c) kerrotte myös, mikäli jokin valittu toiminta / linjaus on muutettu, koska se ei onnistunut tai toiminut

Transkriptio

1 Intro: Järjestö 2.0 -hankkeiden maakunnallinen työ on ollut käynnissä nyt noin 9 kuukauden ajan. Tänä aikana maakunnallinen työ on hakenut jo suuntansa ja käytännön konkreettista työtä asetettujen tavoitteiden eteen on jo tehty. Tehtävät, toimet ja suunta ovat kirkastuneet. Koska hanketta on vielä reilusti jäljellä ja monissa maakunnissa on jo suhteellisen selvät sävelet, mitä käytännössä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi, niin toivoisimme, että tätä maakuntakohtaista tietoa käytännön työstä ja siihen liittyvistä kokemuksista jaettaisiin keskuudessamme. Tavoite: a) Lisätä ymmärrystä ja tietoa muista maakunnallisista hankkeista: Eri maakuntien toimijat kuulevat erilaisia tapoja ja käytänteitä sekä näihin liittyviä kokemuksia, joilla kaikille yhteisiä tavoitteita pyritään edistämään ja saavuttamaan. b) Saada vahvistusta omalle työlle: Vahvistetaan näkemystä omasta toiminnasta ja valituista linjauksista (muutkin tekevät tämän tyyppisesti tätä) c) Saada uusia ideoita ja toimintamalleja: Löydetään uusia hyväksi havaittuja tapoja saavuttaa tavoitteet ja opitaan toisiltamme, mikä on toiminut, miten ja missä kontekstissa (hyvä idea, pitääpä kokeilla tuota meilläkin). Tehtävänanto: Eli, toivoisimme, että toistenne työtä edistääkseen jakaudutte nyt ryhmiin ja a) palastelette ohjelman isoja tavoitteita sellaisiksi pienemmiksi välitavoitteiksi, jotka itse olette toiminnassanne tunnistaneet. Esim. a. jos tavoitteena on joko järjestöjen maakunnallisen strategian / ohjelman aikaansaaminen, niin millaisia välivaiheita tähän liittyy, joiden toteutumisen kautta asia saadaan maaliin. b. Tai jos kyseessä on se, että järjestöt saataisiin mukaan maakunnan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen, niin millaisten toimien kautta tätä asiaa viedään eteenpäin. b) kuvaatte omaa työtänne näiden tavoitteiden toteuttamisessa eli mitä käytännössä teette ja miksi tavoitteen saavuttamiseksi. Esim. a. mitä tietoa tuotamme tähän liittyen, jolla asiaa edistetään b. mitä toimijoita pyrimme saattamaan yhteen ja löytämään yhteisen suunnan / tahtotilan c. millaisia suunnitelmia ja asiakirjoja tuotamme, joilla asiaa pyritään edistämään d. millaisia tapahtumia / kokouksia / yhteistyöpäiviä järjestämme ja miksi c) kerrotte myös, mikäli jokin valittu toiminta / linjaus on muutettu, koska se ei onnistunut tai toiminut d) Pohditte ja listaatte ryhmässä sellaisia asioita, joita SOSTE tai joku muu toimija / taho voisi tehdä / toteuttaa tavoitteen saavuttamiseksi

2 TAVOITE 1: Maakunnassamme on maakunnallinen sote- ja hyvinvointialan järjestöjen järjestöstrategia ja se on huomioitu osana maakuntastrategiaa - Käyty keskustelut maakuntavalmistelijoiden kanssa siitä, että järjestöstrategia/ - ohjelma tehdään - Laadinnalla tulee olemaan / on ns. virallinen asema ( ~ virallistetaan) - tekee järjestökenttäporukassa - Prosessina, samalla sitoudutaan - Järjestötoimijoiden kesken työpajoissa kootaan keskeiset yhteiset tavoitteet / tulevaisuuskuvat è kirjoitetaan yhdessä, mitkä nivoutetaan maakuntastrategiaan 3) Onko jotain sellaista, mitä jo on tehty / kokeiltu, mutta siitä on luovuttu, koska se ei toimi / se ei ollutkaan lopulta mahdollista (sudenkuopat) - Kaikkia ei millään tavoiteta - Löytyykö riittävän iso yhteinen nimittäjä / intressi (toimintaympäristön muutos pitäisi olla ajurina!) - Liian vähän toimijoita, jotka ovat riittävästi tietoisia o Viestiä 2.0 -ohjelmasta: mitä tehdään ja miksi, valtakunnallisia kampanjoita useita erilaisia o Sosten sote-maku -osaajat mukaan Facebook -ryhmään + mukaan työkokoukseen o Digitaaliset / etäyhteydet paremmin käyttöön o Raporttien ja selvitysten jalkauttaminen o Blogit o STM + kaikki muut ministeriöt, joita maku-uudistus koskee, viestisivät omille toimijoilleen o Kuntaliitto, THL myös

