AjAn mittaamiseen tarvitaan liikettä
|
|
- Jyrki Kyllönen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MITÄ AIKA ON? Ajan käsite on yhä kiistanalainen, vaikka niin hallitsijat, tiedemiehet kuin kellosepätkin ovat pyrkineet pilkkomaan ajan täsmällisesti mitattaviin yksiköihin. Filosofit ja fyysikot pohtivat ajan syvintä olemusta ja paikkaa luonnonjärjestyksessä. Tiede on muuttanut käsityksiämme ajasta; on rakennettu atomikello ja määritetty, mistä aika alkoi ja mihin se kulkee. Ajan arvoitusta ei ole vielä kuitenkaan täysin ratkaistu. AjAn mittaamiseen tarvitaan liikettä Aika ei ole samanlainen suure eli mitattava ominaisuus kuin paino tai pituus. Emme voi säilöä yhtä hetkeä tai ajanjaksoa, ja verrata sitä myöhemmin toisiin. Ajan mittaamiseen tarvitaan aina liikettä. Jos haluamme mitata jonkin tapahtuman keston, tarvitsemme säännöllisen liikkeen, johon sitä vertaamme. Tällaisia ovat esimerkiksi taivaankappaleiden liikkeet tai heilurin heilahtelu. Kellojen avulla on pyritty kohti yhä tarkempaa ajan mittausta. Nykyisin tarkin ajanmittaus perustuu cesium-atomin värähtelyyn, ja yhteistä aikaamme määrittävät useat eri puolilla maailmaa sijaitsevat atomikellot. Ajan mittaaminen on kuitenkin irrallaan kokemuksestamme ajan kulusta. Pieni lapsi saattaa ajatella vanhenevansa, kun kellon viisareita siirretään eteenpäin, mutta aikuiset tietävät, ettei aika ole riippuvainen kellosta. Sekunnin pituuskin on vain yhteinen sopimus. Mitä aika siis todella on? 1
2 Aika kulkee kohti kaaosta Aikaa pidetään liikkeenä, joka kulkee järjestyksestä kohti kaaosta, eli samaan suuntaan kuin koko maailmankaikkeus. Koska tapahtumilla on vain yksi luonnollinen suunta, särkyvä lasi hajoaa palasiksi, mutta palaset eivät yhdisty takaisin ehjäksi lasiksi. Myös ajalle on ominaista, että se kulkee vain yhteen suuntaan. Luonnonlakien mukainen tapahtumien kulku on helppo ymmärtää. Mikäli videota kelaa takaisinpäin niin, että televisioruudulla näkyy, kuinka rikkoutunut esine muotoutuu takaisin ehjäksi tai kuinka lentopallo palaa takaisin heittäjänsä käteen, ymmärtää pieni lapsikin tapahtuman luonnonvastaiseksi. Kuitenkin tapahtumien suunnan selittäminen on vienyt fyysikoilta vuosisatoja, koska ei ole ollut tunnettuja luonnonlakeja, jotka selittäisivät tapahtumien kulun ainoaksi mahdolliseksi. Eräiden teorioiden mukaan aika voi kulkea vain yhteen suuntaan, koska universumissa kaikki luonnostaan tapahtuu kohti epäjärjestystä. Sama suunta on havaittavissa myös ihmisten soluissa, jotka muuttuvat vanhenemisen myötä solujen pyrkiessä kohti kaaosta. Epäjärjestys näyttää siis syntyvän itsestään, mutta järjestyksen aikaansaaminen vaatii työtä. Vasta teollistumisen myötä 1800-luvun alkupuolella saatiin ensimmäiset selitykset tapahtumien yhdensuuntaisuudelle. Koneista piti saada mahdollisimman tehokkaita eli polttoaineestaan mahdollisimman suuren voiman irtisaavia, ja tätä tehokkuutta laskettaessa syntyi käsite entropia. Entropia mittaa epäjärjestyksen ja energian muuntumista. Toisin sanoen mitä suurempi on entropia, sitä enemmän tietyssä järjestelmässä on epäjärjestystä ja sitä vaikeammin energia muuttuu toiseen muotoon. Saksalais-itävaltalainen fyysikko Ludwig Boltzmann selitti 1800-luvun lopulla muun muassa entropian atomeiden olemassaololla. Hän selitti teoriassaan, että entropia johtuu atomien epäjärjestyksestä. Vielä 1900-luvulle tultaessa monet eivät uskoneet Boltzmannin atomiteoriaan. Boltzmannin teorioiden mukaan maailmankaikkeus oli matkalla kohti tuhoutumistaan, koska se pyrki koko ajan kohti epäjärjestystä. Kuitenkin maailmankaikkeuden ajateltiin olevan äärettömän vanha, joten epäjärjestystä olisi kaiken järjen mukaan tullut olla jo enemmän näkyvissä. Boltzmann 2 Säkynyt lasi ei tule itsestään ehjäksi.
