Jäsen Organisaatio Läsnä. pj Hämäläinen Päivi THL (x) varapj Kärki Jarmo THL (-) Eronen Marianne Kela (x) varajäsen Helminen Sari Kela (x)

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 7/2016 1(19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Aika klo Paikka: METODI 1+2 Mannerheimintie 166, Helsinki Osoitteet: Videoneuvottelu: virtuaalihuone 4 Jäsen Organisaatio Läsnä pj Hämäläinen Päivi THL (x) varapj Kärki Jarmo THL (-) Eronen Marianne Kela (x) varajäsen Helminen Sari Kela (x) Haapamäki Elise Helsingin kaupunki, tietohallinto (x) varajäsen Honni Sirpa Helsingin kaupunki, tietohallinto (-) Hartikainen Kauko Suomen Kuntaliitto (x) varajäsen Savolainen Tuija Suomen Kuntaliitto (-) Heikkinen Jani varajäsen Oikarinen Tommi VM VM Häkkinen Pirjo THL Tietopalvelut-osasto (x) varajäsen Forsell Martta THL Tietopalvelut-osasto (-) Junttila Kristiina HUS Hoitotyö (x) varajäsen Vinkanharju Anne HUS Hoitotyö (-) Kantola Christian VSSHP (-) varajäsen Räsänen Maija VSSHP (-) Kaskinen Timo HL7 Finland (x) varajäsen Mykkänen Juha HL7 Finland (x) Koskinen Seppo THL Terveys-osasto (-) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

2 PÖYTÄKIRJA 7/2016 2(19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH Jäsen Organisaatio Läsnä varajäsen Koponen Päivikki THL Terveys-osasto (-) Kuusisto-Niemi Sirpa Itä-Suomen yliopisto (-) Kälviä Minna Eksote, sosiaalityö (-) varajäsen Marttinen Paula Eksote, sosiaalityö (-) Leinonen Kirsiliina Helsingin kaupunki, terv.huolto (-) varajäsen Kallio Leea Helsingin kaupunki, terv.huolto (-) Mäkelä Matti THL Hyvinvointiosasto (x) Nylander Olli Valvira (x) varajäsen Toivainen Hanna Valvira (-) Siponen Tiina PSSHP etä Toivola Kari Kela, Kanta-palvelut (x) varajäsen Lindgren Marina Kela, Kanta-palvelut (-) Konttinen Riitta THL OPER (-) varajäsen Rötsä Maarit THL OPER (-) Virtanen Martti Nordic Casemix Centre (x) varajäsen Lukander Maisa Nordic Casemix Centre (-) Witick Tanja Kokkolan sosiaali- ja terveystoimi (-) varajäsen Andtbacka Marjo Kokkolan sosiaali- ja terveystoimi (-) Väänänen Anne Tilastokeskus (x) varajäsen Ylönen Saija Tilastokeskus (-) KOODISTOPALVELURYHMÄ Eerola Johanna (-) Härkönen Mikko (x) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

3 PÖYTÄKIRJA 7/2016 3(19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH Jäsen Organisaatio Läsnä Kalliokuusi Virpi (x) Lehtonen Jari (-) Peltonen Veli-Pekka (x) Esittelijät: asiakohta 5 Marke Hietanen-Peltola THL asiakohta 6 Jari Numminen Espoon kaupunki (etänä) Tiivistelmä kokouksen päätöksistä 5. Avattavaksi hankevalmisteluun THL / Tietosisältö - Lasten ja nuorten kasvu ja kehitys Päätös: Koodistopalvelun johtoryhmä hyväksyy THL / Tietosisältö - Lasten ja nuorten kasvu ja kehitys tietorakenteen valmistelun jatkamisen. Jatkovalmistelun aikana tulee huolehtia yhteistyöstä suun terveydenhuollon, Avohilmon, lisääntymisterveyteen asiantuntijoiden kanssa. Keskustelun aikana ei rakenteista kokonaisuutta vastusteltu. Jatkovalmistelussa kannattaa pohtia, missä kohdissa on tärkeää arvioida kenttien pakollisuudet, jotta rakenteessa voidaan huomioida myös tilastoviranomaistyö. 6. Avattavaksi ja mahdollisesti hyväksyttäväksi THL / Tietosisältö - Hoitokertomus Päätös: Hyväksyttiin THL/Tietosisältö - Hoitokertomus valmisteluhankkeen työn tulokset ja annettiin mandaatti Koodistopalveluryhmälle jatkovalmisteluun. Valmistelun aikana tulee huomioida kansallisen hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen ja tietosisältörakenteen koodistopalveluprosessin mukaiset laatutarkistukset (terminologinen ja tekninen). 7. Keskusteltavaksi Koodistopalvelun toimintamallin kehittäminen 2017 ja Sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä Päätös: Johtoryhmä on saanut asian tiedoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

4 PÖYTÄKIRJA 7/2016 4(19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH Kokouksen avaaminen a. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Osallistujat b. Todettiin osallistujat. Olli Nylander on jäämässä eläkkeelle. Koodistopalvelun johtoryhmä esitti lämpimän kiitoksen pitkästä arvokkaasta yhteistyöstä. 3. Edellisen pöytäkirjan hyväksyminen a. Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. Se voidaan julkaista thl.fi-sivulla. 4. Asialistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi a. Hyväksyttiin asialista kokouksen työjärjestykseksi. 5. Avattavaksi hankevalmisteluun THL / Tietosisältö - Lasten ja nuorten kasvu ja kehitys Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Marke Hietanen-Peltola THL:stä esitteli asian. Esitys on pöytäkirjan liitteenä. Tietorakenteen tarve: Tavoite on rakenteistaa lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon potilastieto Kantamuotoon ja näin yhtenäistää se kansalliseksi kirjaamismalliksi Laki, johon määrittelyt pohjautuvat: o Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) o Terveydenhuoltolaki (1326/2010) o Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietomäärittelyt kattavat lasten kasvun ja kehityksen seurannan alkaen siitä, kun lapsi ja hänen vanhempansa siirtyvät äitiysneuvolasta lastenneuvolan asiakkaiksi siihen, kun nuori siirtyy pois kouluterveydenhuollon piiristä peruskoulun loppuessa eli noin 16 ikävuoteen saakka. Tietomäärittelyiden tulisi lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon lisäksi olla samanaikaisesti hyödynnettävissä myös perusterveydenhuollon muussa vastaanottotoiminnassa ja asiakkaan/huoltajan suostumuksella myös esh:ssa. Valmistelluissa tietomäärittelyissä on otettu huomioon moniammatillinen näkökulma. Lapsen tilannetta arvioitaessa tietoja kysytään anamnestisesti myös vanhemmilta. Työlle on tyypillistä pitkät asiakassuhteet ja asiakkaiden pysyvämpienkin terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeiden tietojen päivittämisen tarve korostuu Tietosisältömäärittely sisältää asetuksen mukaisten terveystarkastusten sisällön (4-6 vk, 2 kk, 4 kk, 5 kk, 6 kk, 12 kk, 18 kk, 2 v, 3 v, 4 v, 5 v, 6 v ja peruskoulun jokaisella luokalla) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

