Sotetietoarkkitehtuurin. ohjausryhmä ja kokonaiskuva Materiaali: Juha Mykkänen + Mikko Härkönen, Esa-Matti Tolppanen / THL OPER

Transkriptio

1 Sotetietoarkkitehtuurin ohjausryhmä ja kokonaiskuva Materiaali: Juha Mykkänen + Mikko Härkönen, Esa-Matti Tolppanen / THL OPER 1

2 Esityksen sisältö Perusteita Sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä Sote-tietoarkkitehtuurin kokonaiskuva Ajankohtaista: Kansallinen luokitusstrategia Ajankohtaista: SNOMED CT 2

3 Taustaa ja lähtökohtia Yhteentoimivuus ja tietoarkkitehtuurin hallinta olleet viime vuosina keskeisiä tavoitteita sekä sote-palveluissa (julkiset ja yksityiset) että julkishallinnossa Yhteiset koodistot ja luokitukset keskeinen yhteentoimivuuden mahdollistaja THL / Kela kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon koodistopalvelu ollut käytössä vuodesta 2003, Tehtävänä huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien tietorakenteiden kehittämisestä ja ylläpidosta sekä varmistaa niiden laatu Useissa muissa maissa vastaavaa toimintaa tai infrastruktuuria vasta suunnitteilla Lähes 600 koodistoa / lomake- tai tietosisältömäärittelyä koodistopalvelun tuotantoympäristössä Linkitys myös sote-yhteentoimivussstandardeihin jotka käytössä 1990-luvun alkupuolelta lähtien Aiemmin toiminut Koodistopalvelun johtoryhmä Sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä (2017-): yksi keskeinen tehtävä ohjata tietoarkkitehtuurin kehittämistä Sote KA -työn aktivointi ja alaryhmät 2018 / STM KA-tasolla vain ylätason jäsennys tietoarkkitehtuurista: suuri osa yhteentoimivuudesta rakentuu tarkempien kuvausten ja määrittelyjen kautta Kanta-palveluissa yli miljardi asiakirjaa, miljoonia lisää kuukausittain Sote-tietoarkkitehtuuri Samalla runsaasti uusia rakenteisten ja luokiteltujen sisältöjen laajentamis- ja jatkokehittämistarpeita ja hankkeita 3

4 4

5 THL lakisääteisiä tehtäviä tietoarkkitehtuuriin liittyen Sote-tietoarkkitehtuuri Laitoksen tehtävänä on 4b) vastata sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta; 5) kehittää ja ylläpitää sosiaali- ja terveysalan keskeisiä termejä, määrityksiä ja luokituksia (Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta /668 2 ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on määrittää valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen edellyttämät tietosisällöt, käsitemallit ja toimintaprosesseja tukevat tietorakenteet. Lisäksi se vastaa koodistopalvelun sisällöstä. Kansaneläkelaitos hoitaa koodistopalvelun tietoteknistä toteutusta. Koodistopalvelu sisältää kaikki koodistot, joita tarvitaan asiakasasiakirjojen käsittelyssä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä / ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi antaa tarkempia määräyksiä potilastietojärjestelmien ja potilasasiakirjojen tietorakenteista sekä muusta kuin edellä tarkoitetusta tietojen luokittelusta. (AsTL 2007/ ) Sosiaali- tai terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyssä käytettävän tietojärjestelmän tulee täyttää yhteentoimivuutta, tietoturvaa ja tietosuojaa sekä toiminnallisuutta koskevat olennaiset vaatimukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä olennaisten vaatimusten sisällöstä (AsTL 2007/ ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa tarkemmat määräykset sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteista ja asiakasasiakirjoihin merkittävistä tiedoista. (Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/ ) 5

6 Sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä THL pääjohtajan nimittämä ryhmä Osallistujien organisaatiot THL OPER + Koodistopalvelu Tilastot ja rekisterit Terveyden seuranta) STM VM Tilastokeskus Kela Kuntaliitto HUS Eksote Soite VSSHP Sosiaalitaito Sonetbotnia HL7 Finland Nordic Casemix Centre Valvira Healthtech Finland Vrk Helsingin kaupunki PSSHP 6

