AURINGOSTA ATOMIKELLOON
|
|
- Jorma Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AURINGOSTA ATOMIKELLOON Yleensä puhutaan erikseen ajanmittauksesta ja ajanlaskusta. Ajanmittaus käsittää tunnit ja lyhyemmät ajan osaset, joiden mittaamiseen tarvitaan mekaanisia laitteita. Ajanlasku taas tarkoittaa päivien, kuukausien ja vuosien laskemista. Sen tuotteita ovat kalenterit, joista voimme seurata näiden ajanjaksojen kulkua. Ajanmittaus perustuu jonkin säännöllisen ilmiön havainnoimiseen. Tähtitaivaan ilmiöt ovat kautta ihmiskunnan historian muodostaneet luonnollisen kellon, jonka avulla on voitu ajoittaa niin päivän askareet kuin vuotuiset juhlatkin. Lyhyiden ajanjaksojen mittaaminen auringon ja kuun avulla on kuitenkin hankalaa, joten ajanmittauksen kehittymisen edellytys oli muiden mahdollisimman säännöllisesti toistuvien ilmiöiden löytyminen. ajan virtaa Maahan pystytetty tikku oli yksi varhaisimpia tapoja seurata ajan kulkua. Seuraamalla tikun heittämän varjon liikettä oli mahdollista määritellä melko tarkasti, miten suuri osa päivästä oli kulunut ja miten paljon työtä oli jäljellä ennen pimeää. Ideasta kehittyi aurinkokello, jonka avulla oli mahdollista seurata varjon etenemistä kahteentoista sektoriin eli tuntiin jaetulla asteikolla. Tunti ei kuitenkaan ollut vakioyksikkö. Riippumatta vuodenajasta, päivä jaettiin aina 12 tuntiin, joten kesällä tunnit olivat pidempiä kuin talvella. Ainakin assyrialaiset, babylonialaiset ja egyptiläiset käyttivät sopivien kappaleiden varjoa ajan mittaamiseen. Tällaiseksi ajanmittaamisen välineeksi kävi esimerkiksi torni, pylväs, obeliski, korkea rakennus tai vuorenhuippu. Tiedettiin, että 1
2 kappaleen varjo oli pisin aamulla, lyhyempi päivällä ja piteni taas illalla auringon laskiessa länteen. Aurinkokellojen lisäksi ajan kulumista voitiin seurata vesikelloista, jotka mittasivat aikaa myös pilvisellä säällä ja yöllä. Vanhimmat vesikellomallit ovat peräisin Egyptistä noin 3400 vuoden takaa. Ensimmäiset vesikellot olivat yksinkertaisia: vedellä täytettyyn maljaan oli tehty pieni aukko, josta vesi virtasi tipoittain ulos. Vedenpinnan korkeuden muutos ilmaisi ajan kulumista. Aurinkokellon ja vesikellon lisäksi ajanmittaukseen kehitettiin muitakin välineitä. Hiekkakellot keksittiin lasinvalmistustaidon myötä noin 1500 eaa. Tiimalasit olivat hämmästyttävän täsmällisiä. Niiden ympärille syntyi kokonainen tieteenala, joka tutki muun muassa eri hiekkalajien ominaisuuksia. Veden ja hiekan lisäksi myös tulta käytettiin ajan mittaamiseen. Kiinassa ja Japanissa käytettiin suitsukkeita, jotka paloivat hyvin tasaisesti. Joissain suitsutuskelloissa tuoksu vaihtui tietyssä kohtaa, jolloin tarkkanenäiset saattoivat haistaa kellonajan. Öljykello puolestaan oli öljylamppu, jossa öljyn palaminen kesti tietyn ajan. Öljysäiliön kyljessä oli tuntiasteikko, josta ajan kulkua seurattiin. Kynttiläkellon kyljessä oli myös asteikko. Kynttilän vahaan saatettiin lisäksi valaa metallikuulia, jotka putosivat kynttilän palaessa metallilautaselle ja äänellään kertoivat ajan kulumisesta. Kynttiläkelloja käytettiin jo 600-luvulla. Tiimalasi mittaa aikaa hiekan virtaamisen avulla. Suomen Kellomuseo Osiin paloiteltu aika Aurinkokello