakoulu. A-kodissa työskenteli vuoden 2014 lopussa: johtaja, apulaisjohtaja, 3 toimistosihteeriä, 2 sosiaalityöntekijää, 4 sairaanhoitajaa, 14 ohjaajaa, 3 keittäjää ja siivouspäällikkö. A-kodissa toimii osa-aikainen lääkäri. Henkilökunnan työnohjaajana on toiminut VTM Heikki Kupiainen. Työnohjaus on toteutettu ryhmätyönohjauksena. 10

11 Vuoden 2014 aikana 65 13,15 PROSENTTI A-KODIN PALVELUJA KÄYTTI (V. 2013: 75 %) ERI KUNTAA ASIAKKAISTA PÄÄPÄIHTEEKSEEN ILMOITTI 49 ALKOHOLIN (V.2013: 60 %) % % (V.2013: 39 %) MONIAINEKÄYTTÄJIÄ49 (V. 2013: 15,74 %) OLI KESKEYTTÄMIS- LÄÄKE- RIIPPUVAISIA (V.2013: 1 %) % A-KOTI: ASIAKKAIDEN IKÄJAKAUMA (%) VUOSINA IKÄ

12 A-KOTI: ASIAKKAIDEN HOITOAJAT/VRK (%) VUOSINA Pidempikestoisten hoitoaikojen määrä on lisääntynyt. Moniainekäyttäjien määrä on ollut kasvava. A-KOTI: ASIAKKAIDEN TYÖSUHTEET (%) VUOSINA työssä työtön eläkeläinen opiskelija

13 A-KOTI: PÄIHDEAINEET (%) VUOSINA Alkoholi Lääkkeet Huumeet Huume+lääkkeet Alkoholi+lääkkeet Alkoholi+huumeet Alkoholi+lääkkeet+huumeet Ei päihdettä 13

14 A-klinikka Kankaanpään ja Parkanon A-klinikan perustehtävä on tarjota mahdollisimman laadukasta, monipuolista ja kokonaisvaltaista avohoidon palvelua eri riippuvuuksista kärsiville ja heidän läheisilleen. Kankaanpään A-klinikan toiminta muuttui vuoden aikana todella paljon. Vuoden alussa Posa (Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä) otti käyttöön maksusitoumuskäytännön A-klinikalle tuleville asiakkaille. Vähitellen asiakasohjaus Posasta väheni ja uusien asiakkaiden ohjaaminen A-klinikalle käytännössä loppui huhtikuun alussa. Vuoden alussa työntekijöitä oli kolme, ja työntekijämäärä väheni yhteen elokuussa. Työntekijämäärä väheni irtisanoutumisten kautta. Tämä tarkoitti sitä, että loppukesästä alkaen Kankaanpäässä A-klinikan vastaanotto toimi kolmena päivänä viikossa aiemman viisipäiväisen toiminnan sijaan. Korvaushoitoasiakkaat olivat viimeinen asiakasryhmä, joka siirtyi Posalle vuoden loppuun mennessä. Marraskuussa klinikka siirtyi myös toisiin tiloihin, lääkärikeskus Dextraan. Yhdistys irtisanoi sopimuksen Posan kanssa, joten vuonna 1986 käynnistynyt A-klinikan toiminta Kankaanpäässä loppui vuonna Parkanon A-klinikan toiminta jatkui entisellään, ja siellä oli vastaanotto kahtena päivänä viikossa. Asiakasmäärä pysyi suhteellisen vakiona. Pääosa asiakkaista oli työnantajan hoitoon ohjaamia, ja pääpäihteenä asiakkailla oli alkoholi. Parkanossa oli myös yksittäisiä korvaushoitoasiakkaita. A-klinikan työntekijöiden työnohjaajana on toiminut VTM Heikki Kupiainen. 14

