Maakuntien digi-yhtenäis[ohjaus]politiikka ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Kansaneläkelaitos Lausunto Asia: VM/674/ /2018 Maakuntien digi-yhtenäis[ohjaus]politiikka ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille Lausunnonantajan lausunto Pyydämme lausuntoa sekä asiakirjan nimestä, sisällöstä että liitteistä. Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään. Valtiovarainministeriö LAUSUNTO: Maakuntien digi-yhtenäis[ohjaus]politiikka ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa Maakuntien digi-yhtenäis[ohjaus]politiikasta ja sen toimeenpanosuunnitelmasta vuosille Kela lausuu asiasta seuraavaa. Yleistä Yhtenäispolitiikkaan ja ohjaukseen liittyvät linjaukset, ohjauksen ja sen tavoitteiden ja toimenpiteiden kuvaaminen on erittäin kannatettavaa ja tarpeellista sekä valtakunnallisen toimeenpanon että maakuntien ja muiden toimijoiden kannalta. Yhtenäinen tieto, sen hyödyntäminen sekä tiedonhallinta ja yhtenäiset ICT-järjestelmät ja digitalisaation hyödyntäminen ovat hyviä tavoitteita maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen hyötyjen realisoinnin välineinä. Digitalisaatio mahdollistaa paljon ja sen täysimääräistä hyödyntämistä on tarpeen ohjata yhtenäisellä valtiontasoisella ohjelmalla. Ohjelma ja toimenpidesuunnitelma pitävät sisällään hyviä ylätason tavoitteita, joita tulee maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa edistää systemaattisesti ja yhtenäisesti. Lausuntopalvelu.fi 1/9

2 Ohjelma ja toimenpidesuunnitelma ovat kuitenkin verrattain ylätasolla ja siten monien siinä olevien hyvien ylätason linjausten läpivienti sekä toimeenpanosuunnitelman toteuttaminen kaipaavat vielä merkittävällä tavalla konkretisointia. Tästä syystä lausuttavana olevan dokumentin tavoite jää hieman epäselväksi. Toimeenpanosuunnitelma ei pidä sisällään varsinaisia toimeenpantavia kokonaisuuksia, vaan lähinnä tavoitteiden luetteloa ja niihin liittyviä perusteluita ja tarkennuksia. Valtakunnallisten ja maakunnallisten sekä muiden toimijoiden rooli tulisi selkeyttää ja tehtävät vastuuttaa konkreettisemmalla tasolla pikaisesti. Tätä Kela on tuonut esille toistuvasti edelleen myös maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntökokonaisuutta koskevissa eduskunnan valiokuntien kuulemistilaisuuksissa. Myös ministeriö tason ohjaus ja johtaminen tulisi selkeyttää ja toimintamallit olisi kuvattava myös tältä osin. Digitalisaation edistäminen edellyttää merkittävällä tavalla nykyistä laajempaa yhdessä tekemistä ja tätä toivoisi dokumentissa kuvattavan laajemmin. Työ tulee tehdä erilaisissa ekosysteemeissä, ei yksin tehden eikä siiloissa. Ministeriöiden ja valtionhallinnon ohjausja toimintamallit tulisi myös arvioida ympäristön muuttuessa. Lausuntopyynnön kohteena oleva ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma ei selkeytä tilannetta riittävästi. Eri toimijoiden roolit ja tehtävät kuvattu puutteellisesti. Ohjelmassa ja toimenpidesuunnitelmassa on kuvattu laajasti esimerkiksi Vimana Oyn ja Sotedigi Oyn rooleja, mutta eri toimijoiden välisen ekosysteemi ja yhdessä tekemisen malli ja kokonaisuuden hallinta