3 selitti, että äärettömän pitkän ajan kuluessa myös järjestys voi syntyä itsestään, vaikkakin tapahtuma on epätodennäköinen. Tätä teoriaa ei kannatettu, koska silloin aika kulkisi eri paikoissa eri suuntaan sen mukaisesti, onko siellä entropia vähenemässä vai lisääntymässä. Silloiset tähtitieteilijät olivat tulleet siihen tulokseen, että aika on vakio, eli sillä on sama suunta ja nopeus joka paikassa. Aika ei ole sittenkään vakio Aika on hyvin kiinnostava ilmiö, mutta vaikea ymmärrettää. Yleensä ajatellaan, että ajan kulkua ei voi muuttaa, nopeuttaa tai hidastaa eikä ainakaan sen suuntaa voi kääntää. Vai voiko sittenkin? Kello mittaa koneistonsa liikettä. Lattiakellon koneisto 1700-luvulta. Suomen Kellomuseo, Ulla Paakkunainen 3
4 Albert Einstein esitti 1900-luvun alussa teoriansa, jonka mukaan aika hidastuu, kun kappaleen vauhti alkaa lähestyä valonnopeutta. Suhteellisuusteorian mukaan aika voi hidastua kahdessa tapauksessa: kun matkustetaan todella suurella nopeudella ja kun ollaan voimakkaassa painovoimakentässä. Ensimmäisessä tapauksessa hidastuminen voimistuu vasta lähellä valonnopeutta ( km/s), jota nopeampaa liikettä ei olekaan. Voimakkaita painovoimakenttiä voi olla pienten ja raskaiden taivaankappaleiden läheisyydessä. Voimakkain painovoima on niin sanottujen mustien aukkojen lähellä, joissa ajan hidastuminen voi olla jo tuhansia vuosia. Ajan hidastuminen on myös todistettu kokeella vuonna Tuolloin atomikello lennätettiin suihkukoneella maapallon ympäri. Koneen nopeus poikkesi maapallon pyörimisliikkeen nopeudesta, ja lennon aikana kelloon kohdistui pienempi painovoima. Kellon palatessa lennoltaan maapallon pinnalle, se näytti eri aikaa kuin muut kellot. Aika siis kulkee eri paikoissa eri nopeudella. Sama ilmiö on todistettu myös kiihdyttämällä radioaktiivisia atominytimiä lähelle valon nopeutta, jolloin niiden radioaktiivisuuden puoliintumisaika piteni. Painovoimakenttä muuttaa ajan kulkua. Coloradossa Yhdysvalloissa erään tutkimuskeskuksen atomikello edistää viisi mikrosekuntia vuodessa verrattuna Greenwichissä Englannissa olevaan atomikelloon. Coloradon kello on 1650 metriä Greenwichin kelloa korkeammalla merenpinnan tasosta, ja sen painovoimakenttä on näin ollen heikompi. Teoriassa siis Marsissa aika kulkee nopeammin kuin Maassa heikomman painovoimakentän ansiosta ja lähes valon nopeudella liikuttaessa aika kuluisi paljon hitaammin kuin Maan pinnalla. Nykytutkijat ajan mysteerin äärellä Nykykäsityksen mukaan alkuräjähdyksessä oli kyse suuren järjestyksen tilasta. Maailmankaikkeutta voisi kuvata jouseksi, joka alkuräjähdyksessä jännittyi äärimmilleen ja joka siitä eteenpäin on ollut löystymässä eli pyrkimässä kohti kaaosta. Sitä tutkijat eivät ole vielä pystyneet selittämään, mistä alkuräjähdyksen järjestys johtui. 4