ei toiminut yöllä eikä pilvisellä säällä, ja tiimalasi sekä vesikello vaativat jatkuvaa seurantaa. Koska varhaisimmat ajanmittauksen välineet eivät aina olleet luotettavia, niiden rinnalle etsittiin uusia tapoja seurata ajan kulumista. Ensimmäiset mekaaniset kellot rakennettiin viimeistään 1200-luvulla. Arabit ovat saattaneet valmistaa mekaanisia kelloja jo 700-luvulla, mutta varmuutta tästä ei ole. Toisen tarinan mukaan munkki nimeltä Gerbert suunnitteli ja rakensi ensimmäisen mekaanisen kellon vuonna 995 saksalaisessa luostarissa. Hänestä tuli myöhemmin paavi Sylvester II. Paavien taustalle haluttiin aina liittää merkittäviä urotekoja, joten tarinan todenperäisyyttä on epäilty. Mekaaniset kellot ovat kuitenkin saattaneet saada alkunsa juuri luostareissa, sillä luostarielämä 2
3 säännöllisine jumalanpalveluksineen ja rukoushetkineen helpottui aikaisempaa luotettavampien ajannäyttäjien myötä. Keskiajan kuluessa sekä luostareissa että kaupungeissa ajanmittauksen ja kellojen tarve lisääntyi, mutta suurimmalle osalle ihmisistä tuntien tarkka mittaaminen ei vielä pitkään aikaan ollut tarpeellista. Peltoa kyntäneelle talonpojalle riitti hyvin, että silmäämällä aurinkoa sai tietää milloin työt sopi lopettaa. Suuri muutos oli, että mekaaniset kellot rekisteröivät ajan pieninä askelina, mikä oli seurausta säätäjän keksimisestä. Se muutti kellon jatkuvan liikkeen jaksoittaiseksi. Toisin oli tiimalasissa, jossa ajan kuluminen näkyi soljuvana virtana. Varhaisissa kelloissa säätäjänä toimi aluksi heilahduspalkki ja myöhemmin heiluri. Aika siis pilkottiin pieniin yksiköihin, mikä vaikutti ajattelutapaan. Aika hahmotettiin annoksina, ei enää virtana tai toistuvina sykleinä. Parhaiden kellojen käyntipoikkeama oli neljännestunti vuorokaudessa, mutta kello, joka heitti tunnilla vuorokaudessa, ei ollut mitenkään poikkeuksellinen. laivat kartalle, junat aikatauluun Kellon keksimisestä lähtien kellosepät ja tiedemiehet ovat pyrkineet kohti entistä tarkempaa ajanmittausta. Kelloseppien tekemät keksinnöt ovat jatkuvasti parantaneet kellojen tarkkuutta luvulla tarkkaa kelloa tarvittiin purjehtimiseen. Kyseinen vuosisata oli tutkimusmatkojen aikaa, jolloin kartoitettiin suuria alueita eri puolilla maailmaa. Laivaliikenne lisääntyi, kun siirtomaavallat laivasivat tuotteita alusmaistaan. Aikaisemmin tarkka paikanmääritys oli ollut laivoille lähes mahdoton tehtävä. Leveysaste määriteltiin auringon sijainnista, mutta pituusastetta ei voitu ilman kiintopisteitä määrittää. Pituusaste selvisi kun laskettiin ero laivan paikallisajan ja viimeisen lähtösataman ajan välillä. Tehtävään tarvittiin erityisen tarkkaa kelloa, muutoin laivan sijainti saattoi heittää useilla kilometreillä. Englantilainen John Harrison ( ) kehitti kronometriksi kutsutun kellon, jonka avulla pituusasteen määrittäminen onnistui helposti. Merikronometria käytettiin laivojen sijainnin määrit- Kellon koneisto hammaspyörineen. Suomen Kellomuseo, Ulla Paakkunainen 3
