METSXTEHON TIEDOITIJKSIA METSITEHO REPORT

Transkriptio

1 METSXTEHON TIEDOITIJKSIA METSITEHO REPORT 32 HELSINKI 957 A I S A T T U J E N 2 m K 0 I V U P A P E R I P U I D E K U 0- RETTO A K I I N T 0 K U U T I 0 ti Ä Ä R Ä JA P I N O- KUUTIO 'Ä.. RÄN S U H DE KESKI - SU O ESTA H A N K I T U N A I N E I S T 0 N P E R U S T E E L L A The Ratia Bet feen the Solid Cubic Volume, Excluding Bark, and Piled Cub ic Volume f 2- metre Birch Pul pwood Barked in Strips on the Basis of :~te ri al Collected from Central Finland 0 i Makkonen Tu kirous on suoritet t u Pienpuualan Toimikunnan toimeksi annosta ja rahoittamana

2

3 - 2 - Aisatuissa koi vupaperipui ssa jäljellä oleva kuori alkaa kuivtimisen edistyessä käpertyä ~ isauskohdan reunoilt ~ käsin: Jos ~ i sat tu koivutavara ajetaan ylivuotisena, on käpertymisilmiö melko pitkälle edistynyt varastopinojen ollessa luovutusta varten valmiita. Kun tarkastel ee tällaista käpertymisvaiheessa olevaa pinoa, herää helposti "ysymys, paljonko sii nä todella on puuta 9 ts. mikä on kuorettoma n kiintomitan ja pinomitan suhde. Pinotiheydestä sanan tavanomaisessa merkityksessä e i tällöin ole kysymys, sillä se edellytt äisi, että myös kii ntomitassa on kuor ta mukana sama määrä, kuin mikä sitä pinomitassakin on, mutta aisatun tavaran kohdallahan kuorellinen kiintokuutio on suure, jonka tuntemi sella ei ole sanottavaa käytännöllistä merkitystä ja jonka mittaaminen s i t ä paitsi vaatisi suurisuuntaisia erikoistoimenpiteitä. Tämä kysymys liittyy kuitenkin niin l ähei sesti kuoritun ja kuorimattoman l ehtipuupinotavar ~n pinotiheyskysymykseen, että se on katsottu a i heelliseksi selvittää samanaikaisesti viimeksi mainitun kanssa. Tarkoitukseen on Pienpuua~n To imikunta myöntänyt varat ja tutkimus on suoritettu Hetsätehon toimesta. Kun aineistoa muilta osin vielä täydennetään kuluvan vuoden aikana, julkaistaan viiv y ~yksen välttämi seksi aisattua k oivut avar aa koskevat tulokset erillis inä. Nyt käeiteltävä aineisto on hankittu Vesannon pitäjästä. Se sisältää n. 80 p- m3 2 m aisattua koivupaperi puuta. Puut omisti Tampella- yhtiö, jonka hyväntahtoisel_a myötävaikutuksella tutkimus pantiin t oimeen. Pinoja oli kaikkiaan kuusi. Alle 0 m pituisten pinojen korkeus mi tat tiin puolen, s i tä pitempien yhden metrin vä l ein pinon kummaltakin puolel ta cm gn tarkkuudella. Täys i en, säännöllisen mu otois ten pi nojen pituus mitattiin kummaltakin puolelta alhaalta, korkeuden puolivälistä ja y l hääl tä o mg n tarkkuudella. Jos pino oli t oisesta päästä vajaakorkuinen, jäi yl ämitta pois. Kappaleittain mi t t au s ta varten asetettiin pinojen jatkoiksi uudet aluspuut ja niiden puol eiset pääpuut l aukaistiin. Aluspuille vierineistä pölkyistä mi tattiin l äpimitta kummastakin päästä kahdessa toisiaan