5 PÖYTÄKIRJA 7/2016 5(19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH Tietorakennetyön rahoittaja THL Alustava ylläpitokuvaus: THL vastaa sisällöstä, päivitetään tarvittaessa Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon rakenteiset tiedot: Perustiedot Tiedot terveyteen vaikuttavista tekijöistä Synnytyssairaalasta ja äitiysneuvolasta siirtyvät tiedot Lapsen terveystottumukset Lapsen terveyteen vaikuttavat perhetekijät Oireet, sairaudet, tutkimukset ja hoidot edellisen terveystarkastuksen jälkeen Tapaturmat Vanhempien, päivähoidon henkilöstön ja opettajan näkemykset lapsen tilanteesta Tutkimuslöydökset (Status) ja fysiologiset mittaukset Asiantuntijaryhmä esittää, että Koodistopalvelun johtoryhmä hyväksyy tietorakenteen valmistelun avaushankkeena ja antaa mandaatin jatkovalmisteluille yhteistyössä LANU-asiantuntijaryhmän sekä Koodistopalveluryhmän kanssa. Ehdotus kiireellisyysluokasta: 3 (ei vaiheistusasetuksen mukainen tietosisältö) Keskustelu: Käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: Tiedusteltiin, kuinka paljon sosiaalihuolto on ollut mukana valmistelussa. Vastauksena todettiin, että tällä hetkellä asiantuntijaryhmässä ei ole edustusta sosiaalihuollon puolelta. Valmistelun tarkoituksena on rakenteistaa terveydenhuollossa syntyviä tietoja. Todettiin, että tässä voisi yhdistää samaan rakenteeseen myös sosiaalihuollossa tarvittavia tietoja. Todettiin tietosisällöstä, että lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa kertyy runsaasti tietoa, mutta osaa niistä on vaikea luokitella tai pisteyttää. Tämän vuoksi valmisteltavaan tietorakenteeseen on jouduttu jättämään avoimia kenttiä. Kaikki, mitä on voitu, on rakenteistettu tarkasti. Tiedusteltiin, miten paljon lisääntymisrekisterin ja Avohilmon asiantuntijat ovat olleet mukana valmistelussa. Vastauksena todettiin, että Avohilmon osalta on tehty yhteistyötä. Äitiysneuvolan tiedot määrittelee eri asiantuntijaryhmä, jonka on hyvä olla yhteydessä lisääntymisrekisteriin. Jatkossa osan raskausaikaan liittyvistä tiedoista pitäisi olla automaattisesti käytettävissä lastenneuvolassa osana lapsen potilasasiakirjoja. Keskustelussa kävi ilmi, että nykyisellään syntynyt lapsi on synnytyssairaalassa osana äidin potilaskertomusta. Todettiin, että lapsen henkilötunnus saadaan nykyään samana päivänä syntymästä ja Kuopiossa on jo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

6 PÖYTÄKIRJA 7/2016 6(19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH nyt tapana myös terveille vastasyntyneille perustaa oma potilaskertomus. Tämä on tärkeä edellytys tietojen siirtymiselle lastenneuvolaan. Tiedusteltiin, miten esitetyssä tietosisältörakenteessa aiotaan ohjeistaa esim. äidin päihteiden käyttöön liittyvien tietojen kirjaaminen, jotka eivät saa näkyä lapsen potilaskertomuksessa. Vastauksena todettiin, että tälläkin hetkellä kerätään tietoja päihteiden käytöstä ja perhetilanteista ja niiden kirjaamisesta on ohjeet olemassa. Jos on tunnistettu lapsen riski liittyen perheen päihteiden käyttöön, niin sen voi kirjata lapsen kertomukseen. Asiaa on tarkoitus ohjeistaa uudestaan myös rakenteisen kirjaamisen oppaan osassa 2. Alaikäinen lapsi saa jo nyt tunnistautumisvälineen kautta mennä katsomaan omia tietojaan OmaKantaan. Asiantuntijaryhmässä on käyty pitkiä keskusteluja näistä asioista. On pidetty tärkeänä, että tietojen rakenteisen kirjaamisen myötä perustyö ei hankaloidu ja työn luonne pysyisi samanlaisena. Todettiin, että vanhempien yksityiskohtaiset tiedot (esim. AUDIT-pistemäärä) kirjataan vanhempien omiin potilasasiakirjoihin. Täytyy tiedostaa, mikä on vanhempien mahdollisuus kieltää ja suostumuksella luovuttaa tietoa. Näin on jo nytkin ja ohjeena on, että suullisesti kysytään vanhemmalta lupa asian kirjaamiseen hänen omaan potilaskertomukseensa. Tiedusteltiin tietosisältörakenteessa tallennettavista sikiön kehitystiedoista. Tuleeko mittaukset äidin potilaskertomukseen? Vastauksena todettiin, että osa menee äitiyshuollon tietoihin, mm. rakenneultrasta tulee tietoa, joka kirjataan. Niskaturvotus ultraäänitutkimuksen tuloksella on merkitystä lapsen pitkäaikaiskehitykseen. Olisiko toiveena, että tämä otettaisiin mukaan tietorakenteeseen? Nyt se näkyy äitiysneuvolan tietosisältörakenteessa luokituksella normaali tai poikkeava. Tätä kannattaa miettiä jatkovalmistelussa. Tärkein tieto on, että se on tehty, vastaus voi löytyä muualta. Todettiin, että raskauden ja synnytystapahtuman osalta äitiysneuvolan asiantuntijaryhmä valmistelee rakenteistettavat tiedot ja tämä asiantuntijaryhmä esittää toiveita siitä, mitkä raskausajan tiedot siirtyisivät suoraan lastenneuvolaan. Todettiin, että tässä on tehty tärkeää työtä ja tarvitaan myös vaatimuksia ja käsittelysääntöjä, joita on mahdollista jatkossa saada määrittelyihin mukaan. Todettiin, että asiantuntijaryhmä on lähtenyt valmistelussa liikkeelle siitä, että pakollisuuksia ei tulisi paljon rakenteeseen. Asiakkaan tarve määrittelee viimekädessä sen, mitä tietoja kerätään. Todettiin, että pakollisuudet estävät kirjausten etenemisen joissakin tilanteissa. Olennaista on järkevissä puitteissa rakenteistaa. Osa kokouksen osallistujista toivoi myös joitakin pakollisia tietoja. Ehdotettiin, että tietorakenteessa voisi olla kerrottuna, mitä tarkoitusta varten tieto on. Todettiin, että tietosisältörakenteeseen on otettu mukaan suun terveydenhuollon tietoja, mutta vain yksi esitetty tieto on mukana suun th rakenteistetussa tiedoissa. Tärkeää on pitää huoli siitä, että tieto liikkuu ammattilaisten välillä. Tästä on tarkoitus keskustella vielä suun terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kanssa. Todettiin, että suhde Avohilmoon on olennainen, koska tilastoviranomaisena tulee olla saatavilla tilastoviranomaiselle tallentavat tiedot. Todettiin, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