puuttuu. Tärkeä useaan kertaan liitteessä 1 mainittu asia on yhteentoimivuus, joka on myös digiohjauksen oleellinen väline. Yhteentoimivuutta tulisi kuvata myös varsinaisessa ohjausdokumentissa. Liitteen tekstissä nousee esille myös verkostot ja toimijoiden yhteistoiminta. Tämän tukeminen ja edistäminen tulisi nostaa varsinaiseen ohjausdokumenttiin. Kelan rooli ja tehtävät kuvattu erittäin suppeasti ja osa tehtävistä puuttuu kokonaan. Kelan tehtävä ja roolit tulisi kuvata dokumentaatiossa huomattavasti nykyistä paremmin. Kela on suurin maakuntien digipalvelujen valtakunnallinen tuottaja jo nyt ja myös jatkossakin. Siksi myös tässä dokumentissa tulisi kuvata tämä rooli sen mukaisella tavalla. Kela tulisi näiden tehtävien osalta esittää mm. liitteessä 4 kohdassa valtakunnalliset ICT-palveluntuottajat. Ohjelman alussa on kuvattu hyvällä tavalla asiakasvision ja virkamiesvision tavoitteet sekä nostettu asiakas hyvällä tavalla keskiöön. Tekemisen priorisointi on näihin tavoitteisiin nähden tärkeää suunnitella ja toimeenpanna. Tähän tulisi konkretisoida priorisoinnin tekeminen laajan kokonaisuuden sisällä, jotta epäselvyyksiltä käytännön tekemisessä vältyttäisiin ja eteneminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Laajan kokonaisuuden täsmentäminen olisi myös tarpeen. ICT- järjestelmät ja digitalisaatio ovat välineitä, joiden avulla asiakkaan tilanne saadaan hallintaan, mikäli kaikki näkökulmat ja toiminnot otetaan huomioon. Tiedon riittävä vapauttaminen eri toimijoiden käyttöön on välttämätön edellytys. Näin ollen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot, että kasvupalveluja ja sivistyspalveluja koskeva tieto sekä myös sosiaaliturvaa koskeva tieto tulee saada kaikkien toimijoiden käyttöön tarkoituksenmukaisella tavalla luonnollisesti tietosuoja ja tietoturva huomioiden. ICT- työ ja digitalisaatio tulisi suunnitella asiakas- ja käyttäjätarpeista eli toiminnallisuuksista lähtien. Myös Lausuntopalvelu.fi 2/9

3 lainsäädännöllä tulee tukea työtä ja ohjelmaan ja toimenpidesuunnitelmaan toivoisi sisällytettävän selkeämmin myös tavoitteen lainsäädännön muutoksista ohjelman läpiviemistä tukemaan. Yhteenveto-osio Ohjelman alun Yhteenveto-osiossa todetaan, että kukin maakunta vastaa digitalisoitumisen toteuttamisen johtamisesta sekä tämän toimeenpanosuunnitelman toteuttamisesta maakunnassa. Olisi välttämätöntä selkeyttää ohjauksen suhdetta varsinaiseen toimeenpanoon sekä maakuntien ja valtakunnallisten toimijoiden ohjausta ja vastuunjakoa. Myös digipalveluiden toteutuksen ja palvelukeskusyhtiöiden ohjausta tulisi selkeyttää, palvelukeskusyhtiöt ovat toteuttavia, ei ohjaavia toimijoita. Ohjausmallista ja maakuntien yhteistyöstä Lausuttavana olevan ohjelman kohta 2. Ohjausmallista ja maakuntien yhteistyöstä on pohjattu pitkälti julkisen hallinnon digitalisoinnin periaatteista ( Linjausten osalta on dokumentissa pyritty esittämään niiden soveltaminen maakuntien digiohjauksen toimintaan. Linjaukset eivät täysin vastaa periaatteita erityisesti asiakaslähtöisyyteen liittyen. Esimerkiksi julkisen hallinnon yhteisistä digitalisoinnin periaatteista koskevan alakohdan 1) Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti -periaatetta osalta, on avattu periaatteella: Johdamme maakuntaamme mitattavaan, luotettavaan tietoon nojautuen. Tästä ei selkeästi ilmene asiakaslähtöisyys ja asiakkaan näkökulma. Myös julkisen hallinnon yhteisistä digitalisoinnin periaatteista koskevan alakohdan 2) Asiakkaan käyttäytymismallit ja motiivit asioinnin poistamisen lähtökohtana osalta, on havaittavissa sähköisten palvelujen saavutettavuusdirektiivin vaatimukset, jotka ovat liian suppeat suhteessa koko sote-uudistuksen saavutettavuusperiaatteeseen. Lisäksi tulisi pohtia onko muita periaatteita, joita tulisi myös soveltaa. Esimerkiksi havaittavuus sote-kontekstissa ei ole täysin ymmärrettävä; mitä tarkoittaa ja miksi asiakkaan tulee tietää, että hän on julkisen palvelun piirissä. Sivulla 10 mainittuun periaate 1seen esitämme lisättäväksi sanat kansallisesti yhtenäiseen ja yhteentoimivaan eli Johdamme maakuntaa mitattavaan ja luotettavaan, kansallisesti yhtenäiseen ja yhteentoimivaan tietoon nojautuen Periaatteeseen 2 esitämme seuraavaa lisäystä: Varmistamme sujuvat ja yhteentoimivat prosessit sekä kansallisesti yhtenäiset ja yhteentoimivat tiedot, jotta turhaa asiointia ei olisi. Periaatteeseen 6 esitämme seuraavaa lisäystä: Huolehdimme siitä että asiakkaan tiedot ovat saatavilla koko palveluketjussa asian vireillepanosta tai toimeksiannosta lähtien yli maakuntarajojen. Periaate 9: Valmistelemme, kilpailutamme ja toteutamme kaikki ratkaisut ja kehittämishankkeet skaalattavina: kehitettävät ratkaisumallit ja ratkaisut ovat otettavissa käyttöön kaikissa maakunnissa. Tämän periaatteen ohjaus ja valvonta tulisi varmistaa ja nostaa riittävän korkealle prioriteetille. Lausuntopalvelu.fi 3/9

4 Ohjelma pitää sisällään myös joitain ristiriitaisia ilmaisuja, kuten kohdassa 2.1. alakohta 6: Annamme asiakkaille itsemääräämisoikeutta ja luomme selkeät olettamasäännöt tietojen hyödynnettävyydestä. Ilmeisesti ohjelmassa viitataan asiakkaan vastuuseen ja oikeuteen määrätä omista tiedoistaan, koska eikö kunkin yksilön itsemääräämisoikeus ole jokaisen perustuslaillinen oikeus, jota ei anneta. Kohdan 2.1. alakohdassa 7 viitataan erikseen TE-palveluiden valtakunnalliseen asiakasrekisteriin. Kohdassa ei viitata erikseen Kanta-palveluihin, joka tulee olemaan eniten käytetty tulevien maakuntien palvelu sote-uudistuksessa. Ohjelman kohdassa 2.2. on hyvin kuvattu digi-ohjausmallia ylätasolla. Olisi kuitenkin tärkeää tarkemmin täsmentää, miten digitalisaation ohjaus toimii osana muissa ohjauksen rakenteissa. Vimana Oyn ja Sotedigi Oyn roolina on toimia maakuntia tukevina palveluntuottajina ja maakunnat vastaavat palveluntuottajien ohjauksesta, ei päinvastoin. Yhtiöiden roolit tulevat esille osin ristiriitaisena ja asia kaipaa siten tarkennusta. Maakuntauudistuksessa peruslähtökohtana on jakaa toiminta 18 muodostuvan maakunnan vastuulle organisoituminen on siis fundamentaalisesti fyysiseen sijaintiin perustuva jako. Digitalisaatiossa keskeiset driverit ovat kuitenkin ajasta ja paikasta riippumattomat palvelut ja kanavat, jolloin fyysisen sijainnin merkitys katoaa. Digitalisaatio