4 telyssä lähes 200 vuotta, minkä jälkeen sen tilalle tulivat ensin radio ja sitten satelliittipaikantimet. Aina 1800-luvun loppupuolelle saakka jokainen paikkakunta eli vielä omaa paikallisaikaansa, joka saatiin auringosta keskipäivän hetken mukaan. Yhteisen ajan tarve kasvoi rautatieliikenteen myötä. Esimerkiksi vuonna 1870 Yhdysvaltojen halki matkustaessa piti kelloa siirtää 200 kertaa. Kanadalainen rautatieinsinööri Sandford Fleming ( ) ehdotti maapallon jakamista 24 aikavyöhykkeeseen ja jako tehtiin vuonna Suomessa ensimmäinen rautatieyhteys avattiin Helsingistä Hämeenlinnaan vuonna Rautatien myötä Helsingin paikallisaika levisi vähitellen muillekin paikkakunnille. Virallisesti koko maassa siirryttiin paikallisajoista yhteiseen aikaan vasta vuonna 1921, jolloin Suomessa otettiin käyttöön Itä-Euroopan vyöhykeaika. Tuolloin kelloja siirrettiin vappuyönä eteenpäin 20 minuuttia ja 10,9 sekuntia. Viimeisen sekunnin metsästys Mekaanista kelloa kehitettiin tarkemmaksi ja tarkemmaksi vuosisatojen mittaan. Todellinen harppaus kellojen tarkkuudessa tapahtui, kun keksittiin kvartsikellot. Kvartsikellojen käyntiä säätelevät kvartsikiteet. Sähköjännitteen avulla kide saadaan värähtelemään sille ominaisella vakiotaajuudella luvun puolivälissä muotiin tulivat digitaalinäytöt. Kvartsikellojakin tarkempi atomikello keksittiin 1940-luvulla. Atomikellojen kehittyessä yhä tarkemmiksi luovuttiin myös sekunnin määrittelystä tähtitieteen avulla. Vuonna 1967 sekunti määritettiin cesiumatomin värähtelyn avulla niin, että yksi sekunti on cesiumatomin tietyssä energiatilan muutoksessa syntyvän säteilyn värähtelyjaksoa. Siinä missä ensimmäiset kellot saattoivat heittää päivässä useita tunteja, tekevät nykyiset atomikellot kolmessa miljardissa vuodessa vain yhden sekunnin virheen. Atomikellon tarkkuutta ei ehkä tarvitse arkielämässä, mutta fyysikot tarvitsevat äärimmäistä mittaustarkkuutta tutkimuksissaan. Aika jaksottaa länsimaisen ihmisen päivää tarkemmin ja tiukemmin kuin koskaan ennen. Eri puolilla maailmaa useat atomikellot mittaavat cesiumatomien värähtelyä ja pitävät virallista aikaa 4
5 yhtenäisenä. Tämä on niin sanottua koordinoitua yleisaikaa (UTC, Coordinated Universal Time). Ajan mittaamiseen etsitään myös koko ajan yhä tarkempia menetelmiä. Koordinoitu yleisaika poikkeaa hieman Maan kiertokulkuun perustuvasta ajasta, sillä Maan kierto hidastuu koko ajan Kuun ja Maan keskinäisen vetovoiman johdosta. Hidastumisen aiheuttamaa virhettä korjataan lisäämällä karkaussekunti koordinoituun yleisaikaan aina tarvittaessa. Hidastuminen ei ole vakionopeuksista, joten karkaussekuntejakaan ei käytetä säännöllisesti. Fyysikoiden käyttämillä laitteilla voi mitata häviävän pieniä ajanjaksoja. Pienimmät tiedemiehillä käytössä olevat aikayksiköt ovat niin pieniä, ettei niillä ole useimmille ihmisille kuin korkeintaan teoreettista merkitystä. Fysiikassa yksi sekunti on pitkä aika. Kvartsikelloa edeltänyt äänirautakello mittasi aikaa ääniraudan värähtelystä. Suomen Kellomuseo, Ulla Paakkunainen 5
Ajan osasia, päivien palasia
Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen
LisätiedotAjAn mittaamiseen tarvitaan liikettä
MITÄ AIKA ON? Ajan käsite on yhä kiistanalainen, vaikka niin hallitsijat, tiedemiehet kuin kellosepätkin ovat pyrkineet pilkkomaan ajan täsmällisesti mitattaviin yksiköihin. Filosofit ja fyysikot pohtivat
LisätiedotPIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.
Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan
LisätiedotAURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
Lisätiedot50 KYSYMYSTÄ AJASTA JA KALENTERISTA
1. 50 KYSYMYSTÄ AJASTA JA KALENTERISTA Auringon nousut ja laskut Lasketaanko auringon nousu- ja laskuajat auringon yläreunan vai keskipisteen mukaan? Yläreunan mukaan. Vuoteen 1974 asti suomalaiset almanakat
LisätiedotLataa Aikakirja Heikki Oja. Lataa
Lataa Aikakirja 2013 - Heikki Oja Lataa Kirjailija: Heikki Oja ISBN: 9789521089961 Sivumäärä: 272 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.32 Mb Ajan olemusta on pohdittu jo tuhansia vuosia. Asialla ovat olleet
LisätiedotAIKAKIRJA Heikki Oja. Helsinki Helsingin yliopiston almanakkatoimisto
AIKAKIRJA 2013 AIKAKIRJA 2013 Helsinki 2013 Keskiaikaiseeen tyyliin tehty puupiirros, joka kuvaa tähtitieteilijää tunkeutumassa pallonkuorten läpi. Piirros on luultavasti 1800-luvulla eläneen Camille Flammarionin
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. CITIZEN ECO-DRIVE Kronografi Malli: JZ1060 cal. U200. Aurinkopaneeli on kellotaulun alla
KÄYTTÖOHJE CITIZEN ECO-DRIVE Kronografi Malli: JZ1060 cal. U200 Aurinkopaneeli on kellotaulun alla Ennen käyttöönottoa Lataa kellon akku täyteen asettamalla kello esim. ikkunalaudalle aurinkoon tai riittävän
LisätiedotHyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus
Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta (www.historianet.fi). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle
LisätiedotANALOGINEN KVARTSIKELLO Cal. 7T94
SEIKO ANALOGINEN KVARTSIKELLO Cal. 7T94 SNN 017 SNN 019 SNN 021 KÄYTTÖOHJE SISÄLTÖ Kellonajan asettaminen ja sekuntikellon osoittimien säätäminen 1 Päiväyksen asettaminen 2 Sekuntikello 3 Painikkeiden
LisätiedotRatkaisut Tarkastelemme kolmiota ABC, jonka sivujen pituudet ovat!, & ja ' ja niiden vastaiset korkeudet
197 Lausu logaritmeja käyttämättä jaksollisen desimaaliluvun (kymmenysluvun) 0,578703703 kuutiojuuri jaksollisena desimaalilukuna. [S3, pitempi kurssi] Ratkaisut 1917 197 1917 Tarkastelemme kolmiota ABC,
LisätiedotEdellisessä luvussa pantiin järjestykseen kuukausia ja vuosia.
3. Edellisessä luvussa pantiin järjestykseen kuukausia ja vuosia. Tässä luvussa kerrotaan lyhemmistä jaksoista eli päivistä, tunneista, minuuteista ja sekunneista, kellojen kehityksestä ja sellaisista
LisätiedotOpettelen digitaalisia kellonaikoja
Nimi: Luokka: Opettelen digitaalisia kellonaikoja 04.05 16.05 Varga Neményi ry 2016 1 Sisällys Kerrataan analogisia kellonaikoja 3 Vuorokausi... 6 Digitaalinen kellonaika eli pistemerkintä..... 7 Ajan
Lisätiedot8X82. Käyttöopas. Lue nämä ohjeet huolellisesti ennen kellon käyttöä.
8X82 Käyttöopas Lue nämä ohjeet huolellisesti ennen kellon käyttöä. Valtuutettu kelloseppä voi tarvittaessa säätää metallirannekkeen pituutta. Jos kello on varustettu naarmuuntumisen estävällä muovikalvolla,
LisätiedotToimitusajankohta saatiin sovittua joustavasti ja lähetyksen kulkua saattoi seurata lähetystunnuksen avulla netistä. Toimitus tuli pihalle.
Tuote: TopSpa XS Poly, eristetty poreallas, hiekkasuodatin Koska olemme vanhoja asiakkaita SpaDealersin kanssa, oli luontevaa kääntyä heidän puoleensa uuden kylpytynnyrin hankinnan tullessa ajankohtaiseksi.