7 PÖYTÄKIRJA 7/2016 7(19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH rakenteistamisen useat eri intressit tulevat esille tässä keskustelussa. Pelkästään tutkimustarkoitukseen käytettävä potilastieto ei ole verovaroin tallennettua tietoa ja se tulee tallentaa toiseen paikkaan. Todettiin, että tässä valmistelussa on ollut lähtökohtana kliininen työ. Usean vuoden ajan on tehty siivoustyötä, karsimalla siitä, mitä aikaisemmin on esitetty rakenteistettavaksi. Kommentoitiin, että tässä kiinnitetään aika jäykkään rakenteeseen sellaisia detaljeja, jotka ovat kenties 5 vuoden päästä toisin. Tiedusteltiin, onko ajatus se, että lasten kasvun ja kehityksen tiedot luodaan nyt ja tekemisen tapa on kiinnitetty seuraavaksi 15 vuodeksi. Pohdittiin onko tämä tehokas tapa ilman, että itse rakennetta ei tarvitse muuttaa? Tämä tulee ajankohtaiseksi, kun katsotaan esimerkiksi tietorakenteissa esiteltyjä toimintakykytietoja. Tiedusteltiin valmistelun aikataulusta: tässä on kysymys rakenteesta, jolla ei ole STM:n vaiheistusasetuksen mukaista aikataulua. Tässä on aikajännettä ja voidaan soveltaa eri tavoin tietoja ennen kuin tulee kanta-säädösten mukaan pakolliseksi tallennettavaksi tiedoksi. Vastauksena todettiin, että tarkkaa vaiheistuksen aikataulua ei ole, mutta asia on mukana listalla, missä tarvepohjaisesti tehdään priorisointia. Aikataulumielessä on hyvä lähteä vaikuttamaan nyt. Tällä hetkellä on menossa potilastietojärjestelmien valmistelua. Työssä on hyvä osata ennakoida, miten tietoa tulevaisuudessa viedään Kantaan. Puheenjohtaja ehdotti, että johtoryhmä hyväksyy valmistelun jatkamisen. Jatkovalmistelun aikana tulee huolehtia yhteistyöstä sosiaalihuollon, suun terveydenhuollon, Avohilmon ja lisääntymisterveyden asiantuntijoiden kanssa. Keskustelun aikana ei rakenteista kokonaisuutta vastusteltu. Jatkovalmistelussa kannattaa huolehtia, missä kohdissa on tärkeää arvioida kenttien pakollisuudet, jotta rakenteessa voidaan huomioida myös tilastoviranomaistyö. Päätös: Koodistopalvelun johtoryhmä hyväksyy THL / Tietosisältö - Lasten ja nuorten kasvu ja kehitys tietorakenteen valmistelun jatkamisen. Jatkovalmistelun aikana tulee huolehtia yhteistyöstä suun terveydenhuollon, Avohilmon, lisääntymisterveyteen asiantuntijoiden kanssa. Keskustelun aikana ei rakenteista kokonaisuutta vastusteltu. Jatkovalmistelussa kannattaa pohtia, missä kohdissa on tärkeää arvioida kenttien pakollisuudet, jotta rakenteessa voidaan huomioida myös tilastoviranomaistyö. 6. Avattavaksi ja mahdollisesti hyväksyttäväksi THL / Tietosisältö - Hoitokertomus Kansallisesti yhdenmukaisten rakenteisten potilaskertomusten (KAYRAn) Hoitotyön alatyöryhmän puheenjohtaja Kristiina Junttila esitteli asian. Esitys on pöytäkirjan liitteenä. Valmistelutyöryhmä: KAYRA Hoitotyön alatyöryhmä Asiantuntijaryhmien tai - ryhmän pöytäkirjaotteet ja muut lausunnot: Tietosisältö on esitelty Kuntaliiton VIILA-työpajassa ja Asia on tarkoitus esitellä KAYRAn kokouksessa pe KAYRAn Hoitotyön alatyöryhmän kokouksissa on tietosisältörakennetta valmisteltu kesäkuusta 2013 alkaen (noin 4 kokousta per vuosi), toimikauden Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

8 PÖYTÄKIRJA 7/2016 8(19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH viimeisessä kokouksessa rakenne hyväksyttiin vietäväksi eteenpäin THL:n koodistopalveluprosessiin Asiaa on esitelty Kuntaliiton ylläpitämässä NIKO-työryhmässä ja Itä-Suomen yliopiston FinCC-luokituskokonaisuuden asiantuntijaryhmässä Tietorakenteen sisältö on kuvattu (liite Excel), Koodistopalvelumuoto on kokousmateriaalissa liitteenä Ruotsinnos toimitetaan myöhemmin Ylläpitovastuu: THL OPER Päivityssykli: Tarvittaessa Tietosisältöön liittyvät toiminnalliset vaatimusmäärittelyt ja järjestelmätoimittajille tarkoitetut laatimisohjeet valmistellaan vuoden 2017 aikana Käytettävyysarviointi ja/ tai pilotointi: o KAYRAN Hoitotyön alatyöryhmä ehdottaa, että tietosisältörakennetta voitaisiin pilotoida keväällä 2017 Hackathon-tapahtumassa Espoossa (koolla AMK-opiskelijoita ja koodareita). Tämän jälkeen rakenteen käytettävyyttä arvioidaan tarvittaessa uudelleen ja tehdään tarvittavat muutokset tietosisältöön Immateriaalioikeudet: THL omistaa Käyttötarveperustelut Tietosisällön mukaisesti hoitotyön päivittäismerkintöjä kirjataan rakenteisesti ja tieto tallennetaan Kantaan. Tietosisältö mahdollistaa moniammatillisen kirjaamisen, hoitoprosessin mukaisen ja rakenteisen tiedon hyödyntämisen hoitotyössä (esim. potilaan omat mittaukset, testit) Tietosisältöä käytetään terveydenhuollossa (esim. vuodeosastotyyppisen hoidon kirjaamisessa) ja sosiaalihuollossa (hoivatyön kirjaamisessa) Tietosisällössä hyödynnetään jo julkaistuja koodistoja (esim. THL - Tiedon lähde, Kuntaliitto-ICPC Perusterveydenhuollon luokitus, THL-Tautiluokitus ICD-10, SOTE-organisaatiorekisteri, Hoitotyön luokitukset (Hoitotyö - Tarveluokitus, Hoitotyö - Toimintoluokitus, Hoitotyö Tulosluokitus, THL- Toimenpideluokitus) Asiaan liittyy mm. STM:n asetus 298/2009 (STM:n asetus potilasasiakirjoista) ja 1257/2015 (STM:n asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tj-palveluista) KAYRAn Hoitotyön alatyöryhmä ehdottaa, että johtoryhmä hyväksyy tietosisällön julkaisemisen koodistopalvelimella ja että jatkovalmistelua voidaan tehdä Koodistopalveluryhmän sekä auditointitiimin käsittelyä varten. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