15 A-klinikan toiminta muuttui; Kankaanpäässä klinikan vastaanoton aukiolopäivät supistuivat viidestä kolmeen. 15

16 Mikkeli-yhteisö Mikkeli-yhteisön perustehtävänä on tuottaa laadukkaita yhteisöllisiä päihde- ja perhekuntoutuspalveluita yksin kuntoutukseen tuleville, pariskunnille ja perheille. Visiona Mikkeli-yhteisöllä on toimia yhteisöllisen päihde- ja perhekuntoutuksen edelläkävijänä. Mikkeli-yhteisössä asiakkaita kutsutaan oppilaiksi, koska yhteisöllisessä kuntoutuksessa on kyse uuden elämäntavan oppimisesta. Yhteisön paikkaluku on 20. Perheitä yhteisöön mahtuu perheen koosta riippuen kolme tai neljä. Yksin kuntoutukseen tulleet ja perheet muodostavat yhdessä tiiviin yhteisön, jossa oppilaat tukevat ja auttavat toisiaan ja kantavat vastuuta toinen toisistaan. Vuoden 2014 aikana asiakaskysyntä vaihteli voimakkaasti. Muutamina kuukausina yhteisö oli lähes täynnä oppilaita. Joinakin kuukausina taas yhteisössä oli niin vähän oppilaita, että päivittäisen toiminnan pyörittäminen oli haasteellista. Koko vuoden käyttöaste oli 72,6 %. Mikkeliyhteisön palveluja käytti 31 kuntaa. KOKEILUSSA GREEN CARE Perhekuntoutuksen kysyntä oli melko tasaista koko vuoden. Vuoden aikana kuntoutuksessa oli kaksitoista perhettä, joissa oli yhteensä kuusitoista lasta. Kerrallaan perheitä oli kuntoutuksessa enimmillään neljä. Perheiden kuntoutusjaksot olivat edelleen jonkin verran pitempiä kuin yksin kuntoutuksessa olleiden. Oppilasmäärän vaihtelusta huolimatta yhteisöllisyyden säilymistä pidettiin tärkeimpänä asiana. Tässä onnistuttiin varsin hyvin päätellen oppilaiden kuntoutusjaksoistaan antamasta palautteesta. Mikkeli-yhteisössä kokeiltiin kesällä 2014 pienimuotoisesti green care -toimintaa (luontohoivaa). Tähän liittyen Mikkeli-yhteisön oppilaat ja henkilökunta osallistuivat Eväitä elämään lähiluonnosta -projektin järjestämään toimintailtapäivään. JATKOHOIDON VIIKONLOPUT SUOSITTUJA Mikkeli-yhteisöstä uuden elämän löytäneille oppilaille yhteisöstä on tullut toinen koti, johon palataan mielellään Mikkeli-yhteisön arvolähtökohtina ovat usko yhteisön auttavaan voimaan ja asiakkaiden kykyyn muuttua sekä turvallisuus, välittäminen, yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen ja lääkkeettömyys. 16

17 MIKKELI-YHTEISÖN HENKILÖKUNTA ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KOULUTUKSIIN MIKKELI-YHTEISÖN HENKILÖKUNTA ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN VALTAKUNNALLISIIN/ ALUEELLISIIN TAPAHTUMIIN TAI SEMINAAREIHIN Yhteisöhoidon kaksivuotinen koulutus Erityistason perheterapiakoulutus Mielenterveys- ja päihdetyön opinnot Sosionomiopinnot Sosiaalipsykologian opinnot Luottamusmieskoulutus Akupunktiokoulutus Kehoakupunktion työnohjaus. Toivoa ja luottamusta -seminaari Päivytin-seminaari Tutkittua tietoa päihdetyön arkeen Huumetyöläisten neuvottelupäivä Päihdetyön Talentian -seminaari Ihmisiä päihdetyössä -seminaari Lahden päihdekinkerit Irti huumeista ry:n 30-vuotisjuhlaseminaari Päivytin 30-vuotisjuhlaseminaari. vuosienkin päästä. Siksi jatkohoidon viikonloput ovat olleet jatkuvasti suosittuja. Jatkohoidon viikonloppuja järjestettiin vuoden 2014 aikana yksin kuntoutuksessa olleille neljä sekä perhekuntoutuksessa olleille yksi. Jatkohoidon viikonloput sekä muut entisten oppilaiden viikonloppuvierailut ovat omalta osaltaan tukeneet yhteisöllisyyttä sekä antaneet nykyisille oppilaille toivoa elämänmuutoksen mahdollisuudesta. Toimintasuunnitelman mukaisesti Mikkeli-yhteisö pyrki vuoden aikana turvaamaan asiakaskysynnän ja jatkamaan vahvaa markkinointia. Mikkeli-yhteisö osallistui järjestettyihin kilpailutuksiin ja panosti palvelujensa markkinointiin. Henkilökunta sekä nykyiset ja entiset oppilaat ovat käyneet esittelemässä Mikkeli-yhteisön toimintaa lukuisissa kunnissa. Mikkeli-yhteisössä on käynyt jatkuvasti tutustujia, muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vankeinhoidon työntekijöitä ja monenlaisia opiskelijaryhmiä. Asiakkaiden ohjautumiseksi on viritelty uudenlaista yhteistyötä muun muassa Mikkelin A-klinikan ja Sovateksäätiön kanssa. Mikkeli-yhteisöllä oli esittelypöytä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Helsingissä, Lastensuojelupäivillä Hämeenlinnassa sekä Ihmisiä päihdetyössä -seminaarissa Jyväskylässä. VIERAINA KANSANEDUSTAJA JA MINISTERI Mikkeli-yhteisössä on käynyt vuoden aikana arvovaltaisia vieraita. Elokuussa Etelä-Savon kansanedustajat Jouni Backman, Katri Komi ja Pauliina Viitamies kävivät tutustumassa Mikkeli-yhteisöön. He vakuuttuivat yhteisöllisen lääkkeettömän kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Heidän vierailuaan seurasi peruspalveluministeri Susanna Huovisen ja ylijohtaja Elli Aaltosen vierailu lokakuussa. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen lupasi viedä lääkkeettömän kuntoutuksen vaihtoehtoa eteenpäin. VAK ry:n hallitus piti yhden kokouksistaan Mikkeliyhteisössä, ja tutustui samalla Mikkeli-yhteisön toimintaan. Mikkeli-yhteisössä ovat kokouksia pitäneet myös Mikkelin sosiaaliseniorit ja Talentia Etelä-Savon hallitus. 17