7 Sote-tietoarkkitehtuuri Sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmän tehtävät [Asettamispäätös] 1. toimia ylimpänä THL:n nimeämänä neuvoaantavana ryhmänä valtakunnallisiin sotetietorakenteisiin ja tietoarkkitehtuuriin liittyvien viranomaispäätösten valmistelussa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin tietoarkkitehtuuriin kuuluvissa kysymyksissä 2. ohjata sosiaali- ja terveyspalvelujen valtakunnallisten tietopohjan kehittämistä yhteisten tietomallien, luokitusten, koodistojen, sanastojen ja käsitemallien osalta 3. edistää ja seurata kansallisten tiedonhallinnan strategioiden toimeenpanoa yhteentoimivan tietopohjan näkökulmasta 4. toimia tarvittaessa laajapohjaisesti sotetietoarkkitehtuuria ohjaavien projektien ohjausryhmänä 5. käsitellä, arvioida ja ohjata laajavaikutteisia sote-tietoarkkitehtuurin linjauksia, arkkitehtuurikuvauksia ja määrittelykokonaisuuksia 6. käsitellä THL:n asiantuntijaryhmistä ja - verkostoista tai sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen koodistopalvelun valmisteluprosessista nostettavia laajavaikutteisia kysymyksiä ja linjauksia, jotka liittyvät tietorakenteiden, koodistojen ja tietoarkkitehtuurin kehittämiseen Lisäksi: jäsenet saavat tiedoksi valtakunnallisessa valmistelussa olevat tietorakenteet ja koodistot ja heidän on mahdollista vaikuttaa lausuntojen kautta valmisteltaviin tietorakenteisiin. Jäsenet voivat myös ehdottaa käsiteltäviä aiheita ohjausryhmään 7

8 Käsiteltyjä aiheita mm. Kansallinen luokitusstrategia SNOMED CT valmistelut Toimintakykymittarien metatietopalvelu Terveys-HILMO muutokset Sosiaalihuollon rekisterit Koodistopalvelun ajankotaiset asiat ja erityiskysymykset Sosiaali- ja terveyspalvelujen luokitus Kansalliset toimintasuunnitelmat ja kehittämispolut Kanta-palvelujen kehittämisen priorisointi Sosiaalihuollon asiakastietomalli Neuvonta ja ohjaus / kirjaaminen Raskaudenajan ja äitiyshuollon määrittelyt Sote-tietomallien hallinta ja kehittäminen Sote-sanastotyö Koodistopalvelun toimintamallin kehittäminen Tietoarkkitehtuurin kokonaiskuva 8

9 Sote-tietoarkkitehtuuri Valtakunnallinen sote-tietoarkkitehtuuri kokonaiskuva Sanasto Käsitemalli Tietosisältömäärittely Luokitus Tekninen määrittely 9

10 Sote-tietoarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuriin kuuluvien kuvausten nykytilan tiivistelmä 10

11 Sote-tietoarkkitehtuuri tavoitetilan kuvaukset ja määrittelyt 11

12 Sote-tietoarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin kokonaiskuvassa Määritelty tavoitetilan ominaisuuksia seuraaville Käsitemallit Sanastot Koodistot ja luokitukset Tietomallit / tietorakennemäärittelyt Käsittelysäännöt ja tietovarannot Vaatimukset järjestelmille 12

13 Luokitusstrategia Tavoitetilan ominaisuuksia, esimerkki / sote-tietoarkkitehtuurin kokonaiskuva, 2017 Koodistot Valtakunnallisesti hyödynnettävät koodistot ovat kattavasti saatavilla Saman käyttötarkoituksen koodistoissa ei ole päällekkäisyyksiä eikä ristiriitaisuuksia (eri käyttötarkoituksissakin vain harkittuja/suunniteltuja päällekkäisyyksiä) Koodistoista tulee pystyä muodostamaan myös arvojoukkoja (rajattuun käyttökohteeseen tarkoitettu alijoukko) Tarvittavat koodistojen väliset suhteet ja linkitykset pystytään hallinnoimaan suunnitelmallisesti 13