9 PÖYTÄKIRJA 7/2016 9(19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH a. Käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: Todettiin, että hoitokertomukseen kirjaamisessa on ollut eri koulukuntia. Tiedusteltiin, miten nämä ovat päässeet sopimukseen keskenään. Vastauksena todettiin, että nyt tämän tietosisällön mukaisesti on lähdetty kehittämään hoitotyössä käytettävää FinCC-luokitusta. Se on potilastietojärjestelmiin rakennettu eri tavalla, mutta jatkossa luokituskokonaisuus toimisi paremmin luokituksena ja se palvelisi entistä paremmin. Tarkoitus on saada kirjattua hoitotyötä samalla tavalla ja geneerisenä rakenteena. Todettiin, että tässä on ansiokasta työtä. Rakenteena esiteltävä asia on geneerinen, joka täsmentyy kontekstin mukaan. Tiedusteltiin, kuinka hyvin tämä kytkeytyy muuhun palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Tässä on samoja ilmentymiä, jotka ovat hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Vastauksena todettiin, että valmistelun aikana on tiedostettu, että kilpailevia suunnitelmia on olemassa. Tämä on päivittäiskirjaamisen rakenne. Hoitosuunnitelmaan liittyen tässä valtakunnassa on yhtä laaja kirjo kuin hoitokertomusten kirjo. Tiedusteltiin, mikä ero on hoitosuunnitelmalla ja hoitokertomuksella. Vastauksena todettiin, että hoitosuunnitelma käsittää hoito- ja palvelukokonaisuuden ja hoitokertomuksen suunnitelma tukee tai on hoitajan toiminnanohjausta, eli mitä hoitajan tulee ottaa huomioon hoitaessaan potilasta. Rakenteessa tulee näkyviin, mitä hoitaja on tehnyt ja miten potilaan vointi on muuttunut. Asiakkaan tärkeäksi kokemat tarpeet tulee mukaan ja asiakkaan omaan tekemiseen liittyvät tekemiset tulee tänne. Asia ei ole siis sama, mutta tulee tarve keskustella keskenään. Todettiin, että vuonna 1993 tehtiin ensimmäiset keskustelut asiasta. On ilahduttavaa nähdä, että asia on tiivistynyt. Todettiin, että tietosisältöön tehdään vielä jatkovalmistelussa viimeistelyjä, mm. määritelmät ja pakollisuudet tarkistetaan yhteistyössä koodistopalveluryhmän kanssa. Tähän tietosisältörakenteeseen liittyvät myös toiminnalliset määrittelyt ja vaatimusmäärittelyt järjestelmätoimittajille, jotka valmistellaan kevään 2017 aikana THL:ssä. Puheenjohtaja totesi, että koodistopalvelun johtoryhmä suhtautuu asiaan tyynen rauhallisesti. Johtoryhmä hyväksyy työn tulokset ja antaa mandaatin koodistopalveluryhmälle työn jatkovalmisteluille. Valmistelun aikana, jos saadaan testausvaihe järjestymään, niin saadaan vielä hiottua käyttäjäystävällisemmäksi. Päätös: Hyväksyttiin THL/Tietosisältö - Hoitokertomus valmisteluhankkeen työn tulokset ja annettiin mandaatti Koodistopalveluryhmälle jatkovalmisteluun. Valmistelun aikana tulee huomioida kansallisen hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen ja tietosisältörakenteen koodistopalveluprosessin mukaiset laatutarkistukset (terminologinen ja tekninen). 7. Keskusteltavaksi Koodistopalvelun toimintamallin kehittäminen 2017 ja Sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä THL OPER Yhteentoimivuustiimin tiimin vetäjä Juha Mykkänen esitteli asian. Esitys on pöytäkirjan liitteenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

10 PÖYTÄKIRJA 7/ (19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH Koodistopalvelun ja sote-tietoarkkitehtuurin jatkokehittäminen 2017 Sote-tietoarkkitehtuurin hallintaan kohdistuu uusia haasteita, joihin pystyttävä vastaamaan valtakunnallisessa ohjauksessa ja yhteistyössä. THL:n Tietorakenteet-yksikkö on lakannut erillisenä yksikkönä , toiminta yhdistynyt muihin THL:n yksiköihin Mm. Koodistopalvelun ja sosiaalihuollon tiedonhallinnan toimintoja ja työntekijöitä on siirtynyt OPER-yksikköön Koodistopalvelutoiminta on jatkossa OPER-yksikön Yhteentoimivuustiimin vastuulla Koodistopalvelutoiminnan kehittämistoimenpiteitä on valmisteltu ja käynnistetty Uudistuksen pohjatyö Sote tieto hyötykäyttöön strategia OPER toimintasuunnitelma (2016, 2017) Koodistopalveluprosessin uudistamisen materiaalit THL/Kela määrittelyjen vakiointi -projektin tulokset 2015 ASTU-projektin tulokset (Asiantuntijaryhmien toiminnan kehittäminen) Sytke-yhteentoimivuuskeskus selvityksen tulokset Tietoarkkitehtuuri / OPER projektit 2016 Tietoarkkitehtuurin kokonaiskuva Määrittelyprosessien kehittäminen Tietomallien hallinnan kehittämisprojekti (mm. välineet) Koodistopalvelutoiminnan prosessikuvaukset Asiakastietolain uudistaminen ja sote-uudistus THL ja OPER kehittämistyö 2016: tietoarkkitehtuurin ja tietomallien hallintavälineiden selvitykset, termieditori, sanasto- ja käsitemallityö Koodistopalvelutoiminnan uudistamissuuntia v Koodistojen sisällöllistä valmisteluvastuuta on ollut aiempaa enemmän THL:n koodistopalvelutiimillä Tiimin uudelleen organisoituminen ja tiimin jäsenten uusien vastuiden opettelu Asiantuntijaryhmien ja verkostojen tarkastelu ja uusien toimintatapojen suunnittelu (ASTU-projekti) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

11 PÖYTÄKIRJA 7/ (19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH Aiempaa kevyempien koodistovalmistelutapojen kokeileminen Erilaisten prosessin seurantamittareiden mahdollistuminen Koodistojen hallinnollisen käsittelyn suoraviivaistaminen ja käsittelyprosessivaiheiden karsiminen Koodistopalvelun johtoryhmälle aiempaa strategisempi ohjausvastuu ja koodistojen käsittely kokonaisuuksittain THL:n sisäisestä julkaisutoimikunnasta kohti itseauditointia Julkaisuesitys- ja päätös auditoinnin yhteydessä Koodistojen julkaiseminen ja elinkaariajattelun jalostaminen Teknisen julkaisemisosaamisen laajentaminen KP-tiimissä Eri kypsyysasteilla olevien koodistojen julkaisemisen mahdollistaminen Koodistopalvelutoiminnan kehittäminen Keskeisiä asioita muutoksessa Tehtävät ja tarpeet Asiakasarvon muodostuminen: mitä, kenelle ja miten Uudet ja integroituvat sisällöt (so-te, ensio- ja toisiokäyttö, sairaus-terveyshyvinvointi jne.) Tietomallien ja rakenteiden selkeä kytkentä osaksi toiminnan ja järjestelmien kehittämistä Organisointi Jatkuvuus: koodistopalvelu on sote-tietoarkkitehtuurin kulmakivi Ohjauksen laajentaminen ja strategisuus - johtoryhmän roolin uudistaminen (-> Sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä) Asiantuntijaryhmien hyödyntäminen Toiminta osana uutta OPER-yksikköä, työnjako ja tuki tiimien välillä Julkaisuprosessin sujuvuuden varmistaminen Kuuleminen ja osallistumismahdollisuudet Muutoshallinta (ml. vaikutusarvioinnit) ja laadunvarmistus Edelleen viranomaispäätökset kansallisista tietorakenteista Asetettavaksi valmisteltavana olevat työryhmät Kokonaisarkkitehtuuriryhmät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