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA TUTKIMUSRUNGON MITTAUS SUOMUSSALMEN AITTOJARVELLA Vanha lin joitus Alueella oli tavanomainen geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus, johon myös kairaus on sidottu.
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.
AMMATIKKA top 17.11.005 MATEMATIIKAN KOE. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu Nimi: Oppilaitos:. Koulutusala:... Luokka:.. Sarjat: MERKITSE OMA SARJA 1. Tekniikka
LisätiedotRiistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi
Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja
Lisätiedot1. Seinäkiinnike 2. Pöytätuki 3. Paristokotelo 4. RESET -näppäin 5. C/ F -näppäin (paristokotelossa) 6. Tuuletusaukko
Esittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin. Pakkauksessa on seuraavat osat: - Pääyksikkö (BAR289)
Lisätiedot5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn
LisätiedotTyö 5: Putoamiskiihtyvyys
Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä määritetään putoamiskiihtyvyys kolmella eri tavalla. Ennakko-oletuksena mietitään, pitäisikö jollain tavoista
Lisätiedot1. 2. 3. 4. 5. 6. Näyttö. Laitteen osat 1. Kellonaika- / herätysaika- / kalenteri-ikkuna: Näyttää radiosignaalista päivittyvän kellon, 3. 4.
Esittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin. Pakkauksessa on seuraavat osat: - Pääyksikkö (BAR283)
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. CITIZEN ECO-DRIVE DUAL TIME RADIO CONTROLLED Malli: AT90xx, FC00xx, cal. H820. Aurinkopaneeli on kellotaulun alla
KÄYTTÖOHJE CITIZEN ECO-DRIVE DUAL TIME RADIO CONTROLLED Malli: AT90xx, FC00xx, cal. H820 Aurinkopaneeli on kellotaulun alla Vähäisen varaustilan varoitusmerkit Ennen käyttöönottoa: Lataa kellon akku täyteen
LisätiedotJOHDANTO. John Gerarld, Herbal, 1597
JOHDANTO Mikä olisikaan suurempi ilo kuin katsoa maata, jota kasvit verhoavat kuin kirjailtu viitta, johon on ommeltu itämaisia päärlyjä ja joka on koristeltu monenmoisin harvinaisin ja kallisarvoisin
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotPÄÄOMINAISUUDET KÄYTTÖOHJE
KÄYTTÖOHJE CONQUEST V.H.P. Monien vuosien kvartsikokemuksella siivekkäästä tiimalasilogostaan tunnettu Longines esittelee nyt uuden Conquest V.H.P -kellonsa, jossa on ainutlaatuinen huippuluokan koneisto.
LisätiedotNäkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotKUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ?
KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? 1936 Motorola esittelee Police Cruiser -autoradiopuhelimen, joka otettiin ensimmäisenä käyttöön Chicagon poliisiautoissa. 1940
LisätiedotKenguru 2017 Benjamin (6. ja 7. luokka)
sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta saat 3, 4 tai 5 pistettä.
LisätiedotMAA1 päässälaskut. Laske ilman laskinta tälle paperille. Kirjaa myös välivaihe(et).
MAA1 päässälaskut Nimi: Laske ilman laskinta tälle paperille. Kirjaa myös välivaihe(et). 1. 4 (-5) + (-3) (-6) 2. 1 3 2 5 3 2 3. 5 8 6 7 4. 3 2 3 2 : 3 3 5. 1 0 1 1 1 2 1 3 2 2 2 6. 2 3 3 7. 2 1203 8 400
LisätiedotTAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ
TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus
LisätiedotToiminnallinen määrittely versio 1.2
Toiminnallinen määrittely versio 1.2 Ryhmä 2 Sami Luomansuu, 168128, sami.luomansuu@tut.fi Panu Sjövall, 205401, panu.sjovall@tut.fi VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijät Tehdyt muutokset 1.0 02.10.12
LisätiedotMISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?
1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.