mahdollistaa yhteisten ratkaisujen, palvelujen ja toimintojen luomisen yli maakuntarajojen, joka kuitenkin edellyttää kansallisen tason yhteentoimivuutta tietojen, prosessien ja järjestelmien osalta. Vaarana on, että resursseja alloikoidaan toteuttamalla samoja asioita maakunnissa saamatta oleellisesti merkittävää lisähyötyjä moninkertaisista panostuksista. Maakuntien yhteisenä kyvykkyytenä tulisi olla aidosti tunnistaa maakunnalliset aidot erityispiirteet ja niiden vaatimat erityisratkaisut sekä mahdollistaa niiden toteutus maakunnallisesti sekä toisaalta kyvykkyys tunnistaa kansallisen tason yhteiset ratkaisut sekä organisoida niiden toteutus joko maakunnallisena yhteistyönä tai kansallisen tason yhteistyönä. Maakunnalliset erityistarpeet voidaan usein hoitaa myös kansallisilla taikka maakuntien yhteisillä ratkaisuilla toteuttamalla joustavia ratkaisumalleja yhdenmukaisen ja yhteisesti saatavilla olevien tietovarantojen ja alustojen varaan. Lisäksi tulisi olla kyvykkyys innovointiin ja innovoiviin ratkaisuihin siten, että innovatiiviset ratkaisut kyetään levittämään ja ottamaan käyttöön tehokkaasti kaikissa maakunnissa. Digitalisaation periaatteiden nro 9 kohdalla mainitaan Valmistelemme, kilpailutamme ja toteutamme kaikki ratkaisut ja kehittämishankkeet skaalattavina: kehitettävät ratkaisumallit ja ratkaisut ovat otettavissa käyttöön kaikissa maakunnissa. Tämän periaatteen mukainen maakuntien kehittämisen ohjaus ja valvonta on yksi keskeisimmistä keinoista päällekkäisen tekemisen karsimiseksi. Tämä edellyttää, että kaikista ratkaisuista ja kehittämishankkeista (ei pelkästään yhteiseksi ratkaisuksi luokitelluista) tulee tulla tieto keskitettyyn ohjaukseen (kuva 1). Ohjauksessa olisi oleellista että konkreettisesti linjataan asiat, joissa toimitaan ja joita kehitetään yhteisesti (valtakunnalliset ja maakuntien yhteiset ratkaisut) sekä asiat, joissa toimitaan ja joita kehitetään hajautetusti. Lausuntopalvelu.fi 4/9

5 Toimeenpanosuunnitelma Toimeenpanosuunnitelman alussa todetaan siinä kuvattavan maakuntien digi-yhtenäispolitiikan vaatimat toimenpiteet. Luvusta ei kuitenkaan löydy varsinaisia toimenpiteitä vaan se on enemmänkin tavoitteiden kuvaamista ja niihin liittyviä perusteluita ja tarkennuksia. Luetelmat digiperiaatteisiin eivät selkeytä toimenpiteitä vaan nekin korostavat enemmän yleisiä tavoitteita. Luvun 3.1. kohdassa 1) todetaan, että kukin maakunta vastaa digitalisaation toteuttamisen johtamisesta maakunnassa. Toisaalta todetaan, että maakuntien on suunniteltava kansalliset yhteiset digipalvelut. Kuten edellä on todettu, suunnitelmassa olisi tarpeen selkeyttää, mikä on maakuntien ja mikä valtion ohjauksen ja johtamisen rooli. Luvussa on vastuutettu aikavälillä todella paljon tehtäviä maakunnille ja muille toimijoille, joista osa (Vimana Oy ja Sotedigi Oy) ovat vasta aloitusvaiheessa. Näin ollen suunnitelman realistisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Lisäksi maakunnat aloittavat toimintansa vasta vuonna 2019 ja varsinaisesti 2020 alkaen. Kohdissa 2-3 on kuvattu toimenpiteet, joilla vuosien 2018 ja 2019 aikana digi-ohjaus kuvataan