4

5 - 3 - vastaan koht i suorassa suunnassa mm:n tarkkuudella. Sitä ennen kuitenk in mukana ollut apumies kopisteli k i rveellä kuoren irti pölkkyjen päistä~ niin että mi t taus saattoi vai keuksitta tapahtua kuoren alta. Käpertyminen oli edistynyt jo niin pitkälle, että kuori i rtos i helposti pi nnanmyötäisesti. -i ttauksen j äl keen pölkyt vieri tettiin edelleen k ohden uuden pinon päätä, josta alkaen apumies sitten latoi ne pinoks i. liittaajia oli kaksi, j oista to i nen suoritti mittauksen ja toi nen merki~si tulokset muistiin. Huomiokyvyn turtumisen estämiseksi he vaiht oivat tehtäväänsä a ina sadan pöl kyn tultua mi tatuksi. Tyvipölkyn ollessa kysymyksessä mittausta ei suoritettu aivan tyvipäästä, vaa n tyvipaksunnoksen suuruuden mukaan silmävaraises i arvioiden sellaiselta etäisyydeltä tyvipäästä, ettei tyvipaksunnos pääsis i liiaksi nostamaan pölkyn kuutiota. Havupuupöl kkyjen kohdalla on yl eensä suositeltu tyvipölkkyj en tyviläpimitan mittaamista määräetäisyydeltä (esi m. l i j tai 0. 5 m) tyvipäästä (A m q v i s t ja H a l m a n s 946, T u o v i n e n 948), mutta koivuj en tyvipaksuruos tuntuu olevan s i i nä määrin vaihtelevan suuruine n, että harkin anvarainen mi _ttauskohta antanee paremman t uloksen. Tämän kysymyksen perusteellinen selvittäminen e i kuitenkaan kuulunut tutkimussuunnitelmaan. Tulesten luotettavuuden kannalta on tärke ä~ vain, että samat miehet, joiden mittaustul oksen poikkeaminen todellisesta k utios ta kontrolloitiin j äljempänä sel ostettavalla tavalla, suorittivat koko a i neiston mittauksen. Kullekin pinolle arvioitiin karsinnan laatu ja mutkaisuuden määr ä kol mijakoista luokitusta käyttäen. Ko ivupaperi puiden laatuv ati mukset, jotka tosin eivät ole viel ä täys in vakiintuneet, näyttävät olevan jotakuinkin saman ~ap a ise kuin havupuista val mistettujen paperi uiden. Karsinta on suorite tava pi nanmyötäisesti eikä suuria mutkia sallita. I luokan katsottiin arkoittavan mahdoll i simman hyvin karsittuja ja mahdollisimman suori a pölkkyjä, III luokan taas nipin napin l aa t uvaa imukset täyttäviä pöl lcky jä. Tältä pohjalta lähtien päädyttiin sekä karsinnan että mutkaisuuden osalta kaikkien pinojen kohdalla II l uol~aan. Tyvi- ja l atvaläpi~ittoje n keskiarvoon perustuvan kuutioinnin on todettu antavan keskimä :rin suur emma n kuuti on kuin keskiläpimi aan perustuvan kuu ioinnin (T u o v i n e n 948, s. 24). On s itten eri kys ymys, kuinka paljon tietyllä t avalla saatu kuutio poikkeaa täysin ikeasta, to-