12 PÖYTÄKIRJA 7/ (19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivinen yhteistyöryhmä (Sotekokonaisarkkitehtuurin ohjausryhmä) Yhteistyöryhmän alatyöryhmänä arkkitehtuuriryhmä Koodistopalvelu ja tietoarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä Asiantuntijaryhmien toiminnan uudistaminen: osa asettamispäätöksellä, osa asiantuntijaverkostoina Valmistelu linkittyy myös sote-tiedonhallinnan ohjausmallin rakenteiden kehittämiseen ja sote-kokonaisarkkitehtuurityön uudistamiseen hankkeiden ja projektien ohjausmalleihin, mm. Kanta-projektien ohjausryhmä, Kansahankkeen strateginen taustaryhmä eri toimialojen väliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön (mm. kuntien taloustiedon koodistopalvelu, YTI-hanke, kansainvälisen sote-tiedonvaihdon CEF-toimeenpano) Sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmän tehtävät (luonnos) Edistää tietorakenteiden yhteentoimivuutta sote-palveluissa ja poikkihallinnollisesti THL:n vastuulle kuuluvan valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen tietopohjan ohjaus Strategioiden toimenpanon seuranta ja edistäminen yhteentoimivan tietopohjan osalta Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 Reformeista ja ohjelmista nousevat tarpeet tietopohjan kehittämiseen (mm. soteuudistus) Voi toimia sote-tietoarkkitehtuuria laajapohjaisesti kehittävien projektien ohjausryhmänä Asiantuntijaryhmistä, koodistopalveluryhmästä tai ohjausryhmän jäseniltä ohjausryhmälle nostettavien asioiden käsittely ja arviointi Käsitemallit, sanastot, koodistot, tietosisältömäärittelyt, luokitukset ja koodistot Esimerkiksi kehittämislistalla olevien tietorakenteiden ja niistä muodostuvien kokonaisuuksien tarpeellisuus, priorisointi, käyttötarkoitus, vaikuttavuuden arviointi, neuvoa antava Valmistella kokonaisarkkitehtuuritasolle kuuluvat tietoarkkitehtuurin linjaukset ja kuvaukset sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen kokonaisarkkitehtuuriin Tiedoksi muut tietoarkkitehtuurin piiriin kuuluvat määrittelyt Tiedoksi koodistohankeavaukset ja koodistojulkaisut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

13 PÖYTÄKIRJA 7/ (19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH Jäsenet saavat myös tietoarkkitehtuuriin kuuluvien julkaisuluonnosten kommentointija palautepyynnöt Ei kuitenkaan kaikkien julkaistavien tietoarkkitehtuurin piiriin kuuluvien yksityiskohtaista käsittelyä ja hyväksymistä kokouksissa, tämä tapahtuu asiantuntijaryhmissä ja erillisen kuulemis- / palauteprosessin kautta Tarvittaessa laajavaikutteisten erityiskysymysten käsittely ohjausryhmässä myös yksittäisistä koodistoista tai tietoarkkitehtuurin määrittelyistä / kuvauksista Asiantuntijaryhmien uudistaminen THL:n TIRA- ja TITI-yksiköiden vastuulla on ollut yli 40 asiantuntijaryhmää Osa asiantuntijaryhmistä myös jatkossa pääjohtajan nimeämiä Osa muutetaan asiantuntijaverkostoiksi Ryhmien koollekutsujina jatkossa THL:n eri yksiköt / tiimit o TITI-yksikkö, OPER-yksikön Terveydenhuolto-, Sosiaalihuolto- ja Yhteentoimivuus-tiimit Useiden ryhmien tehtävänä erityisesti luokitusten, koodistojen, tietomallien valmistelu tai sen tukeminen Mutta jatkossa myös muiden määrittelyjen valmistelu tai tukeminen (mm. vaatimukset tietomalleihin ja järjestelmiin, kytkentä toiminnan kehittämiseen) Kysymyksiä keskustelun pohjaksi Kysymyksiä Tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä: strategisempi taso ja laajennus koodistoista ja tietomalleista myös muuhun tietopohjan ohjaukseen: mahdollisuudet ja riskit? ryhmän suunnitellut tehtävät: näkemyksiä, tarkennus- tai muutostarpeita? Tietoarkkitehtuurin ja -määrittelyjen sovittaminen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen: tarpeet ja keinot? Tietoarkkitehtuurin ja -määrittelyjen sovittaminen tietojärjestelmien kehittämiseen, hankintoihin ja innovaatioihin: tarpeet ja keinot? Minkä näkökulmien edustajuus erityisesti syytä varmistaa tietoarkkitehtuurin ohjauksessa? Lopuksi Koodistopalvelun johtoryhmän jäseniltä pyydämme alustavaa tietoa, oletteko tarvittaessa käytettävissä myös tulevan tietoarkkitehtuurin ohjausryhmän toiminnassa: o mikko.harkonen@thl.fi tai juha.mykkanen@thl.fi Koodistopalvelu ja koodistojen organisoitu mutta sujuva kehittäminen ja versionhallinta ovat sote-tietoarkkitehtuurin kulmakivi myös jatkossa! Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

14 PÖYTÄKIRJA 7/ (19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH o Useissa muissa maissa vasta suunnitellaan esim. koodistopalvelua vastaavia toimintamalleja ja -alustoja Toiminnan uudistaminen kuitenkin välttämätöntä o Sujuvoittaminen ja uusiin tarpeisiin vastaaminen o Toimivien mallien ja toimintatapojen edelleen hyödyntäminen Palvelujärjestelmän, palvelujen tuottajien ja asiakkaiden tarpeista lähtevä priorisointi sekä kehittämistoimenpiteiden ohjaus ja seuranta avainasemassa o Kytkentä eri tasojen strategisiin tavoitteisiin ja käytännön ratkaisuja kehittäviin hankkeisiin o Systemaattinen osallistamis- ja laadunvarmistusprosessi o Kiitokset koodistopalvelun johtoryhmän jäsenille ja osallistujille yhteistyöstä päättyvällä toimikaudella! a. Käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: Tiedusteltiin, kun ajatellaan konkreettisesti koodistopalveluprosessin yhteydenotosta, voisiko tehdä mielikuvitusesimerkin. Ketkä toimivat, mitkä ovat keskustelukerhot ja mitkä ovat virkavastuulla olevat toimijat, jotka sitoutuvat asiaan? Vastauksena todettiin, että tässä esityksessä on vasta luonnos, ja reittejä on useita. Valmistelut ja aikataulut lasketaan taaksepäin. Todettiin, että jos tulee ehdotus uudesta tietorakenteesta, niin THL:n virkavastuulla olevien tulee käsitellä asia ja koodistopalveluryhmän tulee käsitellä saapuneet tiedustelut. Alustavasti on pohdittu, että olemassa olevia työryhmiä ja koodistopalvelutiedotetta hyödynnetään valmistelussa. Valmistelu jatkuu asiantuntijaryhmien ja valmistelijoiden välillä. Valmisteluvaiheessa tulee katsoa tulevassa koodistopalvelun johtoryhmässä tehtävät valmistelut ja haetaan kannanottoa lopulliseen julkaisemiseen. Jatkossa tietorakenteiden ja niihin liittyvien muiden aineistojen kuulemismenettelyt on tarkoitus yhtenäistää. Todettiin, että tilastot ja rekisterit ovat aikataulullisesti kiireisiä asioita, joten nyt otetaan yhteys Koodistopalveluryhmään. Jos haluaa antaa lausunnon asiasta, niin vapaaehtoinen lausuntopyyntö on haaste. Jos tulee myöhemmin tieto, että asia on ollut pyydettävänä eikä ole ehtinyt siihen reagoimaan. Mitä sitten tapahtuu? Tiedusteltiin, kuka määrittelee aikataulut. Käsittelyprosessin tulee olla selkeä. Sote-uudistus vaatii ketteryyttä, koska paljon tulee muuttumaan. Tiedusteltiin sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmästä. Siellä tulisi olla STM mukana. Esityksen perusteella nyt näyttää siltä, että se on THL:n osalta esiteltynä. Vastauksena todettiin, että tämä näkyy linkityksenä kokonaisarkkitehtuurin asiaan. Nämä 3 ryhmää olisivat THL:n nimeämiä ryhmiä. Viime viikolla oli yhteispalaverissa STM:n kanssa käsittelyssä jatkonimeämisasiat. Kuntaliiton Akusti-foorumin ja kokonaisarkkitehtuurin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