osana maakuntien ohjausta ja julkisen hallinnon ICT-ohjausta. Kela toteaa, että lausunnon kohteena olevan ohjelman tulisi pitää sisällään ohjausmekanismin kuvauksen. Olisi tärkeää päästä käytännön toimenpiteisiin yleisestä kuvaamisesta. Toimeenpanosuunnitelman kohtien 8 ja 9 osalta oleellista olisi saada jalkautettua hyväksytyt arkkitehtuuriperiaatteet, -linjaukset ja viitearkkitehtuurit käytännön kehittämishankkeisiin. Tämä edellyttää panostusta ko. ohjauselementtien selkeyteen, ymmärrettävyyteen ja ristiriidattomuuteen. Nämä tulisi ottaa myös käyttöön hankinta-asiakirjoissa ja niistä tulisi laatia hankintoja tukevaa aineistoa. Mittarit ja valvontatoimenpiteet tulisi konkreettisesti pystyä kohdentamaan em. arkkitehtuurin ohjausvälineiden toteutumiseen hankkeissa myös toimittajavalvonnassa. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön hallintamalli, kuinka voidaan perustellusti poiketa em. ohjausmekanismeissa sovituista asioista. Kohdassa 9 on kuvattu toimenpiteenä maakuntien digi-ohjauksen valvontaviranomaisen vastuiden määrittely. Jää epäselväksi, mihin vastuut liittyvät, mitkä ovat digi-ohjauksen valvontaviranomaisvastuut ja mitä valvontaa digi-ohjaukseen on tarkoitus kohdistaa. Luvussa 3.2 oleva verbi syventäminen jää ylätasolle, mitä sillä tarkoitetaan ja miten sitä arvioidaan taikka mitä sillä mitataan. Luvussa ei ole myöskään selkeästi määritelty, mitä asiakkaalla Lausuntopalvelu.fi 5/9

6 tarkoitetaan. Asiakkaan määrittelyn epäselvyys nousee esiin myös muualla ohjelmassa ja toimenpidesuunnitelmassa. Eri kansallisten ja maakunnallisten toimijoiden rooli jää epäselväksi, mikä on esimerkiksi opetusministeriön rooli tässä kokonaisuudessa. Luvun kohdassa 12 toimenpiteeksi on kuvattu se, että maakuntien digi-ohjauksessa ja toiminnassa tarvittavia kyvykkyyksiä on syvennetty. Tekstissä on kuvattu sisältöä tarkemmin ja kiireellisemmäksi tehtäväksi on nostettu arkkitehtuuriakatemia. Olisi toivottavaa, että digi-ohjaus ymmärrettäisiin laajemmin kuin arkkitehtuuriosaamisena ja korostettaisiin johdon osallistumista ja toiminnan ja digitalisaation ja ICTn yhteensovittamista. Digitalisaation mahdollisuuksia toiminnallisuuksien edistämisen välineenä tulisi korostaa sen sijaan, että se nähdään pitkälti teknisenä ja tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisenä. Kohdassa on vastuutettu maakunnille yhteisen digipalvelu- ja kyvykkyyspohjaisen operatiivisen mittariston ja ohjaustaulun määrittely. Tulisikin tarkentaa, mitä nämä tarkoittavat käytännössä. Kela näkee, että mittariston laatimisen tulisi olla nimenomaisesti valtakunnallisen ohjauksen tehtävä. Kohdassa 15 kerrotaan, että Vimana Oy ja Sotedigi Oy tarjoavat maakunnille maakunta- ja sote - uudistuksen vaatimat välttämättömät kansalliset digipalvelut vuoteen 2020 mennessä. Tämä on tavoite ja sen saavuttamiseen tarvittavat toimenpiteet tulisi kuvata. Kela kiinnittää huomiota tekemisen aikataulutuksen realistisuuteen, ottaen huomioon sen, että yhtiöt ovat vasta käynnistäneet toimintansa. Myös tekstissä todetaan, että tehtävät on yleistasolla määritelty lakiesityksessä. Myöskään tekstistä ja liitteistä