LisätiedotKÄYTTÖOHJE CITIZEN ECO-DRIVE Bluetooth Malli: BZ100x, cal W770
KÄYTTÖOHJE CITIZEN ECO-DRIVE Bluetooth Malli: BZ100x, cal W770 1 -Aurinkopaneeli on kellotaulun alla 2 3 Ominaisuudet 4 Toiminnon vaihtaminen 5 Akun varaustila 6 Akun varaustilan asteikko 7 Huom! -Kun
LisätiedotTähtitieteen historiaa
Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä
LisätiedotNexetic Shield Unlimited
Nexetic Shield Unlimited Käyttöohje 1. Asennus ja käyttöönotto 2. Ohjelman käyttäminen 3. Lisäasetukset 4. Tietojen palautus 1. Asennus ja käyttöönotto Asiakasohjelman asennus Tehtyäsi tilauksen varmistusohjelmasta
LisätiedotPID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla
PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
LisätiedotNexetic Shield Unlimited
Nexetic Shield Unlimited Käyttöohje 1. Asennus ja käyttöönotto 2. Ohjelman käyttäminen 3. Lisäasetukset 4. Tietojen palautus 1. Asennus ja käyttöönotto Asiakasohjelman asennus Tehtyäsi tilauksen varmistusohjelmasta
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotTaideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin
Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja
Lisätiedotmihin KalEntEria tarvitaan?
kalenterin Historiaa ihminen on varmasti seurannut aikaa jollain tavalla aivan historiansa alkuhämäristä asti. pitkäjänteinen taivaan ja taivaankappaleiden tarkkailu on mahdollistanut ajan laskemisen.
LisätiedotSiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka
SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen
LisätiedotOy Osk. Lindroos Ab Mikonkatu 4, 00100 HELSINKI puh. (09) 624 188. Mikonkulta Mikonkatu 5, 00100 HELSINKI puh. (09) 628 825
www.osk-lindroos.fi Oy Osk. Lindroos Ab Mikonkatu 4, 00100 HELSINKI puh. (09) 624 188 Mikonkulta Mikonkatu 5, 00100 HELSINKI puh. (09) 628 825 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mekaaninen rannekello on huolellisen valinta
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotLoppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI
1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Virve Hokkanen Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI Kehitystyö Tässä projektissa haluttiin selvittää kaupunkiympäristössä haasteelliseksi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
LisätiedotNavigointi/suunnistus
Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet
LisätiedotTorsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473
Torsioheiluri IIT3S Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G904 Petteri Viitanen G8473 Mittauspäivämäärä:..4 Selostuksen jättöpäivä: 4.3.4 Torsioheilurin mitatuilla neljän jakson
LisätiedotEtäisyyden yksiköt tähtitieteessä:
Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin
LisätiedotSelvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä
Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotSeiko Elite kevät 2016
Seiko Elite kevät 2016 ASTRON Astron. Täydellisen tarkan ajan etsintä maapallolla on päättynyt. Kehittäessään vain vähän energiaa kuluttavan GPS-vastaanottimen, Seiko on luonut kellon, joka käyttää GPS-verkkoa
LisätiedotKartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen
Kartografian historiaa ja perusteita Taru Tiainen 18.4.2016 Alkutehtävä Piirrä Joensuun kartta Aikaa n. 5 minuuttia Alkutehtävä Mikä vaikuttaa karttasi tekoon? Miksi kartta on näköisensä? Mitä tämän tehtävän
LisätiedotIntegrointialgoritmit molekyylidynamiikassa
Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin
Lisätiedotloppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus
1/5 loppuraportti SUOLEN TYHJENEMINEN RAPUSUIHKUSSA Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 1 Testin työt Täpläravut sijoitettiin RapuSuihkuun