18 Yhteistyötä on tehty Mikkelin A-klinikan ja Sovateksäätiön lisäksi runsaasti muun muassa Kankaanpään A-kodin, Mikkelin vankilan, Sairilan koulun, Itäisen neuvolan sekä ISOn päihdefoorumin ja aikuissosiaalityön verkoston kanssa. Toiminnan tehostamista ja kehittämistä sekä laadun ylläpitämistä on jatkettu mahdollisuuksien mukaan. MUUTOKSIA TYÖYHTEISÖSSÄ Mikkeli-yhteisössä on toimia seuraavasti: johtaja, sosiaalityöntekijä, 3 sairaanhoitajaa, 5 ohjaajaa ja lastenhoitaja. Lääkäri työskentelee Mikkeli-yhteisössä osa-aikaisesti. Lisäksi vuoden aikana useita sijaisia on työskennellyt erimittaisia aikoja yhteisössä. Mikkeli-yhteisön pitkäaikainen sairaanhoitaja Mervi Kalsi jäi eläkkeelle vuoden 2014 alussa. Huoli toiminnan jatkumisesta on rasittanut henkilöstöyhteisöä vuoden aikana. Toimintasuunnitelman mukaisesti henkilöstön hyvinvointia ja yhteishenkeä on pyritty parantamaan erilaisilla yhteisillä tapahtumilla, toiminnan kehittämispäivillä ja työnohjauksella. Mikkeliyhteisön työnohjaajana on toiminut kouluttaja KM Reetta Kekkonen. Työnohjaus on ollut ryhmätyönohjausta, johon koko henkilökunta on osallistunut. Yksin kuntoutukseen tulleet ja perheet muodostavat yhdessä tiiviin yhteisön, jossa oppilaat tukevat ja auttavat toisiaan ja kantavat vastuuta toinen toisistaan. MIKKELI: PÄIHDEAINEET (%) VUOSINA Alkoholi Lääkkeet Huumeet Huume+lääkkeet Alkoholi+lääkkeet Alkoholi+huumeet Alkoholi+lääkkeet+huumeet Ei päihdettä 18