14 Luokitusstrategia LUONNOS Ajankohtaista: Luokitusstrategia: valmistelun tavoitteet Ohjata 2025 aikajänteellä tapahtuvaa Keskeisimpien kansainvälisten luokitusten ja terminologioiden hyödyntämistä Suomessa Käyttö kansallisissa tietorakenteissa, käännökset, jne. Päällekkäisyyksien välttämistä: mitä luokituksia käytetään mihinkin tarkoitukseen? onko johonkin tarkoitukseen välttämätöntä käyttää useita? Panostuksia eri luokitusten ja luokitusperheiden kansainväliseen kehittämiseen osallistumiseen Suomessa ja muuta kansainvälistä yhteistyötä Kansallista luokitusten kehittämistä onko käyttökohteita joihin emme voi hyödyntää kansainvälisiä luokituksia? 14

15 Luokitusstrategia Strategiarunko (luonnos) Tausta ja johdanto Tavoitteet ja rajaukset Osa-alueet ja käyttökohteet Luokituskohtaiset osiot Muuta olennaista (toimintatavat, evästykset julkaisualustoihin jne.) Linjaukset ja kehittämistavoitteet (yhdistää käyttökohteet ja luokitukset) Toimeenpano (kanavat, yhteistyö, ohjaus) Yhteenveto 15

16 Sote-tietoarkkitehtuuri tavoitetilan kuvaukset ja määrittelyt 16

17 Luokitusstrategia Merkittäviä sisältöjä ja luokituksia LUONNOS Tarpeen ottaa kantaa siihen, missä ISO-standardiluokitukset määrin, miten ja milloin hyödynnetään Apuvälineluokitus? ja otetaan käyttöön eri Kielikoodisto käyttötarkoituksissa UCUM? SNOMED CT Tarpeen ilmaista selkeästi ICPC-3 (ja siirtyminen ICPC-2:sta) Päällekkäisyyksien välttäminen ICD-11 (ja siirtyminen ICD-10:sta) julkisen hallinnon yleisen koodisto- ja Muut WHO-luokitukset luokitustyön kanssa ICHI, ICNP, ICF, ICD-O morfologia ja Pohjoismainen luokitusyhteistyö topologia esim. WHO-aiheissa (collaboration LOINC centre) ja SNOMED CT kansallisten jakelukeskusten välillä (NRC) Toimenpideluokitukset Missä määrin sosiaalipalveluihin on selkeytys käyttökohteista: onko kaikki toimenpiteitä..? hyödynnettävissä tai kehitettävissä kansainvälisiä luokituksia 17

18 Luokitusstrategia Luokitusstrategia: luokitusten käyttökohteita ja huomioitavia seikkoja Sähköisen potilaskertomuksen ja terveydenhuollon tietomäärittelyjen jatkokehitys, päätöksentuki Sosiaalihuollon asiakastiedot Kansalaispalvelut ja hyvinvointitiedot Muut sote-yhteiset tarpeet, esim. sote-palveluluokitus muut sote-uudistuksessa (mm. seuranta ja arviointi) tarvittavat luokitukset toimintakykytiedot Toisiokäyttö: mm. laaturekisterit, tutkimuskäyttö, tiedolla johtaminen Kansainvälinen yhteensopivuus ja tiedonvaihto (mm. EU/eHDSI) Kansainvälinen tilastointi ja raportointi, mm. WHO kuolisyyraportointi Tarvittava osaaminen ja sen kehittäminen / käyttäjät ja kehittäjät LUONNOS 18

19 Ajankohtaista: SNOMED CT Kansainvälinen terminologinen järjestelmä Sisältää lääketieteen termit ja mm. hoitotyön, palvelujen järjestämisen ja potilashallinnon termejä Ruotsissa käytetään myös sosiaalihuollon tarpeisiin, SNOMED CT rakenne ja IHTSDO pelisäännöt mahdollistavat maa- alue- ja laitoskohtaiset laajennukset Lisäinfoa: SNOMED Starter Guide Kansainvälinen terveysviranomaisten yhdistys IHTSDO (International Health Terminology Standards Development Organisation) kehittää ja ylläpitää Käyttää nykyään viestinnässä nimeä SNOMED International Jäseninä 36 maata / terveysministeriöitä tai niiden valtuuttamia organisaatioita SNOMED CT:n käyttöoikeus on kaikilla IHTSDO yhdistyksen jäsenillä Koskee koko maata. Kaikki kehittämistyö tapahtuu avoimen lähdekoodin periaatteilla kansalliset laajennukset (mm. referenssimääritykset) ovat avoimia kaikille jäsenille Suomen jäsenmaksu ja liittymismaksu maksettu THL kautta: jäsenyys voimassa IHTSDO edellyttää Suomessa National Release Center (NRC) toimintaa / koordinointia 19