5 Todennäköisyysteorioiden mukaan kaikki mikä on mahdollista, tapahtuu, jos vain kuluu tarpeeksi aikaa. Alkuräjähdyksenkin tapahtumisen todennäköisyys on äärimmäisen pieni, mutta se tapahtuu ennen pitkää, mikäli tarpeeksi aikaa kuluu ja tarpeeksi suuri järjestys syntyy. Kaikkia maailmankaikkeuden muutoksia ohjaa energian muuttuminen muista muodoista lämmöksi. Lämpö on suurin epäjärjestyksen tila, sillä se syntyy atomien satunnaisesta liikkeestä. Ajan käsite tuottaa päänvaivaa Nykytiede ei pysty antamaan lopullisia vastauksia moniin aikaan liittyviin ongelmiin. Aihe on askarruttanut myös filosofeja vuosisatojen ajan. Jo Aristoteleen ( eaa.) tiedetään miettineen sitä, onko aika objektiivinen todellisuuden ominaisuus vai kuvitteellinen perspektiivi, jonka ihminen luo todellisuutta havainnoidessaan. Aristoteles erotti toisistaan ihmisen kokeman subjektiivisen ajan ja esimerkiksi Auringon liikkeistä mitattavan objektiivisen ajan. Filosofi Avicenna ( jaa.) ajatteli ajan olevan psykologinen ero ihmisen muistojen ja odotusten välillä. Filosofi Immanuel Kant ( jaa.) piti aikaa, tilaa ja syy-seuraus -suhdetta ihmisen tietoisuuden osina, ei osina fyysistä todellisuutta. Hänen mukaansa aika on ihmiselle olennainen asia, mutta ei välttämättä osa todellisuutta. Mitä aika siis lopulta on? Onko aika liikettä kohti kaaosta, tapahtumien keskinäisiä ennen jälkeen -suhteita vai mielemme luoma selitys aistiemme havainnoille? Ratkaisua ajan ongelmaan ei ole vieläkään näköpiirissä. 5
aika ja sen Ja maailman suurinta hulluutta olisi järjestää elämänsä kellonlyöntien eikä terveen järjen ja ymmärryksen Rabelais
arto tukiainen tarkasti suunniteltu aika ja sen varjopuolet Ja maailman suurinta hulluutta olisi järjestää elämänsä kellonlyöntien eikä terveen järjen ja ymmärryksen mukaan. Rabelais Kirjoitukseni koskee
LisätiedotTieto, totuus, tiede (2004)
1 Tieto, totuus, tiede (2004) Keskustelijat: Eero Byckling Viljo Martikainen Heikki Mäntylä Jyrki Rossi Jyrki Tyrkkö 2.1.2004 Heikki Mäntylä Hyvät Luonnonfilosofit, Joululoman jälkeen on syytä palata taas
LisätiedotKun todellisuus tulee yhdeksi
Kun todellisuus tulee yhdeksi Kun todellisuus tulee yhdeksi on tiivistelmä kirjasta Todellinen valaistuminen, joka kuvaa kuinka tietoisuus, todellisuus ja vapaus yhdistyvät yhdeksi ja jäljelle jää vain
LisätiedotElä sitä, mitä jo olet!
! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...
LisätiedotTieto tietojenkäsittelytieteessä
Tieto tietojenkäsittelytieteessä Jesse Hauninen 14.4.2008 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitos Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Tiedosta kuulee puhuttavan jatkuvasti. Yhteiskunnan
LisätiedotEero Ojanen. Hyvä päätös? polemia KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ
polemia Eero Ojanen Hyvä päätös? KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ Hyvä päätös? Eero Ojanen Hyvä päätös? Filosofisia näkökulmia päätöksentekoon kaks kunnallisalan kehittämissäätiö HYVÄ PÄÄTÖS? Kieliasun
LisätiedotKitty Ferguson. stephen. hawking. elämä. Suomentanut markus hotakainen. werner söderström osakeyhtiö helsinki
Kitty Ferguson stephen hawking elämä Suomentanut markus hotakainen werner söderström osakeyhtiö helsinki Englanninkielinen alkuteos Stephen Hawking. His Life and Work. Kitty Ferguson 2011 Suomenkielinen
LisätiedotOnko meidän aikakäsityksemme sama kuin Jumalalla?