19 MIKKELI: IKÄJAKAUMA (%) VUOSINA IKÄ

20 Tilastovertailu KANKAANPÄÄN A-KOTI 2014 % 2013 % ASIAKKAIDEN LUKUMÄÄRÄ saapui uusia joista siirtyi intervalliasiakkaaksi uudet intervalliasiakkaat lapsia turvakotiasiakkaita muita + omaisia YHTEENSÄ UUSIA ASIAKASKÄYNTEJÄ siirtyi edelliseltä vuodelta useammat hoitokerrat / vuosi YHTEENSÄ KAIKKI ASIAKASKÄYNNIT HOITOPÄIVÄT ASIAKASRYHMITTÄIN varsinaiset asiakkaat uudet intervalliasiakkaat lapset turvakotiasiakkaat muita + omaisia YHTEENSÄ HOITOPÄIVIÄ A-KLINIKKA KANKAANPÄÄ ASIAKKAIDEN LUKUMÄÄRÄ asiakkaita yhteensä ASIAKASKÄYNTEJÄ asiakaskäyntejä yhteensä

21 MIKKELI-YHTEISÖ 2014 % 2013 % PARKANO

22 KANKAANPÄÄN A-KODIN JA MIKKELI-YHTEISÖN PALVELUJA OVAT KÄYTTÄNEET SEURAAVAT KUNNAT: Akaa Eura Eurajoki Forssa Hanko Harjavalta Helsinki Hollola Huittinen Ikaalinen Jalasjärvi Kaarina Kangasala Kankaanpää Karijoki Kauhajoki Kemi Keuruu Kihniö Kokemäki Kristiinankaupunki Kuopio Kurikka Kärkölä Köyliö Lahti Laihia Laitila Lappeenranta Lapua Laukaa Lempäälä Lieto Lohja Loimaa Mikkeli Mustasaari Muurame Mynämäki Naantali Nakkila Nokia Orimattila Paimio Parkano Pomarkku Pori Raisio Rauma Rovaniemi Ruokolahti Rusko Saarijärvi Siikainen Säkylä Sastamala Tampere Teuva Turku Vaasa Valkeakoski Vantaa Virrat Ylöjärvi Äänekoski. KANKAANPÄÄN JA PARKANON A-KLINIKOITA OVAT KÄYTTÄNEET SEURAAVAT KUNNAT: Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kihniö Lavia Parkano Pomarkku Siikainen. 22

23 VAK ry Tilinpäätös

24 VAK ry tilinpäätös TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Toteuma / 2014 Toteuma / 2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT (varsinainen toiminta) , , 23 KULUT (varsinainen toiminta) HENKILÖSTÖKULUT , , 52 POISTOT , , 27 MUUT KULUT , , 04 KULUT (varsinainen toiminta) , , 83 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varsinainen toiminta) 1 839, , 40 VARSINAINEN TOIMINTA 1 839, , 40 VARAINHANKINTA TUOTOT (varainhankinta) 520, , 30 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varainhankinta) 520, , 30 VARAINHANKINTA 520, , 30 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) 1 678, , 95 KULUT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) , , 55 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (sijoitus- ja rahoitustoiminta) , , 60 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA , , 60 SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT , 85 SATUNNAISET ERÄT , 85 TILIKAUDEN TULOS , , 10 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , 10 24

25 VAK ry tilinpäätös TOTEUMAVERTAILU TULOSLASKELMA TA Toteuma Poikkeama Käyttö % VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT (varsinainen toiminta) , , 20 84, 4 KULUT (varsinainen toiminta) HENKILÖSTÖKULUT , , 81 80, 0 POISTOT , , , 0 MUUT KULUT , , 36 96, 4 KULUT (varsinainen toiminta) , , 39 84, 9 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varsinainen toiminta) , , 81 8, 0 VARSINAINEN TOIMINTA , , 81 8, 0 VARAINHANKINTA TUOTOT (varainhankinta) 520, , , 0 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varainhankinta) 520, , , 0 VARAINHANKINTA 520, , , 0 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) 1 678, , , 0 KULUT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) , , , 6 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (sijoitus- ja rahoitustoiminta) , 73-75, 27 98, 9 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA , 73-75, 27 98, 9 SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT , , , 0 SATUNNAISET ERÄT , , , 0 TILIKAUDEN TULOS , , , 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , , 0 25