6

7 - 4 - dellisesta kuutiosta. _ällä kertaa oli tilaisuus verrata kummastakin päästä suor it e tu ~ m it t~ukse n antamaa kuut i ota mahdol_ i s i mman oikeaan kuutioon Qy Kaukas Ab~n t eht ailla Lauritsal assa sijaitsevaa upotusal l a s ta hyväksi käyttäen. Al taan toimintaperiaatteen j a mittaustarkkuuden lähempi selvittel y esitetään varsinaisen pinot iheystutki muksen yhteydessä. Todettakoon tässä vain, että 2 m puolipuhtaiden koivupaperipui den todellinen kuutio oli keskimä ~ rin % ja kuorim attomi~n koivupaperipuiden keski määrin % pienempi kuin ristiin mi tattujen tyvi- j a l atvaläpimittoj en keskiarvon. mukainen kuut io ~ Puolipuhtaiden koivupapenpuiden tyvi- l atvamittauksen tul os poikkesi todellisesta kuutiosta enemmän kui n kuorimattomien nähtävästi sen vuoksi, että puolipuhtaiksi kuorituissa pölkyissä on yl eensä aina pieniä kuoriharjanteita, jotka silloin tällöi n sattuvat mittauskohdalle saksi en väliin j a suurentavat läpimittaa. Tarkasti ottaen puolipuhtaaksi kuoritun pölkyn poikkil e i kkaus on ~onikulmio, kun sen sijaan kuorimattoman tai nil akuori tun pölkyn poikkileikkaus on ympyrä tai joka tapauksessa tasaise.n kaar tuvar eunainen kuvio. Kun aisattuja koivupaperipuita Vesannol la mitattaessa käpertynyt kuori irtosi pinnanmyötäisesti, joten mitään harjanteita ei jäänyt on kappal e i ttain mittauksen antaman kiintokuutiomäärän korjausprosenttina käytetty kuo!imattomalle tavaralle saatua lq~ua 3! %. Oheisessa aulukossa on esitetty mittaustulokset, eli hieman pyöristettynä

8 Taulukko - Table Mitta u stulok set - JI!Ieasur ing Resul ts Pinon n ~ o. ' l T., Pile No., ot a..~. ' Pöl k..'k:y jä, kpl Number of bol ts ! Pölkkyjen läpimitta keskirni=i.ärin, cm Aver a g e diameter 3. 6 of bol ts 9 cm. i j Pöl kkyj.., 6 Kaikl<:i l kpl /p-m~ a ) Numb er of bol ts p er cu. m. pile d measure Pinon keskilcorkeus, cm Average b a h e ight of b pile, cm. Pinon k cskipituus, cm Average l engt h of pile, cm. Pin~n tilavuus, p-m Volume of pile, n b i i a 3" ,22. 7SO ' cu. m. p iled b ' measure i i

9 Pinon pölkkyj en tilavuus tyvi- atvamitt a~s e n mukaan, k- m kuoretta Voume of bots of thc pile according to the butt- t op measuring 7 cu. ~. ( s ) excl. bark Pinon pöklcyjen kor~attu tilavuus, k- m kuoretta Correct ed volume 2.59 of bo t s of the pile. cu. m. (s) excl. bark Kuorcttoman kiintokuution ja pinokuu- a tion suhde Cu. m. ( s) cxcl. ~ a rk : cu. m. pied b measure r atio Pinomitan pieneneminen uudelleen atomi sen vuoksi, % Diminution of piled o. 57 measure in connection wi th re- piling, percent ~ ~ s.oo ~-- i Vl a = ennen pökkyjen mittausta prior to mea suring of bolts b = pölkkyj en mittauksen jälkeen aft er the measuring of b ots