ei konkreettisesti ilmene, mitä välttämättömät digipalvelut ovat ja miten ne pystytään toteuttamaan vuoteen 2020 mennessä. Luvun 3 alakohdassa 3.3. kohdassa 16 toimenpiteenä on todettu Kelan tuottavan Kanta- ja valinnanvapauspalvelut ja rajapinnat. Aikataulutus tulisi täsmentää. Käynnissä olevat Valinnanvapauden tiedonhallintapalvelut- hanke sekä SOUTU-hanke ovat käynnistyneet vuonna 2017 ja jatkuvat pitkälti yli ohjelmassa mainitun vuoden Kohdassa 17 toimenpiteenä on se, että digipalvelujen tiekartat on määritelty. Maakunta- ja sote - uudistuksen tiekarttaa on valmisteltu jo usean vuoden ajan, joten konkreettisia toimenpiteitä olisi hyvä avata toimenpidesuunnitelmassa tarkemmin. Kohdassa 18 toimenpiteenä on se, että toimijoiden rooleja ja tehtäviä tiekartan 2020 saavuttamiseksi on arvioitu ja selkeytetty. Jotta tätä pystytään arvioimaan, tulisi olla selvästi määriteltynä, mitkä toimijat toimivat missäkin roolissa ja mistä tehtävistä vastaavat, kuten edellä on tuotu esille. Liitteessä 2 on otsikoinnin mukaan kuvattuna yhtenäispolitiikan perusteet, siinä kuin kuitenkin kuvattu lausunnolla olevan dokumentaation valmisteluprosessi ja yhteenveto työstä. Liitteestä olisi tärkeää nostaa oleelliset asiat varsinaiseen dokumenttiin. Tärkeä useaan kertaan liitteessä oleva asia Lausuntopalvelu.fi 6/9

7 on yhteentoimivuus, joka on myös digiohjauksen oleellinen väline. Tätä ei ole kuvattu varsinaisessa ohjausdokumentissa, jota tulisi tältä osin täydentää. Tekstissä nousee esille myös verkostot ja toimijoiden yhteistoiminta, joka tulisi nostaa varsinaiseen ohjausdokumenttiin. Liitteen 3 tavoite ja tarkoitus jää epäselväksi. Kansaneläkelaitos puuttuu kokonaisuudessaan liitteen kuvasta 3 vaikka Kela on merkittävä toimija maakuntien toiminnan käynnistyessä. Liitteessä sivulla 51 olevat linjaukset tulisi nostaa varsinaiseen ohjausdokumentaatioon, mikäli ne ovat todella ohjaavia. Sivulla 51 kuvataan Sotedigi Oyn ja Vimana Oyn ohjausta otsikoinnin Maakuntien digiyhtiöiden ohjaus alla. Samassa yhteydessä tulisi kuvata myös Kelan ja maakuntien inhouse-yhtiöiden rooli ja tarkentaa myös niiden välinen yhteistyömalli. Sivulta 53 käynnistyvä kohta Hankehallinnan ja johtamisen toimintamalli edellyttäisi sen tarkentamista, mitä ajankohtaa ja kenen tekemistä kohdassa kuvataan. Sivulla 55 oleva riskienhallintaa tulisi avata tarkemmalla tasolla. Liitteessä 4 oleva kohta Toimijat ja tehtävät tulisi olla ehdottomasti ohjausdokumentin perusta ja siten se tulisi nostaa ohjausdokumentin alkuun. Kuvaus tulisi tehdä kattavasti ja siten edellyttää tarkennusta. Tekstissä on osin puutteellista tietoa toimijoiden tehtävistä nimenomaan maakunta- ja sote-uudistuksen kannalta. Maakuntien toiminnasta suurin osa alkuvaiheessa on sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja siksi sen esittäminen alussa ja laajasti olisi todella tärkeää. Juhtan rooli ja mandaatti suhteessa maakuntiin tulisi myös tarkentaa. Olisi tärkeää kuvata myös kuntien rooli jatkossa osana ekosysteemiä ja hyvinvoinnista vastaavana toimijana. Sivulla 62 kohdassa Kela, virastot ja laitokset Kelan rooli on kuvattu erittäin suppeasti