15 PÖYTÄKIRJA 7/ (19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH osalta asia etenee STM nimeämänä ryhmänä. THL:n vastuulla on tietorakenteet ja siihen on nojautunut tämä esitys. Todettiin, että STM linkitys on tarpeellinen. Todettiin, että koodistopalvelun työmallia on kritisoitu jäykäksi. Toinen vaihtoehto on, että asioita menee liian herkästi läpi, jotka eivät toimi tietojärjestelmissä. Tämä vaikuttaa keskinäiseen yhteistyöhön. Vastauksena todettiin, että kaikki näkökulmat pitää varmistaa ja ryhmämuotoisessa työskentelyssä tarkentaa. Kelan näkökulmasta todettiin, että THL:ssä tehdyt tietomäärittelyt ovat olleet hyviä. Todettiin, että palveluntuottajan näkökulma tarvitaan jatkossakin. Siinä päästään siihen, että tarvitaan byrokratiaa. Ohjausryhmä on tarkoitus laatia THL:n pääjohtajan nimettäväksi ryhmäksi ja asiantuntijaryhmissä on pohdinnassa joko verkostomainen tai pääjohtajan nimeämä asiantuntijaryhmätoiminta. Todettiin, että työssä on koettu tärkeäksi se, että asianosaiset ovat olleet mukana johtoryhmässä, ja se on auttanut konsensuksen saamisessa. Samalla organisaatio on sitoutunut tehtyyn yhteiseen päätökseen. Eri toimijat ovat olleet aktiivisesti mukana ja päätöksen jälkeen heidän sidosryhmänsä tiedottaa asian valmistelusta ja että se on hyväksytty koodistopalvelun johtoryhmässä. Monissa maissa nämä ovat olleet kansallisia neuvostoja. Tuotiin esille huoli siitä, miten uusi rakenne tulee toimintaan, jos toimijat eivät ole mukana valmistelemassa päätöstä, niin silloin organisaatiot eivät anna parhaan asiantuntijansa työaikaa tai päätöksen jälkeen koodistoista vastaavat voivat joutua yksin vastuuseen mahdollisista ongelmista. Tämä idea päätöksentekoon osallistuvan sitoutumisesta toivotaan vievän uuteen rakenteeseen. Tiedusteltiin, haetaanko tässä uudessa toimintamallissa eri profiililla olevia henkilöitä. Vastauksena todettiin, että tässä tehdään strategista linjausta. Jos on tarvetta mennä syvemmälle, niin silloin asia otetaan ohjausryhmän tarkempaan käsittelyyn. Todettiin, että tämä käsittelytaso on yksi syy, miksi halutaan ryhmältä evästyksiä tälle ohjausryhmälle. Nimeämisissä pyritään välttämään yhteentoimivuus ja arkkitehtuuri käsitteitä, jotta ne eivät aiheuta sekaannusta. Todettiin aikataulusta. Samassa yhteydessä, kun tuli laajempi keskustelu STM:n kanssa suhteista, niin jouduttiin uudelleen arvioimaan myös näiden aikataulua. Tämän ohjausryhmän osalta pyritään nopeaan aikatauluun. Ensimmäistä kokousta suunnitellaan tammi-helmikuulle Tiedusteltiin, miten saadaan pysyvät linkit UNAan ja Apottiin, jotta keskustelu pysyisi vaivattomana? Vastauksena todettiin, että hankeyhteistyössä on mukana valtakunnallisia ja hanketasolla on runsaasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

16 PÖYTÄKIRJA 7/ (19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Tämän ohjausryhmän osalta mennään eteenpäin nimeämisten kautta. Pyydettiin ilmoittamaan kiinnostuksensa sähköpostitse Mikko Härköselle tai Juha Mykkäselle. Virallinen pyyntö nimeämisestä tulee organisaatioihin virallista kautta. Pyydettiin myös lähettämään sähköpostitse mahdollisia lisäkysymyksiä, joita ei nyt tässä ehditty vastaamaan. Päätös: Johtoryhmä on saanut asian tiedoksi. 8. Tiedoksi Koodistopalvelutoiminta 2016 a. Mikko Härkönen esitteli koodistopalvelutoimintaa vuodelta Esitys on pöytäkirjan liitteenä. Koodistopalvelimella on julkaistu yhteensä 546 tietorakennetta. Vuoden 2016 aikana julkaistuista on uusia 45 kpl, päivityksiä 46 kpl ja koodistopalvelutiedotteita 70 kpl. Laatupoikkeamat vuonna 2016 (kpl/kk) Pikapäivitykset vuonna 2016 (kpl/kk) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

17 PÖYTÄKIRJA 7/ (19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH Vuosivertailu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

18 PÖYTÄKIRJA 7/ (19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH Mihin kohdistui? Laatupoikkeamat Pikapäivitykset Luokitus/Koodi (nimi, kuvaus, lisätiedot yms.) Hierarkia / solmu 4 2 Ruotsinnos 8 59 SOTE-Organisaatiorekisteri 0 5 Muu 1 6 Yhteensä b. Käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: i. Tiedusteltiin psykiatrian toimenpideluokituksen tilanteesta. Vastauksena todettiin, että asiaa on käsitelty kahdessa eri kokouksessa THL:ssä ja mukana on ollut myös muiden organisaatioiden kuin HUS Psykiatrian asiantuntijalääkäreitä paikalla. He ovat suhtautuneet asiaan myönteisesti ja THL:n tavoitteena olisi saada psykiatrian tietosisältörakenne ja toimenpideluokituksen koodit koodistopalvelimelle ja järjestelmätoimittajien käyttöön ensi vuoden aikana ja uudet koodit tulisivat voimaan ii. Todettiin, että suurin osa esityksessä mainituista pikapäivityksistä on ruotsinnoksia, jotka ladataan myöhemmin koodistopalvelimelle. Päätös: Johtoryhmä on saanut asian tiedoksi. 9. Tiedoksi Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat a. Johtoryhmä on saanut asian tiedoksi. 10. Tiedoksi Koodistojen jonolista) a. Johtoryhmä on saanut asian tiedoksi. 11. Muut asiat a. Ei muita asioita. 12. Kokouksen päättäminen Koodistopalvelun johtoryhmän kokous päättyi klo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

19 PÖYTÄKIRJA 7/ (19) Hyväksytty sähköpostimenettelynä MH Päivi Hämäläinen puheenjohtaja Mikko Härkönen sihteeri Liitteet 3 kpl Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

20 Koodistopalvelun johtoryhmälle Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietorakenteet LANU-asiantuntijaryhmä, THL Avaushankkeen käsittely Tietorakenteen tarve: Rakenteistaa lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon potilastieto Kanta-muotoon Yhtenäistää kansalliseksi kirjaamismalliksi Laki, johon määrittelyt pohjautuvat: Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1