1 Luentomoniste Missio Järvenpää 11.12.2012 Kari Sirén Onko meidän aikakäsityksemme sama kuin Jumalalla? Jumala ja aika Jumala on Jumala nykyhetkessä. Nimekseen Hän on ilmoittanut Minä olen. 2 Ms 3:13-15.
LisätiedotLuova ympäristö lasten omaaloitteisen
Luova ympäristö lasten omaaloitteisen toiminnan tukemiseksi (Miten käytimme TRIZ:a lasten TV-pelin suunnittelutyössä?) Kirjailija Karl Rautio Creavit Media Osk (Suomi) 2013 Opetusaineisto on valmistunut
Lisätiedotlaadullisen tutkimuksen metodologia metodologia tutkii menetelmien perusteita ja oletuksia
laadullisen tutkimuksen metodologia metodologia tutkii menetelmien perusteita ja oletuksia Juha Varto Laadullisen tutkimuksen metodologia ELAN VITAL copyright Juha Varto 2005 sisältö Johdanto: tutkimus
LisätiedotI MIKROTALOUSTIETEELLISEN ANALYYSIN PERUSTEET
I MIKROTALOUSTIETEELLISEN ANALYYSIN PERUSTEET Matti Estola 4. lokakuuta 2013 Sisältö 1 Kansantaloustieteen historiasta 2 2 Yleisistä tieteenfilosofisista periaatteista 7 2.1 Tieteelliset lait, teoriat
LisätiedotMitä on hyvä valmentaminen?
Mitä on hyvä valmentaminen? Valmentajan tulisi tarkastella toimintaansa suhteessa kysymykseen mitä on hyvä valmentaminen? mahdollisimman usein. Toinen mielenkiintoinen ja tärkeä asia pohdittavaksi on kysymys
LisätiedotNro 2, helmikuu 2000, 3 vuosikerta. Ruusuristin Veljeskunta AMORCin Jäsenlehti ...
ROSA ET CRUX Nro 2, helmikuu 2000, 3 vuosikerta FILOSOFIAA - TIEDETTÄ - KULTTURIA Ruusuristin Veljeskunta AMORCin Jäsenlehti... Toimituksesta... 3 Imperaattori Christian Bernardin haastattelu... 5 Ympyrä...
LisätiedotKirjallisuuden vaihto hankintatapana
Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.
LisätiedotKOSKAAN EN LIIKU YKSIN -tutkimus joensuulaisten nuorten kaupunkipeloista
KOSKAAN EN LIIKU YKSIN -tutkimus joensuulaisten nuorten kaupunkipeloista Jussi Semi 138570 Joensuun yliopisto Maantieteen laitos Maantieteen pro gradu tutkielma Marraskuu 2002 Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa
LisätiedotVOI HYVIN - KÄYTÄ SYDÄNTÄSI
-HEARTFULNESS- VOI HYVIN - KÄYTÄ SYDÄNTÄSI Opas parempaan elämään Petri Huitti 1 VOI HYVIN KÄYTÄ SYDÄNTÄSI (Opas parempaan elämään) (Englanniksi: BE WELL - USE YOUR HEART, Guide for better life) ISBN 978-952-68229-0-7
LisätiedotAjo hanskassa! Norsk Motorcykkel Union 2001 & MP69 2005
Ajo hanskassa! Ajo hanskassa! Norsk Motorcykkel Union 2001 & MP69 2005 Ajo hanskassa! on norjalaisten aktiivimotoristien ja ajokouluttajien Leif Klyven, Henry Enoksenin ja Gunnar Kubberoedin kirjoittama
LisätiedotPekka Ervastin esitelmä 9/5 1915
Mitä on olla oma itsensä? (Olla oma itsensä II) Pekka Ervastin esitelmä 9/5 1915 Ihmisen ainoa onni ja autuus, hänen ainoa sielullinen ja henkinen pelastuksensa on siinä, että hän on oma itsensä, että
LisätiedotNarsistilla on suuri uhkakuva se, että hänen uhrinsa itsenäistyy ja kulkee omia menojaan. Siksi hän, vaikka ei ehkä suoranaisesti tajua tekevän
YKSINÄISYYS Narsistinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa tavattoman määrän kärsimystä ympäristössään. Yksi näkymättömimmistä seikoista on useimmilta havaitsematta jäävä yksinäisyys. Narsistin kanssa elävä
LisätiedotKreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo, että Niilin tulvien hävittämät peltojen rajat loivat maanmittareiden
MAB2: Geometrian lähtökohdat 2 Aluksi Aloitetaan lyhyellä katsauksella geometrian historiaan. Jatketaan sen jälkeen kuvailemalla geometrian atomeja, jotka ovat piste ja kulma. Johdetaan näistä lähtien
LisätiedotEDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN
EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA
LisätiedotAlussa oli Sana. Johanneksen evankeliumin selitys 1 Joh. 1:1 5. Tarkoituksenamme on, jos Jumala suo, käydä seuraavaksi läpi Johanneksen evankeliumi.