20 SNOMED CT SNOMED CT Suomessa tilannetta Suomi on IHTSDO täysivaltainen maajäsen lukien (IHTSDO:ssa on nyt 36 jäsentä) THL käynnistää SNOMED CT National Release Center( jakelukeskus ) toiminnan osana OPER Koodistopalvelua vuoden 2019 aikana Käyttäjätunnukset haetaan IHTSDO / SNOMED Int l käyttäjähallintapalvelimen mlds.ihtsdotools.org kautta, ohjeistusta THL sivuilla SNOMED CT käyttäjän ja IHTSDO:n välille syntyy sopimussuhde - Affiliate Licence Agreement käyttöoikeuteen Suomessa ei sisälly veloitusta, terminologian käyttöoikeuden kustannuksista huolehtii STM/ THL. Tulevaisuudessa tavoitteissa on luoda ja ylläpitää SNOMED CT kansallisia referenssimäärityksiä esille tulevien tarpeiden mukaisesti Käynnissä patologian ja potilaan ongelmalista referenssimääritysten laatiminen, päätökset tehdään selvitysten (2/2019) perusteella 20

21 SNOMED CT SNOMED CT Suomessa Tarkoitus on hyödyntää mahdollisimman paljon muualla tehtyä työtä Potilaan ongelmalista -käsitteistön osalta on tarkoitus lähteä liikkeelle tekemällä pilotti/proto isojen yhdysvaltalaisten terveydenhuollon organisaatioiden tekemän pohjatyön perustalta laaditusta CORE Problem List määrityksestä National Library of Medicine (NLM) ylläpitää referenssimääritystä, kts. tarkemmin alla Ruotsissa on myös käynnissä/ käynnistymässä ongelmalistaa käsittelevä SNOMED CT hanke Patologian osalta on tarkoitus hyödyntää ulkomaisia valmiita määrityksiä. Yksi esille noussut lähtökohta voisi olla määritykset, joita on tehty University of Nebraskassa alihankintatyönä College of American Pathology yhdistykselle ( SNOMED isä ) ja NLM:lle Ruotsissa on myös käynnissä/ käynnistymässä Patologian tietojen rakenteistaminen SNOMED CT avulla. Tarkoitus on käyttää kehittämisen pohjana Univ Nebraskan laatimia referenssimäärityksiä 21

22 SNOMED CT SNOMED CT käyttöönotto Suomessa Suomessa hyödynnetään mahdollisimman paljon jo muualla tehtyjä osajoukkoja sisältöjä SNOMED CT kansallinen käyttö aloitetaan Suomessa kahden sovelluksen kautta: 1) Potilaan ongelmalista: potilaalle, hoitajalle ja lääkärille yhteinen mitä ongelmaa nyt hoidetaan käsitteen määrittely. Ammattilaisten ja kansalaisten termit ja synonyymit 2) Patologian luokitukset: SNOMED CT käyttöönotto patologian rakenteellisessa raportoinnissa jotta sopisi biopankki- ja laaturekisterikäyttöön Lisäksi erilaisia muita sovelluksia, joiden koordinointi ja tuki tulevat olemaan THL SNOMED NRC / Koodistopalvelun tehtäviä THL:n tavoitteena on myös jatkuvan asiantuntemuksen, tuen ja koulutuksen järjestäminen käyttöönottaville organisaatioille Tulossa (pvm alustava): SNOMED CT seminaari ja koulutukset/työpajat 22

23 SNOMED CT Esimerkki tietohakemiston elementistä: Ensihoitotoimenpiteet / Hoidollinen hypotermia 23

24 Kiitos! 24