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotKÄYTTÖOHJE CITIZEN ECO-DRIVE Satellite Wave GPS Malli: CC3000, cal F150
KÄYTTÖOHJE CITIZEN ECO-DRIVE Satellite Wave GPS Malli: CC3000, cal F150 Aurinkopaneeli on kellotaulun alla Vähäisen varaustilan varoitusmerkit Ennen käyttöönottoa Lataa kellon akku täyteen asettamalla
LisätiedotTommi Korhonen. Uunikideoskillaattorin taajuusstabiilisuuden vertailu GPS-sekuntipulssiin
Tommi Korhonen Uunikideoskillaattorin taajuusstabiilisuuden vertailu GPS-sekuntipulssiin Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Tietotekniikka Kevätlukukausi 2009 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotTAPAHTUMATIETOJEN YLLÄPIDON KÄYTTÖOHJE
TAPAHTUMATIETOJEN YLLÄPIDON KÄYTTÖOHJE Menovinkit Keskiviikon Kulttuuri KE ja päivän Kulttuuri-osaston Kalenteri-sivulle. Yhdistystoiminta Maanantain Mielipide-osastolle. Näyttelyt Keskiviikon Kulttuuri
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotJUUTALAISUUDEN TÄRKEÄT KÄSITTEET:
JUUTALAISUUS AP Juutalaisuus syntyi 1200-luvulla ekr Lähi-idässä. Juutalaisuuden syntyyn ovat vaikuttaneet kantaisä Abraham ja juutalaisten johtajana toiminut Mooses. Juutalaisuus on monoteistinen uskonto
LisätiedotSuhteellisuusteorian vajavuudesta
Suhteellisuusteorian vajavuudesta Isa-Av ain Totuuden talosta House of Truth http://www.houseoftruth.education Sisältö 1 Newtonin lait 2 2 Supermassiiviset mustat aukot 2 3 Suhteellisuusteorian perusta
LisätiedotKiinalainen Kalenteri
lohikäärmeen vuonna kiinalaiset ovat tunnettuja monista keksinnöistään. ruuti, paperi, kompassi ja setelit ovat kaikki kiinalaisten keksimiä. he myös rakensivat taidokkaita ja tarkkoja vesikelloja. kiinalaiset
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja
LisätiedotCal. 6A32 KÄYTTÖOHJE
SEIKO-kello PERPETUAL CALENDAR Cal. 6A32 KÄYTTÖOHJE SNQ 003 P Onnittelemme Sinua tämän analogisen SEIKO -kvartsikellon Cal. 6A32 hankkimisesta. Lue nämä ohjeet huolella ennen kellon käyttöönottoa voidaksesi
LisätiedotMatka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta
Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin
LisätiedotSET PROG SET YEAR SET MONTH SET DAY SET HOUR SET MINUTE SET ESC WAIT TIME 2009 1... 12 1 31 1 24 1 60
DTR-10 KÄYTTÖOHJE Valokenno vain mallissa DTR-14 Kellonajan ja päivämäärän asetus PROG YEAR MONTH DAY HOUR MINUTE ESC WAIT TIME 2009 1... 12 1 31 1 24 1 60 Maantieteellisen sijainnin asetus PROG TIMZON
LisätiedotPATENIEMENRANTA. Varjostusanalyysi
PATENIEMENRANTA Varjostusanalyysi 12.5.2016 VARJOSTUSANALYYSI Pateniemenrannan asemakaavan uuden rakentamisen varjostusvaikutusta on tutkittu varjostusanalyysein kahtena eri ajankohtana varjostusta eri
LisätiedotDENVER CRP-514 FINNISH TOIMINNOT JA OHJAIMET
DENVER CRP-514 FINNISH TOIMINNOT JA OHJAIMET 1. (AL1) HÄLYTYS 1 PÄÄLLÄ /POIS PÄÄLTÄ 2.
LisätiedotAikamatkustus. Emma Beckingham ja Enni Pakarinen
Aikamatkustus Emma Beckingham ja Enni Pakarinen Aikamatkustuksen teoria Aikamatkustus on useita vuosisatoja kiinnostanut ihmiskuntaa. Nykyihminen useimmiten pitää aikamatkustusta vain kuvitteellisena konseptina,
LisätiedotTurun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen
Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla Heidi Nurminen Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmä Tutkimusryhmällä vesiensuojeluhankkeita vuodesta
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
Lisätiedot6. Ortodoksinen kirkko
6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista
Lisätiedot..PILKK.O" PUUKAASUTIN VALMISTAJA OY. ;>\ LAHTI
..PILKK.O" PUUKAASUTIN VALMISTAJA OY. ;>\ LAHTI PILKKO"-puukaasutin. 1 Polttoaineet «Pilkko«-puukaasuttimessa käytetään ilmakuivaa lehtipuuta, mieluimmin koivua tai leppää. Puussa ei saa olla kuorta eikä
LisätiedotSIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!
Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,
LisätiedotLCD-NÄYTTÖ. Käyttöohjeesta
LCD-NÄYTTÖ Käyttöohjeesta Onneksi olkoon uuden Oregon Scientific (FAW- 101) sääaseman hankinnan johdosta. Tämä sääasema ennustaa säätä, mittaa ilmanpaineen ja -kosteuden sekä ulko- ja sisälämpötilan langattomasti.
LisätiedotMalliveistämöstä 3D tulostukseen
Malliveistämöstä 3D tulostukseen Firpa 2015 Seppo Syrjälä Anekdootti: Pikku tarina, juttu, kasku Seppo Syrjälä 1982 2004 Electrolux, RPI, Alphaform Kokeillut kaikkia(?) olemassa olevia työkalunvalmistusmenetelmiä,
LisätiedotHINNASTO ASIAKASPALVELU VOIMASSA ALKAEN SUOSITUSHINNAT SUOMEN MARKKINOILLA
HINNASTO ASIAKASPALVELU VOIMASSA 1.1.2018 ALKAEN SUOSITUS SUOMEN MARKKINOILLA OMEGA-HUOLTOPALVELUT SYYT SIIHEN, MIKSI KELLOSI VAATII PARASTA HUOLTOA OMEGA-kellot on valmistettu kestämään ajan asettama
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
LisätiedotSpray Bark Controll Collar
Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
LisätiedotPaajalan Martinpolun ja Poutakujan virkistysalueen kaavamuutoksen melumittausraportti
Paajalan Martinpolun ja Poutakujan virkistysalueen kaavamuutoksen melumittausraportti 1. 2.8.2017 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi Riikka Litmanen 7.8.2017 1 Johdanto... 3 2 Mittausten suoritus...
LisätiedotTyövälineistä komentoihin
Työvälineistä komentoihin Miten GeoGebralla piirretään funktioita? Kohtasitko ongelmia GeoGebran käytössä? Millaisia? Kohtaisitko tilanteita, joissa jonkin funktion piirtäminen GeoGebralla ei onnistunutkaan?
LisätiedotLIITTEET. Lokakuun askareita Johannes von Gmundenin kalenterissa: Poimitaan hedelmiä.
LIITTEET Lokakuun askareita Johannes von Gmundenin kalenterissa: Poimitaan hedelmiä. 260 261 Liite: Tärkeimpiä vuosilukuja ajanlaskun ja kalenterien kehityksessä ekr 4713 nollakohta juliaanisten päivämäärien
Lisätiedotyyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk
I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima
Lisätiedot1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät
Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit
LisätiedotPikaopas. 1 Ominaisuudet. 2 Lataustilan tarkistaminen (9) KÄYTTÖOHJE
Pikaopas 1 Ominaisuudet KÄYTTÖOHJE Pikaopas Tämä on GPS* aurinkokennokello (* GPS on lyhenne sanoista Global Positioning System) Tämä kello voidaan asettaa tarkkaan paikalliseen aikaan yhdellä painikkeella
LisätiedotWeldEye for Welding Production Analysis WELDEYE -HITSAUSHALLINTAJÄRJESTELMÄN MODUULI
WeldEye for Welding Production Analysis WELDEYE -HITSAUSHALLINTAJÄRJESTELMÄN MODUULI 1.01.2018 WeldEye for Welding Production Analysis PARAS TAPA HITSAUKSEN KAARIAJAN MONITOROINTIIN Oman hitsaustuotannon
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. CITIZEN ECO-DRIVE Satellite Wave Malli: CC2006. Aurinkopaneeli on kellotaulun alla
KÄYTTÖOHJE CITIZEN ECO-DRIVE Satellite Wave Malli: CC2006 Aurinkopaneeli on kellotaulun alla Vähäisen varaustilan varoitusmerkit Ominaisuudet Ennen käyttöönottoa: Lataa kellon akku täyteen asettamalla
Lisätiedot-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta
! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat
Lisätiedot1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
Lisätiedot