3 TAVOITE 2: Maakunnassamme on järjestöjen ja maakunnan yhteistyörakenne - Lapissa v järjestöneuvottelukunta (Lapin liitto) -> NK tulee konsernirakenteeseen - Kumppanuusyksikkö (UM) - Lappi: viestintä paremmaksi + vuorovaikutusta järjestöjen välillä kehottaa - Huom! Nora B. kerännyt yhteenvedon järjestöneuvottelukunnista. - Pirkanmaan liitto ei ota hanketta mukaan -> tarvitaan asennemuutos benchmarkkaus muista maakunnista/hankkeista (samoin Etelä-Savo) - Kainuussa toimii positiivinen kateus - Riippuu valmistelun tilasta, mutta kannattaa tehdä omaa valmistelua, luonnoksia, ottaa vastuuta - Pääsy osallisuustyöryhmään. Yhteys kunta- ja maakuntapäättäjiin -> kontaktit, verkostojen rakentaminen 3) Onko jotain sellaista, mitä jo on tehty / kokeiltu, mutta siitä on luovuttu, koska se ei toimi / se ei ollutkaan lopulta mahdollista (sudenkuopat) - Etelä-Savo: Tullut harhaluulo, että hankkeesta tiedetään enemmän kuin tiedetään todellisuudessa. - Viranomaistyö painottunut järjestökenttään tutustumiseen, kartoituksen yms. kustannuksella - Kaikilla sama oppi: järjestöt haluavat tutustua toisiinsa yms. ennen kuin läväytetään ohjelmaan jotain suurta kuten sotemaku. Järjestöt haluavat olla mukana sote-makussa, mutta sitten kuin ne pääsevät työryhmiin (esim. osallisuustyöryhmät) tms., sitten alkavat kovat vaatimukset esim. työajan käytöstä - > järjestöjen edustajille tämä on liikaa. - etukäteen huomioituna resurssienkäyttö, sitoutuminen - on edustettuna koko kenttä (eivät ole edustuksellisia tehtäviä, vaan asiantuntijatehtäviä) è järjestöjen asiantuntijoille koottu tukiryhmä - esim. matkakulujen maksaminen? (ei ansaitsemista matkakorvauksille) Työryhmätyöskentelyn valmiudet - esim. sähköiset työkalut (Skype, Sharepoint) è koulutus Tunnistaa tieto ja sen kehittäminen, osallistaa ryhmän ulkopuolisia järjestöjä. Tarvitaan lukeva kirja Esim. 1 h ennen kokousta Whatsapp -ryhmään viestiä, jossa kokoukseen terveisiä.

4 o SOSTE järjestää valtakunnallisen muutosjohtajien, päättäjien tms. tapaaminen - > tilaisuus tehdä hankkeet tunnetuksi & tieto valmisteluun tilattu o Mitä Soste voisi tehdä? Kumpi on kumpaa varten, SOSTE meitä vai me SOSTEa varten?. Koordinaatiohankkeen on palveltava hankkeita eikä päinvastoin. Tiedon kokoaminen maakunnilta ja valmistelua (esim. missä toimii järjestöneuvottelukunnat) Soste kokoaa tiedot esim. järjestöavustuksista kunnittain Sote-maku -janan iskuvaiheet järjestöjen/hankkeiden askelmerkit -> verkostoitumispäivillä ajankohtaisia hankkeita Koulutus/työpajat yms. arviointityökaluista, projektinhallinnasta Hankkeiden promoaminen, näkyväksi tekeminen valtakunnallisesti à Uutiset, mitä tehty à Hankkeiden esittelyt (viikon maakuntahanke) à Laaja levitys (mukana myös maakuntavalmistelua) à Yhteydet poliittisiin päättäjiin Maakuntastrategia o Valiokunnat vai lautakunnat o Vaikuttaminen konsernirakenteen à esim. järjestöneuvottelukunta valiokunnan (poliittinen päätöksentekoelin) alle. o Poliitikkokontaktit à esim. lautakunta (tarvelähtöinen, toimiva ei kumileimaisin) valiokunnan alle. o Esim. Kymenlaakson hybridimalli à Mitkä on järjestöjen askelmerkit tähän liittyen?