21 Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietomäärittelyt kattavat lasten kasvun ja kehityksen seurannan alkaen siitä, kun lapsi ja hänen vanhempansa siirtyvät äitiyshuollosta lastenneuvolan asiakkaiksi siihen, kun nuori siirtyy pois kouluterveydenhuollon piiristä peruskoulun loppuessa eli noin 16 ikävuoteen saakka. Tietomäärittelyiden tulisi lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon lisäksi olla samanaikaisesti hyödynnettävissä myös perusterveydenhuollon muussa vastaanottotoiminnassa ja asiakkaan/huoltajan suostumuksella myös esh:ssa Valmistelluissa tietomäärittelyissä on otettu huomioon moniammatillinen näkökulma Lapsen kasvua ja kehitystä arvioitaessa tietoja kysytään anamnestisesti myös lapsen vanhemmilta. Työlle on tyypillistä pitkät asiakassuhteet ja asiakkaiden pysyvämpienkin terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeiden tietojen päivittämisen tarve korostuu Tietosisältömäärittely sisältää asetuksen mukaisten terveystarkastusten sisällön (4-6 vk, 2 kk, 4 kk, 5 kk, 6 kk, 12 kk, 18 kk, 2 v, 3 v, 4 v, 5 v, 6 v ja peruskoulun jokaisella luokalla) Rahoittaja THL Alustava ylläpitokuvaus: THL vastaa sisällöstä, päivitetään tarvittaessa 2

22 Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon rakenteiset tiedot Perustiedot Tiedot terveyteen vaikuttavista tekijöistä Synnytyssairaalasta ja äitiyshuollosta siirtyvät tiedot Lapsen terveystottumukset Lapsen terveyteen vaikuttavat perhetekijät Oireet, sairaudet, tutkimukset ja hoidot edellisen terveystarkastuksen jälkeen Tapaturmat Vanhempien, päivähoidon henkilöstön ja opettajan näkemykset lapsen tilanteesta Tutkimuslöydökset (Status) ja fysiologiset mittaukset Avaushankkeen käsittely Esitetään, että Koodistopalvelun johtoryhmä hyväksyy tietorakenteen valmistelun avaushankkeena ja antaa mandaatin jatkovalmisteluille yhteistyössä LANUasiantuntijaryhmän sekä Koodistopalvelun ryhmän kanssa. Ehdotus kiireellisyysluokasta: 3 (ei vaiheistusasetuksen mukainen tietosisältö) 3

23 Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja? 4

24 THL/Tietosisältö-Hoitokertomus Avaus ja mahdollinen hyväksymiskäsittely KAYRA Hoitotyön alatyöryhmä Esityksen nimi / Tekijä 1 Esittelyssä olevan tietorakenteen tiedot THL/TIETOSISÄLTÖ- HOITOKERTOMUS AVAUSKÄSITTELYN PVM OMISTAJA: THL Esityksen nimi / Tekijä 2 1

25 THL/Tietosisältö - Hoitokertomus Asiantuntijaryhmien tai ryhmän pöytäkirjaotteet ja muut lausunnot Tietosisältö on esitelty Kuntaliiton VIILA-työpajassa ja Asia on tarkoitus esitellä KAYRAn kokouksessa pe KAYRAn Hoitotyön alatyöryhmän kokouksissa on tietosisältörakennetta valmisteltu kesäkuusta 2013 alkaen (noin 4 kokousta per vuosi), toimikauden viimeisessä kokouksessa rakenne hyväksyttiin vietäväksi eteenpäin THL:n koodistopalveluprosessiin Asiaa on esitelty Kuntaliiton ylläpitämässä NIKO-työryhmässä ja Itä-Suomen yliopiston FinCC-luokituskokonaisuuden asiantuntijaryhmässä Esityksen nimi / Tekijä 3 THL/Tietosisältö - Hoitokertomus Tietorakenteen sisältö on kuvattu (liite Excel) Ruotsinnos toimitetaan myöhemmin Ylläpitovastuu: THL OPER Päivityssykli: 8 Tarvittaessa Tietosisältöön liittyvät toiminnalliset vaatimusmäärittelyt ja järjestelmätoimittajille tarkoitetut laatimisohjeet valmistellaan vuoden 2017 aikana Esityksen nimi / Tekijä 4 2

26 Koodistopalvelumuoto liitteenä: kyllä Käytettävyysarviointi ja/ tai pilotointi KAYRAN Hoitotyön alatyöryhmä ehdottaa, että tietosisältörakennetta voitaisiin pilotoida keväällä 2017 Hackathon-tapahtumassa Espoossa (koolla AMK-opiskelijoita ja koodareita). Tämän jälkeen rakenteen käytettävyyttä arvioidaan tarvittaessa uudelleen ja tehdään tarvittavat muutokset tietosisältöön Immateriaalioikeudet: THL omistaa Esityksen nimi / Tekijä 5 Käyttötarveperustelut Tietosisällön mukaisesti hoitotyön päivittäismerkintöjä kirjataan rakenteisesti ja tieto tallennetaan Kantaan. Tietosisältö mahdollistaa moniammatillisen kirjaamisen, hoitoprosessin mukaisen ja rakenteisen tiedon hyödyntämisen hoitotyössä (esim. potilaan omat mittaukset, testit) Tietosisältöä käytetään terveydenhuollossa (esim. vuodeosastotyyppisen hoidon kirjaamisessa) ja sosiaalihuollossa (hoivatyön kirjaamisessa) Esityksen nimi / Tekijä 6 3

27 Tietosisällössä hyödynnetään jo julkaistuja koodistoja (esim. THL - Tiedon lähde, Kuntaliitto-ICPC Perusterveydenhuollon luokitus, THL-Tautiluokitus ICD-10, SOTEorganisaatiorekisteri, Hoitotyön luokitukset (Hoitotyö - Tarveluokitus, Hoitotyö - Toimintoluokitus, Hoitotyö Tulosluokitus, THL-Toimenpideluokitus) Asiaan liittyy mm. STM:n asetus 298/2009 (STM:n asetus potilasasiakirjoista) ja 1257/2015 (STM:n asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tj-palveluista) Esityksen nimi / Tekijä 7 KAYRAN Hoitotyön alatyöryhmä ehdottaa, että johtoryhmä hyväksyy tietosisällön julkaisemisen koodistopalvelimella ja että jatkovalmistelua voidaan tehdä Koodistopalvelun ryhmän sekä auditointitiimin käsittelyä varten Esityksen nimi / Tekijä 8 4

28 Koodistopalvelun ja sotetietoarkkitehtuurin jatkokehittäminen 2017 Koodistopalvelun johtoryhmä Juha Mykkänen, Jarmo Kärki, Mikko Härkönen, Anna Kärkkäinen THL OPER Taustaksi ja pohjustukseksi Sote-tietoarkkitehtuurin hallintaan kohdistuu uusia haasteita, joihin pystyttävä vastaamaan valtakunnallisessa ohjauksessa ja yhteistyössä THL:n Tira-yksikkö lakannut erillisenä yksikkönä , toiminta yhdistynyt muihin THL:n yksiköihin Mm. Koodistopalvelun ja sosiaalihuollon tiedonhallinnan toimintoja ja työntekijöitä OPER-yksikköön Koodistopalvelutoiminta jatkossa OPER-yksikön Yhteentoimivuustiimin vastuulla Koodistopalvelutoiminnan kehittämistoimenpiteitä valmisteltu ja käynnistetty Tässä esityksessä Tausta, tarpeet ja toimintaympäristö Koodistopalvelun ja tietoarkkitehtuurin ohjauksen jatkosuunnitelmat Keskustelun pohjaksi kysymyksiä 2 1