ja pääasiassa asiakastietolain säädöksiin viitaten. Kelan maakunta- ja soteuudistuksen kannalta merkittävä toiminta valinnanvapauden ja maakuntien rekisterinpidon ja tietointegraation osalta on jäänyt maininnalle. Kela on suurin maakuntien digipalvelujen valtakunnallinen tuottaja jo nyt ja myös jatkossakin. Siksi myös tässä dokumentissa tulisi kuvata tämä rooli laajemmin. Kelan rooli tulisi näiden tehtävien osalta esittää kohdassa valtakunnalliset ICT-palveluntuottajat. Myös THL on esitetty erittäin suppeasti erityisesti ottaen huomioon THLlle tarkoitettu laaja tehtävä tietojohtamisessa ja maakuntien arvioinnissa. Väestörekisterikeskuksen kohdalla on kuvattu laajasti ja osin yksityiskohtaisestikin. Vastaava kuvaus tulisi olla myös Kelasta ja THLstä. Esimerkiksi Kantapalvelujen osalta on kuvattu ainoastaan arkistointipalveluun liittyvät tehtävät. Reseptikeskusta, omatietovarantoa ja kysely- ja välityspalvelua ei kuvata, ei myöskään kriittistä palvelutuotantotoiminnan järjestämistä asiakaspalveluineen. Myöskään Kelalle vastuutettuja valinnanvapauden tiedonhallintapalveluja, mm. asiakkaan valintojen hallintaa, palvelujen seurantapalvelua tai yhteiskuntavastuun tietopalvelua sekä valtakunnallisen maksuliikenteen Lausuntopalvelu.fi 7/9

8 hoitamista ei kuvata Kelan roolissa, kuvausta tulisi tältä osin tulisi täydentää. Kela voi myös jalostaa ja tarjota hallinnoimiaan tietojaan rajapintojen ja kehittämiensä palveluiden kautta maakunnille. Luovan kohdalla tulisi kuvata Valviran nykyiset tehtävät soten yhteentoimivuuteen ja valvontaan liittyvien rekisterien ylläpitäjänä ja lääkintälaitteiden valvontaan liittyvänä viranomaisena. Vimana Oyn ja Sotedigi Oyn tehtävät on kuvattu laajasti ja siten kuvaus antaa ehkä tässä vaiheessa epärealistisen kuvan ottaen huomioon sen, että yhtiöiden toiminta on vasta käynnistymisvaiheessa. Toimijoiden vastuumatriisit tulisi vielä käydä läpi ja tarkistaa tietojen oikeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Maakuntien digipalvelutuotannon ohjauksen vastuita tulee arvioida ja vastuita perustella. Digiohjaus ja palvelutuotanto sekä näihin liittyvät vastuut tulisi erottaa selkeämmin. Esimerkiksi sivulla 68 Kela puuttuu kokonaan. Yhteentoimivuuden ohjaus ja varmistaminen on merkitty palveluntuottajien vastuulle, vaikka se on Kelan ymmärryksen mukaan nimenomaan digiohjauksen tehtävä. Maakuntien digi-palvelutuotannon ohjaus on merkitty maakuntien tytäryhteisöjen, Sotedigi Oyn ja Vimana Oyn vastuulle, vaikka Kelan ymmärryksen mukaan yhtiöiden nimenomaan tulisi vastata palvelutuotannosta ja maakunnat ja valtakunnallinen ohjaustoiminto vastaavat ohjauksesta. Ylipäätään pitäisi pohtia myös lainsäädännön kannalta, miten yhtiömuotoinen toimija voi vastata julkisen sektorin ohjauksesta, erityisesti jos sen kohteena on koko toiminnan kannalta yksi tärkeimmistä osa-alueista. Liitteen 5 osalta aikataulutus ja vastuut jäävät hyvin ylätasolle ottaen huomioon uudistuksen voimaantulon aikataulutus, jonne on aikaa enää suhteellisen vähän. Marjukka Turunen Muutosjohtaja Turunen Marjukka Lausuntopalvelu.fi 8/9

9 Kansaneläkelaitos Lausuntopalvelu.fi 9/9