5 TAVOITE 2 (toinen ryhmä): Maakunnassamme on järjestöjen ja maakunnan yhteistyörakenne o yhdistysten vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen o maakunta ymmärtää yhdistysten merkityksen o yhteistyön hyöty ja jatkuvuus ymmärrettäväksi o yhdistysten yhteinen ääni ja tahtotila - verkostojen kokoaminen eri tahojen kanssa è vuoropuhelu siitä, kuinka edetään - hyvien käytäntöjen kartoittaminen ja näkyväksi tekeminen 3) Onko jotain sellaista, mitä jo on tehty / kokeiltu, mutta siitä on luovuttu, koska se ei toimi / se ei ollutkaan lopulta mahdollista (suodenkuopat) - yhteydenpidon henkilöityminen yhteen ihmiseen Kartoittaa ja listata yhteen paikkaan maakuntien malleja, ja hyviä käytäntöjä. Hankekokonaisuuden yhtenäinen näkyminen ja viestintä. Maakunnallisten hankkeiden tilannekatsaukset ja niiden jakaminen. STM

6 TAVOITE 3: Maakunnassamme sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöt ovat mukana tulevan maakunnan palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä - Maakunnassa tulee löytää tahtotila siihen, että järjestöt halutaan ottaa mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. - ymmärrys järjestöjen asiantuntijuudesta ja kokemustieto - valmistelun tilanne eri vaiheissa - tiedon lisääminen järjestöistä ja osaamisesta (neutraali toimija) - hankkeiden tarkoitus tuoda järjestöt esille ja työryhmien saataville (valmistelu) - osallisuusohjelma ja järjestöt siinä mukana - rakenteisiin vaikuttaminen (valmistelun aikana) - järjestöjen yhteistyörakenne (järjestöneuvottelukunta tms.) 3) Onko jotain sellaista, mitä jo on tehty / kokeiltu, mutta siitä on luovuttu, koska se ei toimi / se ei ollutkaan lopulta mahdollista (sudenkuopat) - tietoa, asiantuntijuus, aikaa Soste kokoaa: o STM ajankohtainen tieto uudistuksesta liittyen järjestönäkökulmaan o Tieto säännöllisesti hankkeille siitä, mitä Soste tekee (kannanotot, viestintä) o Koordinaatiohanke kokoaa säännöllisesti tiedon siitä, mitä maakunnissa on meneillään -> tiedon jakaminen muihin maakuntiin (maakunta, alueelliset toimintamallit, kunnat) o Hankkeiden yhteisten tavoitteiden yhteinen seuranta, eteenpäin vieminen ja arviointi o Verkoston hyödyntäminen Kokonaiskuva o STM muut ministeriöt o Kuntaliitto