29 Uudistuksen pohjatyö Sote tieto hyötykäyttöön strategia OPER toimintasuunnitelma (2016, 2017) Koodistopalveluprosessin uudistamisen materiaalit THL/Kela määrittelyjen vakiointi -projektin tulokset 2015 ASTU-projektin tulokset (Asiantuntijaryhmien toiminnan kehittäminen) Sytke-yhteentoimivuuskeskus selvityksen tulokset Tietoarkkitehtuuri / OPER projektit 2016 Tietoarkkitehtuurin kokonaiskuva Määrittelyprosessien kehittäminen Tietomallien hallinnan kehittämisprojekti (mm. välineet) Koodistopalvelutoiminnan prosessikuvaukset Asiakastietolain uudistaminen ja sote-uudistus THL ja OPER kehittämistyö 2016: tietoarkkitehtuurin ja tietomallien hallintavälineiden selvitykset, termieditori, sanasto- ja käsitemallityö 3 Tausta, tarpeet ja toimintaympäristö 2

30 Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 5 Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 6 3

31 Yhteentoimivuuden valtakunnallinen ohjaus sotekehittämisesstä Lait ja säädökset Toimintatavat ja sopimukset Hoito- ja palveluprosessit Tieto Sovellukset Lainsäädännön uudistus ja viranomaisohjaus THL määräykset (tietosisällöt, olennaiset vaatimukset) ja säädetyt tehtävät mm. määräysvaltuudet, tietorakenteet ja koodistopalvelu Palvelujen järjestäjien ja tuottajien toimintamallit Kokonaissuunnittelu (Sote KA), Kanta-liittymismallit Ohjeet ja mallit esim. tietoturvallisuuden omavalvonta Asiakaspolut ja prosessit eri näkökulmista Rakenteisen kirjaamisen ja arkiston toimintamallioppaat Toimintaprosessien määrittelyt (esim. sosiaalihuolto) Kanta-palvelujen toiminnalliset määrittelyt Semanttinen yhteentoimivuus: käsitteet, luokitukset ja nimikkeistöt, Kansallinen koodistopalvelu, termieditori Tietosisältöjen ja koodistojen valtakunnalliset määrittelyt Tietojärjestelmämäärittelyjen ja hankintojen yhteistyöhankkeet Sote-tietojärjestelmien olennaiset vaatimukset (toiminnallisuus, tiedonkulku, tietoturvallisuus), Omakanta, Kelain IT-infrastruktuuri Sote-ICT-standardointi (HL7, IHE, ISO/SFS), Kanta-palvelut, kansalliset tietovarannot ja alustat [Refined European ehealth Interoperability Framework, Joint Action to support ehealth Network JASeHN, 2016] 7 Sote-yhteentoimivuustyön kohde- ja sisältöalueita Value Propositions HYÖDYT/TUOTTEET 1) Yleinen pohja mm. tietotyypit, viitemallit, terminologiat, koodistot, tietoturvallisuuden menettelytavat 2) Sote-palvelutuotanto ja sen ohjaus mm. potilashallinto, toiminnanohjaus ja asiakasohjaus, asianhallinta, tuotteistus 3) Tilastointi ja johtaminen mm. johtaminen, väestötason yhteenvedot, laadunhallinta 4) Terveydenhuollon kliiniset tiedot ja erikoisalat mm. potilaskertomus, kliiniset tukipalvelut, kliiniset erikoisalat, lääketieteellinen päätöksentuki 5) Sosiaalihuollon palvelut mm. asiakasasiakirjat, tietokomponentit, sisältömäärittelyt 6) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset ratkaisut mm. hyvinvointi- ja palvelusuunnitelmat, asiakaspolut 7) Omahoidon, sähköisen asioinnin ja etähoidon ratkaisut mm. etämonitorointi, asiointipalvelut, omien hyvinvointi- ja terveystietojen hallinta 8) Lääketieteellinen, biolääketieteellinen ja väestötason tai kansanterveydellinen tutkimus mm. tietovarantojen hyödyntäminen tutkimuksessa, tiedon jatkojalostaminen, lääke- ja interventiotutkimukset, biopankkien ja genomitutkimusten tuki 9) Avoin data sote-palveluihin, terveyteen ja hyvinvointiin liittyen mm. saatavuus-, laatu- ja tilastotiedot, väestötason yhteenvetotiedot [Sytke-projekti Sote-yhteentoimivuustyön jäsennys] 8 4

32 Sote-tietoarkkitehtuurin nykytilan jäsennystä valtakunnallisesti 9 Tehtävät ja niiden organisointi - pohjamateriaalia 5

33 Koodistopalvelu nykyisin Koodistopalvelu on THL:n valtakunnallinen lakiin perustuva palvelu. Tehtävänä on varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävät tietorakenteet ja luokitukset ovat laadukkaita ja valtakunnallisesti yhtenäisiä sekä huolehtia niiden ylläpidosta ja jakelusta. Koodistopalvelu toimii laajan asiantuntija- ja sidosryhmäverkoston avulla. Koodistopalvelu on osa kansallista sähköistä potilas- ja asiakastietojen järjestelmää (Kanta). Kaikki koodistopalvelimella olevat koodistot ovat saaneet koodistopalvelun hyväksymismenettelyssä virallistetun aseman. 11 Koodistopalvelun nykyiset toimijaryhmät KP-johtoryhmä - KP-ryhmä / THL - Koodistojen valmistelu- ja hallinnointivastuu KP-auditointi / THL - Laaduntarkastus SOTE-asiantuntijaverkosto 12 6

34 Koodiston matka KP-prosessissa Koodiston sisällöllinen valmistelu Koodiston hallinnollinen käsittely Koodiston julkaiseminen Koodiston ylläpito ja kehittäminen 13 Koodistopalvelutoiminnan uudistamissuuntia v Koodistojen sisällöllistä valmisteluvastuuta aiempaa enemmän THL:n koodistopalvelutiimille Tiimin uudelleen organisoituminen ja tiimin jäsenten uusien vastuiden opettelu Asiantuntijaryhmien ja verkostojen tarkastelu ja uusien toimintatapojen suunnittelu (ASTU-projekti) Aiempaa kevyempien koodistovalmistelutapojen kokeileminen Erilaisten prosessin seurantamittareiden mahdollistuminen Koodistojen hallinnollisen käsittelyn suoraviivaistaminen ja käsittelyprosessivaiheiden karsiminen Koodistopalvelun johtoryhmälle aiempaa strategisempi ohjausvastuu ja koodistojen käsittely kokonaisuuksittain THL:n sisäisestä julkaisutoimikunnasta kohti itseauditointia Julkaisuesitys- ja päätös auditoinnin yhteydessä Koodistojen julkaiseminen ja elinkaariajattelun jalostaminen Teknisen julkaisemisosaamisen laajentaminen KP-tiimissä Eri kypsyysasteilla olevien koodistojen julkaisemisen mahdollistaminen 14 7

35 Yhteentoimivuustyön toiminnot: pääryhmittely E Kehittämisen ja hankintojen tuki A Yhteentoimivuustyön organisointi ja rakenteet B Yhteentoimivuusvaatimusten kokoaminen ja seuranta D Testaus ja verifiointi C Määrittelyjen etsiminen ja tuottaminen 15 Sote-tietoarkkitehtuurin tavoitetila valtakunnallisesti (luonnos, yleiskuva) 16 8

36 Sote-tietoarkkitehtuurin tavoitetilan jäsennys valtakunnallisesti (luonnos) 17 Kehittämisen tarpeet, suuntaviivat ja toimenpiteet 9