10

11 - 6 - Aisattuja, ylivuotisia 2m koivupaperipuita sisältävien luovutuspinojen kuorettoman kiintokuutiomäärän ja pinokuutiomäär än suhde oli siis keskimäärin Kappal eittain mittauksen jälkeen tapahtuneen pinoamisen johdosta pinot pienenivät keskimäärin n. 3! %. Tämä johtui, paitsi kuoren tahal l i sesta irroi ttmisesta pölkkyjen päistä, myös käpertyneen kuoren itsestään irtoamisesta pöl kkyjä aluspuita pitkin vieritettäessä. Uudel leen pinoamisen jälkeen oli edel lä mainittu kuutiosuhde keskimäärin Tyvi - ja latvaläpimittojen keski arvo ol i keskimäärin 3. 6 cm ja kappalemäärä p i nokuut imetriä kohti Niillä pinoilla, joilla kappalemäärä pinokuutimetriä kohti oli alle 20, oli kuorettoman kiintokuution ja pinokuution suhde ennen kappalei ttain mittausta keskimäärin 0.58 ja mittauksen jälkeen Vastaavat luvut pinoilla, joilla kappalemäärä pinokuutiometriä kohti oli 20 tai enemmän, ovat 0, 577 ja joten siis jossain määrin on todettavissa pölkkyjen järeyden vaikutus kuutiosuhteeseen. oivuj en mutkaisuudessa saattaa olla al ueittaisia eroja 9 joiden johdosta koivupaperipuiden mutkai suutta koskevat l aatuvaa timukset ehkä jossain määrin vaihtelevat. Ei voida pitää ilmeisenä, että kolmijakoisen mutkaisuusluokituksen avulla voitaisiin ottaa huomioon caikki alueittaiset erot. Sen vuoksi on tarpeellista kerätä mittausainestoa eri puolilta maata. Kuluvan vuoden aikana onkin kerätty aisattua koivutavaraa koskevaa aineistoa Pohjois- Suomesta. Tulokset e i vät kuitenkaan ole vielä selvillä, joten ne jäävät myöhemmin julkaistaviksi.

12

13 - 7 - Kirjallisuutta A m q v i s t, G., j a H a m a n s, G Redogörelse för undersökning av olika mätningsmetoders noggrannhet. Skogsstyrelsens ex pert kommitt~ för virkesmätning. (Stockholm) A:oniste. T u o v i n e n A r n o ~utkimuksia paperipuiden ha~~innas - ta Pohjois- Suomessa I. Kuorimishukka j a kuu iosuhteet. (Summary: Inves~igations into Logging of Pulpood in North- Finland I. Barking :vas te a nd Volume Ratios. ) l.::etsätehon julk. n:o a - IJetsäteho Publ. No. a. Helsinki.

14

15 - 8 The Ra ti Between the Sol id Cubic Volume, Excl!.ld.:.r.: Bc-;:-k 2 c.:r. :. Piled Cub ic Vol'.uru:: o:l 2.:-wdro B..irch Pulpwoo~ B.:::.rked in St:d_ s on ti0 B.:::.sis of Ma.t ori.:::.l Colloctod from Cent r u.l - Fi nl and by 0 i M a k k o n e n SUMMARY The bark r emaining in b irch pulpwood barked in strips b egins to curl up f rom the edges of the barking point as the drying process goes on. If strip- barked birch timber prepared in a given logging season i s not tran s~ ported to the storage site until the following winter the curling- up process will already be fairly far advanced by the time the Snrage piles are r eady for commercial measuring. In examining a pil e at such a curling- up stage the question aris es of how much timber i t really contai ns, i, e. what is the r atio bet ween solid cubic volume excl. bark and piled volume. The present s tudy -a i ms a t illustrating thi s question. he material is from Centr al Finland. Its extent and quality and also the measuring resul ts åre sh~wn in the tabl e. In collecting the materia, the volume of the pile vms measured f irst. The pile was then unstacked, the curl ed-up bark was knocked off the ends of the logs a nd the l og di ameter was measured at both ends in two directi ons perpendicular to one another. The logs were then re- piled and the volume f the pile measured agai n. It was possi bl e to fi.d out separately in a smaller material by means of a water - measurement basi n for the log bundl e s at a mill how much the volume yiel ded by butt- top measuring differ ed from t he volume proper and, t hus, to obtain a correction coefficient for the r esult given by butt- top measuring. An average of some 58 per cent of the volume of the piles containing bcrch pulpwo od barked in s trips was sol i d t imber. As the bark was peel ed off the log- ends on measuring and as it became detac ed in other ways on handling, the piles nore diminished when re- piled. This diminution avera ged c. 3i per cent.

16