7 TAVOITE 4: Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -maakuntahanke on edustettuna järjestöjen kannalta keskeisissä maakunnallisissa rakenteissa Hankkeiden tulee tarjota mahd. valmista tietoa. Vuorovaikutuksen tulee lisääntyä viranomaisten ja järjestöjen välillä, tarjotaan ymmärrettäviä esimerkkejä järjestöjen tehtävistä. Osallisuuskoordinaattori tai -yksikkö maakuntaan. Osallisuusohjelmassa tulisi olla järjestöt nostettuina mukaan. Aktiivinen yhteydenpito valmistelijoiden kanssa, tähän liittyen: tarjotaan valmiita ehdotuksia. Kokoamme tietoa, koulutamme yhdistysagentteja, tuemme järjestöneuvottelukuntien perustamista. Järjestämme yhteisiä tilaisuuksia, joissa toimijat pääsevät kohtaamaan yhteisten asioiden äärellä. Järjestö- ja osallisuusstrategioiden valmistelun tukeminen ja esim. tiedon tuottaminen. Palvelustrategiassa mukana olo, hyvinvointikertomustyöhön osallistuminen ja vanhus- ja vammaistyön perustamisen avustaminen. 3) Onko jotain sellaista, mitä jo on tehty / kokeiltu, mutta siitä on luovuttu, koska se ei toimi / se ei ollutkaan lopulta mahdollista (sudenkuopat) Järjestöjen tunkeminen liian isoihin saappaisiin, joihin heillä ei ole valmiuksia. Yhdistysagenttien rekrytointiin liittyen: viestittävä niin, että muotoillaan asia juuri silloin rekryttävää henkilöä koskien -> oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin ja ei kuormiteta sellaisia joilla ei tahtoa/valmiutta. Esim. P-P:ltä jaettu sen tehtävää yhdistysagenttien tehtävät. Tunnista resurssit ja tärkeimmät asiat, joihin tulee nyt tarttua. Selkokielinen viestintä tärkeää. Verkostojen priorisointi. o SOSTEn viestiminen maakunnille Järjestö 2.0 -hankkeesta, ei massaviesteinä, vaan niin, että kerrotaan konkreettinen, että nämä hlöt toimivat juuri sinun maakunnassasi. o SOSTEn maakuntavaalikiertueet -> näiden yhteyteen info hankkeista, sekä muiden maakuntiin jalkautuvien tapahtumien sähköiset sivut kuntoon, näihin yhteystiedot ja kuvat, toimitettu jo. o Kuntaliitto ja keskusjärjestöt o Tuija Braxin raportti o Maakunnallisten osallisuusvastaavien yhteistyöverkoston kautta o Tarpeeksi korkea taho tai ns. cool tyyppi, esim. Jenni Haukio

8 TAVOITE 5: Sote- ja hyvinvointialan järjestöjen toimintaedellytyksiä edistetään osana maakunnallisten hankkeiden työtä 1) Millaisia tavoitteita hankkeissanne on asetettu järjestöjen toimintaedellytysten kehittämiseen? - Toimintaedellytysten parantaminen vähintään jatkuvuus - Myös muu tuki, tuki muutoksessa ja sisällyttäminen hv-kertomusprosessiin - Tilat, avustukset - Edunvalvonta valmisteluun - Koulutus - Vuorovaikutuksen/järjestöyhteistyön tukeminen, yhteiset järjestelmät (tieto) - Yhteistyörakenteet, yhdyshenkilöt 2) Millaisilla konkreettisilla asioilla / toiminnoilla edistätte tavoitteen toteuttamista maakunnissa? Mitä käytännössä teette tämän tavoitteen eteen? - Asian esiin nostaminen, lobbaus, valmisteluryhmissä yms. toimiminen - Tapahtumat & tilaisuudet - Viestintä eri kanavissa - Alueellisen järjestötoiminnan tukeminen - Järjestökartoitukset tiedon kerääminen ja tiedolle ohjaaminen - Strategiatyö - Vaalikampanjat 3) Onko jotain sellaista, mitä jo on tehty / kokeiltu, mutta siitä on luovuttu, koska se ei toimi / se ei ollutkaan lopulta mahdollista (sudenkuopat) - Haaste: tiedottamisen tuska - Aiemman hankkeen, mallin käyttöönotto ei suoraan onnistunut avustusten jakamiseen oli pakko miettiä paikallisesti toimiva ratkaisu vuoropuhelun kautta - Valtakunnallinen vaikuttamistyö valmiit viestit, jota voimme levittää maakunnissa è valtakunnallinen ohjeistus, HYTE-rahojen käyttö. SOSTEn asiantuntijoiden ja materiaalien hyödyntäminen - Vaikuttaminen tulevaan avustusstrategiaan Kunta ja maakunta avoimesti listaa myöntämänsä avustukset - ostopalvelun ja avustusten selkeä erottaminen toisistaan, samoin kumppanuussopimusten ja avustusten erottaminen - STEAlta selkeät linjaukset, kuka maksaa omavastuuosuuden esim. klubitalotoiminnan kaltaisten osalta.

9 è voisiko myös SOSTEn koordinaatio täyttää nämä kysymykset omalta osaltaan nyt ei meillä tietoa hankkeissa Järjestöavustuksissa huomioitava - Eri hallintokuntien erottelu - sote - liikunta - jne Eri avustusmuotojen erottelu - perustoiminta - ostopalvelut - kumppanuudet - omavastuuosuudet hankintahintaan - kuntalisät palkkatukeen è Resursointi tällaisten selvittämiseen - Valtakunnallisesti hyvät käytännöt järjestöavustuksiin (ja ei näin -esimerkit) - myös tilojen osalta.