26 VAK ry tilinpäätös TASE VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT II AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 1. Muut pitkävaikutteiset menot Kankaanpää, ohjelmisto 4 632, , 39 0, 00 0, 00 II AINEELLISET HYÖDYKKEET 1. Maa- ja vesialueet Kankaanpää , , 77 Mikkeli , , , , Rakennukset ja rakennelmat Kankaanpää , , 94 Mikkeli , , , , Kiinteät rakenteet ja laitteet Kankaanpää , , 33 Mikkeli , , , , Koneet ja kalusto Kankaanpää , , 64 Mikkeli , , , , 09 III SIJOITUKSET 1. Asunto-osakkeet As. Oy Savisto , ,62 2. Puhelinosakkeet Kankaanpää 297, , , , , , 80 B VAIHTUVAT VASTAAVAT I SAAMISET 1. Myyntisaamiset , , Muut tulosaamiset 838, , Siirtosaamiset , , , , 42 II RAHAT JA PANKKISAAMISET Kankaanpää , , 42 Mikkeli 2 916, , , , , , , , 29 26

27 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Toimintapääoma , , 62 II Edellisten kausien yli-/alijäämä , , 52 III Tilikauden yli-/alijäämä , , , , 24 B TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1. Vapaaehtoiset varaukset , , 15 C VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikaiset velat 1. Lainat rahoituslaitoksilta , , 53 II Lyhytaikaiset velat 1. Lainat rahoituslaitoksilta , , Saadut ennakot 2 117, , Ostovelat , , Siirtovelat , , Muut velat , , , , , , , , 29 KIRJANPIDOSSA KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT KIRJANPITOKIRJAT Pääkirja ATK-tulosteena Päiväkirja ATK-tulosteena TOSITELAJIT JA SÄILYTTÄMISTAPA Pääkirjanpito Oikaisutositteet 38 paperitositteina Kassatositteet Kpää 447 paperitositteina Kassatositteet Mli 151 paperitositteina Muistiotositteet I 407 paperitositteina Muistiotositteet II Palkkatositteet Myyntilaskut Myyntilaskujen suoritukset Ostolaskut Jaksotukset Ostolaskujen maksut 56 paperitositteina 16 paperitositteina 35 paperitositteina 421 paperitositteina paperitositteina 365 paperitositteina 184 paperitositteina 27

28 VAK ry tilinpäätös TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet - Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. - Hankintamenon vähennykseksi on kirjattu investointiin saadut avustukset. - Rakennusten, koneiden ja kaluston poistot on laskettu menojäännöspoistoina, asuin-, solu-, hallintorakennukset 10 %, talous-, verstas- ym. ei asumiseen tarkoitetut rakennukset 20 % - Kalusto ja koneet 25 % - Muina pitkävaikutteisina menoina on aktivoitu tilikaudella hankitun talous-/palkkahallinnon atk-ohjelman hankintameno. Hankintamenosta ei ole tehty poistoa hankintavuonna. Ohjelma otetaan käyttöön tulevana tilikautena. 2. Henkilöstökulut Palkat , , 25 Eläkekulut , , 30 Muut henkilösivukulut , , 68 Henkilöstökorvaukset , , 71 Yhteensä , , Pysyvien vastaavien muutokset Muut pitkävaikutteiset menot Kirjanpitoarvo , 00 0, 00 Lisäykset tilikaudella 4 632, 39 0, 00 Kirjanpitoarvo , 39 0, 00 Rakennukset ja rakennelmat Kirjanpitoarvo , , 84 Lisäykset tilikaudella , 00 0, 00 Tilikauden poistot , , 26 Kirjanpitoarvo , , 58 Kiinteät rakenteet ja laitteet Kirjanpitoarvo , , 28 Lisäykset tilikaudella 1 408, , 50 Kirjanpitoarvo , , 78 Koneet ja kalusto Kirjanpitoarvo , , 20 Lisäykset tilikaudella 8 425, 15 0, 00 Vähennykset tilikaudella -50, , 00 Tilikauden poistot , , 11 Kirjanpitoarvo , , 09 28

29 Oman pääoman muutokset Toimintapääoma , , 62 Edellisten kausien yli-/alijäämä , , 65 Edellisen kauden yli-/alijäämä , , 13 Edell. kausien yli-/alijäämä , , 52 Tilikauden yli-/alijäämä , , 10 Omapääoma yhteensä , , Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua Danske Bank 0, , 13 Oma Säästöpankki 0,00 0, 00 Yhteensä 0, , Annetut pantit ja vastuusitoumukset Kiinnitykset omasta velasta , , 00 Yhteensä , , 00 Leasingvastuut tulevalla tilikaudella , , 68 Yhteensä , , Käyttöomaisuusosakkeet ja -osuudet Satakunnan Puhelin Oy 297, , 69 Asunto Oy Savisto, VAK ry:n 100 % omistama , , , , Käyttöomaisuuden verotusarvot Maa- ja vesialueet , , 66 Rakennukset ja rakennelmat , , , , Omaisuus, jonka hankkimiseen on saatu avustusta palautusehdoin Rakennukset Tase-arvo , , 18 Avustuksen määrä RAY , , Satunnaisiin tuottoihin sis. erät Tilikaudella on saatu veronpalautus tuloverosta tilikaudelta Tulovero , 18 Ennakonpidätykset puun myyntitulosta , 03 Veronpalautus , 85 29