1 Johanneksen evankeliumin selitys 1 Joh. 1:1 5 Alussa oli Sana Tarkoituksenamme on, jos Jumala suo, käydä seuraavaksi läpi Johanneksen evankeliumi. Kyse on kunnianhimoisesta ja massiivisesta urakasta.
LisätiedotKun kulttuurit tulevat tiskille
OPAS 4 2013 eila isotalus Kun kulttuurit tulevat tiskille Opas kulttuurienväliseen osaamiseen asiakaspalvelussa Opas kulttuurienväliseen osaamiseen asiakaspalvelussa Sisältö Miksi puhua kulttuurista?...
LisätiedotTämä sivu on jätetty tarkoituksella tyhjäksi kaksipuoleista tulostusta varten
Tämä sivu on jätetty tarkoituksella tyhjäksi kaksipuoleista tulostusta varten Julkaisuvapaa 20.6.2012 klo 12:00 Suuri hämmennys Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa Matti Lehti, Petri Rouvinen ja
LisätiedotMonikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk
Erilaisuus on massateinien vastakohta. Ne uskaltavat sanoa mielipiteensä kuuluvasti ja ottavat kantaa asioihin. Erilaisuus voi näkyä myös pukeutumisessa ja vaikka musiikissa. Tyttö 9.lk Monikulttuurisuus
LisätiedotTäällä kaupungissa on outoa se, että ihminen joutuu seisomaan jalkaterät, vartalo, ja kasvot kohti kahta järveä. Mutta kun toiselle järvelle näyttää
I Täällä kaupungissa on outoa se, että ihminen joutuu seisomaan jalkaterät, vartalo, ja kasvot kohti kahta järveä. Mutta kun toiselle järvelle näyttää kasvonsa, niin toiselle näyttää takapuoltansa. Ei
LisätiedotKehittyvä ihmiskunta
Kehittyvä ihmiskunta Kaj Sotala Kehittyvä ihmiskunta Kaj Sotala Kehittyvä ihmiskunta Uuden teknologian uhkaavat mahdollisuudet Finn Lectura ISBN 978-951-792-434-4 Copyright Kaj Sotala Finn Lectura Ulkoasu
LisätiedotKun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat
Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat - TYÖKIRJA PK-YRITYKSEN HILJAISEN TIEDON JAKAMISEKSI Katri Helin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Nääs-hanke Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Kun tiedostaminen
LisätiedotEI-KRISTITYN KÄÄNTYMISPROSESSI
EI-KRISTITYN KÄÄNTYMISPROSESSI Kylväjävertaus sisältää monta tärkeää näkökulmaa kristityksi tulemisen prosessista. Alla katkelma Matt. 13:13-23: 13. Minä puhun heille vertauksin siksi, että he näkevin
LisätiedotKUVANKÄSITTELYN TEORIAA
KUVANKÄSITTELYN TEORIAA VALO JA VÄRIT Valoa tarvitaan, jotta voisimme nähdä kuvia ja värejä. Kuvankäsittelyssä käytettävien laitteiden toiminta ja kuvan syntyminen yleensä on paljon helpommin ymmärrettävää,
Lisätiedot