30 Helsingissä Kimmo Sainio Salme Ahlström Juha Leistola Kalervo Koivisto Jussi Ruokonen Marja-Leena Nousiainen Arja Ruisniemi Seppo Saine Anja Siren Mauno Savolainen Matti Jääskinen Suoritetuista tarkastuksista on tänään annettu kertomukset. Helsingissä 10. päivänä huhtikuuta 2015 Jari Ritari JHTT Tom Sandell KHT, JHTT 30

31 Tilintarkastuskertomus Toiminnantarkastuskertomus VAK RY:N VUOSIKOKOUKSELLE Olen tarkastanut VAK ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilivuodelta Tilinpäätös, joka on laadittu voimassa olevan tilinpäätössäännöstön mukaisesti, sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta sekä siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus on vastuussa myös yhdistyksen hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä tilivuonna. Olen tarkastanut tilivuoden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilintarkastuslain edellyttämän hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olen tarkastanut riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä eikä puutteita. Hallinnon tarkastuksessa olen selvittänyt hallituksen jäsenten ja toiminnanjohtajan toiminnan lainmukaisuutta yhdistyslain perusteella. Olen tehnyt tarkastuksen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti. Käsitykseni mukaan olen hankkinut tilintarkastuksessa lausuntojeni perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa näyttöä. LAUSUNNOT Tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää ,31 euroa, ja toimintakertomus antavat noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot VAK ry:n toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedot ovat ristiriidattomat. Puollan tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja toiminnanjohtajalle tarkastamaltani tilivuodelta. Helsingissä, 10. päivänä huhtikuuta 2015 Tom Sandell KHT, JHTT Pohjolankatu 27 B Helsinki puh VAK RY:N VUOSIKOKOUKSELLE Olen tarkastanut VAK Ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilivuodelta Hallituksen allekirjoittama tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. HALLITUKSEN VASTUU Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta sekä siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa myös siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. TOIMINNANTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET Velvollisuuteni on riippumattomana toiminnantarkastajana antaa lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä hallinnon tarkastuksen osalta tarvittaessa esittää tilintarkastuslain mukainen huomautus vastuuvelvollisille. Toiminnantarkastuksen olen suorittanut Suomessa noudatettavan hyvän tarkastustavan mukaisesti. Toiminnantarkastukseen kuuluu toimenpiteitä, joiden tavoitteena on kohtuullisen varmuuden saaminen siitä, että tilinpäätös ja toimintakertomus ovat olennaisilta osin oikein laaditut ja että hallituksen jäsenet ovat toimineet yhdistyslain mukaisesti. Olosuhteisiin nähden asianmukaisten tilintarkastustoimenpiteidn sunnitteleminen ja valitseminen perustuvat toiminnantarkastajan harkintaan, johon kuuluu vahingosta tai väärinkäytöstä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Käsitykseni mukaan olen suorittanut tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoani varten. LAUSUNNOT Lausuntonani esitän, että tiilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää ,31 euroa, ja toimintakertomus, antavat noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot VAK Ry:n toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedot ovat yhdenmukaisia. Puollan tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja toiminnanjohtajalle tarkastamaltani tilikaudelta. Helsingissä, huhtikuun 10. päivänä 2015 Jari J. Ritari JHTT Asemakuja 1 A 3, Jokela Puh

32 YHTEYSTIEDOT VAK ry Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kimmo Sainio Väänteläntie 143, Ilmarinen Puh Kankaanpään A-Koti Johtaja Heidi Viljanen Hirvikankaantie 226, Kankaanpää Puh Fax Mikkeli-yhteisö Johtaja Kaarina Peltonen Norolantie 19, Norola Puh Fax Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Y-tunnus

33 2014 Toimintakertomus VAK ry 67. toimintavuosi 33